Suomi-juoksun jälkeen

Palautuminen on lähtenyt hyvin liikkeelle. Yritin sunnuntaina nukkua kotiin tultuamme, mutta uni oli aika katsonaista, kun jalat särkivät niin paljon, ettei sopivaa asentoa vaan löytynyt. Särkylääke auttoi vain hetkellisesti. Maanantaina olin autolla liikkeellä, mutta jo tiistaina lähdin fillarilla töihin. Pientä vaivaa syntyi, kun laitoin pyöräilykenkiä jalkaan ja lauantain kisasta tummunut vasemman jalan ukkovarpaan kynsi oli vielä aika arka. Se sai siipeensä viime elokuussa MasUssa, jonka jälkeen se lähti kokonaan. Näin taitaa käydä tälläkin kertaa.

Fillaroidessa lihakset tuntuivat yllättävän hyville. Vain pientä jäykkyyttä, mutta lenkille pääsee varmaan jo ennen ensi lauantain Jukolan viestiä, jossa juoksen Endurancen joukkueen aloittajana. Lähtönumero oli jotain 1370, joten takarivissa ollaan. Olisi hyvä heti alussa saada jonkinlainen juoksuvauhti päälle ja päästä mahdollisimman monesta ohi. Aikaisemmat kokemukset ekalta osuudelta puoltavat tätä taktiikkaa. Muuten matkanteko menee monin paikoin helposti kävelyn puolelle väenpaljouden takia.

Lisäksi tällä viikolla pitää saada mietittyä miten tuohon ruotsin 12h kisaan 24. heinäkuuta pitäisi alkaa harjoitella. Samalla konseptilla varmaan mennään kuin Suomi-juoksuunkin, mutta aikaa ei ole nyt yhtä paljon käytettävissä. Lisäksi haluan palautua kunnolla satasen kisasta. Toisaalta tavoitteita on kyllä tuolle 12h kisallekin...