sunnuntai 25. marraskuuta 2012

Marraskuun loppu

Pari viikkoa on edellisestä kirjoituksesta aikaa. Kiirettä on pitänyt jopa sen verran, että treenitkin on jo hieman tästä kärsineet. Tosin sillä nyt ei suurta merkitystä ole, kun ei tässä mitään tarkempaa treeniohjelmaakaan ole noudateltu.

Parin viimeisen viikon aikana on fillarikilsoja kertynyt käytännössä vain työmatkoista. Pidemmät viikonloppulenkit ovat jääneet nyt kokonaan. Viime viikonloppuna olimme coachin kanssa Pietarsaaressa ja tämä viikonloppu on mennyt pihahommien ja pyöränkorjauksen merkeissä. Ehkä viikon päästä nautitaan taas pidemmästä fillarilenkistä. Tulevan viikon alku menee myös muissa puuhissa, joten kilometrejä ei siinä paljoa ehdi kertymään.

Viikko sitten Pietarsaaressa käydessämme kävin ottamassa valokuvia vanhoista puutaloista vanhalla puutaloalueella aivan kaupungin keskustassa. Pilvinen ilma oli sinänsä hyvä valokuvaukseen, mutta erittäin kylmä tuuli teki hommasta hankalla, kun sormet olivat jäässä eikä siinä muutenkaan ollut kovin lämmintä.
Alla joitakin kuvattuja taloja...ja tietysti yksi kissa.













Kesällä Skatan puutaloalue on varmasti kaunis puutarhojen ollessa parhaimmillaan. Ja jos vielä aurinko paistaisi ja olisi lämmintä. Suositeltava matkakohde.

sunnuntai 11. marraskuuta 2012

Viikko 45 ja MJ

Viime viikonlopun kisassa pettäneet jarrut joutuivat heti kisan jälkeen suurennuslasin alle. Mekaanikot joutuivat painamaan pidennettyä päivää ja ympäripyöreitä päiviä vian selvittämiseksi. Aika nopeasti ongelmat selvisivät ja syyksi selvisi hieman väärin asennetut jarrupalat. Tai sinänsä ne olivat kyllä oikein asennettu, mutta pientä säätöä kaivattiin. Kävi ilmi, että jarrupalat eivät juurikaan koskettaneet vannetta vaan ne olivat enemmänkin siinä huulilla. Pienestä se on kiinni, jarrupalat siirrettiin vähän ylemmäs ja heti alkoi homma toimimaan.
Maanantainaamun vapaissa harjoituksissa jarrut toimivat taas normaalisti. Työmatka sujui oikein hyvin, kun mutkaan uskalsi ajaa reippaasti jarrujen pitäessä hyvin. Töihin päästyä mekaanikot saivat ansaitsemansa kiitokset ja pääsimme paneutumaan seuraavaan testiajoon. Maanantaista eteenpäin työmatkat sujuivat hyvin.

Tiistaina tuli välipäivä treeneistä, kun kävimme coachin kanssa illalla katsomassa Cirque du Soleil ryhmän esitystä "Michael Jackson the Immortal World Tour" Hartwall areenalla. Aivan mahtavaa tanssia, akrobatiaa ja musiikkia.


Keskiviikkona ja torstaina työmatkat sujuivat normisti. Torstaina töihin ajaessa joku yritti iskeä kantaan, mutta räjähtävällä voimalla tehty irtiotto jyrkässä ylämäessä teki kaverista selvää hetkessä ja sain jatkaa matkantekoa taas itsekseni. Ihmetyttää kyllä noi surffailijat, jotka iskee heti peesiin fillaroidessa niiden ohi. Vaatiiko ne aina jonkun vetäjän, jotta voi ajaa vähän reippaammin?

Loppuviikko meni vähän rennommin. Perjantaina ja lauantaina tuli lepo treeneistä. Sen sijaan hiilaritankkausta tehtiin sitäkin enemmän. 
Tähan suklaakakkuun on sulatettuna viisi suklaalevyä. Olis se kuudeskin mennyt

Terveyskakku

Sunnuntai meni eilisiä kakkuja poltellessa. Maastopyörä sai taas kyytiä, kun sunnuntaiaamuna lähdin kotihommien jälkeen kiertämään Nuuksion polkuja. Heitin peruslenkin Salmeen ja takas kuten jo parina edellisenä viikonloppuna. Keli oli ihan jees, välillä pientä tihkusadetta, mutta maasto oli kuivempi kuin viikko sitten.

Jarrut toimivat nyt paremmin, mutta rattaiden kanssa riitti ohjelmaa. Ylämäkiä ei voinut ihan tosissaan polkea, kun silloin ketjut hyppäsivät rattaiden yli. Jouduin hieman antamaan löysää ylämäissä keventämällä pyöritystä. Kokonaisuudessaan tuli kuitenkin hyvä lenkki. Vähän kevyempi, mutta mukavasti tuntui reisissä saunanlauteilla maatessa. Alla gps träkki ja yksi kuva matkalta. 





Ukkometson valtakunta. Voimaeläin.

Viikolle kertyi yhteensä vajaat 150 kilsaa fillaria kolmesta vapaapäivästä huolimatta. Ensi viikolla työmatkat taittuu edelleen fillarilla, mutta viikonlopulle on muuta ohjelmaa ja ulkoilut taitaa jäädä melko vähälle. Mekaanikoille tosin viikko ei tule olemaan helppo heidän painiskellessa ratashuolien kanssa.

sunnuntai 4. marraskuuta 2012

Viikko 44 ja Endun syysleiri

Viime viikolla jäi pyöräilytunnit vähän alakanttiin, kun oltiin Mammuttimarssin talkoissa eikä sunnuntainakaan jaksanut tehdä muuta kuin käydä äänestämässä. Ajastakaan se ei ollut kiinni, kun sunnuntaina siirryttiin talviaikaan ja saimme nauttia yhdestä ylimääräisestä tunnista. Tällä viikolla tulikin sitten sitäkin enemmän pyöräilyä, kun perusmatkojen lisäksi tuli taas kierrettyä lähiseutuja.

Maanantaista torstaihin tuli ajeltua perusmatkoja eli työmatkoja fillarilla. Keskiviikkona kotiin tullessa kiersin vielä Siikajärven ympäri ennen kuin päästin pyörän levolle. Torstaina kotiin tullessa ajoin Solvallan kautta Kattilaan ja sieltä sitten Siikajärvi kiertäen kotiin. Pimeä ehti jo tulla, mutta eipä ollut hätää, kun olin aamulla virittänyt suunnistuslampun kiinni kypärään, jolloin valoa riitti hyvin vaikka auringosta ei enää iloa ollutkaan. Märät hiekkatiet olivat paikoin todella raskaat ajaa ja tuntuikin, kuin pyörän renkaat olisi liimaantuneet kiinni tien pintaan. Todella erikoinen keli. Perjantaina pidin etäpäivän ja sen lopuksi lähdin taas kiertelemään Nuuksion nopeita ulkoilureittejä. Kolme kymppiä meni kuin huomaamatta ja päivän liikunta-annos oli sillä hoidettu. Perjantaina sademittariin kertyi muuten 20 milliä vettä, joten aika kostea oli taas päivä.

Lauantaina pidin lepopäivän, kun se käytännössä menisi kuitenkin Endurancen syysleirillä. Leiri pidettiin ensimmäistä kertaa Eerikilän Urheiluopistolla. Olisi ollut hienot puitteet olla itsekin koko viikonloppu siellä, mutta kun ei pääse juoksemaan, niin ei sitten käyty paikalla muuta kuin seuran kokouksessa sekä kuuntelemassa Jarin luento. Paljon ei ollut paikalla muutenkaan seuran jäseniä. Todella harmillista, kun leirit ja ohjelmat järjestetään ja paikalle tulee kourallinen jäseniä. Ehkä Pyhäinpäivä ei sitten ollut paras ajankohta ja ihmisillä oli muuta tekemistä. Tai ehkä syynä oli jotain muuta?

Jari aloittamassa 24h-luentoaan

Sunnuntaina päästiinkin sitten taas tositoimiin, kun kävimme Jussin kanssa pyöräilemässä lähimaastoja. Herätys 5:30 ja matkaan 6:30. Lämpömittari näytti 1,5 astetta lämmintä. Otsalamppu päässä poljin ensin Veikkolaan, josta päivän lenkki alkoi. Jussi oli vetänyt kyynärsuojat päälle ja tarjosi minullekin polvisuojia, kahdesti. Siinä vaiheessa alkoi hiukan kylmä hiki nousta otsalle, että mihin maastoon me tässä ollaan menossa.

Metsäpoluille pääsimme heti Veikkolan keskustan jäätyä taakse. Lamppu olisi voinut olla vähän tehokkaampi kuin nyt päässä ollut Led Lenser H7, sen verran oli vielä pimeää. Alku oli hapuilevaa, kun edellisestä juurakkoreissusta oli kulunut jo liian pitkä aika. Jossain ensimmäisen tunnin aikana pimeys alkoi helpottamaan, mutta se ei auttanut, kun yhdessä hankalammassa kohtaa lukkopolkimet eivät suostuneet aukeamaan ja kaaduin vähän syvempään mutalammikkoon. Ei siinä onneksi muuta kuin toinen hanska ja takin hiha kastuivat. Jalassa olleet pyöräilykurahousut kestivät hyvin lammikossa. Sen sijaan pyöräilykenkien päälle laittamani "vedenpitävät" suojat osoittautuivat oikein sieniksi. Sen verran hyvin ne vettä imivät ja pitivät kengät ja sukat märkinä koko päivän ajan. Ne taisikin olla ostettu Biltemasta, älkää siis ostako itsellenne sellaisia ainakaan Biltemasta.

Tunti pyöräilty ja melkein kolme kilometriä jo tultu. Hienoa! Kävellenkin
olisimme nopeampia.
Metsäpätkillä sävel oli selvä. Meikäläinen talutti pyörää ja aina välillä onnistui ajamaan muutaman metrin. Jussi taas yritti pitää itsensä lämpimänä joutuessaan odottamaan minua. Lopulta pääsimme ulos metsästä ja edessä oli nopeampia ulkoilureittejä. Näillä pätkillä meikäläiselläkin oli mahdollisuuksia.

Jussi tauolla Kattilassa. 
Kattilasta oli tarkoitus jatkaa Salmeen, mutta kello oli jostain syystä edennyt oletettua nopeammin ja me oletettua hitaammin, että päätimme ajaa vain jonkin matkaa Salmen suuntaan. Nyt reitti oli kuitenkin nopeaa hiekkatietä. Vielä nopeammaksi matkanteon teki se, että mutaisilla poluilla likaantuneet vanhanmalliset jarruni eivät pitäneet yhtään ja alamäet tultiin hiukan riskirajoilla. Aina välillä joutui heittämään monoa maahan ja yrittää sitä kautta hidastaa vauhtia. Eipä se kuitenkaan paljoa auttanut.

Noin viisi kilometriä ennen Salmea käännyimme ja palasimme Kattilaan. Siitä haukkalammen kautta Lamminpääntielle, joka toi meidät takaisin Veikkolaan. Matkalle mahtui vielä yksi polkupätkä, jolle tuhraantui taas melkoisesti aikaa. Perillä olimme peräti 12 minuuttia ennen luvattua aikaa. Onneksi lähdimme tuntia aikaisemmin matkaan kuin alun perin oli tarkoitus ;-)

Joka tapauksessa taas aivan mahtava reissu. Ei haitannut yhtään, että lähes koko matkan oli pientä tihkusadetta. Metsä oli niin märkä, ettei enää haitannut vaikka taivaalta tuli vähän lisää. Repussa kulkeneet vararukkaset olivat hyvä lisävaruste. Kenkien suojaksi jos vielä saisi kunnon vedenpitävät suojukset niin sitten olisi aika hyvä varustus.

Viikolle tuli pyöräilytunteja yhteensä 14 ja kilsoja siitä kertyi 252. Saman verran muuten kuin Jarin uudet SE-lukemat.

Kolme viikkoa ja kohti Sinister7 kisaa

Kolme viikkoa on taas kulunut edellisestä päivityksestä. Aika on taas ollut vähän kortilla tai sanotaanko, että blogi jäänyt vähemmälle prio...