sunnuntai 16. joulukuuta 2018

Viikko 50 ja perustekemistä

Alkuviikon räntäkelit ovat vaihtuneet taas pikkupakkaseen. Jostain syystä retkiluistelijat ovat kaikonneet Nuuksion järviltä. Oliskohan muualla jo paremmat ja isommat järvenselät kutsuneet luistelijoita. Parissa kohtaa kävin rannassa jäätä kokeilemassa eikä se ainakaan kovin epätasaiselta tuntunut vaikka muutama päivä sitten taivaalta satoi räntäsateen tapaista loskaa. Nyt pakkasta on ollut jo sen verran pitkään, että aika tukevalta ne tuntuvat. Aina pitää kuitenkin tietää ja tuntea ne heikommatkin kohdat järvestä.

Treenit ovat tällä viikolla menneet edelleen suunnitellusti. Tavoitteena ollut 15 tuntia tuli täyteen ja siinä oli taas sopivassa suhteessa juoksua ja fillaria. Juoksulenkit olen edelleen tehnyt poluilla ja näin hakenut vähän pehmeämpää alustaa. Tosin maa alkaa jo olla aika jäässä täällä Nuuksiossakin, joten ei se paljoa jousta tossun alla.

Maanantaina, tiistaina ja torstaina kävin fillarilla töissä. Keli on ollut kuiva nyt pikkupakkasilla, mutta toisaalta tiet ovat myös olleet paikoin aika liukkaat. Maanantaina oli joogatunti ja tiistaina ja torstaina kävin salilla tekemässä hyvät core- ja jalkatreenit.

Keskiviikkona juoksin viikon ekan lenkin, kun juoksin lounastauolla matolla kympin. Illalla kävin taas Jeren luona hierottavana. Kroppa oli vähän paremmassa kunnossa kuin viime viikolla. Ilmeisesti jalat alkaa jo vähän tottumaan juoksun aiheuttamaan iskutukseen ja muutenkin erilaiseen ärsykkeeseen kuin mitä pyöräily on tuonut. Perjantaina juoksin aamulla lyhyen lenkin matolla ja illalla lähdin töiden jälkeen vielä parin tunnin lamppulenkille Nuuksion poluille.

Lauantaina olikin kauan kaivattu vapaapäivä. Viikon treenitunnit olivat huvenneet joutuisasti ja hölkkäilin lauantaina vain vajaan 1,5 tunnin lenkin poluilla. Ilma oli pilvinen ja pakkasta muutama aste. En olisi pahoittanut mieltäni vaikka aurinko olisi näyttäytynyt. Mutta hyvä näin. Alla muutama kuva viikonlopulta.

Paikoin riitti jäätä

Ei vielä lunta maassa

Polkuporinat

Metsässä oli lähes kesäinen meininki
Sunnuntaina suuntana oli taas Nuuksion polut. Ilma näytti yhtä harmaalta kuin lauantaina, mutta kuivaahan poluilla oli. Runsas pari tuntia meni hujauksessa ja samalla tulivat täyteen viikon treenitunnit. Viikolle tuli juoksua 7h/64km ja fillaria 5,5h/110km.

Polarin uusi kello on ollut nyt käytössä pari viikkoa. Olen käyttänyt pelkästään rannesykemittausta ja aika hyvin se näyttää lukemat oikein. Tosin olen juossut sellaisia tasaisia lenkkejä, joissa syke vaihtelee enemmänkin maaston mukaan. En ole viitsinyt ottaa vanhaa mittaria vertailun vuoksi mukaan, joten pientä mututuntumaa tuossa on. Mielenkiintoinen uutuus Polar Flown puolella on ollut tuo kardiokuorman mittaus. Yritän kirjoittaa tästä jossain vaiheessa enemmän kunhan ehdin ensin saamaan siitä paremman tuntuman.




sunnuntai 9. joulukuuta 2018

Viikko 49 ja Barkley kutsuu

Noniin. Niinhän siinä kävi kuten vähän uumoiltiin. Barkley Marathons on ollut mielessä jo jonkin aikaa ja eihän se ole jättänyt rauhaan edes ajatuksissa. Meille oli coutsin kanssa selvää jo melko kauan sitten, että vuoden 2019 Barkley-karkeloihin olisi tarkoitus pyrkiä mukaan. Koskaan ei tietysti tiedä, miten valintaprosessissa käy, mutta sehän onkin sitten Lazaruksen käsissä. Tällä kertaa omat vastaukset kelpasivat mukaan pääsyyn ja paikka lähtöviivalla on nyt taskussa. Alla vähän fiiliksiä tulevasta haasteesta.


Mennyt viikko oli sairastelun jälkeen ensimmäinen kunnon treeniviikko. Tavoitteena ollut 13 tuntia tuli mukavasti täyteen. Sain viikolle tehtyä kolme juoksulenkkiä, joista Itsenäisyyspäivänä tehty lenkki oli hieman pidempi, 4:40. Lähdin Nopsakoiven ja Jussin kanssa kiertämään Montrailia tavoitteena kuitenkin juosta vain Kattilaan asti. Siitäkin tulisi vähän liian pitkä lenkki tähän kohtaan, mutta toisaalta olimme liikkeellä hitaalla vauhdilla ja ylämäet oli tarkoitus sauvoa ylös kävellen.

Lähtötunnelmissa


Ensimmäinen 25 kilsaa meni suht ok, mutta viimeinen runsas kymppi oli kyllä aika tuskainen. Reidet oli ihan puhki ja juoksuvauhti sakkasi melkoisesti. Joka tapauksessa erittäin hyvä lenkki ja tästä se taas lähtee näiden pidempien ulkoilujen tekeminen. Pari muuta lenkkiä viikolla oli tunnin ja puolentoista mittaiset.
Jaksaa, jaksaa





Tiistaina sain tehtyä hyvän salitreenin, mutta maanantain jooga jäi välistä työkiireiden takia. Salitreeniäkin tuli vain kertaalleen tehtyä, joten nyt pitää ottaa ukkoa niskasta kiinni. Tiistaina kävin vielä hierottavana Jerellä. Voi kauhistus missä kunnossa etureidet oli parin ensimmäisen jalkalenkin jälkeen.

Loput viikon tunnit tulivat fillarilla. Maanantain kävin fillarilla töissä ja lauantaina poljin runsaat kolme tuntia räntäsateessa Nuuksiossa. Ennen lauantain lenkkiä vaihdoin nastarenkaat fillariin ja se osoittautuikin hyväksi päätökseksi. Vauhdit oli aika minimissä nastarenkaiden ja sohjon takia, mutta hyvä harjoitushan se oli.

Nettikaupan puolelle saimme myyntiin nyt myös ensimmäisen kirjan. Hyppölän Teron kirjoittama "226 - fyysinen kantti" on ehdottomasti lukemisen arvoinen kirja. Siihen on myös kiva palata myöhemmin uusia treenivirikkeitä miettiessä.



Polkuporinoiden puolella julkaisimme neljännen Väliporinan tänään. Käykää kuuntelemassa ja kommentoikaa ihmeessä Polkuporinoiden menoa. Ensi viikolla treenit jatkuu normaalisti, määrissä tietysti pientä nostoa.

sunnuntai 2. joulukuuta 2018

Viikko 48 ja Team Rynkebyn vieraana

Muutama viikko sitten Hassisen Ira oli minuun yhteydessä ja kyseli kiinnostustani lähteä mukaan Team Rynkebyn spinning treeneihin. Pienen sairastelun takia treenit siirtyivät kalenterissa eteenpäin, mutta tällä viikolla pääsin heidän mukaansa.

Treenit alkoivat lankutushaasteella, joko oli ollut koko marraskuun teemana. Ira näytti mallia miten viisi minuuttia saa menemään kevyesti lankuttaessa. Itselleni minuutit tuntuivat hidastuvan mateluvauhtiin ja jouduinkin välillä hakemaan tukea lattialta. Helpotusta toi myös pieni tauko kuvia napsiessa.


Lankuttaa lankuttaa



Sitten päästiinkin itse spinning-treeniin, jossa teemana oli 90 minuuttia pyörän selässä eripituisista vedoista nauttien. Sen verran olin vielä toipilaana flunssasta, että päätin ottaa pari napsua kevyemmin kuin mitä olisin normaalisti tehnyt. Mitään kadenssimittaria minulla ei ollut, joten vieruskaveri toimi hyvänä mallina.

Ehdimme treenin aikana tehdä kymmenkunta vetoa, joista viimeinen kesti muikeat 15 minuuttia. Aika kului todella nopeasti hyvän musiikin ja seuran kanssa. Eri tv-sarjojen tunnarivisa ja siitä palkintona olleet lakut veivät myös mukavasti ajatusta pois raskaasta treenistä. Tunnelma oli koko treenin ajan energinen ja kannustava. Tämän syksyn Polkuporinoiden haastatteluissa on tullut hyvin esille yhteistreenien merkitys, kun ollaan jossain tapahtumassa mukana joukkueena. Juuri tämänkaltaiset spinning-treenit saavat Team Rynkebyssä ajavat hitsautumaan yhteen kesän kohokohtaa varten.




Ohjaaja ja visailuisäntämme

Loppuvenyttelyt


No miksi kaikki tämä uurastus spinning-tunneilla pitkin talvea? Kaikella tällä on yksi kirkas tavoite ja se on varojen kerääminen vakavasti sairaille lapsille. Team Rynkebyssä on kysymys hyväntekeväisyydestä, jossa kaikki kauden mittaan kerätyt varat menevät lyhentämättömänä hyväntekeväisyyskohteille. Kaikki Suomessa kerätyt varat menevät kahdelle kohteelle, Aamu Säätiö ja Sylva ry. Aamu Säätiössä tehdään lasten syövän tutkimusta sekä kehitetään hoitoja, kun taas Sylva ry keskittyy syöpään sairastuneiden lasten, nuorten ja heidän perheiden psykososiaaliseen tukemiseen.


No mistä kaikki sitten lähtikään liikkeelle? Avataanpa vähän historiaa. Team Rynkeby - God Morgon on europpalainen hyväntekeväisyysprojekti, joka sai alkunsa kun Rynkeby Foodsin työntekijä Kunud Vilstrup päätti parantaa elintapoja, kuntoa ja tehdä asioita, joilla on merkitystä. Hän kertoi pikkujouluissa silloiselle tekniselle johtajalle ajatuksistaan fillaroida Pariisiin katsomaan Tour de Francen maaliintuloa, ja sai johtajan innostumaan ajatuksesta. Knudin aktiivisuus palkittiin, ja hän sai matkaan sponssirahaa sillä ehdolla, että saa mukaan muita pyöräilijöitä. Tämä unelma toteutui seuraavana kesänä, vuonna 2002, kun 11 pyöräilyn harrastajaa päättivät pyöräillä Pariisin tavoitteena nähdä Tour de Francen maaliintulo. Siitä projekti on jatkunut ja laajentunut ja nykyisin jo lukuisat pyöräilijät eri maista keräävät rahaa vakavasti sairaiden lasten hyväksi. Taustalla on todella tärkeä ja hyvä asia, jonka perustana on vahva arvoperusta. Alunperin tavoitteena ei ollut hyväntekeväisyysprojekti, mutta onneksi sattumien kautta siitä syntyi sellainen.

Maailmassa, jossa materiaalin sijaan tärkeät asiat nousevat isoon merkitykseen niin en epäillyt hetkeäkään, kun sain mahdollisuuden osallistua mukaan upean tiimin treeneihin. Mikä kunnia!


Team Rynkeby – God Morgon -joukkueiden kokoonpano muuttuu joka vuosi ja myös sinä voit hakea siihen mukaan. Käy katsomassa mitä kriteereitä tähän joukkoon pääseminen sisältää.

Jos olet jo buukannut ensi kesäksi jo jotain muuta voit kuitenkin osallistua tämän hyvän asian puolesta antamalla lahjoituksen esimerkiksi Iran kautta. Pienikin summa auttaa!


Uusia tuulia blogissa - CrossFit esittely

Kuten taisin mainita jossain edellisessä kirjoituksessa niin ajatus tämän blogisisällön suhteen on ollut pienessä hautumistilassa viimeaja...