sunnuntai 11. helmikuuta 2018

Viikko 6 ja torjuntavoitto

Tämän viikon treeniohjelma oli viimeinen kovempi viikko ennen helmikuun lopussa juostavaa TransGrandCanarian 125 kilsan kisaa. Käytännössä ohjelman toteutus on ollut joulukuusta lähtien aika poskellaan flunssa-kierteen takia, mutta ajatuksena oli kuitenkin saada viikolle vielä jotain järkevää treeniä. Kolmen heikomman viikon jälkeen tämä viikko oli sellainen torjuntavoitto. Ei ihan ohjelman mukainen, mutta ainakin flunssa on nyt takana ja määrällisesti viikko olisi voinut heikomminkin mennä. Tavoitteena ollut 15 tuntia jäi yhteentoista.

Sain viikolle kuusi juoksulenkkiä, joista kaksi tein sisällä matolla. Maanantaina tein matolla kiihtyvävauhtisen tunnin lenkin. Sykkeet on edelleen liian korkealla, mutta niiden normalisoitumista ei voi paljoa nopeuttaa. Ajan kanssa nekin palautuvat. Toinen mattolenkki oli torstaina, kun aikataulusyistä ehdin tehdä vain tunnin peruslenkin lounastunnilla.

Maanantaina olin jooga-tunnilla ja keskiviikkona kävin hierojalla. Edellisestä hieronnasta onkin jo liikaa aikaa. Ajatuksena on ottaa vielä toinen hierontakerta ennen viikon päästä alkavaa kisareissua. Ennen keskiviikkoista hierontaa juoksin töistä kotiin. Selässä kulki tarkoituksella hieman isompi reppu. Lauantaina juoksin runsaan tunnin pääasiassa teitä pitkin. Lunta on tullut lähes viikon jokaisena päivän, mikä on tehnyt polut aika raskaiksi juosta. Tai todennäköisemmin kyseessä on vaan huono kunto. Keli on kuitenkin muuten ollut hieno, kun pakkasta on eikä märästä ja kosteasta ole tietoakaan.

Perjantaina sain töiden jälkeen tehtyä runsaan parin tunnin lenkin Nuuksion poluilla. Unohdin lähtiessä ottaa lampun mukaan, mutta sen verran on päivä pidentynyt talven pimeimmästä ajankohdasta, että ehdin kotiin juuri hämärän alkaessa. Sunnuntaina oli tarkoitus tehdä viimeinen pidempi lenkki ennen kisaa. Kolme ja puoli tuntia lumisilla poluilla riitti kuitenkin tällä kertaa. Nuuksion pohjoisimmat polut ovat aika pienellä käytöllä ja siitä syystä raskaat ja hitaat juosta. Barkley-treeninä tämä olisi juuri oikea keli, mutta juoksukisaa varten olisi parempi saada hyväkuntoisia polkuja alle. Harmi, kun  lomat eivät salli lähteä kisamestoille kuin vajaa viikko ennen kisaa. Siellä olisi kisaan valmistautumiseen otolliset oltavat. Samalla pääsisi näkemään ja juoksemaan kisareittiä jo hieman etukäteen. Tähän ei kuitenkaan valitettavasti ole mahdollisuutta.

Lunta riittää Nuuksiossakin



Kisavarusteita en vielä ole sen suuremmin miettinyt. Edellisistä kisoista on aika tarkat muistiinpanot ja niiden mukaan varmaan lähdetään tälläkin kertaa liikkeelle. Ainut uutuus edellisiin kisoihin on tuo vaadittava punainen perävalo. Sellaista ei muissa käymissäni kisoissa ole vaadittu. Kaapista sellainen kuitenkin löytyy, kun olen sitä omilla lenkeillä joskus käyttänyt. Se pitäisi vaan ensin sieltä kaapista löytää. Tossuvalinta on myös edelleen auki. Reissuun pitää ottaa useammat tossut ja käydä sitten vähän kokeilemassa polkuja. Paljon riippuu myös siitä onko kuivaa vai sadetta.

Kisatossut?

Kisataktiikka on helpottunut viime viikkojen aikana huomattavasti. Tavoiteaikaan on lisätty tunteja sitä mukaan kun kisa lähestyy. Mielessä on jopa käynyt matkan vaihtaminen tuolle puolet lyhyemmälle. Vaihto ei kuitenkaan nyt tunnu hyvälle ratkaisulle ja toisaalta se tuntuu ainoalta oikealta ratkaisulta. Hankala tilanne. Jos kisa alkaisi nyt, niin lähtisin edelleen sille 125 kilsan matkalle, mutta lähinnä tavoitteena kisan läpäiseminen määräajassa. Parin viikon päästä ollaan viisaampia.

Ensi viikolla vielä muutama lenkki ja sunnuntaina lento kohti kisapaikkaa...


sunnuntai 4. helmikuuta 2018

Viikko 5 ja kolmas talvi

Tällä viikolla on saatu taas uusi satsi lunta Nuuksioon. Tämä taitaa olla jo kolmas kerta, kun lunta tulee vähän enemmän kerrallaan. Pari edellistä lumikerrosta ovat ehtineet sulaa pois lämpimämmän jakson aikana. Saa nähdä miten tämänkertaisen lumen käy. Torstaina sitä tuli joko tapauksessa melkoisesti, jonka voi todeta tuolta virallisesta mittauksestakin. Sen mukaan lunta oli parhaimmillaan yli 35 cm. Perjantaina lämpötila käväisi lyhyen aikaa plussalla, joka verotti hieman lumen määrää.

Lumensyvyys Nuuksiossa

Flunssa on vaivannut vielä alkuviikosta. Tai ainakin sen verran, että lenkit ovat pysyneet lyhyinä koko viikon. Ei mikään fantastinen viikko, mutta onneksi flunssa tuntuu nyt jääneen taakse. Maanantaina pysyttelin edelleen sisällä ja osallistuin ainoastaan jooga-tunnille. Eipä tuo liikkuvuus kummoinen muutenkaan ole, mutta pari viikkoa sohvalla tekee kyllä ihmeitä tässäkin suhteessa. Enkä nyt tarkoita parempaan suuntaan. Tiistaina hölkkäsin matolla runsaan puoli tuntia. Sykkeet oli vielä aika kovat vaikka vauhti oli maltillinen.

Keskiviikkona uskaltauduin jo ulos ja kävinkin kiertämässä järven. Tiellä hölkkääminen tuntui ihan hyvälle ja vajaan tunnin ulkoilu teki hyvää. Torstaina satoi lunta noin 25 cm ja metsä ja polut olivat hyvässä juoksukunnossa. Nuuksiossa ei paljoa muita näkynytkän, mutta puuterilumessa ei ollut erityisen raskasta juosta, joten uran avaaminen ei haitannut. Runsaat 1,5 tuntia meni mukavasti ulkoilusta nauttien.

Ennen lenkkiä kolahommia

"Hyvä on juoksijan juosta kun on umpihankea". Vanha pitkänmatkalaisten sananlasku



Metsäkoneet olivat tehneet selvää jälkeä kotipolusta

Ja hauskaakin oli
Perjantaina kurkku tuntui aamulla taas vähän karhealta. Siitä syystä sekä vähän työkiireidenkin takia jätin lenkin väliin ajatuksena varmistaa pari hyvää lenkkiä viikonlopulle.

Lauantaille oli taas vähän turhan paljon ohjelmaa kasattuna. Ehdin kuitenkin juosta aamulla runsaan tunnin lenkin. Lämpötila oli käväissyt plussan puolella perjantaina, jonka jälkeen oli palattu taas pakkaselle. Hanki ei kuitenkaan enää ollut ihan puuteria vaan pinnassa oli ohut jäätynyt kerros. Se teki juoksemisesta taas aavistuksen raskaampaa. Iltapäivällä kävin Haltian luontokeskuksessa, jossa järjestettiin luontopäivä erilaisine tapahtumineen.

Sunnuntaina kävin Asmon kanssa kiertämässä polkuja runsaan 1,5 tunnin ajan. Asmolla oli kulku herkässä ja vauhti olikin sen mukaista. Polut olivat vaihtelevassa kunnossa. Merkatut polut olivat kovaksi tampattu, kun taas merkkaamattomat ja syrjäisemmät polut olivat sitä parasta umpihankea. Romvuoren polku mentiin raskaassa umpihangessa hitaasti edeten. Silti sykkeet paukkuivat haarukan ylälaidassa. Sen verran piti kiirettä, ettei kuviakaan ehditty ottaa. Keli oli aurinkoinen ja lähtiessä noin 12 astetta pakkasta.

Viikolle kertyi 55 km juoksua. Ensi viikolla on tarkoitus kerätä vielä kohtuullinen määrä tunteja.

Perttilän Petri kävi Ateenassa juoksemassa 6d-kisan tässä viikolla. Tuloksena oli tasaluku 700 km. Toiveissa olisi vielä joskus itsekin osallistua tälle matkalle.


Viikko 1 ja 2 ja Loppiaisrogaining

Loppiainen sattui tänä vuonna sunnuntaille enkä enää Loppiaisrogan jälkeen jaksanut alkaa kirjoittaa yhteenvetoa viikosta ja itse rogasta. ...