sunnuntai 28. joulukuuta 2014

Viikko 52 ja Sysikallio100 raportti

Jaahas. Viikko on mennyt Sysikalliosta kotiutumisesta ja ajatukset ovat menneet aika ylös ja alas, ristiin rastiin. Tämänkin raportin olis voinut kirjoittaa aikaisemmin, mutta vähän on pitänyt hautoa ajatuksia ja miettiä tapahtunutta. Aika erilainen raportti olis tullut viikko sitten ja toisaalta aika erilainen raportti tulisi jos sen kirjoittaisi vasta jonkin ajan kuluttua. Ainut mikä on selvää on se, että ajatukset ovat selkeästi vielä olleet Sysikallion nousuissa ja laskuissa.

Mutta jos aloitetaan siitä raportista. Kisaviikko meni normaalisti parin lyhyen ja kevyen lenkin parissa. Puolisentuntia tuli juostua matolla kisaviikolla pariin otteeseen ilman sen kummempaa tunnetta paremmasta tai huonommasta. Mitään sen kummempaa tankkausta en tehnyt kuten en tällaiseen pitkään kisaan muutenkaan tee. Lähinnä mietittiin varusteita ja mahdollisia eteentulevia tilanteita ja niistä selviämistä. Tosin välillä yritettiin panostaa myös tulevaan jouluun.

Leipuri Rusina

Lepoa ennen kisaa ehti saamaan riittävästi, kun kisa alkoi vasta lauantaina. Viime vuonna rutistus alkoi jo työviikon päätteeksi perjantaina. Nyt alla oli kuitenkin hyvät yöunet ja päiväunet. Kisapaikalle savuimme puolisen tuntia ennen lähtöä ja väkeä oli jo paikalla mukavasti. Viimeiset viritykset ja varusteiden vaihdot ja matkaan pääsimme aikataulussa klo 16.

14 rohkeaa ja päätonttu
Eka kierros mentiin kimpassa, tai ainakin se oli tarkoitus. Janne vielä merkkasi samalla reittiä, kun meikäläisellä hermot petti ja lähdin sitten menemään omaa vauhtia. Ei mitään suurempaa eroa syntynyt (ehkä), mutta sain sitten rauhassa nauttia ekan kierroksen jälkeisestä huollosta.

Enää 63 kierrosta
Kisatoimisto

Lämpötila pääsi vähän yllättämään ensimmäisillä kierroksilla, kun nollakelistä huolimatta vaatetusta tuntui olevan aivan liikaa päällä. Juoksin ekat kierrokset samalla vaatetuksella, kunnes jossain vaiheessa oli pakko vähentää. Kova hikoilu aiheutti melkoiset krampit jaloissa, mutta sain ne loppumaan suolaa ja juomista lisäämällä. Samalla kyllä kierrosajat hieman tippuivat.

Reitti oli hyvässä kunnossa. Kallioiden päälliset olivat paikoin jäässä, mutta muuten maa oli pehmeä ja sula. Olin lähtenyt matkaan ilman nastareita, koska jalat eivät kestä niillä juoksemista näin pätkää matkaa. Laskin, että lämpötilan kylmetessä nastarille olisi käyttöä kisan myöhemmässä vaiheessa. Alussa oli siis syytä helliä jalkoja perustossulla.

Varusteiden vaihtoa hymyillen
Jalkakramppien loputtua matkanteko jatkui normaalisti. Vauhti tuntui hyvälle ja eroa raatoauraan tuli tasaisesti. Tauot pysyivät siellä 3-5 minuutin paikkeilla riippuen siitä mitä huoltotoimenpiteitä jouduttiin tekemään.

Jo alkumatkasta tuli liukkaiden kallioiden ja sammalten takia kaaduttua joitakin kertoja, mutta vähän myöhemmin yhdessä alamäessä kaaduin sitten vähän pahemmin. Tulin alas olkapää edellä ja hetken ihmettelyn jälkeen tuntui, ettei mitään sen pahempaa kuin aikaisemmillakaan kerroilla sattunut. Huomasin kuitenkin seuraavassa ylämäessä käsiä käyttäessä, että vasen olkapää ei ihan ole nyt kunnossa. Sama kipu jatkui koko loppukierroksen.

Yöllä jossain vaiheessa alkoi syömisen kanssa olla vaikeuksia. Mikään ei tuntunut oikein maistuvan, mikä ehkä kertoo liian kovasta vauhdista. Sama vaiva on ollut kaikissa tämän vuoden kisoissa. Ihan jotain pientä sekalaista sain syötyä huoltotaukojen aikana, mutta ei mitään suurempaa. Jossain vaiheessa puristin väkisin vähän pastaa alas vatsaan. Ja sain sen vielä pysymäänkin siellä. Yön aikana mustikkakeitto oli hyvä ja sitä sain juotua mukavasti. Katselin kateellisena, kun Antti syö hyvällä ruokahalulla kaikkea mitä pöydästä löytyi.

Huoltopöytä

Aamulla vauhti oli jo hieman pudonnut ja lämpimän huoltotilan vetovoima lisääntynyt. Huollossa aika venyi ja jokaisen kierroksen jälkeen tuntui olevan jotain erittäin tärkeää huoltohommaa. Jos ei ollut vaatteiden vaihtoa niin piti yrittää syödä tai tyhjentää tossuja kivista tai jotain muuta juoksemista mielenkiintoisempaa.


Aamupuuroa pitkin hampain
Powernäpit aamulla







Jo aamupäivällä kävi selväksi, että pääseminen 64 kierrokseen ei tällä kertaa olisi mahdollista. Coachi vaistosi omat tuntemukseni jo aika varhaisessa vaiheessa vaikka siitä ei ääneen vielä puhuttukaan. Ongelmat olkapään kanssa eivät tulisi helpottamaan kisan aikana, mutta vatsan kanssa oli vielä toivoa. Hidastunut vauhti ei kuitenkaan ollut vielä helpottanut syömistä. Reitin ylä- ja alamäet vaativat voimakasta käsien käyttöä ja niissä yhdellä kädellä eteneminen tuotti kyllä vaikeuksia.

Sunnuntai alkoi valkenemaan, mutta se ei kuitenkaan tuonut toivottua lisäpotkua. Kierroksen 22 jälkeen pidin tunnin tauon, jonka aikana yritin saada vähän nukuttua. Eipä siinä ihan unta ehtinyt saada, mutta lepo kuitenkin. Puhtaiden vaatteiden ja pienen tankkauksen jälkeen matka jatkui. Seuraavien kierrosten mukaan lähti aina joku huoltoporukasta tai muuten mukana olleista.

Taas yksi kierros takana isommalla porukalla
Kello 11 ensimmäisen cut off ajan täyttyessä oli selvää, että kisassa oli mukana enää kolme juoksijaa, Anna Hopia, Nopsakoipi sekä minä. Anna kuitenkin päätti lopettaa kisan 20 kierroksen jälkeen, joten jatkoimme Nopsakoiven kanssa etenemistä kahdestaan. Itse kierrokset olivat edelleen suht nopeita, mutta huoltotaukojen pituudet venyivät entisestään. Oma motivaatio alkoi hiipumaan, kun vatsa ei lähtenyt toimimaan ja tavoite alkoi selvästi olla tavoittamattomissa. Miltein kahden yön ja päivän viettäminen reitillä ei houkutellut lainkaan. Neuvottelimme Nopsakoiven kanssa jokasella kerralla, kun näimme radalla. Itselle oli ihan sama oliko kierrettyjä kierroksia 25 tai 35 siinä vaiheessa, kun päätös lopettamisesta tehtäisiin. Vähän yhden jälkeen iltapäivällä ja 27 kierroksen jälkeen päätin lopettaa kisan. Edes 40 kierroksen kiertäminen ei motivoinut jatkamaan. Aikaa siihen olisi ollut juuri riittävästi. Myös Nopsakoipi lopetti kisan kierrosta myöhemmin.
Mitäs tehtäis?
Aika 21.40, matka 67,5 km, nousua +9450m, kierroksia 27. Lopputulos DNF.

Oliko tämänkertainen Sysikallio100 reitti sitten liian kova? Satamailiselle ehkä, mutta ei missään nimessä 100 kilsan kisaan. Mutta reitti on niin vaativa ja aikarajat niin tiukat, että kovin paljoa vastoinkäymistä ne eivät kestä. Tällä kertaa ei henkiset voimavarat riittäneet puskemaan loppuun kaikkien näiden ongelmien keskellä. Ei vaan onnistunut.

Hyvänä päivänä lyhyemmän reitin voi läpäistä useampikin juoksija. Pidemmälle matkalle pitää jo sattua muutama "pöljäpäivä", että siitä pääsee läpi.

Vaikka kisan aikana vannoin, että 2015 en halua edes kuulla koko tapahtumasta, niin neuvottelut osallistumisesta ollaan jo aloitettu ;-)

Vannomatta paras


Antti Nousiaisen kuvat.
Niiloksen video:


sunnuntai 14. joulukuuta 2014

Viikko 50 ja selvät suunnitelmat

Nyt olis toinenkin keventelyviikko takana ja ainoastaan kisaviikko enää edessä. Tästä viikosta tuli lähes kopio edellisestä. Ainoastaan juoksulenkit ovat vähän lyhentyneet tällä viikolla sekä salitreenejä tein vain yhden. Tunteja kertyi runsaat 10, jossa sekä juoksu- että fillarikilsoja 64. Viikon ainut salitreeni meni jo aika maltillisesti ja lähinnä sellaista core-treeniä jalkojen jäädessä rauhaan. Toki kyykkyhypyt tuli tehtyä lopussa kuten aina muutenkin.

Perjantain ja lauantain välisenä yönä saimme lunta sellaiset 5-8 senttiä ja maisema oli vielä sunnuntain lenkillä Nuuksiossa todella hieno. Aurinkokin taisi hieman näyttäytyä. Alla muutama kuva.







Lauantaista tuli kokonaan välipäivä, kun käytiin kaupungissa katsomassa viimeinen osa Hobbitista. Samalla kävin ostamassa tulevaa Sysikalliota varten ScandinavianOutdoorista vedenpitävät sukat sekä silkkisukat niiden alle. Saattaa olla vähän liian tukeva paketti tossun sisälle, mutta on sitten mukana siltä varalta, että niille tulee tarvetta. Tosin ne silkkisukat oli rikki heti pakettia avatessa, joten ne pitää yrittää vaihtaa vielä ennen kisaa.


Perjantaina mietittiin sitten coachin kanssa vielä tuota tulevaa Sysikallio kisaa. Päätös siitä mille matkalle sinne ollaan lähdössä on pyöritelty tässä pitkin syksyä ja alkutalvea. Ja useampaan kertaan olen jo asian päättänytkin osallistuvani vain lyhemmälle matkalle, mutta aina tuo päätös on tuntunut jotenkin väärältä. Perjantaina sitten juteltiin ja coachikin sitten vähän vastahakoisesti suostui, että lähdemme sille pidemmälle matkalle. Maksimiaika on 64 tuntia ja valvomista tulee enemmän kuin missään edellisessä kisassa. Kovin paljoa ei voi etukäteen asioita suunnitella, mutta varautumista erilaisiin asioihin voi tehdä. Joka tapauksessa ikimuistoinen kisa on tulossa...jos siitä jotain jälkeenpäin muistaa.

Tulevalla viikolla tehdään vielä pari lyhyttä juoksulenkkiä ja yritetään lepäillä mahdollisimman paljon. Kaikki pakkailut kisaa varten pitää vielä miettiä. Onneksi kisapaikalle ei ole kuin 10 kilsaa, joten coachi voi käväistä kotona hakemassa tavaraa, jos jotain kriittistä pääsee unohtumaan.

sunnuntai 7. joulukuuta 2014

Viikko 49 ja keventelyt alkaa

Edellisen neljän määräviikon jälkeen edessä on pari kevyempää viikkoa ennen kuin päästään varsinaiselle kisaviikolle. Kevyemmistä viikoista ensimmäinen  sisälsi pientä liikuntaa sunnuntaita lukuun ottamatta kaikkina päivinä. Sunnuntaina pidetty lepopäivä oli ensimmäinen viiteen viikkoon.

Yhteenveto marraskuun treeneistä (by Polar) 

Maanantaina ja keskiviikkona kävin fillarilla töissä. Vain keskiviikkona kotiin palatessani tein vähän pidemmän lisälenkin. Tiistaina ja torstaina juoksin töistä kotiin melko rauhallisella vauhdilla. Molempina päivinä olin lounastauolla käväissyt salilla tekemässä lyhyet salitreenit. Tiistaina tein jalkakyykyt, mikä tuntui vielä torstaina kotiin juostessa. Torstaina kotiin juostessa oli hieno täysikuu.

Perjantaina ja lauantaina kävin Nuuksiossa kiertelemässä tuttuja polkuja. Perjantaina sain juosta lampulla ja keli oli suht ok. Lauantaina Itsenäisyyspäivänä taivaalta tuli räntää ja maa oli ihan valkoinen.

Lauantaina illalla tuli myös seurattua 2015 Hardrock100 kisan arvontaa. Olin laittanut syksyllä hakemuksen kyseiseen kisaan, mutta mahdollisuudet päästä mukaan olivat varsin pienet. Hakijoita tuossa "Never" (ei koskaan kisaan osallistuneet) sarjassa oli yli 1100 ja osalla hakijoista oli vieläpä useampi arpalipuke. Paikkoja oli jaossa 47. Todennäköisyys mukaan pääsemiseksi oli 1,33 %. No, tällä kertaa ei päästy mukaan, mutta ensi kerralla onkin sitten kaksi arpalipuketta.

Sunnuntaina tuli tehtyä vähän rästihommia ja lenkki jäi kokonaan tekemättä. Kaupoilla käydessä tuli hankittua samalla varusteita tulevaan Sysikallioon. Hanskoja reissulla tarvitaan useita, varsinkin, jos kylmää ja lunta.
Vähän lämpimämmät gummihanskat

Viikolle kertyi yhteensä vajaat 12 tuntia treeniä. Juoksukilsoja 70 ja vähän enemmän fillaria. Ensi viikko menee varmaan samalla määrällä ja kisaviikko sitten vielä kevyemmin.

sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Viikko 49 ja määräviikot kasassa

Viimeisten neljän viikon aikana on ollut tarkoitus saada vähän enemmän harjoitustunteja kasaan tulevaa Sysikalliota varten. Alkuperäinen tavoite oli saada viikkotunnit 18-20-24-26 eli yhteensä 88 tuntia. Kokonaistavoitteesta jäätiin lopulta noin kuusi tuntia. Ihan kohtuusuoritus, kun muutakin ohjelmaa on ollut melkoisesti.

Tällä viikolla tunteja kertyi 24,5 tuntia. Maanantaina juoksin aamulla töihin ja illalla tein puolentoista tunnin lenkin ennen kuin suuntasimme kohti PePon syyskylvöä. Siellä menikin sitten muutama tunti asialistan ollessa poikkeuksellisen työläs. Tiistaina ja torstaina kävin fillarilla töissä tehden vähän pidemmät kierrot molempiin suuntiin. Tiistaina kävin lisäksi päivällä salilla, jossa oli mm. normaalit kyykkyhypyt. Jalkakyykkyjä painoilla en nyt tehnyt lainkaan. Torstaina taas tein vielä fillaroinnin jälkeen runsaan parin tunnin lenkin Nuuksiossa.

Pehtoori tarkkana pöytäkirjan kanssa
Keskiviikkona kävin juosten töissä ja kotiin tullessa kiersin vielä järven eli noin 2,5 tuntia. Sen verran oli pimeää pätkää, että lamppu oli pakko olla mukana. Perjantaina pidin vähän kevyemmän päivän ja juoksin matolla kevyesti kiihtyvävauhtisen runsaan tunnin lenkin. Illalla kävimme kuuntelemassa Vesa-Matti Loiria Johanneksenkirkossa.


Pientä jonoa ennen konserttia




Lauantaina oltiinkin sitten porukalla juoksemassa Nuuksio Classicin reittiä läpi. Lähtö oli heti pimeän tultua eli klo 16. Mukana oli kaikkiaan kahdeksan innokasta.

Molemmilla pikkujoulut, mutta eri varusteet ja osoite
Alussa pidettiin suhteellisen rauhallista vauhtia ja puolimatkassa olimme noin kolmen tunnin jälkeen. Puolimatkassa tuli pientä pummia Suolikasjärvellä, mutta eipä siinä paljoa aikaa mennyt hukkaan. Tuli samalla nähtyä uusia paikkoja.

Suolikasjärven umppari
Loppua kohden vauhti alkoi nousta ja töitä joutui tekemään enemmän porukassa pysymiseksi. Reppuun pakatulle taukotakille ei tullut käyttöä, kun kukaan ei taukoja paljoa malttanut pitää. Lopussa jäätiin Elwoodin kanssa suosiolla ja tuli sieltä pari muutakin vielä vastaan kärjen tehtyä viimeisen nykäyksen. Että sellaiset pikkujoulut tällä kertaa. Kuviakaan ei tullut yhtään otettu, mutta videota on joitakin pätkiä. Katsotaan, jos ne saisi koostettua tässä lähiaikoina. Tässä Polarin näkemys lamppulenkistä.

Sunnuntaina kävin fillaroimassa 3,5 tuntia. Ensin oli tarkoitus käydä hakemassa MaMan rasteja, mutta pitikin käydä katsomassa yhtä käytettyä autoa, kun talossa on pientä autokuumetta. Tulin kuitenkin takaisin kotiin ihan kiltisti omalla pyörällä.

Viikolle kertyi siis 24,5 tuntia treeniä, jossa 149 kilsaa juoksua ja 163 kilsaa fillaria. Noin kolmasosa treenitunneista tuli taas fillarilla. Viimeisen neljän viikon satsi on ollut yhteensä treenitunteja himpun vaille 82, josta 55,5 h /498 km juoksua ja 25 h / 497 km fillaria. Nousumetrejä olisi pitänyt saada enemmän kasaan, niitä ei kertynyt kuin noin +8000m. Polarin mittarin mukaan palautuminen treeneistä on ollut suhteellisen nopeaa vaikka osin rasituksen puolella ollaan viimeiset neljä viikkoa mentykin. Varsinkin eilinen lenkki teki melkoisen piikin.



Edellisviikon Hyppykallion harjoitus oli aika maltillinen, mutta parin viikon takainen 4,5 tunnin lenkki Nuuksiossa oli taas rasitustasoltaan huomattava.

Ensi viikolla on tarkoitus pudottaa määriä selkeästi ja antaa kropalle vähän aikaa palautua. Aikaa Sysikallioon on nyt kolme viikkoa.

Alla vielä kauden 2014 Buff Trail Tourin koostevideo:


sunnuntai 23. marraskuuta 2014

Viikko 47 ja kiirettä piisaa

Taas yksi melko hyvä treeniviikko on takana. Vähän alkaa ehkä rasitus jo tuntumaan ja kaiken muun kiireen keskellä tekeminen on välillä aika raskaan tuntuista. Heti alkuviikosta lenkit jäi vajaiksi eikä sitä saanut kurottua enää kiinni loppuviikon aikana.

Maanantaina, tiistaina ja torstaina kävin fillarilla töissä. Tein vähän lisälenkkiä mutta ei mitään erityistä. Maanantaina ja torstaina juoksin vielä matolla tunnin puolitoista, joista maanantainen lenkki oli vähän kiihtyvävauhtinen loppua kohden. Keskiviikkona kävin juosten töissä ja kotiin tullessa kiersin vielä järven ympäri. Vielä lopussakin oli melko hyvä tunne.

Perjantaina kiersin Nuuksiota töiden jälkeen lamppu päässä. Runsaat kolme tuntia meni mukavasti. Iltapäivällä oli alkanut sataa lunta ja metsässä oli iltaan mennessä viitisen senttiä lunta.



Siikarannan joulukuusi

Lauantaina käytiin pikavisiitillä Imatralla. Kotiin tultuamme vedin sortsit jalkaan ja juoksin puolen tunnin saunalenkin matolla. Jalat sai kaivattua liikuntaa useamman tunnin autossa istuskelun vastapainoksi.

Sunnuntaina oli vuorossa Hyppykallio, jossa ei ole tullut käytyä sitten viime kevään. Kallioita kierrellessä meni kolme ja puoli tuntia sekä tunti fillarointiin sinne ja takas. Otin itse lenkin aika rauhassa, kun yksikseen ei viitsi ihan pahimpia nousuja tai laskuja tehdä. Peuran jälkiä oli taas lumessa todella paljon ja niitä oli kiva seuralla välillä.

Illalla coachi taas viritti jalat kuntoon. Kyllä kelpaa!





Jäätynyttä sammalta

Vielä löytyy suppiloita

Maisemaa Nuuksiossa

Viikolle tuli yhteensä 20 tuntia treeniä, jossa 111 kilsaa juoksua ja 130 kilsaa fillaria. Salille en ehtinyt kertaakaan, joka oli huono asia. Ensi viikolla olisi tarkoitus vetää viimeinen määräviikko ennen Sysikallion kisaa. Ja tietysti pari napsua lisää määrää. Sitten alkaa kolmen viikon keventely kohti kisaa.

Ensi lauantaina on tarkoitus illalla juosta Nuuksio Classicin reitti lampuilla. Muutama kaverikin on jo ilmoittautunut mukaan. Eiköhän me saada kasaan hyvät pikku joulut.

sunnuntai 16. marraskuuta 2014

Viikko 46 hyvää treeniä

Olipa ihan hyvä treeniviikko. Tavoitteeva ollut 20 tuntia täyttyi ja oli siinä ihan hyviäkin treenejä välissä. Alkuviikko meni kipeiden etureisien kanssa sunnuntaisen Malminkartanotreenin takia. Tiistaina ja torstaina tein vähän pidemmät lenkit ja keskiviikkona kävin salilla. Pohjelihas on viimeinkin taas kunnossa ja uskalsin tehdä normi hypyt. Tein myös pitkästä aikaa muutaman kyykkysarjan ja pari seuraavaa päivää menikin sitten kipeiden takareisien kanssa.
Perjantai ja lauantai oli kevyitä päiviä, kun käytiin Raumalla. Siellä ruusut vielä kukkii.


Sunnuntaina tein sitten 4,5 tunnin lenkin Nuuksiossa. Oli ensin tarkoitus lähteä Sysikallion yhteistreeniin, mutta aamulla päätin hakea pari Mammuttimarssin rastia pois ja kiertää samalla uusia polkuja ja umpimetsää. Matkaa tuli noin 36 kilsaa ja roskia tuli kerättyä pieni muovikassillinen. Hieno päivä.







Illalla vielä coachi hoiti jalat kuntoon niin ensi viikko päästään aloittamaan hyvällä tempolla. Tällä viikolla treeniä yhteensä 20,5 tuntia, jossa juoksua 128 kilsaa ja fillaria 130 kilsaa. Ensi viikolla taas pari napsua lisää.

sunnuntai 9. marraskuuta 2014

Viikko 45 ja treenit jatkuu

Yhden lepoviikon jälkeen treenit kohti Sysikalliota jatkuivat. No ihan lepoviikosta ei voi puhua viime viikon osalta, kun Mammuttimarssin järjestelyt vaativat aika paljon aikaa ja vaivaa. Tällä viikolla oli tarkoitus saada kasaan noin 18 tunnin viikko, jossa pääpaino olisi juoksun puolella. Näistä jalkalenkeistä yksi oli tarkoitus tehdä sunnuntaina Jättärillä.

Viikko alkoi maanantaina perinteisesti työmatkafillarilla. Kotiin tullessani kiersin vielä vähän pidemmän kaavankautta kotiin. Tiistaina vaihdoin pyörän tossuihin ja juoksin töihin ja takas. Kulku oli yllättävän hyvää, varmaan osaltaan tuon lepoviikon ansiosta. Keskiviikkona kävin taas fillarilla töissä, jonka jälkeen oli tarkoitus tehdä vielä lyhyt saunalenkki. En kuitenkaan jaksanut lähteä ja päivä jäi vähän vajaaksi.

Torstaina kävin punttisalilla ja illalla vielä lyhyt vajaan tunnin lenkki. Räntää oli satanut iltapäivästä lähtien ja tossut kastuivat jo heti alkumatkasta. Vaatteet kastuivat hetkeä myöhemmin bussin ajettua ohi. Nam. Perjantaina juoksin runsaat pari tuntia töistä kotiin.

Torstain räntäkeliä
Lauantaina vaihdoin aamulla talvirenkaat, jonka jälkeen lähdin kiertämään Mammuttimarssin rasteja Nuuksiossa. Periaatteessa kaikkien rastimerkintöjen piti olla poissa kansallispuiston maastosta viikko kisan päättymisestä. Kiersinkin sitten kaikki kansallispuiston alueella olevat rastit ja vähän muitakin. Matkaa tuli 32 kilsaa ja aikaa meni runsaat 3,5 tuntia. Hienosti oli kisaporukka jaksanut kantaa kaikki roskatkin mukanaan, kun yhtään ei roskia polkujen varsilta löytynyt. Kiitokset siitä. Sen sijaan paikallinen Olvi-mies oli taas käynyt ulkoilemassa ja heitellyt pulloja pitkin tien penkkoja.

Polut erotti hyvin lumesta


Pikku-Parikas järven rastipiste: rajapyykki

Päivän saalis: kolme olutpulloa, yksi tölkki ja 7 rastikoodia
Sunnuntaina kävin sitten jättärillä tekemässä syksyn ekan mäkitreenin. Näitäkin treenejä pitäis olla plakkarissa jo useita Sysikalliota varten, mutta aika on mennyt tänä syksynä muualla. Jättärillä meni runsaat 3,5 tuntia ja nousumetrejä tuli 1750m. Fasaaninousu oli todella liukas ja mutainen tähän aikaan vuodesta. Jalassa olleet Salomonit eivät paljoa pitäneet, mutta eipä siinä olisi varmaan oikein mikään tossu pitänyt. Nappulanvälit olivat täynnä mutaa ja nappuloita ei kunnolla edes erottanut. Kartaakaan en kuitenkaan kaatunut vaikka lähellä se olikin. Lisäohjelmaa nousussa järjesti pari alamäkiajajaa, jotka laskivat mäkeä pariin kertaan.

Fasaaninousuun tehty hyppyri

Mutainen ja liukas nousu
Viikolle kertyi yhteensä 17.23h treeniä, jossa 110 kilsaa juoksua ja 75 kilsaa fillaria sekä yksi salitreeni. Ensi viikolla tavoitteena pari napsua enemmän.

Kolme viikkoa ja kohti Sinister7 kisaa

Kolme viikkoa on taas kulunut edellisestä päivityksestä. Aika on taas ollut vähän kortilla tai sanotaanko, että blogi jäänyt vähemmälle prio...