Montelat polkuporinoissa - ultrajuoksua vuosikymmenien takaa

Syyslomaviikolla meillä oli Sarin kanssa hieno kokemus, kun pääsimme tekemään haastattelua Polkuporinoihin Kalevi ja Olavi Montelasta. Olimme sopineet haastattelun jo hyvissä ajoin ja teimme sen Kalevin luona Orivedellä. Juttua riitti ja aika meni kuin siivillä. Tai itse asiassa aika ei edes ihan riittänyt ja pitääkin yrittää tehdä toinen osa jossain välissä.

 

Alla vielä Kalevin kirjoittamaa tarinaa heidän yhteisistä juoksuista.

Olavi ja Kalevi 1972 istuskelevat nurmikolla. Huomaa adidas urheiluhousut Olavilla adidas tossut. Kalevilla huippu Karhun maratontossut. Seppo Nikkari juoksi samalla mallilla Munchenin Olympiamaratonin 1972.

Olavi ja Kalevi maalissa 2.7.1988 Hartolassa Suomi-Juoksussa 100 km:ä. Jaettu kakkos sija

Pieni lenkkitapahtuma 
Maaliskuun 21 päiväksi vuonna 1987 suunnittelimme 40 km:n juoksulenkin. Sovittiin että kaksi kaveria lähtee mukaan. Toisen kaverin vaimo lupasi tulla autolla huoltamaan. Päivä valkeni ihan mukavana kevättalven säänä. Niin meidät vietii 40 km.n päähän Orivedeltä. Kaverin vaimolle annettiin lupa mennä lähtöpaikalta 5 km:n kohdalla kylään ystävänsä luo. Näin tehtiin ja starttatiin juoksuun. Vauhtia oli siihen aikaan 5 min/km. Ohitettiin kaverin vaimon kyläpaikka ja nähtiin hänen autonsa pihassa. Sanottiinkin toisillemme, varmaan juttua siellä luistaa, mutta kyllä hän kohta tulee. Me juoksijat saavuimme jo 15 km:n kohtaan ja juomia ei näkynyt eikä kuulunut. Tuli 20 km:a täyteeen ja vaimon mies kävi hermona, missä se viipyy. Ei voitu tehdä muutakaan, kuin laittaa tossua toisen eteen. Niin 30 km:n paalu ohitettiin kuivin suin ja vaimon mies kävi jo tosi kuumana. Lohdutettiin, ollaan niin kovakuntoisia, että menee se näinkin.

Oriveden keskusta alkoi lähestyä. Huoltajaa ei näkynyt missään. Perille selvittiin. Olimme kyllä aika kuivia ja janoisia. Samassa kaverin vaimo saapui paikalle. Oltiin ihan hiljaisia ja juotiin hänen tarjoamat juomat ja taivaan rantoja katselttiin. Kiiteltiin kovasti ja sanottiin tarpeeseen tuli ja painuttiin uimahalliin.

Kalevi ja Olavi Hartolassa 100 km:n Suomi-Juoksussa 90 km:n kohdalla. Tietyöt meneillään.

Espanjan lenkit 
Suomen Urheiluliiton oli tarkoitus järjestää tammikuussa vuonna 1977 25 km:n juoksu Esteponassa Espanjassa. Seiväshyppääjä Tapio Mertanen piti lomahotellia siihen aikaan siellä vaimonsa kanssa. Ilmoittauduimme mukaan ja samalla otimme viikon loman Esteponassa harjoittelua varten. Siinä kävi niin, että kisa peruttiin, mutta vietimme hyvän treeniviikon siellä. Esteiden maailmanennätysmies Jouko Kuha oli myös paikalla. Hänen kanssaan vedeltiin lenkkejä Andalusian vuoriston suuntaan appelsiinikujia myöten ja myös paineltiin pitkin aurinkorannan silloista päätietä. Kerrankin kun juostiin kohti Marbellaa ja oli viileä sää. Meillä vain pienet vaatteet. Kuha tuumasi, jos tulee kylmä lisätään vauhtia. Ajattelimme joudutaanko 3 min/ km vauhtiin. Ei sentään, ku meille ei tullut kylmä ja Joukolla oli verkkarit päällä. Tulihan siinä 30 km:ä täyteen ja ei muuta kuin Esteponan radalle vetämään nopeita vetoja lenkin päälle.

Olavi ja Kalevi Ranskan Niortissa 7.11.1992 24 tunnin juoksussa juoma-asemalla nauttimassa virvokkeita

Olavi ja Kalevi johtojuoksijoina Suomi-juoksee viestissä 1.7.1998 välillä Orivesi-Eräjärvi (Rönni). Juoksijoilla aihe, paras seksiasu. Ei johtojuoksijoilla

Juoksutilastoa
Juoksut alkoivat 26.05.1971 klo: 17.00

Olavin tilastoa: 

• juostuja kilometrejä lähes 280 000 km.
• Maratoneja 163 ja ultria 60 yht. 223

Ennätykset:

• maratonennätys 2.52.14 
• 100km 8.01.57 
• 24 t 208 km 940m 
• 50 mailia 6.15.00 
• Suomi-Juoksuaja 35

Kalevin tilastoa: 

• Pelkkiä juostuja kilometrejä 240 000 km.
• Lisäksi on hiihto,pyöräily ja retkeilykilometrit joita ei ole tarkaan merkattu. Niitä on ehkä 20 000 km yhteensä. Juoksu oli se meidän laji, muut olivat tukilajeja. 
• Maratoneja 168 ja ultria 67 yht. 235. 

Ennätykset:

• maratonennätys 2.53.17 
• 100 km 7.57.15 
• 24 t 214 km 380m 
•  50 mailia 6.15.00 
• Suomi-Juoksuja 40 joista peräkkäisiä 35 

Oriveden juoksijoita lähdössä 12.6.1982 kenialaisen nelinkertaisen ME-ennätysmiehen Henry Ronon ja tulevan esteiden maailmanmestarin, Helsinki 1983, Peter Koechin kanssa 25 km:n lenkille.

Fysiikkatreenivinkkejä - Harri Linnavuori Polkuporinoissa

Monilla alkaa kisakausi olla takanapäin vaikka joitakin kisojakin vielä riittää. Tässä vaiheessa vuotta useimmilla on kuitenkin edessä seuraavan kauden treenisuunnitelmien teko, jossa pohjana kannattaa pitää jo tulevan kauden kisakalenteria. Vaikka monet osallistumiset ovat vielä pelkkiä suunnitelmia niin jo pelkästä suunnitelmasta saa hyvän pohjan, jolla talven treenisuunnitelma kannattaa hahmotella. Tässä vaiheessa on myös hyvä miettiä kynnysrajatestin tekemistä, jotta lenkit saa varmemmin tehtyä oikeilla sykealueilla.

Aiheeseen liittyen Polkuporinoilla oli ilo päästä kuuntelemaan Samban valmentaja-gurun Hannu Linnavuoren ajatuksia fysiikkavalmennuksesta. Polkuporinoiden jakson lisäksi hän jakaa tässä joitain ajatuksia harjoittelusta, harjoittelun vasteesta sekä rytmityksestä.

Harrin perusajatuksia treenaamisesta ovat:

• säännöllisyys 
• pitkäjänteisyys, kuten hän jossain sanoikin "norsukin voi syödä vain pala palalta"
• tavoiteasentanta ja johdonmukainen harjoittelu
• avainharjoitteitteet 

Hän korostaa myös yksilöllisyyttä ja sitä, ettei omia treenejä kannata verrata muihin. Hän suosittelee, että harjoitusvasteen ymmärtämiseksi kannattaa seurata treenejä, pitäen harjoituspäiväkirjaa, seurata elämän kokonaiskuormitusta ylipäätään. Kehonhuoltoa ei pidä unohtaa, kuten ei muuta ulkoiluakaan.

Harri kannustaa voimaharjoitteluun, josta saa taloudellisuutta juoksuun, vammautumisriski vähenee sekä juoksutekniikka paranee. Hän erotteleekin voiman useaan eri osa-alueeseen, ja puhuu mm. perusvoimasta, maksimivoimasta, nopeusvoimasta eli räjähtävästä voimasta, lajivoimasta jne.

Lihaskunto on tärkeä ominaisuus, jota ei pidä unohtaa. Se auttaa tekniikan hallinnassa, ja sitä voi kehittää mm. maastovedoilla, vatsalihasteenillä, vahvistamalla nilkkoja, päkiöitä, pohkeita.

Kestävyysjuoksijan maksimivoimaa voi treenata usealla eri tavalla, kyykkyharjoituksilla, punttisalilla takareisilaitteella takareisiä treenaten. Hän korostaa kuitenkn, että kestävyysjuoksijan maksimivoimatason kehittäminen poikkeaa kuitenkin monen muun lajin maksimivoimaharjoittelusta. Voitaisiinkin puhua lajivoiman kehittämisestä, joka on tärkeää juoksijalle, polkujuoksijoista puhumattakaan. Sitä voi treenata mäkivedoilla, porrasharjoittelulla, renkaanvedolla, painoliiveillä (ei kuitenkaan liian paljon painoa, ettei juoksutekniikka häiriinny, esim. 3-6kg).

Harjoitusvastetta on hyvä seurata, millaisia vaikutuksia siitä tulee. Taustatekijöinä ovat luonnollisesti perimä, ikä, harjoitustausta, sukupuoli sekä elämäntavat (uni, ravinto, työ...) sekä muut elämää kuormittavat asiat. Harri puhuu perinteisesti ”mikrojaksosta”, joka on viikko ja harjoitusjakso n. 3-8vkoa riippuen harjoitettavista ominaisuuksista ja harjoituskauden vaiheesta.

Harjoituksen rytmittämisessä on hyvä huomoida seuraavia asioita:

• ominaisuudet, joita haluaa kehittää
• harjoitusjakson määrittäminen (tavoitekilpailun mukaan)
• tasotestit ja muut mahdolliset analyysit tukevat suunnittelua

Vinkkejä kehittymiseen Harri antaa nopeuden kehittäminen erilaisin tekniikoin ja vauhtileikittelyn lisäämistä harjoitteluun.

Suomen maaedustaja ITRAssa Harri Jantunen nyt Polkuporinoissa

Viime perjantaina julkaistussa Polkuporinoiden jaksossa juteltiin kansainvälisestä polkujuoksujärjestö ITRAsta. Haastateltavaksi saatiin kukapas muu kuin ITRAn Suomen maaedustaja Harri Jantunen. Alla vielä Harri ajatuksia polkujuoksusta ja ITRsta sekä itse haastattelu RadioPlayn sivuilla.

Sähköpostiin tipahti Mikaelilta s-postia ja luulin kyseessä olevan Nuuksio Backyard Ultraa koskevaa tietoa, mutta yllätyin kun sieltä löytyikin pyyntö tulla haastateltavaksi Polkuporinoihin. Aihepiirinä olisi luonnollisesti International Trail Running Association (ITRA) asiat, olihan minut äänestetty sinne edustamaan Suomen polkujuoksuskeneä seuraavaksi neljäksi vuodeksi keväällä. Pakko myöntää, että olin enemmän innoissani päästessäni tutustumaan suomalaisen polkujuoksun legendaan, kun edustamani yhdistyksen asioista kertomisesta.

Henkilökohtaisella tasolla minulle on aina ollut tärkeää pyrkiä viemään eteenpäin asioita, joita koen itselleni tärkeäksi ja ajatus ehdokkaaksi ryhtymiseni tuli nimenomaan tästä näkökulmasta. Halusin olla mukana rakentamassa lajia, joka on antanut minulle (ja muille) todella paljon. Lisäksi kyseessä suhteellisen nuori laji, jossa on todella paljon potentiaalia. Kehittämistä kun mietitään niin meillä kaikilla lajin parissa toimivilla pitää olla kuitenkin ehdottomana prioriteettina, ettei lajissa olevaa positiivista yhteisöllisyyttä heikennetä ja varmistetaan että se jatkuu myös tuleville sukupolville.

Keväällä melko pian valintani jälkeen tuli kutsu ITRA:n vuosikokoukseen, joka järjestettäisi polkujuoksun MM-kisojen yhteydessä Coimbrassa Portugalissa. Kisojen yhteydessä maaedustajille pidettiin mittava koulutus, jossa käytiin paljon erilaisia osa-alueita läpi ITRA:n toiminnasta. Agendalta löytyi luonnollisesti ITRA:n historiaa ja perinteitä, mutta tämän lisäksi oli myös tulevaisuutta sekä mietintää, miten asioita kehitetään. Oli positiivista huomata kuinka tosissaan maaedustajat ottivat edustusvastuunsa ja halusivat mukaan kehittämään asioita.

Päivän pystyi karkeasti jakamaan kahtia, jossa ITRA:n puolelta tuotiin voimakkaasti esiin terveysohjelma (Quartz Health Program), jossa pyritään pitämään laji puhtaan suorituskykyä parantavista aineista, mutta myös edistämään sekä varmentamaan urheilijoiden terveys. Toinen puoli päivästä taas meni maaedustajien tentatessa kisojen ITRA luokitusprosessista (Race Evaluation) sekä juoksijoiden suorituskykyindeksistä (Performance Index). Näistä aiheista olenkin saanut eniten yhteydenottoja joko palautteen, kysymysten tai kehitysideoiden muodossa. Tämä palaute on erittäin tervetullutta ja toivonkin, että olet rohkeasti yhteydessä, jos joku aihe kiinnostaa tai mietityttää.

ITRA asioiden lisäksi Mikael otti esiin kysymyksen, josta olen laittanut hänelle palautetta Polkuporinat podcastiin. Kysymys oli ”Pitäisikö meillä olla Suomessa polkujuoksuliitto?”. Tämä kysymys on pyörinyt päässäni todella pitkään, enkä osaa suoraan vastata tähän asiaan. Podcastissa tuli esiin muutamia pointteja miksi liitto olisi hyvä. Esimerkiksi seuraavia asioita liitto voisi ajaa: sääntöjen standardointi, turvallisuus, maajoukkueen asioiden hoito, mahdolliset SM-kisat / SM-sarjat, jne. Toisaalta meillä on kohtuu hyvin toimiva paketti kasassa jo tällä hetkellä. BUFF Trail Tour Finland sekä Ultra Trail Tour Finland pyörii nykyisellään. Tämän lisäksi yhteisö on onnistuneesti osoittanut pystyvänsä sääntelemään itseään, josta hyvänä esimerkkinä kesän 2018 Watergate ja siitä syntynyt Polkujuoksijan etiketti ja kilpailusäännöt. On lopputulos mikä hyvänsä oleellista on, ettei synnytetä ryhmää, jonka työlle ei ole merkitystä käytäntöön eikä upeaa yhteisöllisyyttä, joka meillä on saa millään tavalla vahingoittaa.

Omalla kohdalla UTMB viikko laittoi navigaattoriin suunnan telakalle, joten NBU ja Vaarojen Maraton jää väliin. Käyn kuitenkin kisoissa katsomassa ja kannustamassa teitä upeisiin suorituksiin, joten toivoisinkin että tulet nykimään hihasta ja juttelemaa lajistamme aiheesta ja aiheen vierestä. Ole myös rohkeasti yhteydessä alla olevaan s-postiin, jos sinulla on mitään kysyttävää.

Tavataan poluilla

Harri Jantunen
email: nr.runners.fin@itra.run
facebook: ITRA Finland
Instagram: @itra.finland