sunnuntai 27. syyskuuta 2015

Viikko 39 ja nautiskellen

Viime viikon sairastelujen jälkeen on tämä viikko mennyt palaamalla hiljalleen takaisin treenirytmiin. Sen verran on vielä tukkoisuutta tuntunut, että olen ottanut todella rauhassa vielä tämänkin viikon samalla varmisten, ettei tauti pääse tulemaan enää takaisin. Kolin kisa olisi pitkälti taputeltu mikäli tauti olisi palannut ja terveitä päiviä olisi jäänyt vain pari ennen kisaa. Nyt kuitenkin tilanne on paljon parempi vaikka juoksu tuntuu vielä aika paljon raskaammalta kuin vielä pari viikkoa sitten. Vielä on kisaan viisi vuorokautta.

Tällä viikolla kävin kahdesti fillarilla töissä. Sen lisäksi tein pari tunnin lenkkiä tiellä ja yhden vähän pidemmän lenkin poluilla. Sen lisäksi maanantaina perinteinen tunnin jooga. Jalkalenkeillä sykkeet oli vielä reilusti normaalia ylempänä ja meno oli melko tahmeaa.

Lauantaina poluilla oli jalassa uudet Inovin Terraclaw 250 tossut. Tossussa on aika leveä lesti ja omaan jalkaani nauhoja joutuukin kiristämään melkoisesti. Pohjassa on hyvin vaimennusta ja droppiakin on mukavat 8mm. Juuret ja kivet eivät tunnu pohjan läpi, joten pidempikin reissu voisi näillä tossuilla onnistua. En ole vielä päättänyt millä tossulla Kolilla juoksen, mutta Terraclaw tossut nousuvat ainakin yhdeksi vaihtoehdoksi. Asiaa helpottaa se, että puolimatkassa voi tossuja vaihtaa. Käytännössä valinta on Inovin Terraclaw ja Hokan Stinson ATR tossun välillä. Tai sitten juoksen yhden kierroksen kummallakin.

Kolin 130 kilsan kisa juostaan siis ensi perjantaina klo 24 alkaen. Reitti juostaan kahtena 65 kilsan kierroksena ja eka kierros pitäisi olla juostuna ennen 11 tunnin täyttymistä. Tällöin toiselle kierrokselle jää aikaa 12 tuntia maalin sulkeutuessa klo 23 lauantai-iltana. Reitin vaativuuteen nähden maksimiajat ovat tässä UTTF-sarjan viimeisessä osakisassa todella tiukat. UTTF-finisherliiviä tavoittelee vielä seitsemän juoksijaa. Toivottavasti kaikki pääsevät lauantai-iltana hienosti maaliin.

Omat suunnittelut kisaa varten ovat vielä aika kesken. Tarkoitus on mennä pitkälti samoilla varusteilla kuin aikaisemmat kisat. Sääennusteen mukaan vettä ei pitäisi sataa paljoa viimeisellä viikolla ennen kisaa ja kisan aikana riittää jopa aurinkoa ja 8 astetta lämmintä päivällä. Yölläkin ollaan tukevasti lämpöasteiden puolella. Tämä on tosin vain ennuste.

Otsalampulle onkin sitten paljon enemmän käyttöä kuin aikaisemmissa UTTF-kisoissa Rukalla ja Pallaksella. Ekalla kierroksella päässä kulkee Lumilightin suunnistuslamppu isolla tehoakulla. Toiselle kierrokselle joutuu pakkaamaan varuiksi mukaan lampun, mikäli reissu venyy syystä tai toisesta pahasti seuraavaan iltaan. Valoisa aika alkaa aamulla joskus kello kuuden jälkeen ja seitsemältä illalla onkin jo sitten taas tarvetta lampulle. Parhaassa tai pahimmassa tapauksessa pääsee Ryläyksen ylittämään kahdesti pimeällä.

Uutena juttuna 65 kilsan reitillä on Herajoen ylitys, jota käytiin pari viikkoa sitten kokeilemassa. Vettä ei ole paljoa ja joen yli on vedetty vaijeri, josta saa tarvittaessa tukea ylityksen aikana. Tässä ei pitäisi olla ongelmia, mutta ainahan tossujen ja sukkien kastuminen voi tuoda yllätyksiä mukanaan.

Toinen jännitystä aiheuttava asia on tuo reitillä pysyminen. Toivottavasti järjestäjät ehtivät saada reitille riittävät opasteet polkujen risteyksiin, jotta eksymisen todennäköisyys pienenee. Toivottavasti gepsi-seuranta toimii ja puhelin alkaa soida heti siinä vaiheessa, kun mahdollinen reitiltä harhautuminen on päässyt tapahtumaan. Itse olen tehnyt melko tarkat kartat reitistä ja ne kulkevat mukana kisassa. Siinähän sitä on samalla muutenkin kiva reittiä seurata.

Kisasta on luvassa myös live-seurantaa. Jokaisella 130 kilsan sarjalaisella kulkee taas gepsit repussa, joten penkkiurheilijoille riittää seurattavaa viikonlopun aikana.

Hyviä valmistautumisia kaikille. Kolilla tavataan!

sunnuntai 20. syyskuuta 2015

Viikko 38 lepäillen

Viikko on mennyt pienen sairastelun merkeissä, eikä harjoitusohjelmaan ole tullut mitään sen suurempia merkintöjä. Pientä ulkoilua, mutta pääasiassa parantelua flunssasta. Varmistelua, ettei tauti kestä liian pitkään. Ehkä kroppa oli sitä mieltä, että nyt olisi syytä rauhoittua ja alkaa levätä ennen Kolin kisaa lokakuun alussa. Viikko ylimääräistä lepoa ei välttämättä ole huono asia, koska Kolin kisasta tulee todella vaativa. Ehkä jopa koko UTTF-sarjan vaativin kisa.

Kolin treenireissulta (kuva Janne Marin)

UTTF pistetilanne ennen Vaarojen maratonia ja 130 kilsan viimeistä osakisaa on tiukkaa miesten puolella. Paljon voi tapahtua pitkässä ja vaativassa kisassa ja mikään ei ole varmaa ennen kuin maali suljetaan 23 tuntia lähdön jälkeen. Naisten puolella Annan kokonaisvoitto on juoksua vaille valmis. Sen verran iso ero hänellä on seuraaviin.

Kausi näyttää saavan jatkoa Kolin jälkeen, kun syyskuun alussa alkoi ilmoittautuminen tämänvuotiseen Sysikallio100 tapahtumaan. Vaikka viime vuonna tuli heikkona hetkenä vannottua, ettei tähän kisaan enää osallistuta (eikä mihinkään muuhunkaan yli 24h kisaan vuonna 2015), niin kotona neuvottelut etenivät sen verran hyvin, että lähtölupa lopulta irtosi. Eli mukana ollaan taas. Taktiikka tulee tällä kertaa kuitenkin olemaan erilainen ja parista edellisestä vuodesta yritetään ottaa oppia mahdollisimman paljon.

Tapahtumaan ilmoittautuneita on jo niin paljon, että jonotuslistallekin riittää väkeä. Jouluun on kuitenkin pitkä aika ja muutama ehtii varmasti tulla vielä järkiinsä. Näin ei kuitenkaan käy tässä osoitteessa vaikka huhujen mukaan reitti olisi viimevuotista helpompi.

Vuosi 2014
Vuosi 2013

Ensi viikon perjantaina starttaa taas perinteinen Spartathlon. Lähtölistalla on mukana 14 suomalaista, joiden joukossa myös Hyppölän Tero. Pidetään peukkuja koko porukalle. Alla hieno puolen tunnin dokumentti siitä miten kisa on saanut alkunsa ja muutenkin vähän taustaa. Kannattaa katsoa.



Kuten edellisistä postauksista on käynyt ilmi on hakusessa uusi tossu vähän märemmälle kelille ja pehmeämmälle alustalle. Lauantaina kokeilinkin jalassa ekaa kertaa Inovin Terraclaw 250 tossua. Kovin hyvää kuvaa ei vielä tossusta saanut, kun alusta oli pääasiassa hiekkatietä. Mutta testailut jatkuu. Ehkä tämän kanssa voisi viettää ainakin yhden kierroksen Kolilla parin viikon kuluttua.


Kohti seuraavaa viikkoa ja ulkoiluja.

sunnuntai 13. syyskuuta 2015

Viikko 37 ja treenireissu Kolille

Edellisen viikonlopun NC painoi vielä jaloissa alkuviikosta ja loppuviikolle oli tiedossa vähän enemmän lenkkiä Kolin uudella 130 kilsan reitillä. Tarkoituksena oli käydä tutustumassa kolmen viikon päästä Kolilla käytävän kisan reittiin etukäteen ja saada siitä jonkinlainen kuva kisataktiikan laatimisen pohjaksi.

Alkuviikko meni aika rauhassa ulkoilujen osalta. Maanantaina alkoi syyskausi joogan osalta. Olipa taas hauskaa jatkaa Lotan opastuksessa ja huomata kesän juoksujen tehneen tehtävänsä. Neutraalin selän tavoittelu oli vain kaukainen tavoite. Tiistaina jatkettiin salilla kolmevarttia perusliikkeitä, ehkä hieman corea painottaen. Toki hyppysarjat olivat mukana. Illalla juoksin töistä kotiin melko rauhallisella vauhdilla.

Keskiviikkona olin fillarilla töissä ja illalla poljin pienen ylimääräisen mutkan kautta kotiin. Päivällä olisi ollut mahdollisuus osallistua työnantajan järjestämään liikuntapäivään, jossa olisi ollut ohjelmassa mm. cooperin testi. En sinne kuitenkaan ehtinyt mukaan. Torstaina kävin Mikalla hieronnassa, jossa todettiin jalkojen olevan edelleen aika huonossa kunnossa.

Perjantaina lähdettiin sitten töiden jälkeen ajelemaan kohti Kolia Jannen ja Annan kanssa. Coutsi joutui jättämään tämän keikan väliin päällekkäisten ohjelmien takia. Suunnitelmana oli tehdä pari harjoitusta, toinen pimeällä ja toinen valoisassa ja kattaa uuden 130 kilsan reitin kaikki uudet osuudet.

Juoksimme Annan kanssa perjantaina lamppujen kanssa Kolin lähtöpaikalta kahlaamolle. Tai ainakin tämä oli suunnitelma. Heti alussa tehtiin melkoinen pummi ja sen jälkeenkin vielä toinen pummi. Siitä eteenpäin reitti löytyi mukavasti Lakkalaan asti, josta uusi reitti erkani vanhasta. Juoksu kulki mukavasti vaikka sykkeet olivat edelleen vähän normaalia korkeammat. Lakkalasta reitti nousee ylös Vesivaaralle, josta rallatellaan piiitkä alamäki aina Rykiniemeen asti. Sieltä vielä lyhyt siirtyminen kahlaamolle ja sitä vaijereista roikkuen yli. Vettä ei ollut edes polveen asti ja virtaus vähäistä. Kahlaamosta olisi päässyt hyvin yli ilman vaijereitakin. Hieno kokemus. Siitä sitten ajettiin takaisin hotellille Kolille ja lampsittiin suoraan syömään, suihkuun ja nukkumaan.

Perjantaina Kolin maisemissa

Vauhtia lampun valossa


Kahlaamoa ylittämässä

Seuraavana päivänä jatkettiin aamupalan jälkeen kahlaamolta. Keli oli todella hieno. Aurinko paistoi eikä tuullut yhtään. Edessä oli reitin eteläpää, joka oli edelleen täysin uutta seutua. Varustus oli hieman väärä ja hiki irtosi jo kevyessä hölkässä. Ennen lenkkiä käytiin kuitenkin tutkimassa paikallista "kirkkoa".


Aamuaurinko Kolilla








Lauantaina Hirvivaaralle nousemassa


Jossain päin Herajärven kierrosta

Reitin eteläpää oli suurimmaksi osaksi pientä ja kiemurtelevaa polkua. Paikoin oli vielä kiveä ja juuria, joten vauhti oli yrityksestä huolimatta aika maltillinen. Välillä polku taas oli kuitenkin vähän helpompaa ja vauhti sen ansiosta parempaa. Korkeuseroja on hieman vähemmän kuin reitin pohjoispäässä. Janne oli autolla huoltamassa aina kun reitti kulki jonkin tien yli, joten vettä ei tarvinnut kantaa mukana paria pulloa enempää. Kiviniemessä 0,5 litran jaffa-pullo maistui taivaalliselta.

Tulossa Kiviniemeen

Anna jossain Ryläyksellä
Kiviniemen jälkeen uusi reitti yhdistyy vanhaan reittiin. Lossi tai soutuvene ei pidemmällä reitillä ole tarpeen vaan reitit yhdistyvät Kiviniemessä, Herajärven länsipuolella. Siitä matka jatkuu vanhaa ja paikoin tuttua reittiä. Lämpötila alkoi tässä vaiheessa olemaan jo aika korkea ja lyhythihaiselle paidalle olisi ollut käyttöä. Sellaista ei kuitenkaan ollut mukana, joten hihoja sitten vaan ylös ja lisää juotavaa. Vesi loppui jossain vaiheessa, mutta onneksi Jannelta saatiin lisää ja päästiin loppuun asti ilman suurempia ongelmia. Ryläyksellä oli taas hienoja maisemia jolloin pysähdyttiin ottamaan parit kuvat. Teknisesti siinä on  pari lyhyttä hankalampaa paikkaa, mutta ei mitään sen kummempaa. Päivän lenkki loppui kisan viimeiseen huoltopisteeseen tielle tullessa. Janne tuli vastaan ja juostiin sitten kolmistaan viimeiset kilsat. Siitä sitten taas takaisin hotellille, suihkuun ja syömään. Ja kohti kotia.

Reissu oli lyhyt mutta hieno pikavisiitti Kolille, joka varmasti auttaa kisassa. Reitti on nyt vähän tutumpi ja toivottavasti eksymisiltä vältytään itse kisassa. Helpoa ei tule olemaan.

Sunnuntaina kävin kiertämässä runsaan 1,5 tuntia Nuuksiossa. Näin viikolle kertyi vajaat 15 tuntia treeniä, jossa 87 kilsaa juoksua.

sunnuntai 6. syyskuuta 2015

Viikko 36 ja raadeltu jänis

Taas on viikko vierähtänyt ja yksi kisa onnellisesti taakse jätetty. Kyseessä on tietysti Nuuksio Classic maraton, joka juostiin nyt neljännen kerran. Itse pääsin mukaan kisaan toista kertaa. Ensimmäisen kerran olin mukana 2013.

Kisaviikko meni normiharjoitusten mukaan. Ehkä vähän vähemmän juoksua kuin olin suunnitellut. Maanantaina ja keskiviikkona kävin fillarilla töissä. Tiistaina kävin päivällä salilla säästellen hieman jalkoja. Hyppysarjat tein kuitenkin normaalisti. Illalla juoksin vielä tunnin rauhallisen lenkin.

Torstaina juoksin töihin pienen lisälenkin kautta, aikaa meni runsaat pari tuntia. Ja perjantaina juoksin vielä vajaan tunnin, kun kiersin järven ja hain numerolapun lauantain kisaan Siikarannasta. Näin jälkeenpäin olisi voinut ottaa viikon vähän kevyemmin varsinkin, kun juoksin edellisellä viikolla Saariselältä palattuamme runsaat 100 kilsaa viidessä päivässä.

Jussin kanssa oli juteltu jo keväällä, että juostaan Nuuksiossa kimpassa, jossa tavoitteena olisi parantaa Jussin aikaisempaa ennätystä 4.22. Pienten sairastelujen, liukkaan kelin ja meikäläisen raskaanpuoleisen ohjelman takia tavoitetta tarkistettiin kisan alla hieman alaspäin ja uusi tavoite oli 4.30 alittaminen. Taktiikkana oli, että Jussi pitää huolen vauhdista alussa ja jossain kolmenkympin hujakoilla ottaisin vetovastuun loppumatkaksi. Sadetta oli luvattu pitkin päivää lämpötilan ollessa siellä 15 asteen korvilla.

Lähdimme liikkeelle ensimmäisessä lähtöryhmässä melko rauhallisella tahdilla. Väkeä ei ollut ihan tungokseen asti, mutta jonossa juostiin tietysti ekat kilsat. Alku meni hyvin jutellessa. Jussin juoksurytmi poikkesi omastani ja myös muiden siinä, että alamäet hän pystyi rullaamaan rennosti muita kovempaa, mutta ylämäessä tilanne kääntyi. Varsinkin leveämmillä tieosuuksilla ero kasvoi jonkin verrankin alamäissä. Ensimmäisissä puuportaissa Jussi ohitteli muita juoksijoita, joten ei sitten auttanut muu kuin itsekin ohitella muita liukkailla portailla. Vähän ennen portaiden loppumista hyppäsin portailta rinteen puolelle, jota pitkin tulin viimeiset metrit. Juuri kun piti kääntyä 90 astetta oikealle tossuista loppui pito ja kaaduin. Tuloksena pienet haavat kämmenessä sekä kyynärpäässä. Suihkutin urheilujuomaa haavoihin putsatakseni suurimmat liat pois.

Swinghillin mäessä oli taas mukavasti porukkaa kannustamassa. Alppikelloja soittivat tietysti Team Marin ja Harrikin oli paikalla valmentajanpilleineen. Harri kannusti kertomalla, että meidän edellä oli ainoastaan kahdeksan naisjuoksijaa ;-) Mäen päällä täytin vesipullon.

Tämän jälkeen matkanteko alkoi olla omalla kohdalla aika raskasta. Edessä oli vielä hankalimmat osuudet, mutta jalka ei ollut kovin herkässä tänään. Jussi piti hyvää vauhtia ja itsellä oli välillä tekemistä kyydissä pysymiseksi. Porukka oli hajaantunut niin paljon, että välillä saatiin juosta pitkiä pätkiä ihan kahdestaan. Puolimatkassa oltiin aika tarkkaan 2.15 ajassa ja silloin ei näyttänyt enää kovinkaan todennäköiseltä tuohon tavoitteeseen pääseminen. Suolikkaan jälkeisellä tiepätkällä saatiin kuitenkin hyvä vauhti taas päälle.

Kattilan jälkeen vaihdeltiin välillä vetovuoroa, mutta Jussi teki pääasiassa vetotyöt. Itsellä oli lonkat ja jalat aika kankean oloiset. Edessä oli onneksi tasaista ja helppoa polkua, jolloin vauhti oli vielä siedettävällä tasolla. Viimeisessä huollossa täytettiin vielä pullot ja jatkettiin tasaista etenemistä. Ilmeisesti vauhti oli kuitenkin säilynyt, koska kääntyessämme Soidinsuon kiertoon laskin, että se 4.30 loppuaika olisi mahdollista saavuttaa. Kolme kilsaa ennen maalia sanoin Jussille, että nyt laitetaan kaikki peliin ja otetaan loppukiri. Siirryin edelle ja pidin sellaista vauhtia, että Jussi pysyi mukana. Vauhti nousi selvästi ja vesi vaan roiskui juostessamme veden täyttämiä polkuja eteenpäin. Viimeisessä alamäessä Jussi rullasi muutaman metrin edelle ja maalissa olimme ajassa 4.27. Selvästi alle tavoiteajan.


Jossain 34 kilsan tienoilla (kuva Juha Saastamoinen)

(kuva Juha Saastamoinen)
Jussi (kuva Juha Saastamoinen)
Kisan jälkeen selfiet

Tyytyväisiä ollaan molemmat aikaan. Paljoa ei olisi ollut rahkeita parantaa tänään tulosta, ei vaan ollut ihan paras päivä. Lisäksi oma palautuminen Saariselältä on vielä selvästi vaiheessa ja Kolia varten pitääkin nyt tarkastella uudestaan harjoitussuunnitelmaa, että sinne päästään tuoreilla jaloilla liikkeelle.

Varusteet toimivat hyvin, mutta omaan jalkaan sopivia liukkaankelin tossuja ei vielä ole löytynyt. Nyt jalassa olleilla Salomonin tossuilla meno oli välillä melkoista sipsuttelua. Pitääpä jatkaa hakua.

Juha Saastamoisen kaikki NC kuvat (onevision.fi)
Juhani Keski-Rahkosen kuvakooste NC panketista.

Kestävyysurheilun NC uutisointi.
Nuuksio Classic tulokset.
Buff Trail Tour Finlandin tulokset.

perjantai 4. syyskuuta 2015

Viikko 35 palauttelua ja treeniä

Edellisen viikonlopun WRC 24h rogan jälkeinen viikko meni parin ekan päivän osalta leppoisasti palautellen. Vietimme coutsin kanssa Saariselällä lomaa maanantain ja tiistain ja paluulento oli vasta tiistai-iltana klo 20. Kisan jälkeiset pari vuorokautta menivät kevyen kävelyn ja kylpylän merkeissä. Lihakset tuntuivat jo maanantaina melko normaalilta, mutta univajetta tuntui kropassa vielä olevan.

Kisamuistoksi hankkimamme kenkälusikka
Keskiviikkona oli eka työpäivä ja sen jälkeen teinkin ekan lenkin kisan jälkeen. Juoksin töistä pienen lisälenkin kautta kotiin runsaat pari tuntia. Vähän oli sykkeet vielä koholla ja kroppa muutenkin väsyneen oloinen.

Torstaina ja perjantaina tyydyin lyhyempään lenkkiä ja juoksin Nuuksiossa runsaan puolitoistatuntisen. Nyt alkoi jo tuntumaan juoksu normaalilta vaikka yöunet eivät vieläkään olleet ihan kohdallaan.

Syksyn tuntua
Ruskaa pihlajassa

Lauantain raclette-ilta

Lauantaina käytiin Jussin, Timon ja Reijon kanssa Nuuksiossa lenkillä. Aamulla oli vielä vähän kolea keli, mutta melko nopeasti lämpötila nousi auringon lämmittäessä. Juostiin kivoja ja osin uusia polkuja. Itselle tuli mittariin tasan kolmen tunnin siivu maltillisella vauhdilla. Sunnuntaina oli vuorossa yhteislenkki NC:n reitillä. Paikalla oli taas paljon tuttuja. Kilsoja oli kertynyt jo sen verran suunniteltua enemmän tälle viikolle, joten päädyin lähtemään ryhmään, joka kiersin noin puolentoistatunnin lenkin rauhallisella vauhdilla. Juoksimme Siikarannasta NC reittiä Mustalammelle, josta tulimme Saari-Holman kautta takaisin NC reitille kiertäen vielä Soidinsuon. Hyvä lenkki hyvässä seurassa.

Viikolle kertyi mukavasti noin 10 tuntia juoksua, eli noin 100 kilsaa. Tulevana lauantaina on vuorossa Nuuksio Classic, jonne lähdetään yhdessä Jussin kanssa. Sääennusteen mukaan pientä sadetta voi tulla auringoinpaisteen lomassa. Se ei varmaan kärkeä haittaa, joka lähtee tas metsästämään Buff Trail Tourin pisteitä.

Loppuun vielä Soikkelin Jarin tallentama video meikäläisen rauhallisesta maaliintulosta Pallaksen kisassa.

Treeniyhteenveto 2023

Vuotta on vielä pari päivää jäljellä, mutta tässä vähän yhteenvetoa treeneistä (päivitetty 2.1.2024). Datat tulee Polar Flown puolelta: Koko...