sunnuntai 31. maaliskuuta 2013

Viikko 13 ja hiihdot jatkuu ja jatkuu ja...

Sama aurinkoinen keli on jatkunut tälläkin viikolla. Jos oli tammi ja helmikuussa pilvistä niin maaliskuussa on tämäkin asia korjattu. Lämpötilat ovat edelleen vähän lämmenneet ja kylmät pohjoistuulet helpottaneet. Päivällä lämpötilat ovat jo kivunneet parhaimmillaan neljään viiteen asteeseen. Ajankohtaan nähden ollaan kuitenkin enemmän kylmemmän puolella.

Takana on sellainen normiviikko. Ulkoiltua on tullut viikon jokaisena päivänä. Lankalauantaina liikunnat oli kuitenkin enemmän sellaista kevyenpuoleista ja niitä ei sen enempää voi laskea varsinaiseksi harjoitukseksi. Alkuvuodesta ivolle hankittu uusi maastopyörä pääsi lauantaina ensihuoltoon. Valmista pitäisi olla heti ensi viikolla, jonka jälkeen pääsemme harjoittelemaan Majakka ja Sivuvaunua.

Maanantaina kävin töiden jälkeen joogassa ja sen jälkeen juoksin töistä kotiin. Edellisen kerran olen juossut ulkona varmaan joskus viime vuoden puolella, jos ei lasketa rogauksia ja muita hörhöilyjä. Tiet oli kyllä sellaisessa kunnossa, että aika varovasti joutui lipsuttelemaan. Tiistaina kävin fillarilla töissä ja kotiin tullessa tein pienen ylimääräisen lenkin. Varovasti joutuu fillarillakin kulkemaan.

Keskiviikkona kävin Leppävaarassa hiihtämässä. Ihmetystä herätti niin pieni määrä muita hiihtäjiä ladulla. Kelit on talven parhaat ja ladut suht hyvässä kunnossa. Tuntuu kuitenkin kuin kaikki olisivat vaihtaneet hiihtomonot lenkkitossuihin. Tammikuun pimeässä ja pakkasessa väkeä riittää, mutta ei nyt kun valoa ja lämpöä riittää. Kumma juttu. Sain kasaan vajaat kolme tuntia hiihtoa. Torstaina pidin etäpäivän ja päivän päätteeksi juoksin tunnin matolla. Ihan sellainen peruslenkki. Illalla käytiin ivon kanssa juoksemassa vajaa parituntinen lenkki Nuuksion polkuja. Polut oli hyvin tampatut ja juoksu onnistui loistavasti. Tarkoitus oli nauttia juoksusta kuutamonvalossa, mutta edellisenä päivänä ollut täysikuu nousi taivaanrannasta vasta yhdeksän aikoihin ja senkin jälkeen se mateli todella matalalla valaisten tuskin lainkaan. Oli meillä otsalamputkin mukana ja jouduimmekin sitten etenemään niiden valossa. Huhtikuun lopussa pitää yrittää ottaa uudestaan.
ivon tyylinäyte

Pitkäperjantaina kävin lähipelloilla hiihtämässä, mutta aamuaurinko oli sen verran lämmin, että ladut olivat päässeet pehmenemään pakkasyön jälkeen liikaa. Jaksoin puskea sohjossa runsaat pari tuntia ennen kuin sain hommasta tarpeeksi. Kovilla laduilla kilometrejä olisi noilla tehoilla tullut melkoisesti enemmän. Naama sai kuitenkin mukavasti väriä.

Lauantaina pidettin vähän vapaata treeneistä kuten tuolla aikaisemmin jo mainitsin. Sunnuntaina ajoin kuitenkin autolla hiihtolatujen äärelle ja nautin aurinkoisesta kelistä neljän tunnin ajan. Tänään ladula olikin jo enemmän väkeä. Oliskohan johtunut hienosta ilmasta sekä siitä, että kaupat olivat tänään kiinni. Hieno homma.

Viikolle kertyi yhteensä vajaat 15 tuntia treeniä. Juoksua ei kertynyt kuin 28 kilsaa, mutta hiihtoa tulikin sitten 112 kilsaa. Lisäksi fillaria 41 kilsaa ja core-treeniä sopivasti.

Huomenna eletäänkin sitten huhtikuun puolta ja vuoden ensimmäinen neljännes on takana. Aika kuluu todella nopeasti. Treenitunteja on ekan neljänneksen aikana kertynyt yhteensä 195, joista 45% on kertynyt hiihdosta. Pyöräilyä ja juoksua on kertynyt runsaat 20 % kutakin. Loput on käytännössä lihaskunnon osuutta. Tunteja on kertynyt mukavasti. Tosin suurempi osuus olisi voinut olla juoksun puolella, mutta tänä talvena jäin vähän koukkuun tuohon hiihtämiseen. Kohta alkaa ladut olla sulana ja on pakko vetää lenkkarit jalkaan. Tosin lunta kyllä riittää vielä kuten pihaltamme otettu kuva osoittaa.

Lunta riittää vielä maaliskuun lopussa.
Loppuun vielä vähän musiikkia joka soi tänään päässä hiihtäessäni.


maanantai 25. maaliskuuta 2013

Viikko 12 ja kevät etenee

Viime viikon kovat pakkaset ovat hieman hellittäneet, mutta todella kylmä tuuli on puhaltanut lähes koko viikon. Aurinko on paistanut varmaan viikon jokaisena päivänä ja jos alkuvuodesta valiteltiin pilvisiä säitä niin maaliskuu on todellakin korjannut tilannetta. Aurinkoa on ollut tarjolla lähes päivittäin vaikka ilmat ei muuten kovin lämpimiltä vielä tunnu. Helmikuussa oli tunne, että kevät voi tulla aika nopeastikin, mutta maaliskuu on ollut poikkeuksellisen kylmä ja nyt tuntuu, että kevät on jo hieman myöhässä.

Menneellä viikolla palailin hiljalleen juoksun pariin hiihtoa ja pyöräilyä unohtamatta. Maanantaina kävin Leppävaarassa hiihtämässä runsaan puolitoista tuntia. Kädet meinasi jäätyä, kun pari kertaa piti puhelinta kaivella taskusta. Tiistaina kävin fillarilla töissä ja illalla kotiin tullessa tein pienen lisälenkin. Päivällä tuli käytyä vielä töissä punttisalilla. Keskiviikkona juoksin aamulla töihin. Tiet olivat todella liukkaassa kunnossa, muuten juoksu kulki pitkän tauon jälkeen.

Torstaina kävin taas fillarilla töissä. Pari kertaa oli tilanne päällä, kun pyörän rengas luisti lähes peilikirkaalla jäällä. Taitaa olla vuoden pahin aika ulkona näin juoksu ja pyöräkelien suhteen. Perjantaina juoksinkin sitten suosiolla matolla runsaan tunnin lenkin. Siihen päälle vielä lyhyt core-treeni. Lauantaina iltapäivällä juoksin edelleen matolla vajaan parituntisen peruslenkin. Aamupäivä meni tutustumalla Porvoon nähtävyyksiin.

Tee ja kahvikauppa Helmi

Brunbergin suklaakauppa

Pienempi suklaakauppa

Brunbergin tehtaanmyymälä
Pääsiäistä varten tuli ostettua ihan pieni varasto suklaata kotiin. Toivottavasti ne riittävät Pääsiäiseen asti.

Sunnuntaina kävin sitten lähipelloilla hiihtelemässä. Hiukan piti vielä kaunistella hiihtokilometrejä tälle talvelle. Lisäksi aurinko paistoi niin hienosti, että ei vaan voinut jäädä sisälle juoksemaan. Ladut tosin alkoivat olla jo melko pehmeitä




Sunnuntaina mittari näytti
yli 30 astetta auringossa.
Viikolle kertyi yhtensä 15,5 tuntia treeniä, jossa 49 kilsaa juoksua, 46 kilsaa hiihtoa ja 74 kilsaa pyöräilyä. Lisäksi lihaskuntoa 2,5 tuntia. Eli sellainen ihan hyvä perusviikko.

Ensi viikolla onkin sitten Pääsiäinen. Katsotaan miten treenit silloin edistyvät.

sunnuntai 17. maaliskuuta 2013

Viikko 11 ja tonni rikki

Viime viikon talvilomasta on palauduttu ja paluu tuttuun arkeen tapahtunut. Vajaa viikko Vierumäellä oli todella hienoa aikaa, mutta toisaalta ei tässä perusarjessakaan mitään valittamista ole. Treeniä tulee tehtyä molempien aikana melko normaalisti.

Kelit tällä viikolla olivat olleet tyypillisiä kevätkelejä. Yöt ovat olleet todella kylmiä ja päivällä lämpötila nousee lähelle nollaa. Ajankohtaan nähden lämpötilat ovat kuitenkin olleet kylmiä ja yölläkin pakkasta on ollut parhaimmillaan yli 20 astetta. Alla esimerkki tämän viikon lämpötilan vaihteluista.

Tällä viikolla on ravintopuolella ollut pientä kokeilua, joka liittyy toisaalta uusiin tuleviin töihin. Olen maanantaista perjantaihin toteuttanut Cambridge-ohjelman ENED-ruokaohjetta (Erittäin NiukkaEnerginen Dieetti), jossa päivittäinen energiansaanti on rajoitettu. Itse toteutin tasoa 2, jossa energiaa saa päivässä noin 800 kcal. Tiukempiakin tasoja on, mutta tasolla 2 voi periaatteessa ulkoilla enemmän kuin alemmilla tasoilla. Siksi valitsin juuri tämän tason, koska en halunnut kokonaan jättää treenejä. Omalta osalta tarkoituksena ei ole painon pudottaminen vaan Cambridge-ohjelman tuotteiden kokeilu mm. treenien yhteydessä.

Cambridge Ohjelmassa käytettävien tuotteiden kehitys on alkanut Cambridgen yliopistossa vuonna 1970, jossa tuotteita kehitettiin Nasan avaruusprojektin yhteydessä astronauteille. Niissä olosuhteissa ruoan pitää olla niukkaenergistä, mutta sisältää kuitenkin kaikki tarvittavat vitamiinit ja hivenaineet tuoden samalla kylläisen olon sekä välttää lihasten osuuden pieneneminen. Dieetti koostuu puurosta, pirtelöistä ja keitoista, jotka on valmistettu rasvattomasta maito- ja soijajauhoista ja joihin on lisätty kuituja.

Viikko onkin mennyt mielenkiintoisesti. Ensimmäinen huomio oli heti maanantaina, kun talvilomalta totuttu ruokailu muuttui kertaheitolla. Paljon helpompi olisi aloittaa ohjelma siten, että esimerkiksi hiilihydraattien määrää olisi rajoittanut jo muutama päivä ennen varsinaisen ENED-ohjelman alkua. Kävin maanantaina fillarilla töissä ja koko päivä meni kuin hidastetussa filmissä. Ajatukset pyörivät ruoan ympärillä lakkaamatta, kun vatsassa kurnii nälkä.

Tiistai oli jo jonkin verran helpompi. Edelleen olo on kuitenkin kuin pitkässä ultrajuoksussa, jossa energiat on vähissä ja kovin suureen ajatustyöhön ei ole edellytyksiä. Tiistaina kävin töiden jälkeen hiihtämässä vajaat pari tuntia Leppävaarassa. Rauhallinen hiihto sujui, mutta ylämäet oli melkoista myrkkyä. Keskiviikkona helpotti edelleen vaikka kolmannen päivän pitäisi olla hankalin. Mitään päänsärkyjä ei ollut, mutta reidet olivat heti aamusta todella väsyneen oloiset. Rappusten nouseminen töissä oli hidasta puuhaa. Kävin illalla hiihtämässä Gumbölessä vajaat pari tuntia. Reitti on helpompi kuin Leppävaarassa, mutta eipä se paljoa vauhtia tuonut. Hiihtoa piristivät mukavasti proteiinipatukka sekä sulkaa pirtelö. Pirtelö valmiiksi sekoitettu ja on helppo ottaa mukaan treeniin ja juoda vaikka matkan varrella.


Torstaina olo vaan helpottui entisestään ja tuntui, että tätähän voisi jatkaa pidempäänkin. Energiaa ei edelleenkään riittänyt rappusissa tai fillaroidessa, mutta pää tuntui pelaavan ensimmäistä kertaa entiseen malliin. En tiedä sitten onko se parempi vai huonompi asia. Joka tapauksessa kävin fillarilla töissä, jonka lisäksi kävin lähes parin kuukauden tauon jälkeen fysikaalisessa.

Perjantai oli se päivä, jota pelkäsin etukäteen eniten. Etäpäivä kotona töitä tehden ja kaikki ruokakaapit käden ulottuvilla. Henkinen kantti olisi koetuksella, koska tiesin, että en jatka enää dieettiä. Toisin kuin eilen, perjantai alkoi väsyneenä. Tein päätöksen, ettei tänään olisi mitään mieltä lähteä lenkille. Aamulla juodut kolme kahvikuppia helpottivat huomattavasti tilannetta. Ruokapuolella tuli illalla pientä lipsumista, mutta toisaalta tarkoituksena oli saada lauantaille jo vähän pidempi lenkki ja lopetella muutenkin ENED-ohjelman noudattamista.

Lauantai lähti heti hyvin liikkeelle. Eilinen lepopäivä ja pieni extra syöminen tekivät olosta normaalin. Lähdin aamulla hiihtämään Leppävaaraan, jossa meni mahtavassa auringonpaisteessa runsaat kaksi ja puoli tuntia. Väkeä oli yllättävän vähän liikkeellä, ehkä kaikki olivat sisätiloissa kauppakeskuksissa. Lauantaina söin jo normaalia ruokaa, mutta välttelin edelleen turhia hiilareita, eli pastaa, pullaa ja suklaata.

Kevätaurinko sulattaa lumet

Sunnuntai oli kuin toisinto eilisestä paitsi että kävin hiihtämässä Leppävaaran sijasta Gumbölessä. Sama paikka kuin viime viikollakin vaikka edellisessä kirjoituksessa sanoin paikan nimeksi Bemböle. Oikea nimi on siis Gumböle. Toisin kuin latukarttapalvelu ilmoittaa on Gumbölen hiihtoreitin todellinen pituus 5,5 km kuuden kilometrin sijasta. Kannattaa siis varauksella suhtautua ilmoitettuihin matkoihin. Parasta on mitata reitti erikseen omalla gepsillä. Ruokailut meni kuten eilen, ehkä jopa hieman tiukemmin.

Viikon treenit olivat yhteensä noin 14 tuntia, jossa 110 km hiihtoa ja 64 km pyöräilyä. Tehot ovat olleet tällä viikolla minimissään, mutta hitaalla tempolla on treeniä tehty. Viikon kulutus treeneissä oli noin 7000 kcal luokkaa. Ihan tarkkaa lukua syömisistä ei ole nyt kun lauantai ja sunnuntai on tullut syötyä ilman ohjelmaa. Veikkaisin sen kuitenkin pyörivän siellä vajaassa 9000 kcal paikkeilla koko viikon osalta. Paino tippui tänä aikana noin kolmisen kiloa.

Cambridge-tuotteiden osalta olin yllättynyt niiden mausta. Kaikki pirtelöt ja keitot maistuivat hyville eikä mikään tuntunut muita paremmilta. Illalla oli jopa hieman vaikeaa valita, minkä pirtelön haluaisi juoda, kun kaikki olivat sen verran hyviä. Proteiinipatukat ja valmispirtelöt olivat myös käteviä otettavaksi mukaan töiden jälkeen treeneihin ja niitä tulee varmasti käytettyä jatkossakin. Näläntunne oli ehkä se hankalin asia, mutta se johtui varmasti sekä siitä, että en ollut valmistautunut kuuriin kovinkaan hyvin sekä siitä että viikolle kertynyt treeni oli reilusti yläkanttiin tuolle energiamäärälle. Tavoitteeni oli kuitenkin enemmänkin tuotteiden testaamisesta ja ketoositilan tunnistamista.

Oppimiskokemuksena seuraavaan kertaan huomioisin mm. seuraavat asiat:
- parempi valmistautuminen ennen dieetin aloittamista ja sopivan aloitusajankohdan tarkempi miettiminen
- harjoittelun parempi suhteuttaminen saatuun energiamäärään
- tavoitteen asettaminen ennakkoon täsmällisemmin

Talven hiihtokilsat ovat nyt yhteensä 1003 km. Kaikki kilsat on hiihdetty perinteisellä tyylillä ja osa alkutalven kilsoista umpihangessa tai muuten omia latuja hyödyntäen. Hiihtämään on päässyt yhtäjaksoisesti nyt joulukuun alusta lähtien, eli 15 viikon ajan. Näinä viikkoina vain yhtenä viikkona ei ole tullut käytyä hiihtämässä. Edellisen kerran 1000 hiihtokilsaa on ylittynyt joskus lukioaikoina, jolloin talvisin tuli enemmän hiihdeltyä. Treenikalenterikin näyttää ihan erilaiselta nyt kun lähes puolet treenitunneista on tämän vuoden puolella tullut hiihdosta.

sunnuntai 10. maaliskuuta 2013

Viikko 10 ja hiihdot jatkuu

Edellisessä kirjoituksessa tulikin kerrottua alkuviikon aktiviteeteistä Vierumäellä. Perjantaina en enää toista lenkkiä saanut aikaiseksi, mutta toisaalta voimia jäisi mukavasti viikonloppuun.

Lauantaina tarkoituksena oli käydä Kuntomessuilla. Edellisestä käynnistä oli kulunut ainakin pari vuotta, kun samaan ajankohtaan on aina ollut jotain muuta ohjelmaa. Messujen anti jäi melko vaatimattomaksi. Suurimmat näytteilleasettajat olivat golfin ja pyöräilyn edustajat. Itselle ei golf vielä kuulu lajivalikoimaan ja pyöräilyn osaltakin tilanne on varusteiden ja pyörien osalta melko hyvä. Varsinaisesti juoksuun keskittyviä näytteilleasettajia ei montaa ollut. Joitakin pienempiä ostoksia tuli kuitenkin tehtyä.


Hauska bamburunkoinen pyörä

Englantilaista toffeeta, jota en suosittele. Ei ollut tarpeeksi makeaa.
Kotiin tultuamme juoksin runsaan tunnin matolla. Se olikin viikon ensimmäinen varsinainen juoksulenkki, jos tuota testilenkkiä ei lasketa. Meno tuntui hyvälle kaiken sen hiihtämisen jälkeen.

Sunnuntaina kävin hiihtämässä Bembölen laduilla. Edellisestä kerrasta on jo pari vuotta ja huomasin heti alussa reitin hieman muuttuneen. Ladut on tehty golfkentälle, joten suuria korkeuseroja ei ole. Meno oli alussa oikein hyvää, mutta neljännellä kierroksella alkoi energiat jotenkin loppua. Olin suunnitellut kiertäväni ainakin kuusi kierrosta. Kevensin tahtia pari napsua ja kuudennella kierroksella meno alkoi taas maistua, joten päätin mennä vielä seitsemännenkin. Siinä hiihtäessä laskeskelin viikon kilometrejä yhteen ja huomasin jääväni vain vähän 200 kilsasta. No ei sitten auttanut kuin hiihtää se kahdeksaskin. Ja mikäs siinä oli hiihdellessä, kun aurinko paistoi korkealta taivaalta.

Maisemaa sunnuntaina Bembölen laduilta
Viikolle kertyi yhteensä runsaat 19 tuntia treeniä. Siinä on hiihtoa 202 km, mutta juoksua vain 17 km. Oikein hyvä hiihtopainotteinen treeniviikko. Tunteja ei lopulta kerry juurikaan enempää kuin töiden ohessa. Ensi viikolla kokeillaan vähän uusia ravintojuttuja ja treenimäärät saattavat jäädä sen takia vähän alhaisemmiksi.

perjantai 8. maaliskuuta 2013

Hiihtoloma Vierumäellä

Parin vuoden tauon jälkeen päätimme viime syksynä viettää talvilomaa kotimaassa hiihdellen. Ensin ajatuksena oli lähteä Lappiin kuten aikaisemminkin, mutta kahden lomapäivän "tuhlaaminen" autolla ajamiseen ei kiinnostanut kumpaakaan. Siksi varasimme jo syksyllä mökin Vierumäeltä, jonne ei kotoa aja kuin vajaat pari tuntia. Vaikka olimme ajoissa liikkeellä varauksen kanssa emme saaneet vuokrattua mökkiä koko viikoksi. Syykin selvisi nyt lomaviikon lopulla, kun Lahdessa järjestettävät Salpausselän kisat tuovat seudulle melkoisen määrän urheilijoita. Mökit olivat varattuina niin urheilijoiden kuin turistienkin puolesta.

No, joka tapauksessa ehdimme nauttia Vierumäen maisemista maanantaista perjantaihin. Maanantai meni vielä siirtymiseen ja muiden logististen asioiden hoitamiseen, mutta tiistaina olimme jo liikuntapaikkoja tutkailemassa. Suunnitelmissa oli kuluttaa pääasiassa latuja, mutta paljon muitakin aktiviteetteja on tarjolla. Tiistaina käyn kiertämässä opiston kymppiä. Keli on oikein hyvä ja suksikin toimii. Jalassa on parin vuoden tauon jälkeen Fischerin sukset, joiden voitelu on ollut varsin ongelmallista. Suurin yksittäinen syy on se, ettei ole ihan tarkkaa tietoa oikean voitelualueen (tai voidepesän) suuruudesta. Suksi on muutenkin varsin jäykkä ja vaatisi toimiakseen voimakkaamman potkun kuin mitä meikäläinen omaa. Sain kuitenkin hiihdettyä runsaat kolme tuntia joskin vauhti oli kaiken innostuksen keskellä aavistuksen liian korkea. Illalla kävimme ivon kanssa pehmentämässä jumiutuneita lihaksia opiston uimahallissa.

Hyvät perinteisen ladut kangasmetsän suojassa

Keskiviikkona kävin ennen aamupalaa kiertämässä suksilla noin puolentoista tunnin lenkin opiston lähimaastossa. Aamupalan ja pienen "esityksen" jälkeen suuntasimme urheiluhallille, jonne Pasi oli saanut minut houkuteltua mukaan hapenottokykytestiin. Siinä oli tarkoitus juosta hallin 200 metrin rataa valojäniksen avustamana siten, että vauhti kiihtyisi hieman 2,5 minuutin välein. Selässä oleva laitteisto ja naamalla ollut maski laskisivat uloshengitettävän ilman perusteella maksimaalisen hapenottokyvyn. Päätarkoitus oli verrata tätä vielä suunnitteluasteella olevaa koelaitteistoa varsinaiseen juoksumattolaitteistoon.

Varusteiden virittelyä ennen testiä
Hyvä on juoksijan hengittää kun on maski naamalla

Testi sujui hyvin ja jossain vaiheessa kuulemme varmaan testin tuloksia. Iltapäivällä kävimme vielä Pasin kanssa lumikenkäilemässä lähimaastoissa. Alla vähän mallia miten lumessa voi edetä.



Torstain vastaisena yönä oli melkoinen myrsky ja aamulla ladulle tullessa roskia ja risuja oli laduilla melkoisesti. Ainut vaihtoehto oli hiihtää ladun vieressä ja yrittää nostella suksia suurimpien risujen ja oksien kohdalla. Kiersin ensin opiston kympin, mutta lähdin sitten Heinolan suuntaan toivoen latujen olevan edes hieman paremmassa kunnossa. Näin ei kuitenkaan ollut vaan jouduin hiihtämään edelleen ladun vieressä. Ilma oli kuitenkin aurinkoinen, mutta kylmä ja voimakas tuuli puhalsi koko päivän.

Talvimaisemaa
Matkalla takaisin Heinolasta Vierumäelle
Iltapäivällä kävin vielä kiertämässä opiston maisemissa toiset kaksi ja puoli tuntia. Lopussa taivas pimeni ja pieni myrsky kulki Vierumäen yli. Lunta tuli jossain vaiheessa vaakatasossa ja naama meinasi jäätyä vastatuuleen hiihtäessä. Voiteet alkoivat myös loppua viimeisen kympin aikana ja jouduin valitettavasti turvautumaan muutamaan luistelupotkuun. Illalla allaspolskuttelun jälkeen maisemat näyttivät tältä mökin teressilta:

Torstai-illan auringonlasku

Perjantaina jouduimme palauttamaan mökin jo puolen päivän aikaan, joten aamulla piti laittaa kello soimaan tarpeeksi aikaisin. Todellista lomameininkiä. Ehdin hiihtää opiston maisemissa vajaat kolme tuntia ennen kuin piti palata mökille pakkailemaan kamoja. Ladut olivat edelleen aika huonossa kunnossa lukuun ottamatta lyhyimpiä opiston latuja. Niitä tulikin sitten höylättyä mukavassa auringonpaisteessa. Tuuli oli edelleen napakan kirpeä.

Vierumäellä tuli hiihdettyä yhteensä vajaat 160 km. Ihan hyvä määrä kolmen ja puolen päivän aikana, kun kelikään ei ollut ihan otollisin. Viikonloppu ollaan kotona ja lauantaina on tarkoitus käydä messukeskuksessa kuntomessuilla. Viikon yhteenveto seuraavassa postissa.

sunnuntai 3. maaliskuuta 2013

Viikko 9 pyöräillen ja hiihdellen

Viime viikonlopun E24:lla tuli Edwinin kanssa juttua talven hiihtokilometreistä ja siitä vähän lisäpotkua saaneena yritinkin tällä viikolla siirtää painopistettä juoksusta hiihdon puolelle. No viime viikkoon verrattuna se ei ole hankalaa, kun niitä juoksukilsoja ei kertynyt yhtään. Edwin on talven aikana hiihtänyt toistaiseksi hieman meikäläistä enemmän, mutta vielä tässä on kautta jäljellä...ei paineita ;-)

Alkuviikko meni keskiviikkoon asti taas pyörän selässä työmatkoja kulkien. Maanantaina ehdin taas joogaamaan ja tiistaina kuntosalille. Tiistaina tosin kotimatka sujui auton kyydissä muiden kiireiden takia. Keskiviikkona kävin pyöräilyn jälkeen vielä hiihtämässä tässä lähipelloilla. Joku ystävällinen paikallinen on tehnyt latuja pellolle koko talven ja tällä viikolla kävin ensimmäisen kerran kokeilemassa niitä latuja. Aika luomuladuista on kyse, mutta paremmat ne on kuin omat tekeleet läheisellä niityllä. Lämpöasteita oli pari astetta ja sellainen hankala vesikeli purkkimiehelle. Hiihdin kuitenkin vajaan pari tuntia lipsuvilla suksilla.



Maanantaina kotiin tullessa oli kosteutta ilmassa. Kaunis auringonlasku

Sama paikka kuin yllä mutta vähän eri suuntaan.


Tiistaina aamulla töihin polkiessa. Sama paikka kuin yllä.

Torstaina kävin poikkeuksellisesti autolla töissä, jotta pääsin nopeasti töiden jälkeen hiihtämään. Lämpimien kelien jatkuessa valitsin Leppävaaran mäkisten latujen sijaan lähipellot, jossa lipsuvasta suksesta ei ole niin suurta haittaa. Keli oli todella kummallinen, kun alussa melkein aurinko paistoi ja pian jokin myrskyrintama meni paikan yli ja hetken satoi vettä melkoisen kovaa. Tämän jälkeen keli taas selkeni. Hiihtelin siinä runsaat 2,5 tuntia. Perjantaina kävin töiden jälkeen taas samoilla pelloilla hiihtelemässä, mutta nyt vain tunnin verran. Pelloilla puhalsi aivan tolkuton pohjoistuuli ja huonosti toimivien suksien takia lenkki jäi vähän lyhyeksi.

Lauantain suunnitelmat muuttuivat. Alkuperäisenä suunnitelmana oli mennä ivon kanssa rogaining harjoituksiin Veikkolaan, mutta ivon pienen kuumeilun takia jouduimme perumaan sen menon ja päädyin sitten taas hiihtämään. Tällä kertaa keli oli ihan toisenlainen kuin kertaakaan tällä viikolla. Lämpötila oli yön aikana pudonnut plussalta 15 pakkasasteeseen ja ladut olivat kuin jäisiä rännejä. Märkä lumi oli jäätynyt kovaksi ja pelloilla oli hieno hankikanto, ainakin suksella. Vajaa kolme tuntia meni hiihtäen kunnes piti lähteä kotiin seuraamaan naisten 30 km MM-hiihtoa. Sitä seuratessa tein vielä lyhyen core-treenin.


Kevyttä yläpilveä.

Luomulatua

Kevätaurinko heijastaa hangella
Lämpötilan kylmeneminen perjantaista lauantaihin

Sunnuntaiaamuna herätessä huomasimme, että lunta oli satanut yön aikana sellaiset 30 senttiä lisää. Se tarkoitti sitä, että eiliset jäiset ladut olisivat historiaa vain ja tänään saisi kulkea uusia latuja. Ennen hiihtoa meni kuitenkin vajaa tunti lumitöissä omalla pihalla vaikka teimme ivon kanssa kahdella kolalla töitä. No se olikin hyvää voimatreeniä.

Terassilla on lunta kaiteeseen asti
Lumitöiden jälkeen kävin fillarilla katsomassa oliko lähipelloilla latuja, mutta eipä näyttänyt olevan, joten palasin takaisin ja suuntasin hiihtoreissun sitten tuohon lähiniitylle. Siihen voi vähän helpommin tehdä oman ladun eikä tuuli puhalla sitä saman tien umpeen kuten pelloilla kävisi. Siinä sitten hiihtelin kympin verran, enempää ei viitsinyt hiihtää, kun nytkin siihen meni puoli tuntia enemmän kuin eilen. Oli siis todellakin raskas keli eiliseen verrattuna.

Sunnuntainen latu ennen hiihtoa


ja hiihdon jälkeen

Viikolla olleet lämpimät kelit ovat sulattaneet pyöräteitä siinä määrin, ettei niille ole enää mitään asiaa suksilla. Yöllä satanut lumi taisi kuitenkin muuttaa tämän ja nyt voisi olla toivoa taas työmatkahiihdosta. Tosin ensi viikko menee talviloman merkeissä Vierumäellä.

Viikolle tuli yhteensä sellaiset vajaat 18 tuntia treeniä, jossa hiihtoa 99 kilsaa, fillaria 80 kilsaa ja juoksua ei taaskaan yhtään. Ensi viikolla hiihdot jatkuu, mutta eiköhän sinne vähän juoksukilsojakin saada. Pyöräilyt taitaa jäädä kokonaan, kun tarkoitus ei ole ottaa fillareita mukaan Vierumäelle. Katsotaan jos saisin vaikka vähän raportoitua lomaviikon aikana.

Viime viikonloppuna kisattiin SnowFlakesin Talviseikkailu, jonne osallistumista jossain vaiheessa harkittiin. Se sattui kuitenkin E24:n kanssa samalle viikonlopulle, joten olisi ollut hieman hankala järjestää asiat. Lupus Extremen sivuilta voi kuitenkin käydä lukemassa Anun ja Reijon raportin tapahtumasta. Myös voittajajoukkueen Omjakonin raportti on jo luettavissa.

Kolme viikkoa ja kohti Sinister7 kisaa

Kolme viikkoa on taas kulunut edellisestä päivityksestä. Aika on taas ollut vähän kortilla tai sanotaanko, että blogi jäänyt vähemmälle prio...