keskiviikko 30. heinäkuuta 2008

Ultraveckan 12h kisaraportti


Vuoden kolmas ultrakisa on nyt takana ja sen voi sanoa suoraan, että tämä kisa oli oman lyhyen ultrakisaurani fyysisesti vaativin kisa. Kisa käytiin kovassa helteessä ja noin 1.28km reitillä ei ensimmäisen 8 tunnin aikana varjopaikkoja ollut tarjolla kuin sateenvarjon kanssa kisaan lähteneille. Juoksu lähti liikkeelle hieman suunniteltua alkuvauhtia hitaammin. Alkuperäinen suunnitelma oli pitää alussa sellaista 4.45 – 4.55 min/km vauhtia, joka siitä sitten luonnollisesti hidastuu. Äärimmäisen kova helle verotti alkuvauhdin jonnekin viiden minuutin kieppeille, joka kuitenkin taas näkyi alempina sykkeinä. Olin jopa yllättynyt kuinka hyvät sykkeet olivat alussa ensimmäiset kaksi tuntia. Juomaa otin järjestäjien kisapöydältä aina joka toisella kierroksella ja geeliä sain nautittua myös mukavasti. Yhden suolatabletin otin kerran tunnissa. Olipa muuten hankalaa juoda järjestäjien juomia heidän tarjoamista leveistä muovituopeista. Juoma meni ensin vasemmalta ja sitten oikealta ohi suun. Käytännössä oli pakko pysähtyä vähintään kävelemään juodessaan. Alussa tämä hieman hidasti, mutta lopussa se toi mukavan lepohetken.

Näiden kahden tunnin jälkeen alkoivat sykkeet vähitellen nousta siten, että kolmen ja puolen tunnin kohdalla sykkeet olivat noin 20 lyöntiä korkeammalla kuin alussa. Tässä vaiheessa oli pakko oikeasti hidastaa menoa ja varmistaa edes maaliin pääsy (=12h etenemistä). Nesteet alkoivat kerääntymään vatsaan eli imeytymisen kanssa oli suuria vaikeuksia. Ilmeisesti helle oli nyt iskenyt täydellä teholla. Olo oli aika surkea, kun kisaa on jäljellä 8 tuntia, kilometritavoite jo menetetty ja hellettä tiedossa ainakin seuraavat neljä tuntia. Tässä vaiheessa ainut motivaatio jatkaa oli kokemuksen kartuttaminen hellekisasta. Huoltaja-vaimo yritti kaikin tavoin motivoida jatkamaan matkaa juoksemalla. Tässä kaikkeni yritinkin tehdä, mutta tulostavoitteen karkaaminen oli tässä vaiheessa suuri pettymys.

Seuraavat helletunnit olivat selkeästi hitaampaa menoa. Lämpötila urheilukentällä oli muuta reittiä korkeampi, joka entisestään nostaa 6d juoksijoiden arvostusta. He jaksoivat kannustaa jokaisella kierroksella. Sykkeet olivat tässä vaiheessa palanneet normaalimmalle tasolle vauhdin hidastuttua. Nesteiden imeytymisen kanssa oli kuitenkin edelleen vaikeuksia ja edessä olikin useita ”tyhjennyksiä”. Kovin syvälle ei tarvinnut sormia kurkkuun työntää, kun urheilujuomat olivat jo siinä nurmikolla arvioitavana. Siirryin juomaan enemmän vettä, mutta en huomannut senkään helpottavan asiaa. Myös olutta kokeilin noin kuuden tunnin juoksun jälkeen, mutta saattaa olla, että sitä olisi pitänyt juoda sitten (paljon) enemmän, jotta se olisi helpottanut oloa.

Noin yhdeksän tunnin juoksun jälkeen alkoi oma retkeilyni saamaan uutta haastetta, kun huomasin kolmantena olevan ruotsalaisen Johan Fridlundin lähestyvän kovaa vauhtia. Hän juoksi selkeästi kovempaa kuin minä, mutta piti lyhyitä kävelypätkiä, joiden aikana sain taas hieman lisättyä eroa. Pari kertaa meinasin antaa periksi, niin kovaa ja vastustamattomasti hän tuntui lähestyvän. Lähimmillään taisimme juosta peräkkäin, hän yhden kierroksen jääneenä. Huoltajan tsemppaus oli kuitenkin sitä luokkaa, että kotiin ei olisi ollut menemistä, jos tappio olisi tullut. Omalla kellolla mitattu 100km väliaika oli noin 9.21. Noin tuntia ennen kisan loppua en enää uskonut hänen ohittavan minua, koska kierroksia ei ehtisi juosta kahdeksaa enempää ja yhteen kierrokseen meni noin 7,5 minuuttia tällä vauhdilla.

Illalla kävelin yhden kokonaisen kierroksen huoltajani kanssa ja puolikkaan kierroksen Reiman kanssa selvittäen samalla Jesper Olsonin asioita hänen siirtyessä kohta juoksemaan Ruotsiin omassa World Run II projektissaan.

12 tunnin täyttyessä oli hienoa päästä pois radalta vaikka juoksu oli taas alkanut kulkea kelin viiletessä. Yhtään ei tehnyt mieli jatkaa vaan lopetin juoksun noin puoli minuuttia ennen ajan täyttymistä sopivasti telttamme kohdalla. Ei mennyt kuin muutama hetki kun järjestäjät tulivatkin mittaamaan viimeisen vajaan kierroksen matkoja, jonka jälkeen pääsin suihkuun. Uni ei tullut telttaan palattuamme ja jalatkin olivat melkoisen levottomat. Noin puoli viiden maissa kävimme kävelemässä Akun ja Miikan kanssa muutaman kierroksen. Tämä tekikin hyvää jaloille.

6d juoksijoiden menoa saimme ihmetellä kolmen päivän ajan. He juoksivat samaa 400m rataa ensimmäisen päivän sateessa ja loput helteessä. He jatkoivat menoa meidän mennessä nukkumaan ja olivat edelleen radalla meidän mennessä aamupalalle. Aina, kun radalle katsoi, oli siellä joku kiertämässä. Meno ei aina ollut ihan sulavan näköistä eikä aina ollut ihan varma, onko liikettä lainkaan havaittavissa. Mutta radalla oltiin periksi antamatta. Jos ei muuta, niin ainakin ultrajuoksun käsite laajeni omassa mielessäni heitä seuratessa. Kyseessä on joka tapauksessa melkoinen seikkailu ja nähtäväksi jää lähdenkö joskus itse mukaan sellaiseen.

Järjestelyt toimivat kaikin puolin moitteetta. Majoituspaikka olisi löytynyt viileästä jäähallista, mutta mukaan ottamamme teltta tuntui paremmalta. Kisan aikaiset tarjoilut pelasivat ja valikoimaa riitti yli oman tarpeeni. Tulospalvelu kisapaikalla toimi hyvin radan reunassa olevan ison tietokonenäytön kautta. Siitä pystyi näkemään sen hetkisen tuloksensa heti ylitettyään ”chip-lukumatot”.

maanantai 21. heinäkuuta 2008

Kisaviikko

Viimeinen keventävä viikko (viikko 29) ennen kisaa sujui suunnitelmien mukaan. Viikolle kertyi kolme kokonaista lepopäivää (ma, pe ja la) ja juoksua kertyi neljän lenkin verran:

Ti: maastolenkki 17km/1.21h, josta 7km maastossa vk:ta (avg. 160)
Ke: maastolenkki 23km/2.03h
To: maastolenkki 17km/1.25h tasaista
Su: lenkki 13km/1.08h kevyttä

Tavoitteena ollut yksi vauhdikkaampi lenkki tuli tehtyä maastossa. Kyllä oli hauskaa pitkästä aikaa juosta vähän vauhdikkaammin. Välillä meinasi vauhti karata ihan kokonaan, joten sykemittarin kanssa piti olla tarkkana. En kuitenkaan halunnut tehdä lähellä maksimia ollutta harjoitusta. Torstain lenkin juoksin yhdessä Jussin kanssa ja myös siinä oli tavallista parempi vauhti. Syke kuitenkin pysyi hyvin kurissa vaikka tarinaa riitti lenkin lomassa koko matkalle. Tämän lisäksi tuli ulkoilua managerin kanssa: fillarointia 47km ja juoksuhölkkäkävelyä 9.5km.

Tänään maanantaina tein lyhyen 4.5km lenkin lähimaastoissa. Huomenna aamulla onkin sitten lähtö Ruotsiin. Kaikki tavarat on toivottavasti pakattu. Sääennuste lupaa torstaille aurinkoa ja 27 astetta lämmintä. Voihan tuo vielä muuttua, mutta näyttää siltä, että ei taida tarvita pitkähihaista paitaa juoksun aikana.

Kisatavoite ei ehkä ihan vielä ole selvillä. Aika hyvin pystyy kuitenkin lähtemään ilman paineita, kun kauden päätavoitteena ollut Perniö sujui niinkin hyvin. Todennäköisesti saatuaan numerolapun rintaan kaikki ennakkosuunnitelmat kuitenkin heitetään romukoppaan ja juoksu lähtee liikkeelle ihan fiilispohjalta. Katsotaan sitten miten pitkälle se riittää. Tuo ennakoitu keli saattaa heittää mukavan lisämausteen soppaan. Jospa viimeinkin saataisiin sitä kauan kaivattua siedätyshoitoa. Pari uutta juttua on mielessä kokeiltavaksi tässä kisassa. Niistä enemmän kisaraportissa.

sunnuntai 13. heinäkuuta 2008

Yhteenveto edellisestä harjoitusjaksosta

Harjoitussuunnitelma Suomi-juoksun ja Ultraveckanin välissä näytti tältä:

Viikko 23: Suomi-juoksu kisa -> toteutuma 121km
Viikko 24: palauttelua -> toteutuma 8km + Jukolan viesti
Viikko 25: juoksua 60km -> toteutuma 65km, harjoitustunnit 5.46h
Viikko 26: juoksua 100km -> toteutuma 99km, ht 15.08h
Viikko 27: juoksua 120km -> toteutuma 119,5km, ht 15.00h
Viikko 28: juoksua 140km -> toteutuma 142km, ht 15.15h
Viikko 29: juoksua 70km
Viikko 30: juoksua 20km + 12h kisa

Kilometrit sain kasaan hyvin, mutta muuten tuo jakso oli aika tasapaksu. Kolme 15h viikkoa putkeen ei oikein kuulosta nousujohteiselta harjoittelulta. Esimerkiksi Perniöön tekemäni harjoitusjakso oli huomattavasti parempi ja nousujohteisempi kuin tämä. Viikolla 26 tehty Konstan-kierros toi harjoitustunteja sille viikolle reilusti enemmän kuin oli tarkoitus. Ja seuraavalla viikolla olisin voinut hieman pudottaa noita fillaritunteja. Näin lyhyestä jaksosta olisi tullut ehkä parempi. Toisaalta eihän tähän jaksoon saanut järkevästi mahtumaan kuin palauttelun jälkeiset neljä viikkoa. Ensi viikko menee jo kevennellessä ja seuraavalla viikolla ei ehdi tehdä kuin kaksi lyhyttä lenkkiä ennen kisaa. Yksi päivä sillä viikolla menee matkustamiseen, jos ei sitten juokse laivan kannella lyhyttä lenkkiä. Heh, heh.

Viikko 28

Ensimmäinen lomaviikko on tullut lähinnä vietettyä kotona. Olosuhteet hyvien treenien tekemiseen ovatkin olleet mainiot. Valitettavasti kelit ovat olleet vähän kylmät ja epävakaiset, joka siis sinänsä ei haittaa yhtään, mutta kuuma aurinkoinen ilma olisi ollut mukavaa siedätyshoitoa syksyn kisaa varten.

Meikäläinen kun ei kahta lenkkiä päivässä jaksa tehdä, niin viikon ulkoilut ovat kerääntyneet seuraavasti.
Ma: maastolenkki 23km/2.05h
Ti: maastolenkki 28km/2.38h
Ke: maastolenkki 17km/1.35h
To: maastolenkki 23km/2.08h
Pe: lepo (5h Lintsillä kummityttöjen kanssa)
La: maastolenkki 23km/2.09h + fillarilla n. 50km/2.00h
Su: maastolenkki 28km/2.39h

Viikolla 28 yhteensä siis 7 harjoitusta, joista kuusi juoksulenkkiä 142km/13.15h ja yksi fillarilenkki noin 50km/2.00h, harjoitustunteja yhteensä 15.15h sekä yksi lepopäivä. Kilometritavoite tuli kasaan, mutta se tehoharjoitus jäi sittenkin puuttumaan tältä viikolta. Polvet ovat kuitenkin tällä viikolla tuntuneet ottaneen harjoitukset hyvin vastaan. Ei siis suurempia kipuja vaikka hieman pelkäsin polvieni puolesta vaihdettuani kerta heitolla näihin Niken Pegasus tossuihin. Hyvin ovat pelanneet vielä kun vaihdoin toiseen tossuun pohjallisen vanhoista Air Max tossuista. Ilmeisesti ovat kuitenkin aika samantyyppiset neutraalit tossut.

Eli kaikki näyttää suhteellisen hyvältä 12h kisaa ajatellen. Noiden vauhtilenkkien puuttumisella en jaksa päätäni vaivata. Tarpeeksi vauhtia löytyi Perniössä ja uskon sitä löytyvän myös Ruotsissa.

tiistai 8. heinäkuuta 2008

Ultraveckan viimeistelyt

Viikko 27 sujui ohjelman mukaisesti. Tavoitteena ollut 120km täyttyi ja lisäksi sain nelisen tuntia fillarointia päälle. Kokonaisharjoitustunnit nousi viiteentoista, joka oli hieman enemmän kuin olisi tarvinnut tässä vaiheessa. Lenkit koostuivat kuudesta lenkistä (23+23+23+11+22.5+17)=119.5km joihin meni aikaa 10.59h. Lisäksi siis fillarointia neljä noin tunnin lenkkiä, yht. 92km. Yhteensä siis 10 harjoitusta ja yksi lepopäivä. Juoksulenkit olivat kaikki tasaista pk-jumputusta. Itse asiassa Perniön jälkeen en ole tehnyt kovia harjoituksia muuta kuin Jukolassa ja edellisviikon Konstan-kierroksen yhteydessä. Viimeisen kovemman viikon yhteydessä (viikko 28) voisi yrittää saada edes yhden kovan harjoituksen. Katsotaan jääkö se haaveeksi.


Kesäloma on lähtenyt käyntiin viikon 28 alusta. Yleensä harjoitusmäärät ovat pudonneet loman aikana vaikka voisi ajatella aikaa riittävän hyvin myös lenkkeilyyn. Näin ei kuitenkaan aikaisemmin ole ollut vaan päivät tuntuvat kuluvan kaiken muun ohjelman parissa. Nyt tällä kertaa "lomaohjelma" on tehty Ultraveckanin viimeistelyjen ehdoilla ja aikaa viimeisten lenkkien tekemiseen on varattu mukavasti. Maanantain ja tiistain aikana sainkin tehtyä heti 23 ja 28 kilsan lenkit ja viikon ohjelmassa oleva 140km on suht helposti saavutettavissa.

Ongelmat Niken Air Max tossujen kanssa jatkuvat. Edellisestä reklamaatiosta on kulunut neljä viikkoa ja edelleenkään en ole kuullut myyjältä mitään. Viime sunnuntaina tullessani kotiin pitkän lenkin viimeisiä kilsoja ihmettelin oikean jalan askellustani. Harmikseni huomasin tossujen ilmapatjan antaneen periksi juuri samasta kohtaa kuin edellisetkin. Näillä tosuilla olin onneksi ehtinyt juosta jo 904km, nyt reklamaation alla olevat tossut hajosivat jo 203km jälkeen. Onkohan nämä tossut tarkoitettu vain kävelemiseen vai mitä näillä on tarkoitus tehdä. Kaapissa on vielä yhdet korkkaamattomat, mutta taidan soittaa myyjälle ja kysellä mitä niiden kanssa tehdään. Ainakaan kisaan en niillä enää uskalla lähteä. Se on selvä. Katsotaan miten tässä tossuasiassa käy.

perjantai 4. heinäkuuta 2008

Juotavaa lenkillä

Vaikka alkukesä ei vielä kovin lämmin olekaan ollut, niin nyt tuli hankittua uusi kädessäpidettävä juomapullo pidempiä lenkkejä varten. Pullo on merkkiä GEL BOT, jossa saa samaan pulloon sekä geelit että juomat. Juomaa mahtuu mukaan noin 0.5 litraa. Ainoastaan tuota suuosaa säätämällä saa nautittua joko geelit tai juomat. Aikaisemmin mulla on ollut vyölaukku, johon saa mahtumaan 0.5 litran pullon tai sitten ihan juomareppu, jonka vetoisuus on 2.5 litraa. Nyt siis kokeillaan miten tuo pullo kulkee mukana kädessä juostessa.

Ensikokemukset eiliseltä runsaan kahden tunnin lenkiltä ovat hyvät. Pullo ei paina niin paljoa, että näillä vähäisillä käsilihaksilla olisi vaikeuksia pulloa kantaa. Edes sormet eivät joudu koville pulloa puristaessa, kun joustava kangashihna kulkee kämmenselän puolelta kättä tukien. Tietysti pullon tyhjentyessä alkaa juoma ikävästi hölskymään pullossa, mutta ei sekään varsinaisesti haittaa. Vyölaukullisessa pullossa tätä asiaa ei huomaa. Itse juominen sujuu helposti vaikka suuosa onkin ainakin näin aluksi aika jäykän oloinen.
Geelin saa helposti imaistua suuhun ja yhtä helposti käy juoman nauttiminen. Eli jos ei pidä vyölaukusta tai repusta niin tämä laite on ihan pätevänoloinen vaihtoehto.

tiistai 1. heinäkuuta 2008

Kirje Kreikasta

Maanantaina 30.06. kolahti sitten postilaatikosta se kauan odotettu kirje Kreikasta. Osallistuminen syyskuun lopussa järjestettävään Spartathlon -kisaan on nyt varmistunut!! Jihuu!! Motivaatio-ongelmia ei ole ollut viimeisen runsaan kahden vuoden aikana juoksun suhteen ja nyt niitä ei taatusti tarvitse pelätä. Harmitti oikein eilen, kun ohjelmassa oli suunniteltu lepopäivä. Paikattiin vähän vaimon kanssa väliin jäänyttä hääpäivää käymällä illalla japanilaisessa ravintolassa. No, onneksi tänään on sitten jo vähän juoksuakin luvassa. Viikon ohjelmassa on 120km juoksua ja lisäksi joitakin fillarikilsoja. Yritetään pitää pari autotonta päivää niin säästyy vähän bensaa ja samalla luontoa.

Eilen ostin kaupungissa käydessä uudet Niken Pegasus lenkarit. Tarjouksessa olivat puoleen hintaan (65 euroa) vaikka olivat tämän vuoden mallia. Tuota Air Max mallia en taida ostaa nyt ennen kuin kuulen Niken vastauksen reklamaatiooni. Vomeroitakin kokeilin, mutta yhdet sellaiset on kaapissa odottamassa ja koska en ole niitä aikaisemmin koskaan kokeillut haluan varmistua, että malli sopii minulle. Todella paljon pehmeämpi tuo Vomero joka tapauksessa on.

World Run II

Tanskalainen 36-vuotias Jesper Olsen juoksee nyt toista kertaa yhtäjaksoista maailman ympäri juoksuaan. Heinäkuun alussa Norjan Nordkapista starttaavassa juoksussa on mukana myös australialainen ultrajuoksija Sarah Barnett. Noin kolmen vuoden juoksuprojekti huipentuu 40 000 kilometrin jälkeen Kanadan New Foundlandiin. Lisää aiheesta World Run II sivuilta.

Elokuun alussa kaksikon tullessa Etelä-Suomeen ja tarkemmin sanottuna Espoo nurkille, olen päättänyt olla mukana tässä hienossa tapahtumassa. Vaikka en välttämättä itse ehdi mukaan juoksemaan niin majapaikka on maapallonkiertäjille ainakin tarjolla. Seurataanpa tilannetta.

Treeniyhteenveto 2023

Vuotta on vielä pari päivää jäljellä, mutta tässä vähän yhteenvetoa treeneistä (päivitetty 2.1.2024). Datat tulee Polar Flown puolelta: Koko...