perjantai 25. joulukuuta 2015

Sysikallio100 2015 raportti

Jaaha, taas olisi yksi uusi kokemus lisää repussa. Takana on viime viikonloppuna könytty Sysikallio100.

Edellisen Sysikallion jälkitunnelmissa tehty lupaus olla juoksematta yli 24 tunnin kisoja tänä vuonna oli ensimmäinen asiakohta, josta aloitettiin neuvottelut kotona vasta kesän jälkeen. Vielä elokuussa Saariselän 24h rogan jälkeen oltiin päättämässä tätä kautta Vaarojen ultran jälkeen. Coutsi kuitenkin luki tilannetta taitavasti ja vaistosi kisan tärkeyden meikäläiselle. Lähtölupa heltisi ilman mitään vääntöä. Heti alusta oli selvä, että matkana olisi sata mailia. Lyhyempi matka oli jo selätetty, joten tarvittiin uutta kokemusta. Ja olihan pidempi matka jäänyt kesken edellisenä vuonna.

Valmistautuminen Sysikallioon sujui Vaarojen ultran jälkeen melko hyvin. Keväästä asti kipeänä ollut päkiä helpotti hieman Vaarojen jälkeen vaikka ei kokonaan parantunutkaan. Röntgenissäkään ei jalkaterässä näkynyt mitään suurempaa ongelmaa. Varpaiden, päkiän ja jalkapohjan jäykkyys voi johtaa myös tuolta pohjelihaksen puolelta. Nyt kauden loputtua tämä pitää saada kuntoon.

Harjoitusmäärät olivat aika tasapaksut Vaarojen jälkeen, mutta toisaalta pohjat olivat melko hyvät. Mäkitreenejä ei ole tullut viimevuotiseen tapaan ja se olikin yksi huolenaihe. Toisaalta salilla olen saanut tehtyä jalkatreeniä hyppyjen ja kyykkyjen kautta ihan tyydyttävästi. Harjoitustunnit Vaarojen jälkeen olivat 2.19, 15.08, 13.55, 14.50, 14.18, 19.36, 9.31, 23.18, 9.53 ja 7.37. Kisaviikolla tein vain yhden 30 minuutin lenkin.

Suunnitelma Sysikallioon oli yksinkertainen. Huoltotunnelissa ei aikaa vietetä vaan ruokaa otetaan mukaan ja syödään matkalla. Tämän toteuttaminen onnistui aika hyvin. Ainut ongelma oli, että reitillä oli hyvin vähän paikkoja, joissa kädet olisivat olleet vapaana syömiseen. Ylivoimaisesti suurin osa reitistä meni nelivedolla tai puissa roikkuen. Yritä nyt siinä sitten syödä ja juoda. Lisäksi tavoitteena oli pitää sykkeet ylämäissä korkeintaan alakynnyksellä. Tämäkin onnistui alussa hyvin ja loppua kohden sykkeet normaaliin tapaan laskivat selvästi. Ekan viiden kierroksen jälkeen keskisyke oli 130 paikkeilla, kun se lopussa oli jo selvästi alle 120. Vauhdin ja sitä kautta sykkeiden pitäminen alhaalla auttaisivat myös tankkauksen kanssa.

Sääennuste lupaili viikonlopun ajaksi hyvää keliä. Lämmintä pitäisi olla päivällä lähes 10 astetta ja ainoastaan sunnuntain vastaisena yönä lämpötila saattaisi käydä pakkasella. Viimeaikojen runsaat sateet olivat kuitenkin tehneet reitistä erityisen märän ja mutaisen. Varusteiden suhteen lämmin keli toi sen verran helpotusta, että pelkällä pitkähihaisella aluspaidalla pystyi juoksemaan suurimman osan kisaa. Jalassa riitti Craftin ohuet juoksuhousut. Jalkaan oli valinnut lähdössä Inovin Terraclaw 250 tossut, joilla olin Vaarojen jälkeen juossut runsaat 250 kilsaa. Pohjakuvio oli kuitenkin yllättävän kulunut näinkin vähille kilometreille.

Kisa lähti liikkeelle perjantaina klo 18. Tunnelma oli katossa, olihan paikalla joulupukkikin. Tarkoitus oli olla heti lähdössä kärkiporukoissa, koska tiedossa oli, että hitailla osuuksilla ekat kierrokset menisivät jonon loppupäässä odotteluun. Tulinkin sitten kevyestä hölkästä huolimatta ekana MP:n kanssa metsäosuuden alkuun. Siitä sitten lähdettiin rauhallisesti kiertämään reittiä. Vain alamäet mentiin juosten ja loput käveltiin. Ekan kierroksen jälkeen kärjessä menivät Jaana, MarkusJ, AnttiT ja taisi siinä joku muukin olla. Eka Vekaran kanssa löydettiin yhteinen vauhti, joka sopi molemmille. Taktiikkakin oli sama, eli pidettiin huoltotauot mahdollisimman lyhyinä. MP oli mukana joitakin kierroksia ennen kuin kiristi vauhtia ja otti kärjen kiinni.

Ensimmäinen yö meni helposti. Taktiikka piti loistavasti. Sain syötyä ensimmäisten tuntien aikana varmaan enemmän kuin viime vuonna koko 21 tunnin aikana, jonka olin radalla ennen keskeytystä. Coutsin tekemät maki ja inari sushit upposit hyvin, joten ei tarvinnut pelkkää makeaa syödä kisan alussa. Pidin kierroksella mukana 0,5 litran pulloa, johon huollossa täytin puolet urheilujuomaa ja puolet lämmintä vettä. Lämpimän juoman nauttiminen helpottaa kuitenkin vatsan pitämisen kunnossa  vähän viileässä kelissä. Lumilightin tehoakku kesti koko ensimmäisen yön, joka oli positiivinen yllätys. Ensimmäiset 10 kierrosta tulivat kasaan runsaat 10 minuuttia hitaammin kuin olin etukäteen laskenut. Eli aika hyvin aikataulussa.

Jaana huollossa

Mutapainin ystävät

Huoltotauko


Kaksi kierrosta jo takana ja tunnelma on huipussa (kuva Gepardi)

Sushi-kätköllä

Myös Antti lähti sadalle mailille
PePo Wonder boys (kuva Gepardi). Sanattomaksi vetää

Alkukierroksilla kaaduin kertaalleen aika pahasti. Onneksi löin vain toisen käden ja kyynärpään vaikka ainekset oli pahempaankin. Huomasin sen kuitenkin vaikuttavan vauhtiin alamäissä. Tulin kaatumisen jälkeen alamäet varmistellen.

Auringon noustessa lauantaina fiilis oli aivan loistava. Keli oli mahtava auringonsäteiden loistaessa Sysikallion mäkiin ja puihin. Paikalla kävi paljon väkeä kannustamassa reittiä könyäviä, mutapainijoita muistuttavia, hahmoja. Valoisasta vaiheesta huolimatta vauhti alkoi lauantaina tippumaan ja ehkä huollossakin tuli oltua minuutin pari pidempään. Sykkeet olivat hyvin kurissa tässä vaiheessa, mutta ehkä väsymys alkoi vähän vaikuttamaan tekemiseen. 20 kierroksen täyttyessä lauantaina iltapäivällä ei marginaalia ollut niin paljoa kuin olin etukäteen laskenut tarvitsevani.
Toisessa taskussa juomaa ja toisessa ruokaa. Nam
Aamupuurolla
Polarin v800 ei Sysikalliosta selvinnyt - huolto kutsuu

Matkanteko jatkui kohti seuraavaa iltaa. Kolmen jälkeen laitettiin taas lamput päähän. 24 kierroksen jälkeen juteltiin Ekan kanssa, että kokeilen pari kierrosta omaa vauhtia ja katson mihin asti se riittää. Mikäli vauhti tuntuu liian kovalta palataan juoksemaan taas yhdessä.
Kannustusjoukkojen saattelemina taas yksi kierros takana Ekan Vekaran kanssa

Seuraavat kierrokset menivät kuitenkin jonkin minuutin nopeammin eikä vauhti tuntunut pahalta. Sykkeet nousivat vain vähän aikaisemmasta. Näin päätin jatkaa omaa vauhtia. Jaana oli joutunut lopettamaan kisan kärjessä 22 kierroksen jälkeen. Ainakin Markus ja MP menivät vielä edellä, mutta eivät kuitenkaan olleet saavuttaneet kierroksella. 30 kierroksen täyttyessä olin jo jonkin verran enemmän tavoiteaikataulua jäljessä.

Ennen seuraavaa yötä vaihdoin kuivan ja paksumman merinovillaisen paidan päälle. Hikoilu oli aika minimaalista näillä vauhdeilla, joten kuivalla paidalla oli mukava edetä. Lämpötila kylmeni ja meni jossain vaiheessa pakkaselle. Taivas oli kirkas ja kuu möllötti taivaalla. Mieleen alkoi hiipimään ajatus matkan vaihtamisesta sadasta mailista sadalle kilsalle. Aikaisempina vuosina ei ollut mahdollista vaihtaa kesken kisan lyhyemmälle matkalle, mutta tänä vuonna se mahdollisuus oli. Kerroin coutsille lauantaina illalla, että kisa jää varmasti siihen 40 kierrokseen.

Viimeiset 5 kierrosta olivat jo aika raskaita. Hengityksen kanssa tuli  jotain ongelmaa ja ylämäissä jouduin haukkomaan henkeä vaikka vauhti oli rauhallinen ja sykkeetkin matalat. Olo ei ollut mitenkään hyvä, mutta keskittyminen oli ainoastaan eteenpäin pääsemisessä. Tauot yritin pitää lyhyinä ja ajatuksissa oli vain maaliinpääsy. Viimeiselle kierrokselle lähdimme MP:n ja Markuksen kanssa yhdessä. Kavereilla olisi vauhti riittänyt parempaankin, mutta meikäläinen oli jarruna. Tultiin kuitenkin yhdessä koko kierros. 40 kierrosta tuli täyteen ajassa 34.20. Ei yhtään liian aikaisin.

Matkaanlähteneistä 25 juoksijasta yhteensä 5 pääsi maaliin.

Maalissa! Grand Slam of Ultra Trail Finland 2015
Miikka-Pekka pulkkamäessä

Tomi huollossa

Markus huollossa
Eka Vekara huollossa
Yhteenvetona voi sanoa, että pois lukien viimeiset 3 kierrosta kisa onnistui lähes täydellisesti. Erityisen iloinen olen siitä, että pystyin syömään koko ajan. Coutsin etukäteen tekemät sushit ja lauantaina tilattu uusi sushi annos toimi todella hyvänä ruokana kisan aikana. Myös riisipiirakat ja puuro olivat hyviä.

Varusteista parasta antia olivat Inovin Terraclaw kengät, joissa pitoa riitti ihan pahimpia kurapätkiä lukuun ottamatta. Gaittereilla ei juurikaan tehnyt mitään vaan kenkä hörppäsi kuravettä ja mutaa niin paljon jokaisella kierroksella, että kiviä riitti kengässä alusta loppuun asti. Piti vaan yrittää "pyöritellä" kivet kengässä sopiviin paikkoihin. Kertaakaan en kenkiä ottanut pois jalasta kisan aikana. UD:n reppu toimi myös hyvin. Sivutaskuissa kulki mukavasti lampun akku sekä vara-akku. Toisessa pullotaskussa kulki pullo ja toisessa evästä kuten riisipiirakoita  tai keksejä.

Inovin kulunut pohja

Tällä kertaa ei tullut nukuttua edes lyhyitä powernäppejä. Viimeisillä kierroksilla yritin helpottaa oloa parilla kofeiini-tabletilla, mutta eipä niistä mitään kummempaa piristystä saanut. Sadan mailin kiertäminen olisi vaatinut selkeän unitauon pitämisen. Mutainen keli teki reitistä raskaamman kuin yhdelläkään yhteislenkillä oli tänä vuonna ollut.

Jääpussit polvissa kisan jälkeen

Kiitokset coutsille ja Virvalle omasta huollosta sekä kisan järjestäjille kolmen kärsimyskisan järjestämisestä.

Kierrokset sisältäen huoltotauon, kierroksen keskisyke:
1. 44.38 130
2. 44.30 128
3. 44.46 129
4. 45,47 131
5. 45.24 131
6. 45.01 132
7. 45.57 131
8. 49.44 127
9. 47.46 127
10. 49.12 124
11. 50.45 120
12. 50.43 120
13. 51.28 119
14. 50.31 120
15. 52.29 117
16. 52.46 115
17. 58.02 111
18. 54.55 115
19. 49.30 118
20. 50.48 114
21. 50.57 114
22. 52.48 113
23. 54.44 110
24. 50.43 111
25. 47.17 116
26. 47.22 113
27. 44.40 117
28. 50.58 111
29. 48.37 113
30. 54.06 107
31. 1.00.34 108
32. 51.28 107
33. 53.13 108
34. 56.15 109
35. 56.36 109
36. 1.04.26 105
37. 1.01.48 107
38. 53.44 112
39. 57.29 113
40. 58.02 115

Tässä vielä kuvalinkki coutsin ottamiin kuviin ja Antti Nousiainen
Sitten vielä joitakin Sysikallio raportteja by Tomi, Ville
Tässä vielä pari videota, ensimmäinen Niilokselta ja toinen Jeremiltä.








sunnuntai 13. joulukuuta 2015

Viikko 49 ja 50 ja seuraavaksi Sysikallio

Enää 5 vuorokautta kauden viimeiseen rypistykseen. Perjantaina klo 18 starttaava Sysikallio100 Funrun juostaan nyt kolmannen ja viimeisen kerran. Molemmilla edellisillä kerroilla on tullut oltua lähtöviivalla ja niin on tarkoitus tälläkin kertaa. Yksin ei kuitenkaan tarvitse olla, sillä mukana on 33 muuta innokasta. Viime vuonna lähtöviivalla oli 14 osallistujaa.

Pari edellistä viikkoa ovat menneet jo keventelyn merkeissä. Viikolla 49 tuli tehtyä erilaisia jalkalenkkejä viisi, joista kertyi 79 kilsaa. Siinä oli mukana yksi matolla tehty mäkitreeni. Jooga ja salitreeni mukaan lukien tunteja kertyi noin 10. Mennyt viikko sisälsi myös viisi jalkalenkkiä, mutta vähän lyhyempiä matkoja. Keskiviikkona tein viimeisen kovatehoisemman mäkitreenin matolla. Lauantaina ja sunnuntaina kävin vielä Nuuksiossa kiertelemässä metsiä ja polkuja. Kilsoja kertyi 65 ja tunteja yhteensä 7,5.



Mustalammelta
Myrkyn kaatamia puita oli poluilla useita
Hiihtostadion oli vielä lauantaina ilman lunta
Sysikalliota odottavat Inovin tossut
Sunnuntain Barkley-speciaali
Nuuksio Classicin reitillekin on sattunut muutama kaatunut puu  
Edelleen Mustalammelta
Palstarinteen parkkipaikka, onneksi ei ollut autoa parkissa. 
Kuohuva!
Lumisade alkaa sunnuntaina iltapäivällä
Sunnuntaina illalla oli Siikajärvellä jo ohut lumipeite
Lisää lunta
Suunnitelmat seuraavalle viikonlopulle alkavat pikku hiljaa muotoutua. Edellisen parin vuoden raporttien kautta (2013 ja 2014 raportit) sekä omien muistiinpanojen pohjalta on muutamia juttuja, joita pitää muuttaa tulevana viikonloppuna. Edellisellä Sysikallion pitkiksellä kokeiltu vauhti on varmaan yksi ratkaisevia asioita. Toisaalta pitää löytää sellainen vauhti, että matka etenee, mutta toisaalta myös sellainen, että kroppa pystyy siihen koko reissun ajan. Vauhdin tule myös olla sellainen, että energiaa pystyy nauttimaan alusta alkaen. Viime vuonna juuri tankkauksen kanssa oli ongelmia, osin liian kovan alkuvauhdin takia.

Sääennuste ei näytä tällä hetkellä kovinkaan lupaavalta. Sade ja sen jälkeen pakastuva ilma lupaa hankaa keliä heti alusta lähtien. Tossuvalintaan tällä ei ole merkitystä, sillä nastatossulla en kuitenkaan pysty juoksemaan, joten "uudet" Inovin tossut ovat ainut vaihtoehto. Onneksi niissä on huomattavasti parempi pito kuin kahtena edellisenä vuonna käytetyillä Salomonin Speedcrosseilla.

Polarin uuden A360 mittarin testejäkin on pullahtanut parikin kappaletta ulos. Suurin mielenkiinto uudessa mittarissa kiinnittyy varmaan sykkeenmittaukseen ilman perinteistä sykevyötä. Juoksupalstan testi antoi sykkeenmittauksesta positiivisemman kuvan kuin DC Rainmakerin vastaava testi. Kävin itse lauantaina katsomassa mittaria Intersportissa ja kokonsa puolesta se kyllä yllättää positiivisesti. Ja oli mittaria ilmeisesti myytykin aika hyvin myyjän mukaan. Jäljellä oli enää yksi mittari. En sitä kuitenkaan ostanut - vielä.

Torstaina meni töissä runsas tunti kuin siivillä, kun Linda Luikas kertoi omasta työstää ja menetelmistään. Olipa virkistävä hetki tuossa normaalissa työympäristössä.



Tulevalla viikolla ehtii tehdä vielä pari lyhyttä lenkkiä ja sitten perjantaina ollaankin viivalla. Toivottavasti sääennuste paranee nykyisestä.

sunnuntai 29. marraskuuta 2015

Viikko 47 ja 48 samassa paketissa

Edellinen viikko jäi ajallaan raportoimatta muiden kiireiden takia. Tosin se olikin kevyempi viikko, jonka jälkeen tämä viikko on sisältänyt vähän enemmän ulkoilua. Kiirettä on pitänyt niin töissä kuin vapaallakin. Jopa siinä määrin, että harjoittelukin on vähän kärsinyt.

Edellisellä viikolla sain kasaan vajaat 10 tuntia. Tämä sisälsi yhteensä viisi noin 1,5-2 tunnin juoksulenkkiä sekä yhden salitreenin ja joogan. Tiistainen juoksulenkki oli matolla tehty mäkitreeni. Loput oli aika peruslenkiä. Salilla sain tehtyä hyvän jalkatreenin kyykkyineen ja hyppyineen. Takareisissä tuntui vielä pari päivää treenin jälkeenkin. Jälkimmäiselle viikolle sekä ensi viikolle on suunnitelmissa viimeiset isommat määrät ennen virittäytymistä Sysikallion tunnelmaan.

Iltalenkillä lampun kanssa

Aamulenkillä lampun kanssa

Tämä viikko on ollut vähän takapainotteinen. Maanantaille sain tehtyä suunnitellun noin 2,5 tunnin lenkin sekä joogan, mutta tiistaina töissä meni pidempään ja pääsin liikkeelle vasta iltakuuden jälkeen. Kun vielä päivällä satanut vesi ja räntä oli jäätynyt tienpintaan ei juoksusta tullut juuri mitään. Juoksin sitten tienpenkkoja pitkin suoraan kotiin.

Keskiviikko oli pyöräpäivä. Olin liikkeellä coutsin fillarilla sillä siinä oli nastarenkaat valmiina. Nastoille ei tosin ollutkaan tarvetta teiden ollessa jo hyvässä kunnossa. Illalla tulin vähän pidemmän reitin kautta kotiin. Torstaina sain tehtyä päivällä hyvän salitreenin painotuksen ollessa tietysti jaloissa. Jalkakyykyt isommilla painoilla, hyppysarjat sekä core olivat pääosissa. Illalla hölkkäilin runsaan parin tunnin lenkin töistä mutkan kautta kotiin.

Perjantaina oli vuorossa toinen Sysikallion pitkis. Edellinen yhteislenkki oli juostu pienellä porukalla pari viikkoa aikaisemmin. Nyt paikalla oli porukka niin paljon, että huoltotunneliin ei meinannut mahtua. Eka kierros lähti aika reippaasti liikkeelle. Sopivasti alkuinnostusta. Vauhti hidastui vähän loppua kohden, mutta kierrosaika oli kuitenkin 37 min. Aivan liian kovaa. Seuraavat pari kierrosta meni 41 ja 42 minuuttia. Tämä oli jo vähän parempaa. Tosin kärki (Jaana ;-) oli jo mennyt menojaan. Porukka hajosi pienempiin ryhmiin ja jokainen toivottavasti löysi oman vauhtinsa. Neljäs kierros mentiin MP:n kanssa rauhallisesti kävellen, aika 46 min. Tässä kohtaa oli puolet kierroksista kasassa ja tauot olivat pysyneet alle 4 minuutin.

Reitti alkaa olla todella kulunut ja heikoimmat oksat jo katkenneet. Alamäet tulee paikoin aika holtittomasti, mutta viime vuodesta tuttu köysiviritys auttoi yhdessä alamäessä, narusta kiinni ja pää edellä alas ;-) Viides kierros meni taas vähän vauhdikkaammin, 35 min. Pari päivää vaivannut vatsa alkoi vähän ilmoitella itsestään. Kuudes kierros taas hitaammin, 45 min ja pari viimeistä kierrosta meni jo helpommin 36 ja 37 min ilman pidempiä taukoja.

Aikaa meni kahdeksaan kierrokseen 5:40, jonka aikana ehdittiin mukavasti porukalla analysoida kisataktiikkaa ja varusteita. Kotona joskus puolenyön jälkeen ja pienen ihmettelyn jälkeen nukkumaan. Aamulla oli seuraava treeni odottamassa.

Lauantaina lähdin hölkkäämään rauhalliseen tahtiin Nuuksion ulkoilureittejä. Tarkoitus oli käydä Salmessa katsomassa, joko paikka olisi saanut uuden kahvilanpitäjän. No eipä ollut saanut ja kahvila oli edelleen kiinni. Onneksi vesipiste kuitenkin löytyy. Eilisen pitkiksen jälkeen meno ei ollut ihan helpointa, mutta sain kuitenkin suunnitellun treenin kasaan.

Illalla coutsi hieroi väsyneet jalat kuntoon sunnuntain mäkitreeniä varten.

Sunnuntaina lähdettiin Solvallan mäkeen tekemään mäkitreeniä. Heti aamulla näki, että keli tulisi olemaan pitkästä aikaa aurinkoinen. Sininen taivas näytti hienolta pitkän pilvisen jakson jälkeen. Coutsi heitti meikäläisen paikalle autolla ja jatkoi itse koulutukseen. Jussi tuli paikalle fillarilla juuri samaan aikaan puoli yhdeksän aikaan.

Mäki oli todella liukkaassa kunnossa ja pystyssä pysymiseksi joutui tekemään vähän ylimääräistä työtä. Vauhti oli huomattavasti hitaampi kuin edellisillä kerroilla. Nyt olisi sauvoille ollut tilausta, mutta toisaalta se olisi vienyt tehoja jaloilta. Ja jalkojahan tässä oltiin treenaamassa.

Kyllä treenipäivissä on eroja. Eilinen raskas puurtaminen oli tiessään ja tänään mäkitreeni sujui alusta asti helposti. Jussin kanssa 2,5 tuntia meni helposti ja varsin nopeasti hyvien keskusteluiden soljuessa mäkeä noustessa.


Auringonnousu ja taustalla lähes täysikuu

Usva nousee Solvallan Pitkäjärvellä

Aurinko!
Mikael

Jussi

Lisää usvaa

Solvallasta sitten vielä fillarilla kotiin ja viikko oli treenien osalta paketissa. Illalla vielä coutsin hieronnat jaloille. Hieman hitaasta aloituksesta huolimatta viikolle kertyi 23,5 tuntia treeniä, jossa noin 132km/18 tuntia juoksua/könyämistä. Ensi viikolla vielä pari hyvää treeniä ja sitten ollaan valmiita vajaan kolmen viikon päästä olevaan Sysikallioon.


sunnuntai 15. marraskuuta 2015

Viikko 46 ja Sysikallio yhteislenkkiä

Taas on yksi hyvä treeniviikko takana. Perustekemisen lisäksi viikkoon mahtui kaksi pidempää treeniä ja vieläpä sopivasti palautumista.

Edellisen viikonlopun kahden pitkän treenin perään maanantaina oli tarkoitus ottaa vähän rauhallisemmin. Töiden jälkeen kävin joogassa, josta sitten juosten kohti kotia. Tarkoitus oli kiertää pieni lisälenkki, mutta jalat tuntui jotenkin hyytelölle. Joogatunnilla oli tehty yksi uusi etureiden venytysliike ja ilmeisesti se teki jalat aika veteliksi. No, köpöttelin siitä sitten suoraan kotiin sen enempää kiertelemättä. Työkaveri valitteli samaa ongelmaa jalkojen kanssa seuraavana päivänä eli kai se siitä johtui.

Tiistaina ehdin käydä nopeasti salilla ja illalla oli vuorossa Sysikallion yhteislenkki. Juoksin kotoa ensin Jannelle ja kiersin pari kierrosta reittiä ja siitä sitten takaisin kotiin, edelleen juosten. Aikaa kului lähes 3,5 tuntia. joten siitä tuli hyvä pidempi harjoitus.

Keskiviikkona oli leppoisampi päivä, kun kävin fillarilla töissä. Kotiin tullessa tein pienen lisälenkin. Joskus kahdeksan maissa kotiin ajellessa näkyi pohjoisella taivaalla revontulet. Luulin niitä ensin valonheittimiksi, mutta kyllä ne ihan oikeat revontulet olivat. Näyttivät todella hienoilta. Torstaina oli tarkoitus käydä salilla, mutta aika loppui kesken ja jouduin tyytymään pelkkään kotimatkalenkkiin jalan. Myös perjantai oli aika kiirettä, mutta sain tehtyä matolla kympin lenkin ja kerättyä tonnin nousua.

Lauantaina olikin sitten syksyn ensimmäinen pitkis Sysikalliossa. Vaihdoin aamupäivällä autoon talvirenkaat ja puuhastelin muita kotihommia. Iltapäivällä neljältä lähdettiin sitten kiertämään Sysikallion reittiä porukalla. Ennen lenkkiä söin kotona ison ruoka-annoksen, jotta pääsi kokeilemaan lenkkiä ihan täydellä vatsalla. Pimeää oli jo aika alusta sen verran, että ekalla kierroksella piti laittaa lamppu päälle. Homma lähti hyvin liikkeelle heti ekasta kierroksesta. Kierrosaika oli siinä 40-42 minuutin pinnassa ja tauot 4-7 minuuttia. Myös taukojen aikana tuli pupellettua kaikkea mahdollista syömistä. Kahdeksaan kierrokseen meni aikaa runsaat kuusi tuntia melko maltillisilla sykkeillä. Ylämäissä syke pääsi aina nousemaan, mutta tasaisilla ja alamäissä sykkeet palautuivat hyvin. Kokonaisuutena erittäin hyvä treeni tulevaan kisaan.


Gepardin tyylinäyte

Miika

Miika ja Ossi

Janne ja Mikko

Sunnuntaina kierrettiin Asmon kanssa lähimaisemissa peruslenkki. Parituntinen meni nopeasti, kun aurinkokin paistoi mahtavasti.
Ihan valmiina

Nuuksion järviä

Poseerausta kesken lenkin


Viikolle kertyi treenitunteja noin 19,5, jossa 16 tuntia könyämistä/juoksua. Ensi viikko vaatii vähän luovempaa ajankäyttöä ja katsotaan nyt minkä verran treeniä saadaan kasaan.

sunnuntai 8. marraskuuta 2015

Viikko 45 lepoa ja treeniä

Menneellä viikolla saatiin aikaiseksi sellainen torjuntavoitto treenimäärien suhteen. Treeniaikaa vei viikolle osunut työmatka, jota pitikin sitten kompensoida viikonloppuna vähän pidemmillä treeneillä. Kelien puolesta ollaan palattu lähemmäs normaalia, kun aurinkoiset kelit ovat vaihtuneet nuhruisiksi ja sumuisiksi.

Maanantaina sain peruslenkin töistä kotiin. Jooga oli peruttu open sairastumisen vuoksi. Tiistaista tuli kokonaan lepopäivä, kun iltapäivästä piti jo lähteä kentälle. Edessä oli parin päivän reissu Müncheniin. Siellä ainut treeni, minkä ehdin saada  tehtyä oli runsaan 30 minuutin aamulenkki molempina aamuina. Alla muutama kuva toiselta lenkiltä.








Perjantaina sain palattua ruotuun ja töiden jälkeen tein vajaan 2,5 tunnin lenkin Nuuksiossa. Kulku oli ihan hyvä muutaman kevyen päivän jälkeen. Kattilassa piti jo laittaa lamppu päähän, kun valoisa aika alkaa olla aika vähissä tähän aikaan vuodesta.

Lauantaina käytiin Annan ja Jannen kanssa Solvallan Swinghillissä tekemässä mäkitreeniä. Aika mutaisessa kunnossa oli reitti ja tossunpohjat olivat nopeasti täynnä kuraa. Sen jälkeen pitoa pitikin alamäessä hakea kieli keskellä suuta. Ylämäkeen saatiin hyvät portaan tehtyä, joten siinä ei mutaisuus haitannut paljoa. Aikaa meni suunniteltu 4 tuntia ja nousua kertyi 2400m ja laskua luonnollisesti saman verran. Siihen vielä runsas 30 minuuttia fillarilla molempiin suuntiin niin lauantaille suunniteltu 5 tunnin treeni oli kasassa.

Sunnuntaina oltiin taas Annan ja Jannen kanssa lenkillä, tällä kertaa Sysikallion ja Pirttimäen välisiä polkuja kiertelemässä. Ja pitihän siellä Pirttimäen kahvilassakin käydä munkkirinkilä syömässä. Ja mukaan lähti vielä uunituore ja lämmin kanelipulla. Nam!
Taas tuli uusia ja hienoja paikkoja vastaan vaikka näitäkin polkuja on juostu jo aika monet kerrat. Aikaa meni kolme tuntia. Siihen taas 30 minuuttia fillaria molempiin suuntiin ja päivän treenit oli kasassa. Illalla vielä hyvät venyttelyt.

Viikolle kertyi 14,5 tuntia treeniä, jossa 94 kilsaa juoksua ja 44 kilsaa fillaria. Tulevalla viikolla on Sysikalliopitkis, joten tunteja on taas tiedossa mukavasti.

Loppuun vielä vihje: kannattaa alkaa seuraamaan Noux Trailers.

Suomen maaedustaja ITRAssa Harri Jantunen nyt Polkuporinoissa

Viime perjantaina julkaistussa Polkuporinoiden jaksossa juteltiin kansainvälisestä polkujuoksujärjestö ITRAsta. Haastateltavaksi saatiin ku...