maanantai 31. joulukuuta 2012

Viikko 52

Alkuviikon aktiviteetit tulikin jo käytyä läpi ja nyt on sitten loppuviikkokin tiedossa. Ei tarvitse enää ennustaa. Torstaista tuli lepopäivä treenien osalta. Aamulla kävin toistamisen fysikaalisessa, jossa käytiin läpi selän lihaksia ja lonkan liikkuvuutta. Vielä on paljon työtä edessä, mutta toisaalta aikaahan tässä on.

Perjantaina kävin hiihtämässä lähiniityllä. Torstaiset lämpöasteet olivat sulattaneet lunta ja nyt uudelleen alkaneet pakkaset olivat jäädyttäneet lumen pinnan kovaksi. Ensimmäinen puoli tuntia meni latua tehdessä ja pitoa ihmetellessä. Sen jälkeen alkoi latu olla kunnossa ja vauhti parani sen mukana. Kierrosajat alkoivat olemaan ihan normaalit taas. Hauskaa oli parin tunnin ajan, joka suksilla meni. Sen jälkeen juoksin vielä matolla kolme varttia rauhallisella vauhdilla.

Lauantaina olimme coachin kanssa taas tekemässä juoksuvaellusta tässä lähitienoilla, sama reitti kuin tiistaina. Vajaat kaksi ja puoli tuntia meni teitä ja metsiä tarpoessa. Tiet oli nyt paremassa kunnossa, mutta metsässä hanki oli raskaampi kulkea, kun ei ollut enää sellaista pelkkää pakkaslunta. Jalkoja sai nostella ihan tosissaan eikä hanki kuitenkaan kantanut kulkijaa. Olisko paino sitten noussut sen verran joulun aikaan?




Sunnuntaina keli oli ikävä eikä ulos tehnyt mieli lähteä. Ulkona satoi vettä ja lämpöasteita oli pari. Käänsimme coachin kanssa juoksumaton toiseen suuntaan ja siirsimme vanhan television kaapin päälle. Näin televisiota voisi katsoa samalla kun juoksee matolla. Siinä meni matolla mukavasti tunti katsellen 2011 UTMB dvd:tä.




Viikolle tuli yhteessä 9,5 tuntia treeniä, valitettavasti vain 17 kilsaa hiihtoa. Toisaalta juoksua tuli 53 kilsaa. Tänä talvena on hiihtokilometrejä kertynyt yhteensä jo 215 kilsaa ja tunteja tämän keräämiseen on mennyt 24h. Tulevalle viikolle on luvattu lämmintä koko alkuviikon. Vasta viikonlopuksi on luvassa vähän pakkasta. Voip jäädä hiihdot vähän vähemmälle.

Ensi viikonloppuna onkin edessä Loppiasrogaining, jossa ivo ja pt tekevät ensiesiintymisensä. Taktiikkaa on hiottu ja viimeistelyharjoitukset ovat sujuneet yli odotusten. Myös varusteita on testattu viimeisten harjoitusten yhteydessä. Kaikki alkaa olla valmiina. Viikolle ei voi enää treeniä kovin paljoa ottaa tai muuten loppuu paukut sunnuntaina kauden avauksessa.

perjantai 28. joulukuuta 2012

Viikko 51 ja jouluviikko

Vähän myöhässä tulee tämäkin raportti, mutta näin joulun aikaan on niin paljon puuhasteltavaa, ettei ihan kaikkea ehdi saada ajallaan tehtyä. Talvi on jatkunut ja lunta on satanut lisää useampana päivänä.Tällä viikolla kolme viikkoa kestänyt pakkasjakso kuitenkin katkesi lämpötilan noustessa plussan puolelle vuorokauden ajaksi.

Lämpötila Espoossa Tapaninpäivän jälkeen. Melkoista lämpenemistä.

Lunta on kertynyt mukavasti

Viikko 51 muodostui melko hyväksi treeniviikoksi. Tunteja tuli kasaan yli 15 ja kilsojakin tuli mukavasti. Maanantaina hiihdin aamulla töihin. Suksissa oli hyvä luisto ja matka meni mukavasti. Illalla oli muuta menoa, joten kotiin palasin autokyydillä sukset takakontissa. Tiistaina ja keskiviikkona kuljin fillarilla töihin. Paikallinen kylätie oli ihan kamalassa kunnossa ja pyörällä sai tosissaan tehdä töitä pysyäkseen pystyssä. Pyörätiet olivat paremmassa kunnossa. Tiistaina kävin vielä punttisalilla päivällä työporukan kanssa.

Torstaina olin taas liikkeellä hiihtäen. Yöllä oli tullut hiukan uutta lunta, mutta muuten tiet olivat luikkaassa kunnossa. Päivällä taas käytiin punttisalilla. Kotiin hiihtäessä oli pitovoiteet loppuneet pohjasta ja viimeiset kilometrit olivat todella raskaita, kun ainut pito löytyi hartioista. Loppuilta meni rauhassa ja perjantaina lepoa.

Viikonloppuna kävin hiihtämässä lähiniityllä molempina päivinä. Lauantaina aurinko paistoi ja oli todella hieno hiihtokeli, melkein kuin Lapissa olisi hiihdellyt.

Tuosta vähän vasempaan ja Aakenusvaara näkyy edessä.
Lauantaina juoksin vielä hiihdon päälle matolla kolme varttia sellaisella verkkaisella vauhdilla. Siihen sitten päälle vielä hyvä core-treeni. Tämä jälkeen sauna maistui hyvälle. Sunnuntaina ei uutta lunta ollut tullut ja ladut olivatkin hyvässä kunnossa. Keli oli oikein vauhdikas ja liukas.

Hiihtokilometrejä tuli viikolle yhteensä 86 ja pyöräilyä 64, juoksua vain 8 kilsaa.

Nyt jouluviikolla on harjoituksia tullut vähemmän. Alkuviikko on mennyt enemmänkin ruokapöydässä ähkien ja sohvalla lepäillen. Ruokaa ja muita herkkuja on mennyt normaaliin tapaan ja liikkuminen on ollut aika vähäistä. Aattona oli lepopäivä, mutta joulupäivänä käytiin coachin kanssa kaksi ja puoli tuntia tarpomassa lumessa. Tiet oli huonosti aurattu ja metsässä oli lunta melkein polveen asti. Oli todella hieno lenkki.

Coachi kärjessä tekemässä uraa


Auraamattomia hiekkateitä edeten

Talvimaisemaa
Joulupäivänä loimutettiin vielä joulukalaa ja kylläpä maistui hyvälle.

Nyt se on valmista
Tapaninpäivänä en ehtinyt hiihtämään, kun aika ja voimat menivät katolla huhkimiseen. Runsaat pari tuntia meni lumien pudottamiseen katolta. Oikein hyvää core-treeniä, kun yritin vielä heittää lunta tasaisesti molemmilta puolilta kroppaa kiertäen. Siinä oli selkäfileet kovilla ja oikea olkäpää tuli ihan oikeasti kipeäksi. Hiihtämistä ei voinut enää ajatellakaan. Sen sijaan hyppäsin matolle ja juoksin sen saman kolme varttia vähän parempaa vauhtia kuin edellisellä kerralla. Vähän yritin keskittyä oikean jalan ojennukseen.

Viikko on vielä kesken joten ei pysty ennustamaan miten loppuviikko kehittyy. Suunnitelmissa on kuitenkin käydä puskemassa vähän suksien kanssa. Ja jokunen lyhyt mattolenkki.

Hyvää joulun jatkoja kaikille.


sunnuntai 16. joulukuuta 2012

Viikko 50 ja Hobitti

Vuosi lähestyy loppuaan ja pari viikkoa sitten alkanut talvi näyttää pitävän pintansa. Lunta on tullut lisää tälläkin viikolla usean otteeseen ja nyt lunta on jo pitkälti yli 30 senttiä. Ennusteet lupaavat meille lisää pakkasta ja lunta, joten oikein hyvältä näyttää.

Viikko on ollut melko katkonainen, mutta siinä lomassa ollaan yritetty liikkua sen minkä ehtii ja viitsii. Maanantaina kävin fillarilla töissä ilman mitään lisälenkkejä. Pyöräily on näin talvella heikosti auratuilla teillä sellaista pienen riskin ottamista, kun lumen alla olevat urat voivat nopeasti ja ikävästi heilauttaa pyörää. Mitä hitaammin ajaa niin sen hankalampaa homma on. Toisaalta kovemmassa vauhdissa on seurauksetkin sitten pahemmat, jos fillari lähtee alta. Kyse on sellaisen kauhun tasapainon löytämisestä. Onneksi ei vielä ole tapahtunut mitään pahempaa.

Tiistaina en ehtinyt tehdä muuta kuin käydä lounastauolla punttisalilla, kun illalla olimme coachin kanssa kauppakeskus Sellossa neljä tuntia hoitamassa Unicefin joulumyyntipöytää. Hauskaa hommaa erittäin hyvään tarkoitukseen. Joulukortit olivat taas tänä vuonna parhaiten myyvä tavara.

Keskiviikkona olin taas liikkeellä fillarilla. Työmatka taittui mukavasti ilman sen pidempää lisälenkkiä. Työmatkaan menee nyt talviolosuhteissa noin 10 minuuttia pidempään per suunta kuin kesällä. Osa johtuu varmasti tuosta kelistä, mutta jonkin verran vaikuttavat myös noi nastarenkaat. Pakkasta ei aamulla ollut kuin pari astetta ja yöllä oli lämpötila tainnut käydä nollan tuntumassa. Siitä se kuitenkin kiristyi viikon loppua kohden.

Torstaina kävin ensimmäisen kerran tänä talvena hiihtämällä töissä. Sopivan metsäreitin hakeminen on edelleen kesken, joten turvauduin perusreittiin teitä ja pyöräteitä pitkin hiihtämiseen. Jalassa olivat vähän tukevammat Madshusin sukset, jotka pysyvät hyvin suunnassa vaikka ei mitään latuja pitkin hiihtäisikään. Yöllä oli tullut pari kolme senttiä uutta lunta, joka ei tuntunut luistavan juuri yhtään. Meno oli raskasta.

Näkymä aamulla pyörätietä hiihtäessä
Illalla töistä tullessa meno oli vieläkin nihkeämpää. Uusi lumi oli aurattu sivuun, mutta jostain syystä suksen pohjassa olleet mönjät eivät tuntuneet luistavan eikä käsissäkään ollut voimaa rutistaa hiihtoon kunnon vauhtia. Lopulta kuitenkin pääsin kotiin, jossa odottikin sitten lumityöt. Se tekee muuten hyvää käsille puskea vielä 30 minuuttia lunta pihasta. Nam.

Perjantaina ja lauantaina ei tullut tehtyä kuin lyhyet core treenit. Perjantai-ilta meni kavereilla ensi vuoden suunnistuksista jutellessa ja lauantaina kävimme katsomassa elokuvissa uuden Hobitti elokuvan. Pienestä pelosta huolimatta elokuva oli varsin positiivinen yllätys.



Sunnuntaina kävin taas perinteisesti hiihtämässä tuossa läheisellä niityllä. Runsaat pari tuntia meni todella nopeasti. Viikko sitten tehdyt ladut olivat menneet totaalisen umpeen eikä vanhaa pohjaa edes tahtonut löytää. Sen verran paljon oli uutta lunta tullut. No siitä sitten ekat muutamat kierrokset uutta pohjaa tehden ja sen jälkeen yritin saada latua syntymään. Aika pöperöistä oli, mutta eipä se haitannut. Parin kevyemmän päivän jälkeen virtaa riitti mukavasti. Kilometrejä ei tullut kuin runsaat 15.

Viikolle kertyi harjoitustunteja yhtensä vajaat 11, josta puolet hiihtoa. Myös lihaskuntotreeniä kertyi viikolle hyvin. Juoksemaan en ehtinyt tällä viikolla lainkaan. Ensi viikko pitäisi olla vähän vähemmän oheisohjelmaa, joten tunteja voisi kertyi hieman enemmän. Ensi viikko onkin sitten viimeinen ennen joulua. Siitä alkaa loma, joka loppuu vasta Loppiaisen jälkeen, kun käytän pois vielä viime kesältä jäljellä olevat kesälomapäivät.

sunnuntai 9. joulukuuta 2012

Viikko 49 ja lisää hiihtoa

Marraskuun kiireet alkoivat vihdoinkin helpottamaan ja tällä viikolla ehdin saamaan kasaan ihan mukavan määrän harjoitustunteja. Edellisellä viikolla alakanut talvi on jatkunut ja luntakin on tullut jonkin verran lisää. Viime viikonlopun kovat pakkaset ovat loppuviikosta lauhtuneet ja keli on ollut mitä parhain ulkoilulle.

Maanantaina kävin fillarilla töissä ja kotiin palatessa tein pienen lisälenkin. Pakkasta oli vielä maanantaina sen verran, että jalkaterät meinasi jäätyä kotiin tullessa.

Tiistaina oli lepopäivä, kun kävin taas töiden jälkeen nautiskelemassa fysioakustisesta tuolista. Tiistaina kävimme coachin kanssa myös suklaakurssilla opettelemassa suklaan tekoa. Muutama hyvä resepti opittiin ja jouluksi niitä toivottavasti ehditään tehdä. Niitä ei kuitenkaan voi tehdä liian aikaisin, koska joku syö ne kuitenkin jo ennen aikojaan.



Keskiviikkona kävin taas fillarilla töissä. Nyt en tehnyt mitään extralenkkiä kotiin tullessa, mutta kävin päivällä punttisalilla. Tein kevyesti selkä- ja vatsalihasliikkeitä ensimmäistä kertaa kuukauteen. Tällä kertaa ei alaselkä ottanut nokkiinsa treenistä kuten se teki kuukausi sitten. On mukava huomata miten kroppa kestää enemmän ja enemmän uusia juttuja.

Torstaina vietettiin Itsenäisyyspäivää. Sen kunniaksi kävin hiihtämässä läheisellä niityllä parin tunnin siivun. Uutta lunta oli satanut noin 5 senttiä viimeisten parin päivän aikana. Latupohja alkaa olla jo melko hyvässä kunnossa ja kunhan tässä sataisi lisää lunta niin viimeisetkin risut ja heinät alkaisivat jäädä lumien alle. Oman latukoneen rakentamistakin on ehtinyt tässä hiihtäessä miettiä. Joitakin hahmotelmia onkin jo päässä ja katsotaan ehtivätkö ne toteutua näillä lumilla. Tässä tyylinäytettä Itsenäisyyspäivän hiihdosta.

Perjantaina oli normi työpäivä, mutta mitään treeniä en tehnyt. Illalla käytiin coachin kanssa lumituiskussa kävelemässä.


Viikonloppuna tuli tehtyä melko samanlaiset treenit niin lauantaina kuin sunnuntainakin. Ensin kävin hiihtämässä ja sen perään juoksin lyhyen lenkin juoksumatolla. Uutta lunta ei enää satanut viikonloppuna joten latu-ura alkoi olla jo melko kulunut. Sunnuntaina menikin jonkin aikaa hiukan latua paikkaillessa. Parasta olisi jossain välissä mennä paikalle lapion kanssa ja koittaa lapioida lunta ladun vierestä suoraan ladulle. Mutta eiköhän tässä ensi viikolla taas lisää lunta ole luvassa.

Viikolle kertyi yhteensä runsaat 12 tuntia treeniä. Hiihtokilometrejä kertyi runsaat 50 ja juoksuakin peräti 14 kilsaa.

sunnuntai 2. joulukuuta 2012

Viikko 48 ja talvi tuli

Paljon on tapahtunut taas tällä viikolla.

Viikon treenit jäivät taas muiden kiireiden takia vähän alakanttiin. Maanantaina menin fillarilla aamulla töihin, mutta illalla ei sitten toista treeniä tullutkaan. Maanantai-ilta meni Syyskylvössä, jossa vietettiin samalla ristiäisiä. Paikalla oli paljon tuttuja ja muutama uusikin tuttavuus. Hauskaa oli uusiin ihmisiin tutustuessa ja iltaa viettäessä. Tiistaina kävin ottamassa uudet magneettikuvat ristiluusta ja perjantaina saatujen tulosten perusteella rasitusmurtumalinjan luutuminen on sujunut hyvin, eikä luuödeemaakaan enää juuri ole. Masusta, jossa vaiva alkoi on nyt kulunut 3,5 kuukautta. Ortopedin mukaan vaiva paranee 3-6 kuukauden levolla. Tämä on rohkaiseva tulos, kun tässä on kuitenkin joutoaikana yritetty vähän pitää kuntoa yllä.

Tiistaina ja keskiviikkona tuli käytyä autolla töissä. Keskiviikkona töiden jälkeen kävin taas parin viikon tauon jälkeen nautiskelemassa Heljän fysioakustisessa tuolissa. Rytmit oli kohdillaan ja vieläpä hieman aiempaa voimakkaampana.

Torstaina kävin fillarilla töissä. Ennen lähtöä aamulla jouduin paikkaamaan takakumin, joka oli maanantaina töihin mennessä rikkoutunut. Yöllä alkaneet talvikelit tekivät menosta melko hidasta, maassa oli muutama sentti lunta ja asfaltti sen alla ihan jäässä. Kova itätuuli puhalsi koko päivän. Jouduin ajamaan molempiin suuntiin todella rauhassa, kun lisäksi jarrut ovat edelleen lähes kelvottomat.

Perjantaina olin kotitoimistolla kelin ollessa ulkona todella hankala. Lunta satoi koko päivän ja kova tuuli jatkui edelleen. Aamulla sähköt olivat poissa parin tunnin ajan ja senkin jälkeen ne katkeilivat useampaan otteeseen. Illalla en ehtinyt lenkille, kun aika meni uudella puhelimella leikkimiseen. Coachi oli torstaina hakenut kaupasta tilaamani uuden puhelimen. Lumia 920 tuli juuri sopivasti lumisateen alettua.

Vanha Nokia 6110 Navigator sai mennä kun uusi Nokia Lumia 920 tuli.
Nokian N900 ei koskaan palannut henkiin Skotlannissa koetun
vesisateen jälkeen.

Lauantaina kävimme coachin kanssa yhdessä lenkillä. Tämä oli samalla ensimmäinen juoksulenkki Masun jälkeen ja kyseessä oli samalla hieman tällainen testilenkki. Vajaan kympin lenkki sujui melko hyvin vaikka pientä tunnetta oli vielä alaselässä. Tosin se voi johtua monesta asiasta ja varsinkin nyt, kun kroppaa kuulostelee erityisen tarkkaan. Jokainen signaali rekisteröityy ja mitään kipuja ja kolotuksia ei pääse ohi tutkan tällä hetkellä. Tosin aika tarkkana saa vielä ollakin, sen verran tuore tämä homma on.

Coachi pitää vauhtia yllä


Sunnuntaina kävin sitten korkkaamassa tämän talven hiihtokauden. Pari päivää jatkunut lumisade oli loppunut ja tuulikin oli siedettävä. Pakkasta oli noin 10 astetta. Suuntasin tuohon läheiselle niitylle hiihtämään, jossa olen jo aikaisempinakin talvina tehnyt lyhyen noin puolen kilsan ladun. Pitkää heinää ja koiranputkia sojotti lumihangesta kiertäessäni ensimmäisiä kierroksia ja tampatessani uraa vähän leveämmältä. Pahimmat heinät ja muut revin pois tieltä, jotta matkanteko ei niistä häiriintyisi. Runsas puolitoista tuntia meni nopeasti ja gps:n mukaan matkaa kertyi runsas kymppi. Melko hidas vauhti, mutta ihan ok sellaiseen metsähiihtoon. Jalassa olivat hieman normaalia leveämmät Madshusin sukset. Jopa aurinko näkyi jonkin aikaa taivaanrannassa. Kotiin tultuani olivat sauvat keränneet vähän lisäpainoa.



Hiihdon jälkeen kotona odotti taas pientä pyörän huoltoa. Vaihdoin nastarenkaan ja säädin taas hieman niitä jarruja, jotka huomenna taas pääsevät testiin. Toivottavasti ne toimivat paremmin, eikä enää tarvitse laittaa jalkaa maahan, kun haluaa pyörän pysähtyvän.

Pyöräilyn on ollut mukava vaihtelua tänä syksynä. Pidempien lenkkien tekeminen pyörällä tarkoittaa kuitenkin kilometreissä melkoisia määriä. Harjoitustunteja ei kerry kovin helposti vaikka kilometrejä tulisikin ajettua paljon. Lisäksi tämän syksyn aikana on tuntunut välillä siltä, että pyörän rassaamisessa on kulunut enemmän aikaa kuin itse pyöräilyssä. Ehkä se johtuu osittain siitäkin, että tuo pyörä alkaa olla jo siinä iässä, että paljon kuluvia perusosia on ollut pakko vaihtaa. Itse runkohan on sinänsä vielä ihan ok. Viime viikkoina suurimmat ongelmat ovat olleet renkaiden kanssa, kun takakumi on puhjennut neljästi ilman yhtä yksittäistä syytä. Liekö sitten huonoa tuuria vai mikä, mutta vastaavaa ei kyllä itselleni ole aikaisemmin sattunut.

sunnuntai 25. marraskuuta 2012

Marraskuun loppu

Pari viikkoa on edellisestä kirjoituksesta aikaa. Kiirettä on pitänyt jopa sen verran, että treenitkin on jo hieman tästä kärsineet. Tosin sillä nyt ei suurta merkitystä ole, kun ei tässä mitään tarkempaa treeniohjelmaakaan ole noudateltu.

Parin viimeisen viikon aikana on fillarikilsoja kertynyt käytännössä vain työmatkoista. Pidemmät viikonloppulenkit ovat jääneet nyt kokonaan. Viime viikonloppuna olimme coachin kanssa Pietarsaaressa ja tämä viikonloppu on mennyt pihahommien ja pyöränkorjauksen merkeissä. Ehkä viikon päästä nautitaan taas pidemmästä fillarilenkistä. Tulevan viikon alku menee myös muissa puuhissa, joten kilometrejä ei siinä paljoa ehdi kertymään.

Viikko sitten Pietarsaaressa käydessämme kävin ottamassa valokuvia vanhoista puutaloista vanhalla puutaloalueella aivan kaupungin keskustassa. Pilvinen ilma oli sinänsä hyvä valokuvaukseen, mutta erittäin kylmä tuuli teki hommasta hankalla, kun sormet olivat jäässä eikä siinä muutenkaan ollut kovin lämmintä.
Alla joitakin kuvattuja taloja...ja tietysti yksi kissa.













Kesällä Skatan puutaloalue on varmasti kaunis puutarhojen ollessa parhaimmillaan. Ja jos vielä aurinko paistaisi ja olisi lämmintä. Suositeltava matkakohde.

sunnuntai 11. marraskuuta 2012

Viikko 45 ja MJ

Viime viikonlopun kisassa pettäneet jarrut joutuivat heti kisan jälkeen suurennuslasin alle. Mekaanikot joutuivat painamaan pidennettyä päivää ja ympäripyöreitä päiviä vian selvittämiseksi. Aika nopeasti ongelmat selvisivät ja syyksi selvisi hieman väärin asennetut jarrupalat. Tai sinänsä ne olivat kyllä oikein asennettu, mutta pientä säätöä kaivattiin. Kävi ilmi, että jarrupalat eivät juurikaan koskettaneet vannetta vaan ne olivat enemmänkin siinä huulilla. Pienestä se on kiinni, jarrupalat siirrettiin vähän ylemmäs ja heti alkoi homma toimimaan.
Maanantainaamun vapaissa harjoituksissa jarrut toimivat taas normaalisti. Työmatka sujui oikein hyvin, kun mutkaan uskalsi ajaa reippaasti jarrujen pitäessä hyvin. Töihin päästyä mekaanikot saivat ansaitsemansa kiitokset ja pääsimme paneutumaan seuraavaan testiajoon. Maanantaista eteenpäin työmatkat sujuivat hyvin.

Tiistaina tuli välipäivä treeneistä, kun kävimme coachin kanssa illalla katsomassa Cirque du Soleil ryhmän esitystä "Michael Jackson the Immortal World Tour" Hartwall areenalla. Aivan mahtavaa tanssia, akrobatiaa ja musiikkia.


Keskiviikkona ja torstaina työmatkat sujuivat normisti. Torstaina töihin ajaessa joku yritti iskeä kantaan, mutta räjähtävällä voimalla tehty irtiotto jyrkässä ylämäessä teki kaverista selvää hetkessä ja sain jatkaa matkantekoa taas itsekseni. Ihmetyttää kyllä noi surffailijat, jotka iskee heti peesiin fillaroidessa niiden ohi. Vaatiiko ne aina jonkun vetäjän, jotta voi ajaa vähän reippaammin?

Loppuviikko meni vähän rennommin. Perjantaina ja lauantaina tuli lepo treeneistä. Sen sijaan hiilaritankkausta tehtiin sitäkin enemmän. 
Tähan suklaakakkuun on sulatettuna viisi suklaalevyä. Olis se kuudeskin mennyt

Terveyskakku

Sunnuntai meni eilisiä kakkuja poltellessa. Maastopyörä sai taas kyytiä, kun sunnuntaiaamuna lähdin kotihommien jälkeen kiertämään Nuuksion polkuja. Heitin peruslenkin Salmeen ja takas kuten jo parina edellisenä viikonloppuna. Keli oli ihan jees, välillä pientä tihkusadetta, mutta maasto oli kuivempi kuin viikko sitten.

Jarrut toimivat nyt paremmin, mutta rattaiden kanssa riitti ohjelmaa. Ylämäkiä ei voinut ihan tosissaan polkea, kun silloin ketjut hyppäsivät rattaiden yli. Jouduin hieman antamaan löysää ylämäissä keventämällä pyöritystä. Kokonaisuudessaan tuli kuitenkin hyvä lenkki. Vähän kevyempi, mutta mukavasti tuntui reisissä saunanlauteilla maatessa. Alla gps träkki ja yksi kuva matkalta. 





Ukkometson valtakunta. Voimaeläin.

Viikolle kertyi yhteensä vajaat 150 kilsaa fillaria kolmesta vapaapäivästä huolimatta. Ensi viikolla työmatkat taittuu edelleen fillarilla, mutta viikonlopulle on muuta ohjelmaa ja ulkoilut taitaa jäädä melko vähälle. Mekaanikoille tosin viikko ei tule olemaan helppo heidän painiskellessa ratashuolien kanssa.

sunnuntai 4. marraskuuta 2012

Viikko 44 ja Endun syysleiri

Viime viikolla jäi pyöräilytunnit vähän alakanttiin, kun oltiin Mammuttimarssin talkoissa eikä sunnuntainakaan jaksanut tehdä muuta kuin käydä äänestämässä. Ajastakaan se ei ollut kiinni, kun sunnuntaina siirryttiin talviaikaan ja saimme nauttia yhdestä ylimääräisestä tunnista. Tällä viikolla tulikin sitten sitäkin enemmän pyöräilyä, kun perusmatkojen lisäksi tuli taas kierrettyä lähiseutuja.

Maanantaista torstaihin tuli ajeltua perusmatkoja eli työmatkoja fillarilla. Keskiviikkona kotiin tullessa kiersin vielä Siikajärven ympäri ennen kuin päästin pyörän levolle. Torstaina kotiin tullessa ajoin Solvallan kautta Kattilaan ja sieltä sitten Siikajärvi kiertäen kotiin. Pimeä ehti jo tulla, mutta eipä ollut hätää, kun olin aamulla virittänyt suunnistuslampun kiinni kypärään, jolloin valoa riitti hyvin vaikka auringosta ei enää iloa ollutkaan. Märät hiekkatiet olivat paikoin todella raskaat ajaa ja tuntuikin, kuin pyörän renkaat olisi liimaantuneet kiinni tien pintaan. Todella erikoinen keli. Perjantaina pidin etäpäivän ja sen lopuksi lähdin taas kiertelemään Nuuksion nopeita ulkoilureittejä. Kolme kymppiä meni kuin huomaamatta ja päivän liikunta-annos oli sillä hoidettu. Perjantaina sademittariin kertyi muuten 20 milliä vettä, joten aika kostea oli taas päivä.

Lauantaina pidin lepopäivän, kun se käytännössä menisi kuitenkin Endurancen syysleirillä. Leiri pidettiin ensimmäistä kertaa Eerikilän Urheiluopistolla. Olisi ollut hienot puitteet olla itsekin koko viikonloppu siellä, mutta kun ei pääse juoksemaan, niin ei sitten käyty paikalla muuta kuin seuran kokouksessa sekä kuuntelemassa Jarin luento. Paljon ei ollut paikalla muutenkaan seuran jäseniä. Todella harmillista, kun leirit ja ohjelmat järjestetään ja paikalle tulee kourallinen jäseniä. Ehkä Pyhäinpäivä ei sitten ollut paras ajankohta ja ihmisillä oli muuta tekemistä. Tai ehkä syynä oli jotain muuta?

Jari aloittamassa 24h-luentoaan

Sunnuntaina päästiinkin sitten taas tositoimiin, kun kävimme Jussin kanssa pyöräilemässä lähimaastoja. Herätys 5:30 ja matkaan 6:30. Lämpömittari näytti 1,5 astetta lämmintä. Otsalamppu päässä poljin ensin Veikkolaan, josta päivän lenkki alkoi. Jussi oli vetänyt kyynärsuojat päälle ja tarjosi minullekin polvisuojia, kahdesti. Siinä vaiheessa alkoi hiukan kylmä hiki nousta otsalle, että mihin maastoon me tässä ollaan menossa.

Metsäpoluille pääsimme heti Veikkolan keskustan jäätyä taakse. Lamppu olisi voinut olla vähän tehokkaampi kuin nyt päässä ollut Led Lenser H7, sen verran oli vielä pimeää. Alku oli hapuilevaa, kun edellisestä juurakkoreissusta oli kulunut jo liian pitkä aika. Jossain ensimmäisen tunnin aikana pimeys alkoi helpottamaan, mutta se ei auttanut, kun yhdessä hankalammassa kohtaa lukkopolkimet eivät suostuneet aukeamaan ja kaaduin vähän syvempään mutalammikkoon. Ei siinä onneksi muuta kuin toinen hanska ja takin hiha kastuivat. Jalassa olleet pyöräilykurahousut kestivät hyvin lammikossa. Sen sijaan pyöräilykenkien päälle laittamani "vedenpitävät" suojat osoittautuivat oikein sieniksi. Sen verran hyvin ne vettä imivät ja pitivät kengät ja sukat märkinä koko päivän ajan. Ne taisikin olla ostettu Biltemasta, älkää siis ostako itsellenne sellaisia ainakaan Biltemasta.

Tunti pyöräilty ja melkein kolme kilometriä jo tultu. Hienoa! Kävellenkin
olisimme nopeampia.
Metsäpätkillä sävel oli selvä. Meikäläinen talutti pyörää ja aina välillä onnistui ajamaan muutaman metrin. Jussi taas yritti pitää itsensä lämpimänä joutuessaan odottamaan minua. Lopulta pääsimme ulos metsästä ja edessä oli nopeampia ulkoilureittejä. Näillä pätkillä meikäläiselläkin oli mahdollisuuksia.

Jussi tauolla Kattilassa. 
Kattilasta oli tarkoitus jatkaa Salmeen, mutta kello oli jostain syystä edennyt oletettua nopeammin ja me oletettua hitaammin, että päätimme ajaa vain jonkin matkaa Salmen suuntaan. Nyt reitti oli kuitenkin nopeaa hiekkatietä. Vielä nopeammaksi matkanteon teki se, että mutaisilla poluilla likaantuneet vanhanmalliset jarruni eivät pitäneet yhtään ja alamäet tultiin hiukan riskirajoilla. Aina välillä joutui heittämään monoa maahan ja yrittää sitä kautta hidastaa vauhtia. Eipä se kuitenkaan paljoa auttanut.

Noin viisi kilometriä ennen Salmea käännyimme ja palasimme Kattilaan. Siitä haukkalammen kautta Lamminpääntielle, joka toi meidät takaisin Veikkolaan. Matkalle mahtui vielä yksi polkupätkä, jolle tuhraantui taas melkoisesti aikaa. Perillä olimme peräti 12 minuuttia ennen luvattua aikaa. Onneksi lähdimme tuntia aikaisemmin matkaan kuin alun perin oli tarkoitus ;-)

Joka tapauksessa taas aivan mahtava reissu. Ei haitannut yhtään, että lähes koko matkan oli pientä tihkusadetta. Metsä oli niin märkä, ettei enää haitannut vaikka taivaalta tuli vähän lisää. Repussa kulkeneet vararukkaset olivat hyvä lisävaruste. Kenkien suojaksi jos vielä saisi kunnon vedenpitävät suojukset niin sitten olisi aika hyvä varustus.

Viikolle tuli pyöräilytunteja yhteensä 14 ja kilsoja siitä kertyi 252. Saman verran muuten kuin Jarin uudet SE-lukemat.

sunnuntai 28. lokakuuta 2012

Viikko 43 ja Mammuttimarssi

Oma lyhyt harjoitusviikko kertyi maanantaista torstaihin tehdyistä työmatkapyöräilyistä. Tunteja kertyi vajaat kuusi ja kilometrejä 135. Ei sen kummempaa. Perjantaista sunnuntaihin tulikin pidettyä lepoa.

Perjantaina töiden jälkeen lähdettiin Ojakkalaan Enä-Sepän leirialueelle, joka toimi kisakeskuksena tämän vuotisessa Mammuttimarssissa. Olimme coachin kanssa paikalla huoltopuolella.
Kuten viime vuonna kisamatkoja oli tarjolla viisi erilaista, Pöräys (30km), Maraton (50km), Marssi (100km), Runtu (130km) ja Mahoton (170km). Uutuutena tänä vuonna toimi kaksi asiaa. Juoksun lisäksi oli omat sarjat pyöräilijöille. Lisäksi kolmella pisimmällä radalla oli erillinen x-factor osuus, jonka ohjeet jaettiin vasta hieman ennen lähtöä. Se sisälsi lyhyen suunnistusosuuden.


Pyöräilijät lähtivät matkaan klo 20 perjantai-iltana, siis tuntia ennen juoksijoita. Mukana oli runsaat 40 pyöräilijää. Ilma oli erittäin hieno, pakkasta jokunen aste, mutta muuten täysin tyyni ja kirkas tähtitaivas. Kun maassa oli vielä ohut lumipeite ja lähes täysikuu paistoi kilpailijoiden iloksi taivaalla niin yö ei ollut ihan niin pimeä kuin se pahimmillaan voi lokakuun lopulla olla. Edellisen viikon 45 millin sademäärä helpotti kisaviikolla, kun sademittariin oli kertynyt vain pari milliä vettä. Pakkasta oli ollut viikolla jo useampana yönä.

Tuntia myöhemmin matkaan pääsivät jalan liikkeellä olleet kilpailijat. Mukana oli runsaat 60 kilpailijaa. Muilla radoilla paitsi Mahottomalla uintirasti oli sijoitettu matkan alkupäähän. Se olikin tällä kertaa hyvä asia, koska uinti näissä kylmissä olosuhteissa, vähillä energiavarastoilla kisan myöhemmässä vaiheessa, olisi varmasti nostanut keskeyttämisprosenttia.

Yön aikana kisa eteni nopeasti. Useita pyöräilijöitä joutui keskeyttämään liian kylmän kelin takia. Varsinkin jalkaterien ja käsien suojaaminen olisi ollut tärkeää ja monilla olikin tässä puutteita. Lisäksi juomaletkut jäätyivät enemmän tai vähemmän kaikilla, joka sekin hankaloitti energian saantia. Takaisin kisakeskukseen joko keskeyttäneet tai maaliin saapuvat kilpailijat olivat enemmän kuin mielissään saunomismahdollisuudesta.

Mahottoman voittoon juoksi Vapaa.infon Marko Vapa, joka selviytyi maaliin varttia vaille yhdeksältä. Aivan kuten viime vuonnakin, kun Marko vei voiton yhdessä Nopsakoiven Jouni Nurmisen kanssa Hangossa. Runtulla johtopaikka vaihtui useampaan kertaan, mutta lopulta vahvimmaksi osoittautui Antti Niinikoski, joka tuli maaliin alle 18 tunnin ajassa. Myös IhanHukassa kolmikko sekä Luistelijat ja Lupuksen edustajat tulivat maaliin alle 20 tunnin ajassa. Marssissa Laura Salmisen suoritus oli jäänkova loppuajan ollessa 12,5 tuntia. Kovia suorituksia kaikki.

Pyöräsarjoissa Mahottoman kisan voitti ylivoimaisesti ProBike alle 11 tunnin ajalla. Runtun pyöräilysarjan kovuudesta kertoo paljon se, että ainoastaan Svetogorsk Traktorsin edustaja Wilhelm von Tandem selätti reitin.

Verkonpaino arpoo Pöräyksen uintirastilla kummassa päässä palastusnarua hänen tulisi olla


Pöräyksen voittajat Kevin Collet ja Tony Järvinen uimarastin jälkeen

Pöräyksen uimarastilta aamun noustessa




Aurinko lämmittää la aamupäivällä

MTB-Turku maalissa

Joukkue Oxalis maalissa

ST:n Wilhelm maalissa
Joukkueiden raportteja löytyy juoksupalstalta. Tässä lisäksi joitakin: Gappy Adventure, Yeti rides. Lisää tulee varmasti Mammuttimarssin sivuille.

Toivottavasti ensi vuonna pääsee taas itsekin mukaan kisaan. Hienoa olisi ollut tänäkin vuonna olla mukana juoksemassa kirkkaassa kuunvalossa.

sunnuntai 21. lokakuuta 2012

Viikko 42

Tämäkin viikko on mennyt edellisten viikkojen tapaan fillaroinnin merkeissä. Alkuviikosta ei tullut tehtyä yhtään extralenkkiä, ainoastaan työmatka-ajoa. Sitten keskiviikkona iski jonkinlainen räkätauti ja pidin suosiolla pari päivää lepoa. Perjantaina olisi jo voinut käydä lenkillä, mutta kun ei tässä nyt ole mikään kiire näiden treenien kanssa niin pidin sitten perjantainakin lepoa. Viikonloppuna oli tarkoitus tehdä pidemmät fillarilenkit molempina päivinä.

Lauantaina kävin kiertämässä Nuuksion ulkoilureittejä ja hiekkateitä kaksi ja puoli tuntia. Oli taas todella hauskaa kiertää vauhdikkaita ja vaihtelevia tie- ja polkuosuuksia. Ilma oli pilvinen, mutta sadetta tai tuulta ei ollut. Alla muutama kuva lauantain lenkiltä.


Vielä on ruskaa lehtipensaissa


Salmesta


Mahtava ruska lehtikuusissa


Vedenpinta lähentelee jo tietä



Laku nauttii saunasta.
Sunnuntaina tein sitten vähän pidemmän lenkin, vajaat neljä tuntia osin samoilla poluilla kuin lauantaina. Salmesta jatkoin vielä Rinnekodin suuntaan, mutta siellä loppuivat sitten tiet kesken ja olisi pitänyt siirtyä metsän puolelle polkuja kulkemaan. Siihen en kuitenkaan ryhtynyt vaan käännyin sitten takaisin ja jatkoin helppokulkuisilla poluilla.
Pyörän kanssa oli pientä ongelmaa, kun edellisenä yönä vettä oli tullut taas ihan urakalla ja tiet olivat todella mutaisessa kunnossa. Eturattaiden väliin meni välillä niin paljon tavaraa etteivät ketjut enää mahtuneet sinne joukkoon. Siinä sitten useampaan kertaan keskusteltiin pyörän kanssa ennekuin ketjut taas suostuivat yhteistyöhön rattaiden kanssa. Alla gps-träkki päivän reissusta.


Viikolle kertyi yhteensä 226 kilsaa fillarilla. Tällä viikolla pidin taukoa punttisalista, kun hiukan alkoi tuo alaselkä taas ilmoittelemaan itsestään vatsa- ja selkälihastreenien jälkeen. Pitää siis olla vielä varovainen niiden kanssa. Jaloille taas saa ihan tarpeeksi rasitusta maastopyöräilyn kautta.

Ensi viikko menee samalla kaavalla. Tosin sillä erotuksella, että pe-la menee Mammuttimarssissa.

Treeniyhteenveto 2023

Vuotta on vielä pari päivää jäljellä, mutta tässä vähän yhteenvetoa treeneistä (päivitetty 2.1.2024). Datat tulee Polar Flown puolelta: Koko...