sunnuntai 9. joulukuuta 2018

Viikko 49 ja Barkley kutsuu

Noniin. Niinhän siinä kävi kuten vähän uumoiltiin. Barkley Marathons on ollut mielessä jo jonkin aikaa ja eihän se ole jättänyt rauhaan edes ajatuksissa. Meille oli coutsin kanssa selvää jo melko kauan sitten, että vuoden 2019 Barkley-karkeloihin olisi tarkoitus pyrkiä mukaan. Koskaan ei tietysti tiedä, miten valintaprosessissa käy, mutta sehän onkin sitten Lazaruksen käsissä. Tällä kertaa omat vastaukset kelpasivat mukaan pääsyyn ja paikka lähtöviivalla on nyt taskussa. Alla vähän fiiliksiä tulevasta haasteesta.


Mennyt viikko oli sairastelun jälkeen ensimmäinen kunnon treeniviikko. Tavoitteena ollut 13 tuntia tuli mukavasti täyteen. Sain viikolle tehtyä kolme juoksulenkkiä, joista Itsenäisyyspäivänä tehty lenkki oli hieman pidempi, 4:40. Lähdin Nopsakoiven ja Jussin kanssa kiertämään Montrailia tavoitteena kuitenkin juosta vain Kattilaan asti. Siitäkin tulisi vähän liian pitkä lenkki tähän kohtaan, mutta toisaalta olimme liikkeellä hitaalla vauhdilla ja ylämäet oli tarkoitus sauvoa ylös kävellen.

Lähtötunnelmissa


Ensimmäinen 25 kilsaa meni suht ok, mutta viimeinen runsas kymppi oli kyllä aika tuskainen. Reidet oli ihan puhki ja juoksuvauhti sakkasi melkoisesti. Joka tapauksessa erittäin hyvä lenkki ja tästä se taas lähtee näiden pidempien ulkoilujen tekeminen. Pari muuta lenkkiä viikolla oli tunnin ja puolentoista mittaiset.
Jaksaa, jaksaa





Tiistaina sain tehtyä hyvän salitreenin, mutta maanantain jooga jäi välistä työkiireiden takia. Salitreeniäkin tuli vain kertaalleen tehtyä, joten nyt pitää ottaa ukkoa niskasta kiinni. Tiistaina kävin vielä hierottavana Jerellä. Voi kauhistus missä kunnossa etureidet oli parin ensimmäisen jalkalenkin jälkeen.

Loput viikon tunnit tulivat fillarilla. Maanantain kävin fillarilla töissä ja lauantaina poljin runsaat kolme tuntia räntäsateessa Nuuksiossa. Ennen lauantain lenkkiä vaihdoin nastarenkaat fillariin ja se osoittautuikin hyväksi päätökseksi. Vauhdit oli aika minimissä nastarenkaiden ja sohjon takia, mutta hyvä harjoitushan se oli.

Nettikaupan puolelle saimme myyntiin nyt myös ensimmäisen kirjan. Hyppölän Teron kirjoittama "226 - fyysinen kantti" on ehdottomasti lukemisen arvoinen kirja. Siihen on myös kiva palata myöhemmin uusia treenivirikkeitä miettiessä.



Polkuporinoiden puolella julkaisimme neljännen Väliporinan tänään. Käykää kuuntelemassa ja kommentoikaa ihmeessä Polkuporinoiden menoa. Ensi viikolla treenit jatkuu normaalisti, määrissä tietysti pientä nostoa.

sunnuntai 2. joulukuuta 2018

Viikko 48 ja Team Rynkebyn vieraana

Muutama viikko sitten Hassisen Ira oli minuun yhteydessä ja kyseli kiinnostustani lähteä mukaan Team Rynkebyn spinning treeneihin. Pienen sairastelun takia treenit siirtyivät kalenterissa eteenpäin, mutta tällä viikolla pääsin heidän mukaansa.

Treenit alkoivat lankutushaasteella, joko oli ollut koko marraskuun teemana. Ira näytti mallia miten viisi minuuttia saa menemään kevyesti lankuttaessa. Itselleni minuutit tuntuivat hidastuvan mateluvauhtiin ja jouduinkin välillä hakemaan tukea lattialta. Helpotusta toi myös pieni tauko kuvia napsiessa.


Lankuttaa lankuttaa



Sitten päästiinkin itse spinning-treeniin, jossa teemana oli 90 minuuttia pyörän selässä eripituisista vedoista nauttien. Sen verran olin vielä toipilaana flunssasta, että päätin ottaa pari napsua kevyemmin kuin mitä olisin normaalisti tehnyt. Mitään kadenssimittaria minulla ei ollut, joten vieruskaveri toimi hyvänä mallina.

Ehdimme treenin aikana tehdä kymmenkunta vetoa, joista viimeinen kesti muikeat 15 minuuttia. Aika kului todella nopeasti hyvän musiikin ja seuran kanssa. Eri tv-sarjojen tunnarivisa ja siitä palkintona olleet lakut veivät myös mukavasti ajatusta pois raskaasta treenistä. Tunnelma oli koko treenin ajan energinen ja kannustava. Tämän syksyn Polkuporinoiden haastatteluissa on tullut hyvin esille yhteistreenien merkitys, kun ollaan jossain tapahtumassa mukana joukkueena. Juuri tämänkaltaiset spinning-treenit saavat Team Rynkebyssä ajavat hitsautumaan yhteen kesän kohokohtaa varten.




Ohjaaja ja visailuisäntämme

Loppuvenyttelyt


No miksi kaikki tämä uurastus spinning-tunneilla pitkin talvea? Kaikella tällä on yksi kirkas tavoite ja se on varojen kerääminen vakavasti sairaille lapsille. Team Rynkebyssä on kysymys hyväntekeväisyydestä, jossa kaikki kauden mittaan kerätyt varat menevät lyhentämättömänä hyväntekeväisyyskohteille. Kaikki Suomessa kerätyt varat menevät kahdelle kohteelle, Aamu Säätiö ja Sylva ry. Aamu Säätiössä tehdään lasten syövän tutkimusta sekä kehitetään hoitoja, kun taas Sylva ry keskittyy syöpään sairastuneiden lasten, nuorten ja heidän perheiden psykososiaaliseen tukemiseen.


No mistä kaikki sitten lähtikään liikkeelle? Avataanpa vähän historiaa. Team Rynkeby - God Morgon on europpalainen hyväntekeväisyysprojekti, joka sai alkunsa kun Rynkeby Foodsin työntekijä Kunud Vilstrup päätti parantaa elintapoja, kuntoa ja tehdä asioita, joilla on merkitystä. Hän kertoi pikkujouluissa silloiselle tekniselle johtajalle ajatuksistaan fillaroida Pariisiin katsomaan Tour de Francen maaliintuloa, ja sai johtajan innostumaan ajatuksesta. Knudin aktiivisuus palkittiin, ja hän sai matkaan sponssirahaa sillä ehdolla, että saa mukaan muita pyöräilijöitä. Tämä unelma toteutui seuraavana kesänä, vuonna 2002, kun 11 pyöräilyn harrastajaa päättivät pyöräillä Pariisin tavoitteena nähdä Tour de Francen maaliintulo. Siitä projekti on jatkunut ja laajentunut ja nykyisin jo lukuisat pyöräilijät eri maista keräävät rahaa vakavasti sairaiden lasten hyväksi. Taustalla on todella tärkeä ja hyvä asia, jonka perustana on vahva arvoperusta. Alunperin tavoitteena ei ollut hyväntekeväisyysprojekti, mutta onneksi sattumien kautta siitä syntyi sellainen.

Maailmassa, jossa materiaalin sijaan tärkeät asiat nousevat isoon merkitykseen niin en epäillyt hetkeäkään, kun sain mahdollisuuden osallistua mukaan upean tiimin treeneihin. Mikä kunnia!


Team Rynkeby – God Morgon -joukkueiden kokoonpano muuttuu joka vuosi ja myös sinä voit hakea siihen mukaan. Käy katsomassa mitä kriteereitä tähän joukkoon pääseminen sisältää.

Jos olet jo buukannut ensi kesäksi jo jotain muuta voit kuitenkin osallistua tämän hyvän asian puolesta antamalla lahjoituksen esimerkiksi Iran kautta. Pienikin summa auttaa!


sunnuntai 25. marraskuuta 2018

Viikko 47 ja uutta projektia pukkaa

Eipä ole kovin suotuisasti lähtenyt liikkeelle marraskuun treeniviikot, kun tämä viikko on mennyt kokonaan sisällä flunssassa kärvistellessä. Ulkoilmat ovat hellineet luonnossa liikkujaa, mutta olo ei ole ollut sellainen, että olisin halunnut riskeerata sairastuvani pidemmäksi aikaa. Töissäkin on käytävä, mutta toisaalta flunssan saisi hoidettua nopeiten yksinkertaisesti rauhoittamalla kaikki ylimääräinen toiminta minimiin. Tässäpä onkin se hankala rajanveto. Halua olisi, mutta ei energiaa.


Ihan sängynpohjalla ei iltoja ole vietetty kuitenkaan. Ehkä olisi ollut syytä, mutta halua on ollut sen verran, että Polkuporinoille on löytynyt mukavasti aikaa. Yksi pitkään odotettu haastattelu saatiin tehtyä tällä viikolla ja lopputulos oli erinomainen. Uskon, että se jakso saa taas mukavasti kuuntelijoita. Lisäksi Polkuporinoiden vaatimaa taustatyötä on ehditty tehdä taas vähän enemmän. Sekin vie paljon aikaa, kun kaikki aiheet tai henkilöt eivät ole ennestään niin tuttuja kuin miltä haluamme ne jaksoissa kuuluvan.

Tällä hetkellä olemme julkaisseet 15 henkilön Polkuporinat. Monta hienoa tarinaa on kerrottu ja ihmiset numeroiden takaa ovat varmasti avautuneet kuuntelijoille paremmin. Myös palautetta on edelleen tullut, kun Polkuporinat kasvattaa kuulijakuntaa uusille alueille ja aloille. Pari uutta aluevaltausta saimme tehtyä, kun coutsi julkaisi erilliset Mindfulness- ja NLP-jaksot. Molemmat ovat sen tyyppisiä porinoita, että ne kannattaa kuunnella ainakin pariin kertaa, koska aihe ei välttämättä ole ihan helppo omaksua. Ne avautuvat paremmin jo toisella kuuntelukerralla.


Pari viikkoa sitten avasimme myös uuden oman nettikauppamme UltraSportShop. Toistaiseksi UltraSportShopissa on ainoastaan Sealskinzin-tuotteita kuten hanskoja, sukkia ja pyöräilykengän päällisiä. Tarjonta tulee lisääntymään tulevina viikkoina ja kuukausina. Urheiluvarusteiden lisäksi tarkoituksena on tuoda myyntiin myös kirjoja sekä erilaisia harjoituspaketteja. Ja eihän sitä tiedä mihin kaikkeen tuo alusta vielä taipuu. Vain mielikuvitus on rajana. Jos UltraSportShopista puuttuu jotain Sealskinz-tuotetta, josta olisit kiinnostunut niin laita viestiä (mikael@ultrastanleypark.com) niin hankitaan lisää. Sealskinz-tuotteiden määrää ja monipuolisuutta on tällä hetkellä helpointa laajentaa.

Toivottavasti flunssa alkaa jo alkuviikosta helpottamaan niin päästään taas treenien makuun. Torstaina on vuorossa Spinning-tunti Esport Arenassa Team-Rynkebyn vieraana. He tekevät hienoa hyväntekeväisyystyötä ja vieläpä urheilun keinoin. Tarkoituksena on kirjoittaa heistä blogissa ja katsotaan jos saisimme vaikka Polkuporinoitakin aikaiseksi.







sunnuntai 18. marraskuuta 2018

Viikko 46 ja Polkuporinat goes Juoksija

Tämän jakson toinen treeniviikko ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan. Vastoinkäymisiä on ollut fillaririntamalla sekä kropan kanssa. Onneksi tässä ollaan vielä sen verran alkuvaiheessa treenikauden kanssa, ettei tällä ole vielä suurempaa väliä.

Maanantaina sain mukavasti fillarikilsoja kasaan työmatkalla, jonka lisäksi maanantaina oli hyvä joogatunti. Myös tiistai oli suht onnistunut vaikka aamulla töihin ajaessa fillarinrengas puhkesi 5 kilsaa ennen duunia ja jouduin kävelemään loppumatkan. Repussa normaalisti kulkevat paikkausvälineet puuttuivat repusta, kun olin tyhjentänyt sen Synkkiksen jälkeen kamoista. Jotenkin tyypillistä, että välineet on mukana poislukien silloin kun niitä tarvitsee. Sain renkaan paikattua iltapäiväksi, joten pääsin hyvin takas kotiin. Keskiviikkona lähdin töiden jälkeen fillarilenkille, mutta matkanteko päättyi uudestaan rengasrikkoon vajaan puolen tunnin ajon jälkeen. Edessä oli taas kävely kotiin, kun paikkausvälineet oli taas kotona.

Perjantaina sain muilta kiireiltä tehtyä runsaan tunnin fillarilenkin coutsin fillarilla. Kumit kesti hyvin. Lauantai ja sunnuntai meni flunssan kanssa, joka oli vähän tehnyt tuloaan jo viikolla. Viikonlopun aurinkoiset säät jäi nautiskelematta sairastelun takia. Yhtenä valopilkkuna viikossa oli tiistaina ja torstaina tehdyt hyvät salitreenit.

Sunnuntain sairastelun takia viikko jäi vajaaksi. Toivottavasti olo helpottuu nopeasti, jotta ensi viikolla saadaan suunnitelman mukaiset tunnit kasaan.

Polkuporinat on taas ottanut yhden ison askeleen eteenpäin, kun osa julkaisuistamme löytyy jatkossa myös Juoksija-lehden nettisivuilta. Ensimmäisenä Juoksija julkaisi Polkuporinoista Hyppölän Teron jakson, joka onkin saanut paljon hyvää palautetta.



Paljon uusia haastatteluita on jo sovittu ja näyttää siltä, että Polkuporinoilla ei aiheet ihan heti lopu.

Kovan uurastuksen jälkeen onnistuin myös tilaamaan itselleni Polarin uuden Vantage V mittarin. Muutama epäonnistunut ostoyritys ei ultraajaa lannistanut vaan keskiviikkona sain tilauksen läpi. Mittarin pitäisi tulla muutamassa päivässä, joten eiköhän jo ensi viikonloppuna päästä kokeilemaan miten se toimii. Vanhassa V800 kellossa alkaa akku olla siinä kunnossa, ettei sillä pysty kovin pitkää kisaa enää tekemään.

sunnuntai 11. marraskuuta 2018

Viikko 45 ja kisakausi tarkentuu

Viikko on mennyt Synkkiksestä palautuessa ja pientä treeniä tehden. Ilma on ollut harmaa koko viikon ja tuntuu että tihkusadetta on ollut ilmassa koko viikon. Lämpötila on hieman tipahtanut viime viikonlopusta, mutta selvästi ollaan vielä plussan puolella. Tiet ja polut ovat olleet märkiä joka päivä.

Alkuviikosta oli pientä flunssaa tai jotain päällä sen verran, että pari treeniä jäi väliin. Maanantaina ehdin kuitenkin aamulla fillaroida töihin, mutta fillari jäi sinne ja tulin sitten autokyydillä kotiin. Myös maanantain jooga sekä tiistain fillaroinnit jäi väliin. Keskiviikkona kävin töiden jälkeen parin tunnin kevyellä lenkillä. Olo oli jo parempi vaikka pientä väsymystä vielä tuntuikin. Torstaina kävin fillarilla töissä.

Perjantaina ja sunnuntaina tein vajaan 2,5 tunnin fillarilenkit. Varsinkin sunnuntainen lenkki tuntui jo paremmalta ja muutenkin fiilis oli hyvä. Alkuviikon heikotus oli poissa ja varsinkin se turvotus mikä jostain syystä oli Synkkiksen aikana kertynyt. Paino nousi yli kolme kiloa kisan aika sekä sen jälkeen ja paino lähti laskemaan vasta tiistaina. Nestettä kertyi jostain kumman syystä, juoksukisoissa vastaavaa ei ole koskaan tapahtunut.

Synkkiksen varusteista vielä muutama sana. Synkiksellä olleet varusteet toimivat hyvin. Lämpimän kelin takia olin pukenut lyhyet pyöräilyhousut ja niiden päälle tuulenpitävät juoksutrikoot. Jalkaan olin laittanut Sealskinzin ohuen juoksusukan sekä viikolla ostamani uudet talvipyöräilykengät. Jalat pysyivät lämpimänä koko reissun. Yläkropassa oli ohut Craftin tuulenpitävä hiihtopaita sekä sen päällä OW:n pyöräilytakki. Kädet pysyi lämpiminä Sealskinzin hanskoilla vaikka usein juuri kädet tahtoo palella pyöräreissuilla.

Viimeisimmässä Polar Flow ohjelman päivityksessä on tullut uutena ominaisuutena kokonaisen treenikauden suunnittelumahdollisuus. Se on kauan toivottu ominaisuus ja vastaa täysin sitä mitä olen tehnyt excelissä jo useita vuosia. Suunnitelman teko on helppoa. Valitaan vaan aloitus- ja lopetuspäivät ja lisätään halutut viikkotunnit tai viikkokilsat. Jaksoille voi myös antaa erilaisia teemoja halutessaan, joka auttaa hahmottamaan paremmin meneillään olevan jakson avainharjoitteita. Lisäksi voit lisätä omia suosikkitreenejäsi tietyille päiville, joten esimerkiksi haluamasi intervallitreeni löytyy kellosta ko päivänä.

Muokkaussivu. Haluttu ajanjakso on valittu ja "Aika" riville lisätty tavoitetunnit

Pääsivulla näet yläpalkissa yhteenvedon "Kohti Karhunkierrosta" treenikaudesta. Sen alla näet harmaina palkkeina tavoitetunnit/kilsat sekä eri jaksojen teemat.

Pääsivun alimmassa osiossa näkyy yksi yksittäinen viikko, oletusarvoisesti nykyinen viikko. Voit lisätä (tai coutsi voi lisätä) suosikkitreenejä tietyille päiville. Näin pääset tekemään kyseisen treenin kyseisenä päivänä.
Pääsivu. Yläpalkissa yhteenveto, tavoiteviikot harmaina palkkeina ja alhaalla nykyinen viikko


Myös Polar Flown puhelin appsissa näkyy tilanne suunnitelman ja toteutuksen välillä. Kuten alla näkyy olin suunnitellut tälle viikolle 9h treeniä ja sinne nurkillehan se osui.



Ensi vuoden kisasuunnitelmatkin alkavat hieman hahmottua. Tiedossa on Amerikanreissua heinäkuussa, kun Kanadassa käydessämme tarkoituksena on juosta Kalliovuorilla Siniser7-kisa. Juoksin saman kisan vuonna 2014, mutta tulos ei ollut ihan optimaalinen. Erittäin kuuma keli verotti voimia päivän aikana ja kesti useamman tunnin saada kroppa taas pelaamaan. Joka tapauksessa on hienoa palata Sinisteriin muutaman vuoden tauon jälkeen. Vuoden 2014 kisaraportti löytyy täältä.
Lisäksi olen hieman pallotellut osallistumisella TGC360:lle helmikuun lopussa. Tämän osalta aika voi hieman loppua kesken eikä haluttua kuntoa saada aikaiseksi tässä ajassa.

Syksy on vielä kokonaan auki, mutta sinnekin olisi hienoa saada jotain pidempää. Ehkä se SuperPEP, kuten viimeksi taisin mainita

Tänään julkaisimme myös kolmannen Väliporinan. Eli vähän kuulumisia menneistä ja tulevista sekä vielä omista ajankohtaisista jutuista.

sunnuntai 4. marraskuuta 2018

Viikko 44 ja Synkkä Syysunelma

Eka treeniviikko takana - samoin eka kisa. Ihan perinteinen eka treeniviikko ei ollut, kun alkuviikko meni normaalisti treenaten, mutta loppuviikkoa kohden piti jo aloittaa säästelyt viikonlopun Synkkistä varten. Tiedossa oli 200 kilsaa fillarilla, joka on meikäläiselle pisin matka ikinä fillarilla. Alun perin olin ilmoittautunut mukaan sataselle, mutta Raivojuoksija sai sopivasti härnättyä perusmatkalla. Varmuutta homman onnistumiselle antoi myös muutaman viikon fillaritreenit Nuuksiossa, jotka olivat sujuneet hyvin.

Alkuviikosta ehdin fillaroida runsaat kolme tuntia. Lisäksi maanantaina jooga ja tiistaina salitreeni. Torstai oli kokonaan lepopäivä. Perjantai olikin sitten kisapäivä.

Jarin lisäksi olimme sopineet Eka Vekaran kanssa lähtevämme kisaan yhdessä. Myös Ekan kaveri Hannu tuli mukaan, joten lähdössä meitä oli neljän kopla. Vähän kyllä pelotti, kun matka oli pidempi kuin koskaan. Jari oli tehnyt ison työn karttojen ja reitin suunnitteluun. Viimeisellä viikolla kävin vielä ostamassa uudet pyöräilykengät, joiden pitäisi kestää kylmää ja märkää vähän paremmin kuin vanhat kengät. Rappuun olin pakannut ison kasan vaihtovaatetta. Myös maastopyörä oli juuri huollettu ja koko voimansiirto oli vaihdettu uuteen.
Valmiina kisaan Jarin kanssa, Mammutti Marssin kiertäjät

Koko tiimi kasassa

Reitinvalintojen spekulointia

Bastvik epäilee selvästi meidän suunnitelmaa

Lähdössä tihutti vähän vettä ja lämpötila oli jossain plus seitsemän asteen paikkeilla. Vaikka lähdimme aika rauhassa liikkeelle niin uimarastille tullessa paita oli jo märkä. Uimarasti oli tällä kertaa poikkeuksellisesti jo toisella rastilla, jonne pääsimme alle puolessa tunnissa. Uinti teki hyvää tässä kohtaa, kun kroppa oli aika kuumana. Pelastusliivit eivät tällä kertaa olleet jäiset, mutta ikävän kosteat ne jo olivat. No, toimitus meni nopeasti ja alle vartissa olimme jo satulassa ja matkalla  seuraavalle rastille.

Uimarasti - pimeetä riitti
Vitosrastin ympäristössä maasto oli vähän haastavampaa fillaroida ja siellä jouduimme välillä taluttamaan pyörää. Rasti löytyi kuitenkin hyvin. Kuudennelle rastille ajaessa hiekkatie oli melkoista syheröä tai ainakin siltä se tuntui. Ajoimme välin melkoista vauhtia ja itse en paljoa ehtinyt karttaa vilkaista. Alamäkiin mentiin sellaista vauhtia että välillä hirvitti. Jossain vaiheessa matkantekoa vauhtiin alkoi tottua ja luottamus pystyssäpysymiseen lisääntyi. Kartanluku oli kuitenkin hankalaa siinä vauhdissa ja kostean karttamuovin ja lasien kanssa. Onneksi Jari hoiti homman ammattimaisesti.

Rastille 14 mennessä poikkesimme Vihtijärven kolulle ja vieressä olleelle hautausmaalle etsimään vesipistettä. Useammassa rakennuksessa oli ulkona vesipiste, mutta kaikki hanat olivat kiinni. Jäimme ilman vettä ja samalla meni melkoisesti aikaa hukkaan. Matka jatkui hienolle Konianvuorelle ja siitä eteenpäin Rokokalliolle. Molemmat ovat hienoja paikkoja, mutta nyt pimeässä ei niistä paljoa nähnyt. Rokokallion jälkeen poikkesimme Hannun kaverin talolla, joka sattui mukavasti reitille. Sieltä saimme vesitäydennystä, joka ei tullut yhtään liian aikaisin. Kaikilla oli vesi loppunut jo jonkin aikaa sitten. Samalla istuskelimme rauhassa rappusilla ja söimme hetken eväitä.

Matka jatkui hyvällä tempolla vesitäydennyksen jälkeen. Itse täytin repussa olleen vesisäiliön sekä yhden pyörätelineessä olleen pullon. Niillä pärjäisin loppuun asti. Alustana oli aika paljon asfalttia, joka nopeutti matkantekoa. Nurmijärvelle tullessa pysähdyimme Myllykukkoon syömään aamupalaa eli munkkia, pullaa, lihapiirakat ja kahvit ja kokikset. Normiaamupala.

Tästä matkaa maaliin oli enää 40 kilsaa. Rastit löytyivät hyvin, kun päiväkin oli jo valjennut. Metsäosuudet olivat Rajamäen ympäristössä mukavaa kangasmetsää, jossa näkyvyys oli hyvää. Maalissa kello näytti 16,5 tuntia.

Maalissa

Loppuspekulaatiot Multihuurujen kanssa

Isot kiitokset Keijulle, Asmolle ja muille järjestelyistä ja hyvistä radoista. Metsäosuudet olivat tällä kertaa poikkeuksellisen helppokulkuisia. Perinteiset talousmetsät oli kierretty kaukaa tällä kertaa.

Gepsi träkit.
Synkän Syysunelman tulokset.
Synkkiksen FB-sivuilla iso kasa kuvia ja videoita.

sunnuntai 28. lokakuuta 2018

Viikko 43 ja treenit alkakoon

Jaahas. Aika on mennyt siivillä tai jos ei siivillä niin pyörillä ainakin. Viimeiset viikot on tullut fillarilla sotkettua jonkin verran treenitunteja kasatessa. Ja juosta kun ei voi niin fillari on toiminut hyvänä korvikkeena.

On ollut mielenkiintoista huomata miten reidet ovat joutuneet melkoiseen myllytykseen pyöräillessä. Jaloille tämä juoksutauko ei ole ollut lainkaan huono. Päinvastoin, uskon että tästä on saanut paljon lisää voimaa jalkoihin. Nyt seitsemän aktiivisemman fillariviikon jälkeen voi sanoa, että onhan ne jalat myös alkaneet vähän tottua tähän menoon. Mutta edelleen kolmen tunnin lenkin jälkeen etureidet tuntuu aika pökkelöiltä. Jostain syystä olen vähentänyt venyttelyä näiden seitsemän viikon aikana huomattavasti vaikka juuri nyt sille olisi ollut varmasti tarvetta. Kumma homma, kun ajattelin että vain juostessa tarvitsee venytellä, mutta ainakin tuntemusten perustella siitä ei olisi ollut haittaa nytkään.
Sunnuntain fillarilenkillä
Nyt kahden vapaamuotoisen kuukauden jälkeen olisi tarkoitus palata takaisin suunnitellumman harjoittelun pariin. Marraskuu menee vielä ilman juoksua, mutta fillaria ja punttia olisi tarkoitus tehdä määrätietoisemmin. Punttitreenit ovat jääneet aika vähiin nyt syksyllä, mutta hyvä se on välillä antaa rautojenkin levätä. Eka treeniviikko alkaakin heti mukavasti kisalla, kun perjantaina lähdetään yötä vasten polkemaan Synkkikseen. Matkaksi on valikoitunut tai valikoitumassa 150 kilsaa fillarisarjassa. Tähän liittyen onkin ollut hyvä saada vähän kilsoja alle. Vanhalle maastopöyrällekin tuli tehtyä vähän isompi remontti, kun mm. kaikki rattaat ja ketjut vaihdettiin uusiin. Pyörä onkin tuntunut huollon jälkeen todella hyvältä.


Synkkiksen jälkeen treenit jatkuu normaalisti ja joulukuussa voidaan aloittaa jo hölkkäharrastuskin. Ensi vuoden kisakalenteri on vielä auki kaikilta osiltaan. Paljon olisi taas mielenkiintoisia kisoja ympäri Suomea ja muuta maailmaa. Kunhan hommat alkaa selviämään niin kerrotaan niistä lisää. Yksi kotimaan kisa, joka kiinnostaisi olisi kyllä 2019 Super PEP. Tai tämä on kiinnostanut jo monta vuotta, mutta aina on ollut jotain muuta samoihin aikoihin. Katsotaan miten ensi vuoden käy.

Perjantaina julkaistu Polkuporina Endurance puheenjohtajan Arto Aholan kanssa oli jo yhdestoista julkaistu Polkuporina. Sarja on lähtenyt hyvin liikkeelle ja palautettakin on tullut mukavasti. Viimeisimpänä hyvänä asiana on ollut Polkuporinoiden kuuluminen myös Spotifyn kautta. Monille Spotify on kuitenkin tuttu ohjelma ja sitä kautta Polkuporinatkin varmasti löytää lisää kuulijoita.


Viikko 49 ja Barkley kutsuu

Noniin. Niinhän siinä kävi kuten vähän uumoiltiin. Barkley Marathons on ollut mielessä jo jonkin aikaa ja eihän se ole jättänyt rauhaan ede...