sunnuntai 17. maaliskuuta 2019

Viikko 11 ja valmista alkaa olla

Meidän prinsessa täytti tänään 15 vuotta. Sitä on juhlittu vaikka päivänsankari itse otti lukemat tyyneydellä vastaan.
Rusina
Viime viikon jälkeen oli melko selvää, että tästä viikosta tulisi selvästi kevyempi kuin olin suunnitellut. Kroppa alkoi olla siinä kunnossa, että lenkkien läpiviennissä ei olisi mitään mieltä vaan nyt tärkeintä oli vaan saada kroppa taas palautumaan. Tässä vaiheessa ei enää kuntoa voisi kohottaa, mutta kaiken pystyy kyllä pilaamaan.

Maanantai ja tiistai pidin juoksutaukoa ja kävin ainoastaan fillarilla töissä. Maanantaina oli lisäksi hyvät venyttelyt joogassa ja illalla vielä Tiina kävi hieromassa. Takareisissä alkoi olla taas elonmerkkejä.

Keskiviikkona päätin tehdä juoksulenkin matolla. Jos jalat eivät tuntuisi vielä valmiilta niin voisin lopettaa juoksun saman tien. No ihan hyvältähän se tuntui ja juoksin sitten tunnin ja kolme varttia matolla ennen saunaa. Torstaina tuli pidettyä kokonaan lepopäivä. Edellinen kokonainen lepopäivä taitaa olla tammikuun puolivälistä.

Perjantaina pidin taas lomapäivän töistä ja suunnitelmien muututtua tämän viikon osalta myös tämän päivän lenkki oli tavallista lyhyempi. Jos on vauhdit olleet leppoisia pitkillä lenkkeillä tänä talvena niin perjantainen runsas viisi tuntia Nuuksiossa oli vielä napsun hitaampi. Olin liikkeellä sauvojen kanssa ja tarkoituksena oli mennä rauhassa ja välillä kävellä jopa muutakin kuin ylämäkiä.

Yksi lenkin tarkoitus oli myös testata uusia Salomonin SpeedCross5 tossuja sekä Ortliebin karttataskua, jonka olin hankkinut jo vuosia sitten, mutta joka oli edelleen avaamattomana paketissa. Koko talven mentyä nastareiden päällä niin olipa hienoa juosta näin pehmeällä tossulla. Ortliebin karttatasku toimi yllättävän hyvin ja vaikka se roikkui kaulalla, niin laitoin sen kuitenkin välillä rullalle repun hihnojen taakse. Näin se ei heilunut kaulalla ihan vapana eikä häirinnyt juoksua. Tuosta hihnoista se oli tarvittaessa nopea napata taas käteen ja jatkaa kartanlukua.





Lauantai oli varattu Goexpo-messuille sekä viimeisille hankinnoille reissuun. Messuilla tuntuu olevan  vuosi vuodelta enemmän lajeja, jotka ainakin itseäni kiinnostavat vähemmän. Katsottavaa ja ihmeteltävää riitti kuitenkin 2,5 tunnin verran, josta iso osa meni taas mukavasti tuttujen kanssa jutellessa. Messujen jälkeen kävin fillaroimassa runsaan tunnin pikalenkin ennen saunaa.

Sunnuntaina oli taas peruslenkki Nuuksiossa. Kiertelin runsaat 2,5 tuntia polkuja, jotka oli aika hyvässä kunnossa. Tuttujakin oli taas liikkeellä vaikka muuten harmaa keli ei paljoa porukkaa Nuuksioon houkutellutkaan.

Harmaata ja märkää
Sunnuntaina Tiina kävi taas hieromassa paikkoja kuntoon.


Viikolle kertyi tunteja 15,5, josta juoksua 10h/82km ja fillaria 4,5h/87km. Ensi viikko on jo kevyempi ja viikonloppuna alkaakin taas suuri seikkailu, kun matkamme alkaa.




sunnuntai 10. maaliskuuta 2019

Viikko 10 ja lakipiste lähestyy

Talvi ja kevät ovat käyneet kiivasta kädenvääntöä tällä viikolla kelien suhteen. Välillä on pohjoinen tuuli puhaltanut siihen malliin, että itse olen mieluusti hypännyt juoksumatolle treeniä tekemään. Varsinkin alkuviikosta tuntui, ettei mikään vaatetus riittänyt vastatuuleen juostessa. Nyt viikonloppuna tilanne helpottui ainakin tuulen osalta ja välillä auringossa on ollut jopa lämmintä.

Aurinkoista mutta kylmää

Ja vähän uutta lunta

Auringon voimaa
Treenisuunnitelma oli tälle viikolle 25 tuntia, joka jäi tunnin vajaaksi. Ohjelmassa ei ollut yhtään pidempää lenkkiä, mutta perjantaille ja sunnuntaille olin kaavaillut viiden tunnin polkuhölkät. Tiistaina, keskiviikkona ja torstaina tein iltalenkin lisäksi lyhyen lenkin aamulla.

Kylmän kelin takia matollakin tuli juostua normaalia enemmän. Keskiviikon molemmat lenkit menivät matolla kuten meni myös torstain aamulenkki. Hommaa helpottaa huomattavasti se, että juoksumatto on käytettävissä sekä kotona että töissä. Näin ei tarvitse lähteä mihinkään erikseen päästäkseen matolle juoksemaan.

Sortsikeli
Treenituntien jääminen vajaaksi johtuikin sitten vaikeuksista loppuviikolla. Perjantaisella viiden tunnin lenkillä molemmat takareidet ja lantio alkoivat vähän vihoitella. Lämpöasteet olivat pehmittäneet polut sen verran, että askel oli muutenkin raskas. Viimeinen tunti kotiin oli jo aika hidasta hissuttelua, mutta perille päästiin. Illalla coutsi hieroi jalat ja lauantaisella lenkillä pari ekaa tuntia meni normaalisti, mutta sen jälkeen taas alkoi meno hidastua. Oikean jalan takareisi oli lopussa todella arka ja pienemmätkin ylämäet menivät kävellen.

Pehmeitä polkuja
Lauantai-iltana coutsi taas hieroi jalat ja sunnuntaina suunnitelmana oli lähteä rauhassa kokeilemaan jalkojen kuntoa. Suunnittelin kiertäväni kuuden kilsan Korpinlenkiä ja auto oli parkissa lenkin varrella melko lähellä. Mikäli jalat ei tuntuisi paremmilta niin pääsisin ainakin nopeammin pois lenkkipolulta kuin siinä tapauksessa, että olisin toisella puolella Nuuksiota. Pari kierrosta meni taas melko hyvin, mutta neljännen kierroksen jälkeen päätin lopettaa. Yhdestä lisätunnista ei olisi kuin harmia.

Siitä sitten kotiin saunaan, syömään ja hierottavaksi. Onni on oma juoksumatto kotona, mutta isompi onni on oma hieroja. Iso kiitos taas coutsille, joka mahdollistaa tämän ohjelman. Huomenna Tiina tuleekin hieromaan, joten kehonhuoltoa riittää nyt.

Viikolle kertyi melkein 24 treenituntia, joista 22h/204km juoksua.


Ensi viikolla oli tarkoitus pitää vielä yksi kova viikko, mutta nyt on parasta mennä päivä kerrallaan ja katsoa miten kroppa kestää. Tärkeintä olisi olla kolmen viikon päästä lähtöviivalla mahdollisimman ehjänä.

sunnuntai 3. maaliskuuta 2019

Viikko 9 ja 10 tuntia jättärillä

On ollut aika kylmä viikko, kun kova tuuli on puhaltanut useana päivän ja loppuviikkoa kohden alkoi pakkasetkin palaamaan. Sinänsä aurinkoa on riittänyt, mutta kylmää on ollut. Vähän lauhemman jakson jälkeen tullut pakkanen kovetti kuitenkin hanget siten, että lauantaina ja sunnuntaina on pystynyt melko hyvin juoksemaan missä tahansa ympäri metsiä.

Viikon harjoitustavoite oli 23 tuntia ja niistä tunneista 10 oli tarkoitus viettää keskiviikkona lomapäivän merkeissä Malminkartanon jättärillä. Loput viikosta oli sellaista perustekemistä.

Pitkän mäkitreenin tarkoitus oli taas vähän testata polvien kestävyyttä. Lisäksi tarkoitus oli saada enemmän nousumetrejä ja suhteessa vähemmän juoksua. Myös tauot oli tarkoitus pitää lyhyinä ja alussa vain kahden tunnin välein.
Aamu

Ilta

Ja kylmä tuuli

Fasaani oli melko hyvässä kunnossa. Ainoastaan lyhyitä jääosuuksia, joista niistäkin selvisi hyvin nastakengällä. Mukana olleet uudet Salomonin SpeedCrossit jäivät kokonaan kokeilematta. Treeni alkoi auringon noustessa ja päättyi auringon laskuun. Aikaa meni runsaat 10 tuntia, kilsoja 59 ja nousumetrejä kertyi 5500, nousuja 80 kpl. Melko tasaisella tahdilla tuli nousut tehtyä ilman pidempiä taukoja. Ruokana päivän mittaan toimivat aamulla paistettu pizza, leipää, keksejä ja banaania. Juomaa tuli varattua mukaan vähän liian vähän ja jouduinkin säästelemään sitä. Onneksi sen suhteen ei tullut mitään ongelmia.

Kroppa toimi koko treenin hyvin ja polvetkin tykkäsivät. Polville helpotusta toi löysä sohjo hiekkatiellä, joka jokaisella askeleella liukui pehmeästi eikä alamäkeen juostessa tullut läheskään niin kovaa iskutusta. Tossukin piti sohjossa hyvin ja siinä oli helppo juosta.

Nuuksiossa tuli käytyä kolmena päivän ja kerran juoksin töistä kotiin. Perjantaina juoksin töiden jälkeen matolla lyhyen saunalenkin. Lauantaina Nuuksiossa oli enemmänkin väkeä, kun metsissä pyöri Nuuksio-rogan kisaajat.

Nuuksiossa suot ja ojat alkaa jo näkyä lumien alta
Viikolle kertyi siis 23 treenituntia, josta juoksua 20,5h/150km. Aika yksipuolista toi treeni tällä hetkellä, mutta

Jukka Viljasesta oli lauantaina Hesarissa iso juttu. Jukka on lähdössä Grönlantiin juoksemaan, joka on varmasti taas aivan unohtumaton matka.

Meikäläinen oli myös menneellä viikolla mediassa, kun Tiina Lundberg Yleltä kävi muutama viikko sitten tekemässä haastattelun. Juteltiin juoksusta ja sivuttiin tietysti myös Barkleyta. Koko haastattelun voi kuunnella Ylen puolelta. Samassa haastattelussa on myös kirjailija ja ultrajuoksija Karo Hämäläinen, joka kertoo ensin omasta juoksustaan ja kirjoittamisesta.

Polkuporinoissa julkaisimme perjantaina Aki Nummelan haastattelun. Olipa mielenkiintoinen keskustelu Akin kanssa hänen omasta juoksu-urastaan. Katsotaan missä vaiheessa Aki nähdään maratonia pidemmillä matkoilla. Sunnuntaina julkaisimme myös Väliporinat eli lyhyt katsaus menneeseen ja tulevaan.

Akin haastattelu Runner's High kellarissa
Ensi viikolla otetaan taas pari napsua lisää treeniä, kun toiseksi viimeinen kova treeni viikko alkaa. 

Suomen maaedustaja ITRAssa Harri Jantunen nyt Polkuporinoissa

Viime perjantaina julkaistussa Polkuporinoiden jaksossa juteltiin kansainvälisestä polkujuoksujärjestö ITRAsta. Haastateltavaksi saatiin ku...