sunnuntai 4. marraskuuta 2012

Viikko 44 ja Endun syysleiri

Viime viikolla jäi pyöräilytunnit vähän alakanttiin, kun oltiin Mammuttimarssin talkoissa eikä sunnuntainakaan jaksanut tehdä muuta kuin käydä äänestämässä. Ajastakaan se ei ollut kiinni, kun sunnuntaina siirryttiin talviaikaan ja saimme nauttia yhdestä ylimääräisestä tunnista. Tällä viikolla tulikin sitten sitäkin enemmän pyöräilyä, kun perusmatkojen lisäksi tuli taas kierrettyä lähiseutuja.

Maanantaista torstaihin tuli ajeltua perusmatkoja eli työmatkoja fillarilla. Keskiviikkona kotiin tullessa kiersin vielä Siikajärven ympäri ennen kuin päästin pyörän levolle. Torstaina kotiin tullessa ajoin Solvallan kautta Kattilaan ja sieltä sitten Siikajärvi kiertäen kotiin. Pimeä ehti jo tulla, mutta eipä ollut hätää, kun olin aamulla virittänyt suunnistuslampun kiinni kypärään, jolloin valoa riitti hyvin vaikka auringosta ei enää iloa ollutkaan. Märät hiekkatiet olivat paikoin todella raskaat ajaa ja tuntuikin, kuin pyörän renkaat olisi liimaantuneet kiinni tien pintaan. Todella erikoinen keli. Perjantaina pidin etäpäivän ja sen lopuksi lähdin taas kiertelemään Nuuksion nopeita ulkoilureittejä. Kolme kymppiä meni kuin huomaamatta ja päivän liikunta-annos oli sillä hoidettu. Perjantaina sademittariin kertyi muuten 20 milliä vettä, joten aika kostea oli taas päivä.

Lauantaina pidin lepopäivän, kun se käytännössä menisi kuitenkin Endurancen syysleirillä. Leiri pidettiin ensimmäistä kertaa Eerikilän Urheiluopistolla. Olisi ollut hienot puitteet olla itsekin koko viikonloppu siellä, mutta kun ei pääse juoksemaan, niin ei sitten käyty paikalla muuta kuin seuran kokouksessa sekä kuuntelemassa Jarin luento. Paljon ei ollut paikalla muutenkaan seuran jäseniä. Todella harmillista, kun leirit ja ohjelmat järjestetään ja paikalle tulee kourallinen jäseniä. Ehkä Pyhäinpäivä ei sitten ollut paras ajankohta ja ihmisillä oli muuta tekemistä. Tai ehkä syynä oli jotain muuta?

Jari aloittamassa 24h-luentoaan

Sunnuntaina päästiinkin sitten taas tositoimiin, kun kävimme Jussin kanssa pyöräilemässä lähimaastoja. Herätys 5:30 ja matkaan 6:30. Lämpömittari näytti 1,5 astetta lämmintä. Otsalamppu päässä poljin ensin Veikkolaan, josta päivän lenkki alkoi. Jussi oli vetänyt kyynärsuojat päälle ja tarjosi minullekin polvisuojia, kahdesti. Siinä vaiheessa alkoi hiukan kylmä hiki nousta otsalle, että mihin maastoon me tässä ollaan menossa.

Metsäpoluille pääsimme heti Veikkolan keskustan jäätyä taakse. Lamppu olisi voinut olla vähän tehokkaampi kuin nyt päässä ollut Led Lenser H7, sen verran oli vielä pimeää. Alku oli hapuilevaa, kun edellisestä juurakkoreissusta oli kulunut jo liian pitkä aika. Jossain ensimmäisen tunnin aikana pimeys alkoi helpottamaan, mutta se ei auttanut, kun yhdessä hankalammassa kohtaa lukkopolkimet eivät suostuneet aukeamaan ja kaaduin vähän syvempään mutalammikkoon. Ei siinä onneksi muuta kuin toinen hanska ja takin hiha kastuivat. Jalassa olleet pyöräilykurahousut kestivät hyvin lammikossa. Sen sijaan pyöräilykenkien päälle laittamani "vedenpitävät" suojat osoittautuivat oikein sieniksi. Sen verran hyvin ne vettä imivät ja pitivät kengät ja sukat märkinä koko päivän ajan. Ne taisikin olla ostettu Biltemasta, älkää siis ostako itsellenne sellaisia ainakaan Biltemasta.

Tunti pyöräilty ja melkein kolme kilometriä jo tultu. Hienoa! Kävellenkin
olisimme nopeampia.
Metsäpätkillä sävel oli selvä. Meikäläinen talutti pyörää ja aina välillä onnistui ajamaan muutaman metrin. Jussi taas yritti pitää itsensä lämpimänä joutuessaan odottamaan minua. Lopulta pääsimme ulos metsästä ja edessä oli nopeampia ulkoilureittejä. Näillä pätkillä meikäläiselläkin oli mahdollisuuksia.

Jussi tauolla Kattilassa. 
Kattilasta oli tarkoitus jatkaa Salmeen, mutta kello oli jostain syystä edennyt oletettua nopeammin ja me oletettua hitaammin, että päätimme ajaa vain jonkin matkaa Salmen suuntaan. Nyt reitti oli kuitenkin nopeaa hiekkatietä. Vielä nopeammaksi matkanteon teki se, että mutaisilla poluilla likaantuneet vanhanmalliset jarruni eivät pitäneet yhtään ja alamäet tultiin hiukan riskirajoilla. Aina välillä joutui heittämään monoa maahan ja yrittää sitä kautta hidastaa vauhtia. Eipä se kuitenkaan paljoa auttanut.

Noin viisi kilometriä ennen Salmea käännyimme ja palasimme Kattilaan. Siitä haukkalammen kautta Lamminpääntielle, joka toi meidät takaisin Veikkolaan. Matkalle mahtui vielä yksi polkupätkä, jolle tuhraantui taas melkoisesti aikaa. Perillä olimme peräti 12 minuuttia ennen luvattua aikaa. Onneksi lähdimme tuntia aikaisemmin matkaan kuin alun perin oli tarkoitus ;-)

Joka tapauksessa taas aivan mahtava reissu. Ei haitannut yhtään, että lähes koko matkan oli pientä tihkusadetta. Metsä oli niin märkä, ettei enää haitannut vaikka taivaalta tuli vähän lisää. Repussa kulkeneet vararukkaset olivat hyvä lisävaruste. Kenkien suojaksi jos vielä saisi kunnon vedenpitävät suojukset niin sitten olisi aika hyvä varustus.

Viikolle tuli pyöräilytunteja yhteensä 14 ja kilsoja siitä kertyi 252. Saman verran muuten kuin Jarin uudet SE-lukemat.

2 kommenttia:

Mika kirjoitti...

Erittäin mielenkiintoinen blogi! Sinulla on ollut joku loukkaantuminen tai vaiva kun tauko juoksemisesta on jo noin pitkä?

Tsemppiä. Onneksi pyöräily onnistuu, pää hajoaisi jos ei voisi liikkua millään tavalla.

StanleyPark kirjoitti...

Moi Mika,

ja kiitos blogin kehumisesta! Ihan tällaista perustarinaa omasta liikkumisesta tässä kirjoittelen.
Taukoa on nyt tullut parin rasitusmurtuman takia, molemmat ovat olleet lantion seudulla. Onneksi olen kuitenkin välillä päässyt vähän juoksemaankin ja tänä vuonna pääsin juoksemaan kaksi ultrakisaa. Tällä hetkellä on juoksukielto päällä, mutta pyöräily korvaa mukavasti tuota liikuntapuolta. Toki juoksisin mielummin jos pystyisin. Vuoden alusta toivottavasti taas päästään juoksemaan.

terv,
SP

PS. mielenkiintoinen blogi sinullakin.

Viikko 46 ja treenit alkaa sujumaan

Taas on yksi viikko enemmän kulunut juhannusviikolla tehdystä Hamstring-leikkauksesta. Huomenna tulee tarkalleen viisi kuukautta kuluneeksi...