Viikko 4 ja Esa-täräytystä

Viikon tarkoituksena oli aloittaa harjoittelun painopisteen siirtämistä enemmän juoksun puolelle. Ei mitään dramaattista, mutta tarkoitus olisi nostaa viikkokilometrit sinne viidenkympin hujakoille. Loppuaika jäisi edelleen hiihdolle, pyöräilylle ja voimatreeneille. Lumitilanne helpottui hieman, kun pieniä määriä lunta on satanut pariinkin otteeseen pitkin viikkoa. Pakkasta on riittänyt vaikka ilmatieteenlaitos on lupaillut lämpimämpiäkin kelejä. Onkohan niillä säämallinnukset olleet ihan kohdallaan viime aikoina? Tulevalle viikolle on joka tapauksessa taas luvattu lämpimämpääkin ja jopa plussa-kelejä.

Tämän viikon treenit menivät melkein suunnitellusti. Maanantaina kävin fillarilla töissä ja töiden jälkeen käväisin vielä kertaalleen nauttimassa fysioakustisesta tuolista. Nyt istuntoja on takana  puolen tusinaa ja tunne on, että näilläkin istunnoilla on ollut osansa selän saamisessa kuntoon. Kovilla harjoitusviikoilla fysioakustisesta tuolista olisi varmasti myös hyötyä lihasten ja mielen palautumisen ja rentoutumisen kannalta. Asiat koostuu usein monesta palasesta eikä yhtä yksittäistä syytä ole.

Tiistain vastaisena yönä oli lunta satanut sen verran, että pääsin taas hiihtämällä töihin. Päivällä kävin lounastauolla punttisalilla ja illalla sitten töiden jälkeen taas hiihtäen kotiin. Kyykkyhypyt alkavat sujumaan joulutauon jälkeen ja nyt pystyin jo tekemään viimeisen sarjan pienillä lisäpainoilla nilkoissa. Nam. Kotona coachi teki vielä lyhyen hoidon ja saatiin väsyneet lihakset venytettyä rennoiksi.

Keskiviikkona juoksin töiden jälkeen matolla vajaan puolitoista tuntia. Lopussa tein vielä 2x400m ja 1x200m vedot. Lenkki tuntui oikein hyvälle ja vauhtikin oli kohtuullinen. Torstaina hiihdin taas aamulla töihin ja töiden jälkeen hiihdettiin työporukalla vielä parituntinen lenkki. Päivällä kävin neljän viikon tauon jälkeen taas fysikaalisessa hoidossa selän kanssa.

Lähes täysikuu paistoi torstaina valaisten hiihtoreissuamme

Perjantai ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan. Jo pari päivää vaivannut nuha paheni sen verran, että päätin sitten pitää suosiolla välipäivän treeneistä. Ohjelmassa olisi ollut lyhyt mattolenkki, jonka ajattelin siirtää sunnuntaille.

Lauantaille oli kasaantunut paljon ohjelmaa. Juoksulenkin lisäksi ohjelmassa oli coachin uuden fillarin haku Nummelasta, Esa Saarisen tammikuinen Energistäräytys (tai Esa-täräytys) sekä illalla vielä kaverin 50v -juhlat. Laitoin aamulla kellon soimaan vähän aikaisemmin ja sainkin juostua matolla vajaan puolitoista tuntisen lenkin. Sen jälkeen nopea aamiainen ja matka jatkui Nummelaan, jossa odotti coachin upouusi Trekin maastopyörä. Tällä kelpaa lähteä kesän seikkailukisoihin.

Iltapäivä menikin sitten tajunnan räjäyttävässä tilaisuudessa E. Saarisen johdolla. Vajaa neljätuntinen luento meni nopeasti ja sitä huomasi jäävänsä kaipaamaan lisää. Onneksi kaikki on mahdollista ensi syksynä Pafos-seminaarissa...Syksyä odotellessa on hyvä nauttia Esa Saarisen Filosofia ja systeemiajattelu - luentosarjan ensimmäisellä luennolla "Täysillä tekemisen filosofia". Se on kokonaisuudessaan nähtävissä youtubessa.

Illalla pyyhälsimme vielä ystävämme 50v -juhliin. Kuplivan tunnelman lomassa tankkasimme herkullista kalakeittoa ja erilaisia täytekakkuja.

Illalle olimme vielä suunnitelleet lähtevämme kiertämään Nuuksiota pyörillä ja juosten, olihan lauantaina täysikuu. Pääsimme kuitenkin lähtemään juhlista sen verran myöhään, että keli oli muuttunut lumipyryksi ja kuu oli peittynyt paksun pilviverhon taakse. Ei siis muuta kuin kotiin ja suunnittelemaan seuraavaa täysikuun keikkaa.

Sunnuntaina kävimme sitten heti aamulla kokeilemassa coachin uutta maastopyörää. Vajaa puolitoistatuntinen  meni mukavasti pyörään tutustuessa. Ensituntuma oli hyvä ja tekniikkakin tuntui pelaavan hyvin. Pyörä rullasi oikein hyvin vähän huonosti auratuilla teillä. Tämän jälkeen minulla oli tarkoitus lähteä hiihtämään, mutta ulkona vihmova tuuli ei houkutellut pyöräilyn jälkeen enää ulos. Päädyin siis matolle tekemään pisimmän lenkin sitten elokuun Masun Minin. Juoksin kaksi tuntia matolla suht hyvällä vauhdilla.

Viikolle kertyi yhteensä runsaat 15 tuntia treeniä, jossa juoksua 55 km, hiihtoa 69 km ja fillaria 56 km. Ensi viikko olisi tarkoitus pitää vähän kevyempänä.

Viikko 3 ja hiihtoa

Ulkoilukelit ovat tämän viikon olleet todella hienot täällä Etelä-Suomessa. Alkuviikosta pakkasta oli sopivasti ja loppuviikosta vähän enemmän. Aurinkokin on jo lämmittänyt mukavasti ja päivän pituus on pidentynyt tunnilla ja vartilla siitä mitä se oli lyhimmillään ennen joulua.

Viikolle on kertynyt mukavasti ulkoilua ja liikuntaa erilaisten lajien parissa. Lunta on tullut lisää sen verran vähän, joten työmatkahiihtoa en ole päässyt tällä viikolla jatkamaan.  Lisäksi Espoon kaupungillakin tuntuu määrärahoja riittävän edelleen pyöräteiden auraamiseen ja hiekoittamiseen. Maanantaina kuljinkin sitten fillarilla töihin. Tiistaille tuli vähän lyhyt treeni, kun päivällä kävin lounaalla tekemässä salitreenin. Ilta menikin sitten E24 -palaverissa Esport Arenalla.

Keskiviikkona oli hiihtopäivä. Kävin töiden jälkeen Leppävaarassa kiertämässä oikeita hiihtolatuja kahden ja puolen tunnin ajan. Ladut oli ajamatta päivällä tulleen lumen jäljilä, joten luisto ei ollut mikään kovinkaan hyvä. Pitovoiteetkin loppuivat toiseksi viimeisellä kierroksella ja lopusta tulikin sitten vähän rankempi käsille. Väkeä oli paljon liikkeellä.

Torstaina kävin taas fillarilla töissä. Päivällä oli tarkoitus käydä salilla, mutta edellispäivän hiihtolenkki painoi vielä sen verran, että jätin salitreenin väliin. Se on huono asia, koska tuo treeni on yksi tärkeimpiä tällä hetkellä. Perjantaina juoksin töiden jälkeen matolla viikon ensimmäisen juoksulenkin, runsas tunti tasaista menoa ja lopussa pari lyhyttä vetoa. Hyvälle tuntui juoksu. Illalla tankkasin yhden käpykakun viikonlopun treenien polttoaineeksi. Nam.

Viikonloppuna oli tarkoitus tehdä vähän pidemmät treenit. Lauantaina lähdin taas Leppävaaraan hiihtämään. Mittari näytti 27 astetta pakkasta, mutta hyvällä pukeutumiselle selvittiin. Vain ensimmäisen kierroksen ajan oli vaikeuksia saada varpaat ja sormet pysymään lämpiminä, mutta sen jälkeen nekin lämpenivät. Lämpötila nousi nopeasti auringon alkaessa lämmittää. Leppävaaran kentän mittari näytti ekan kierroksen jälkeen 26 astetta, sitten 24, 22, 19 ja viimeisen kierroksen jälkeen 17. Ladulla ei ollut tungosta lauantaina. Ainut ongelma oli auton keskuslukituksen kanssa, joka ei ihan toiminut moitteetta tässä pakkasessa. Vika tosin saattoi olla myös avaimessa, joka oli käynyt pesukoneessa lenkkivaatteiden pesun yhteydessä.

Loistavat ladut ja keli

Pakkasta riitti

Hiihdon jälkeen ajoin vielä Esport areenalle, jossa juoksin runsaan puolitoista tuntia leppoisaa vauhtia tuttujen kanssa rupatellen. Juoksun jälkeen oli vielä tarkoitus käydä salilla, mutta kassalta saamani koodi ei toiminut salin ovella, joten jätin sen väliin. En jaksanut käydä kassalla hakemassa uutta koodia ja kellokin oli jo aika paljon. Siitä sitten lähdin autolle keskustelemaan keskuslukituksen kanssa. Onneksi pääsin autoon lyhyen tarinoinnin jälkeen.

Sunnuntaina käytiin viime viikonlopun tapaan Teräsmiehen kanssa hiihtämässä. Tällä kertaa kiersimme vähän pidemmän ympyrälenkin Karhusuo - Pirttimäki - Luukki - Kalajärvi - Juvanmalmi - Pitkäjärvi - Oittaa - Karhusuo. Ladut olivat vaihtelevassa kunnossa, joissakin paikoissa ei ollut kuin muiden hiihtäjien tekemä kapea latu kun taas toisissa paikoissa oli leveät latu-urat. Hitain väli oli Pirttimäestä Luukkiin, jossa saimme välillä hakea parempaa reittiä puskien välissä. Päivä oli hieno ja ainut takaisku oli Luukin kahvion oleminen remontin takia kiinni. Kahvipullat jäi näin juomatta.

Teräsmiehen tyylinäyte

Alla vielä hiihdosta kertynyt gps data.


Viikolle kertyi yhteensä runsaat 16 tuntia treeniä, juoksua 27 km, fillaria 64 km ja hiihtoa 99 kilsaa. Oikein hyvä ja monipuolinen viikko.

Viikko 2 tasaista puurtamista

Viime sunnuntain Loppiasrogan jälkeen pidin maanantaina suosiolla lepopäivän. Edellinen viikko oli melko rankka, kun alkuviikko meni perjantaihin asti vatsataudissa ja sunnuntaina oltiinkin sitten vajaat kahdeksan tuntia liikkeellä ivon kanssa Kirkkonummen maisemissa. Kaloripuolella jäätiin viime viikolla pahasti miinukselle ja paino näyttikin maanantaina joulun jälkeen taas vähän parempia lukemia.

Tämä viikko on mennyt perustreeniä puurtamalla. Maanantaina siis lepoa ja tiistaina kävin lounastunnilla työpaikan salilla tekemässä kolmen vartin treenin. Joulutauko näkyi mukavasti lopussa kyykkyhyppyjen kohdalla, kun 3x30 sarjat meinasivat tehdä tiukkaa lopussa.

Keskiviikko ja torstai menivät fillaroimalla töihin. Torstaina olin vähän suunnitellut meneväni töihin hiihtäen, mutta onneksi päädyin fillariin, koska pyörätiet olivat aamulla paksun hiekan peitossa. Torstaina kävin lisäksi tekemässä saman salitreenin kuin tiistaina. Hypyt olivat edelleen vaikeita.

Perjantaina juoksin töiden jälkeen matolla runsaan tunnin rauhallisen lenkin. Jalat tuntuivat alussa vähän väsyneiltä, ehkä se johtui noista salitreeneistä ja niiden lopussa tehdyistä hypyistä. Lenkin lopussa vedin kaksi 200m vetoa saadakseni lihaksille vähän erilaista ärsykettä. Siihen päälle vielä vartin core-treeni ja sauna. Näin se viikonloppu pitääkin alkaa.

Viikonloppu meni hiihtäen. Lauantaina hiihdin lähiniityllä runsaan puolitoista tuntia. Tekemäni latupohja oli nyt suojakelien jälkeen oivassa kunnossa ja kierrosajat niityllä olivat heti alusta asti hyvät. Varsinaisesti latua joutui tekemään vain pari ensimmäistä kierrosta. Hiihdon jälkeen juoksin vielä runsaan tunnin matolla ja saunaa odottaessa vielä vartti corea. Jalat tuntuivat paremmilta kuin perjantaina.

Aurinkoinen lauantai

Sunnuntaina kävimme Teräsmiehen kanssa hiihtämässä ihan oikeita latuja pitkin. Hiihdimme Karhusuolta pohjoiseen kohti Solvallaa. Väkeä oli paljon liikkeellä vaikka ilma ei ollut aurinkoinen kuten lauantaina. Vajaa kaksi ja puoli tuntia meni nopeasti hyvässä seurassa. Sen verran pidettiin vauhtia, ettei yhtään kuvaa ehtinyt edes ottamaan. Ensi kerralla tämä pitää kyllä korjata.

Viikolle kertyi yhteensä 11,5 tuntia treeniä, jossa juoksua 24 kisaa, hiihtoa 46 kilsaa ja fillaria 64.

Vuoden 2012 yhteenveto

Nyt kun ollaan siirrytty taas seuraavaan vuoteen niin on hyvä katsoa taaksepäin edelliseen vuoteen ja vähän analysoida mitä sen aikana on tullut tehtyä. Lähtökohta vuoteen oli hieman erilainen, kun kolme kuukautta aikaisemmin (syyskuu 2011) olin ollut leikkauksessa. Kuntoutuminen leikkauksesta oli kuitenkin sujunut hyvin ja heti alkuvuodesta pääsin jo ihan hyvin treenaamaan.

Alkuvuoden harjoitusohjelma oli suunniteltu huhtikuussa juostavaa Sakura-michi kisaa silmällä pitäen. Tarkoitus oli palata normaaliin juoksurytmiin ja kerätä harjoitustunteja mukavasti ensimmäisen kolmen kuukauden aikana. Heti alkuvuodesta käytiin Tommin kanssa kiertämässä Loppiaisrogaining, jossa juoksu tuntui maistuvan ja kunto näytti hyvälle.

Sakuran treeniputken puolimatkassa kävi kuitenkin niin, että lantio ei sitten ihan kestänytkään vielä sitä kuormitusta vaan jouduin pudottamaan juoksumäärät minimiin ja siirtämään harjoittelun painopistettä korvaaviin lajeihin. Hiihto ja pyöräily saivat toimia korvaavina harjoituksina, mutta käytännössä harjoitustunnit tippuivat puoleen suunnitellusta. Viidentoista ensimmäisen viikon aikana sain kasaan 1117 juoksukilometriä kokonaisharjoitustuntien jäätyä yhteensä 169 tuntiin.

Näillä pohjilla lähdettiin huhtikuussa Japaniin tarkoituksena asettua lähtöviivalle ja juosta ainoastaan maratonin verran tai korkeintaan eka satanen Shirotoriin asti. Niinhän siinä kävi, että maaliin asti juostiin Veikon kanssa eikä paljoa jääty edes vuoden 2009 loppuajasta. Kunto oli kuitenkin maalissa todella heikko, mutta lantiossa ei matkan rasitus tuntunut yhtään.

Japanin jälkeen pidin tarkoituksella pitkän juoksutauon antaakseni kropalle oikeasti aikaa palautua. Vaikka kevät oli jo pitkällä, en pitänyt mitään kiirettä treenien jatkamisella. Yhden nollaviikon jälkeen en juossut kuin keskimäärin 40 kilsan viikkoja seuraavat seitsemän viikkoa Jukolaan asti. Samaan aikaan keräsin puolet treenitunneista fillaroimalla.

Jukolan jälkeen aloitin kuuden viikon treenijakson Skotlannissa juostavaa Northumberland Ultraa varten. Alku oli vielä vähän hakemista, mutta kyllä siinä joitakin parempiakin viikkoja saatiin kasaan. Juoksukilsat olivat nyt satasen molemmin puolin viikossa. Muuta harjoitusta ei paljoa kertynyt, joten kokonaistunnit jäivät vaatimattomiksi. Jakson aikana kävimme Teppo Tulpun kanssa härnäämässä Suomen huippuja Tuulonen Adventuren seikkailukisassa sekä tietysti coachin, Mirjan, Markun ja Joccen kanssa Konstan-kierroksella.

Skotlannin kisa menikin sitten todella hyvin. Etukäteen olin ajatellut parempaakin aikaa, mutta näin jälkeenpäin tuo tulos on tuntunut koko ajan paremmalta ja paremmalta. Aikaisempaan kokemukseen nähden kovat korkeuserot reitillä eivät sittenkään tuntuneet ihan mahdottomilta ja vielä lopussa juoksu maistui ja jaloissa oli potkua. Runsaat 13,5 tuntia skotlantilaisia nummia (100km/4000 nousumetriä) oli mahtava kokemus ja tänne toivottavasti on vielä joskus aikaa palata.

Tähän asti vuosi oli sujunut melkolailla suunnitellusti vaikka harjoitusmäärät olisivat voineet olla kovemmatkin. Toisaalta tässä edettiin kropan ehdoilla ja yritetiin reagoida pieniinkin huonoihin tuntemukseen mahdollisimman ajoissa. Motivaatiota olisi ollut vetää edellisen huonon vuoden jälkeen määrää ihan urakalla, mutta siihen ei valitettavasti ollut mahdollisuuksia. Olin kuitenkin iloinen voidessani taas liikkua edes jonkin verran.

Skotlannin jälkeen oli loppuvuoteen ladattu vuoden tärkeimmät kisat. Kunto oli mukavasti nousussa ja tarkoitus oli jatkaa UTMB -pisteiden metsästystä ensin Kolilla ja sen jälkeen Mammuttimarssissa. Näiden kolmen kisan yhteispisteet riittäisivät osallistumaan UTMB-2013 kisan arvontaan. Itse lähtönumero olisi vielä arvonnan varassa.

Muistattehan vanhan intiaanien sanonnan: "Jos halua kuulla Jumalten nauravan, kerro hänelle suunnitelmistasi". Juuri näin kävi tällä kertaa. Vain kolme viikkoa Skotlannista olin tekemässä treenilenkkiä Tuulan kanssa Paloheinässä Mini Masulla. Jo jonkin aikaa oikeassa pakaralihaksessa oli ollut joitakin huonoja tuntemuksia, mutta ajattelin niiden olevan vain Piriformikseen liittyviä kipuja, joista olen saanut nauttia joskus aikaisemminkin. Mini Masulla tilanne meni kuitenkin niin pahaksi, että lenkin jälkeen en päässyt edes normaalisti kävelemään. Kipu oli erittäin kova eikä se lähtenyt paranemaan seuraavina päivinä.

Seuraavana viikonloppuna ollut Nuuksio Classic oli pakko jättää väliin, kun vielä silloin kävely oli vaikeaa. Useiden erilaisten hoitojen jälkeen jäljelle jäi taas se tuttu magneettikuvaus, josta sitten paljastuikin selässä ristiluun rasitusmurtuman. Ennuste oli, että paraneminen vie 3-6 kuukautta. Ei tuntunut ihan reilulta saada vuoden sisään toinen rasitusmurtuma.

Elokuun lopusta eteenpäin loppuvuosi oltiinkin sitten taas korvaavien harjoitteiden parissa. Kaikkea liikuntaa, missä tuli juoksun kaltainen isku, tuli nyt välttää. Onneksi pyöräily sopi tähän hyvin vaikka alussa huomasi senkin tuntuvan jonkin verran alaselässä. Joulukuun alussa tulleet lumet pelastivat myös tilannetta, kun hiihtokausi pääsi käyntiin niin aikaisin. Syyskuusta vuoden loppuun tuli pyöräiltyä keskimäärin kuusi tuntia viikossa. Kilometrejä kertyi noin 2200. Hiihtoa sain kasaan 215 km/ 24 h joulukuun aikana. Tästä suurin osa oli sellaista umpihakea. Loppuvuonna myös lihaskuntotreenit pääsivät käyntiin, kun selkä vihdoinkin alkoi kestämään tämän erittäin tärkeän treenimuodon. Kokonaistuntien valossa loppuvuosi oli kuitenkin varsin vaatimaton.

Melkoista vuoristorataa siis jatkettiin vuoden 2012 aikanakin. Vuotta kun summaa yhteen ovat kuitenkin harjoitustunnit kivunneet niinkin korkealle kuin 533 tuntia. Se on suuri yllätys näinkin rikkonaisen kauden jälkeen. Vuonna 2010 harjoitustunnit olivat 678 ja 2011 443 tuntia. Juoksukilsoja kertyi viime vuonna 2672km /278h, fillaria 3503km / 165h, hiihtoa 483km/52h ja lihaskuntoa runsaat 20 tuntia. Loput tuli erilaisista sekalaisista harjoituksista. Hyvää vuoden treeneissä oli varmasti se, että ensimmäistä kertaa pitkään aikaan harjoittelu oli monipuolista, vain 52% treenitunneista kertyi juoksusta, 31% pyöräilystä ja 10% hiihdosta. Vuonna 2010 juoksusta kertyi yhteensä 84% treenitunneista.

Kiitokset kaikille plokiani lukeneille ja hyviä kilometrejä itse kullekin.

Viikko 1 ja Loppiaisrogaining 2013

Viikko on mennyt täysin eri latuja kuin mitä alunperin oli tarkoitus. Pitkien treenien sijasta aika on mennyt sohvalla maaten ja televisiota seuraillen. Maanantaina alkanut vatsa/kuumetauti on pitänyt kovassa otteessaan aina perjantaille asti ja vasta lauantaina oli ensimmäinen päivä kun uskaltauduin pistää nenän ovesta ulos. Onneksi televisiosta on tullut paljon niin hiihtoa kuin mäkihyppyäkin.

Eli liikaa ei ollut tullut harjoiteltua ennen sunnuntaista Loppaisrogainingia. Mutta vähän enemmän olisi voinut tankata ennen näin pitkää harjoitusta. Vasta lauantaina sain syötyä melko normaalisti.

Loppiaisrogaining 2013

Kisakeskus oli kartan oikeassa laidassa Masalan koululla. Suunnittelimme reitin siten, että kiertäisimme rasteja vastapäivään kiertäen kartan keskellä olleen Vitträskin järven. Useammassa kohdassa oli mahdollisuus muuttaa alkuperäistä suunnitelmaa, mikäli aikaa näyttäisi kuluvan liikaa alkuperäiseen suunnitelmaan nähden. Reitistä suurin osa kulki teitä ja polkuja pitkin, mutta muutamissa paikoissa oli mahdotonta välttää metsässä kulkemista.

Varusteiden viimeistelyä

Reitin puhtaaksipiirtämistä

Yleiskuvaa kisakeskuksesta

Harjoitus lähti liikkeelle rauhallisesti. Lähes kaikkien muiden sännätessä matkaan reippaalla vauhdilla, ottivat ivo ja pt alun varsin rauhassa tarkasti karttaan tutustuen. Lyhyen epätietoisen hetken jälkeen paikkamme kartalla selvisi ja olimme hienosti etenemässä muiden perässä kohti ensimmäistä rastia (#27). Toisella rastilla teimme pienen pummin, kun rinne oli täynnä epätietoisia rastia etsiviä kilpailijoita. Lähdimme hakemaan rastia vähän liian oikealta vaikka rasti olisi ollut hieman pidemmällä suoraan edessämme. Samalla selvisi, että pitkästä lauhasta jaksosta ja sitä seuranneesta pakkasesta huolimatta ei hanki ihan jaksanut kantaa kilpailijoita vaan lähes jokaisella askeleella jalat upposivat hangen läpi. Keli oli edellisvuotta huomattavasti raskaampi.

Voitto on meidän

Raskaasta kelistä huolimatta ivo ja pt jatkoivat rastien napsimista tasaisella vauhdilla pohjoiseen edeten. Rastin #53 jälkeen pääsimme takaisin tielle ja edessä oli pidempi tieosuus, jonka varressa oli lyhyitä pistoja lumisille rasteille. Ne löytyivät ilman mitään vaikeuksia. Rastilta #34 tullessamme törmäsimme Sveriges landlagetin Palle Svenssoniin, jonka kanssa pidimme nopean taktiikkapalaverin. Palle Svensson oli edennyt Vitträskin ympäri etelän kautta, joten vertasimme kokemuksiamme saaden suunnatonta etua loppumatkaa ajatellen.

Pohjoisimmalta rastilta #51 suuntasimme takaisin tietä pitkin poiketen ensimmäistä kertaa alkuperäisestä suunnitelmasta. Kello alkoi lähestyä kolmea eikä valoisaa aikaa olisi enää pitkään jäljellä. Ennen pimeää olisi hyvä saada haettua rasti #30 sekä päästä sen takana olevalle polulle. Tämä suunnitelma onnistui täydellisesti. Pääsimme melkein seuraavalle rastille asti ennen kuin heitimme otsalamput päälle vauhdissa. Tästä eteenpäin edessä oli taas paljon tieosuuksia ja vain lyhyitä pistoja metsän puolelle.

Vasta rastille #46 tullessa jouduimme seuraavan kerran umpimetsään ja samalla umpihankeen. Itse rasti löytyi hyvin, mutta siirtyminen rastilta läheiselle tielle osoittautui erittäin vaikeaksi. Teimme töitä runsaa 20 minuuttia ennnen kuin löysimme tielle. Umpihangessa ja pimeässä se vei paljon niin fyysisiä kuin henkisiä voimia. Tielle päästyämme teimme toisen ja samalla viimeisen poikkeaman alkuperäiseen suunnitelmaan. Jätimme rastin #21 käymättä ja suuntasimme kohti maalia käyden hakemassa matkalla olevat #38, #23 sekä #22.

Kulkemamme rastit olivat järjestyksessä: 27, 50, 45, 49, 37, 53, 43, 54, 34, 56, 51, 30, 48, 40, 59, 46, 38, 23 ja 22. Yhteispisteet 72, johon aikaa kului 7.46. Polarin gps näytti 35,8 km ja sama gpx tiedosto Sport Trackerissä 39,3 km. Eli todellinen matka on varmaan jotain tuolta väliltä.

Yhtään varsinaista taukoa emme pitäneet, kaikki ruoka ja juoma nautittiin vauhdissa. Varusteet toimivat moitteetta eikä lopussa kastuneet jalatkaan haitanneet, kun maali alkoi jo häämöttää. Virtaa riitti molemmilla loppuun asti, melkein vaikka toisen samanlaisen lenkin olisi vielä kiertänyt. Ilma oli hieno, pikkupakkasta ja kuiva keli.

Kiitokset taas Fox Forcen tiimille jo perinteisen Loppiaisrogainingin järjestämisestä.

Loppiaisrogaining 2013 ilmoittautuneet ja alustavat tulokset.

Viikko 52

Alkuviikon aktiviteetit tulikin jo käytyä läpi ja nyt on sitten loppuviikkokin tiedossa. Ei tarvitse enää ennustaa. Torstaista tuli lepopäivä treenien osalta. Aamulla kävin toistamisen fysikaalisessa, jossa käytiin läpi selän lihaksia ja lonkan liikkuvuutta. Vielä on paljon työtä edessä, mutta toisaalta aikaahan tässä on.

Perjantaina kävin hiihtämässä lähiniityllä. Torstaiset lämpöasteet olivat sulattaneet lunta ja nyt uudelleen alkaneet pakkaset olivat jäädyttäneet lumen pinnan kovaksi. Ensimmäinen puoli tuntia meni latua tehdessä ja pitoa ihmetellessä. Sen jälkeen alkoi latu olla kunnossa ja vauhti parani sen mukana. Kierrosajat alkoivat olemaan ihan normaalit taas. Hauskaa oli parin tunnin ajan, joka suksilla meni. Sen jälkeen juoksin vielä matolla kolme varttia rauhallisella vauhdilla.

Lauantaina olimme coachin kanssa taas tekemässä juoksuvaellusta tässä lähitienoilla, sama reitti kuin tiistaina. Vajaat kaksi ja puoli tuntia meni teitä ja metsiä tarpoessa. Tiet oli nyt paremassa kunnossa, mutta metsässä hanki oli raskaampi kulkea, kun ei ollut enää sellaista pelkkää pakkaslunta. Jalkoja sai nostella ihan tosissaan eikä hanki kuitenkaan kantanut kulkijaa. Olisko paino sitten noussut sen verran joulun aikaan?

Sunnuntaina keli oli ikävä eikä ulos tehnyt mieli lähteä. Ulkona satoi vettä ja lämpöasteita oli pari. Käänsimme coachin kanssa juoksumaton toiseen suuntaan ja siirsimme vanhan television kaapin päälle. Näin televisiota voisi katsoa samalla kun juoksee matolla. Siinä meni matolla mukavasti tunti katsellen 2011 UTMB dvd:tä.




Viikolle tuli yhteessä 9,5 tuntia treeniä, valitettavasti vain 17 kilsaa hiihtoa. Toisaalta juoksua tuli 53 kilsaa. Tänä talvena on hiihtokilometrejä kertynyt yhteensä jo 215 kilsaa ja tunteja tämän keräämiseen on mennyt 24h. Tulevalle viikolle on luvattu lämmintä koko alkuviikon. Vasta viikonlopuksi on luvassa vähän pakkasta. Voip jäädä hiihdot vähän vähemmälle.

Ensi viikonloppuna onkin edessä Loppiasrogaining, jossa ivo ja pt tekevät ensiesiintymisensä. Taktiikkaa on hiottu ja viimeistelyharjoitukset ovat sujuneet yli odotusten. Myös varusteita on testattu viimeisten harjoitusten yhteydessä. Kaikki alkaa olla valmiina. Viikolle ei voi enää treeniä kovin paljoa ottaa tai muuten loppuu paukut sunnuntaina kauden avauksessa.

Viikko 51 ja jouluviikko

Vähän myöhässä tulee tämäkin raportti, mutta näin joulun aikaan on niin paljon puuhasteltavaa, ettei ihan kaikkea ehdi saada ajallaan tehtyä. Talvi on jatkunut ja lunta on satanut lisää useampana päivänä.Tällä viikolla kolme viikkoa kestänyt pakkasjakso kuitenkin katkesi lämpötilan noustessa plussan puolelle vuorokauden ajaksi.

Lämpötila Espoossa Tapaninpäivän jälkeen. Melkoista lämpenemistä.

Lunta on kertynyt mukavasti

Viikko 51 muodostui melko hyväksi treeniviikoksi. Tunteja tuli kasaan yli 15 ja kilsojakin tuli mukavasti. Maanantaina hiihdin aamulla töihin. Suksissa oli hyvä luisto ja matka meni mukavasti. Illalla oli muuta menoa, joten kotiin palasin autokyydillä sukset takakontissa. Tiistaina ja keskiviikkona kuljin fillarilla töihin. Paikallinen kylätie oli ihan kamalassa kunnossa ja pyörällä sai tosissaan tehdä töitä pysyäkseen pystyssä. Pyörätiet olivat paremmassa kunnossa. Tiistaina kävin vielä punttisalilla päivällä työporukan kanssa.

Torstaina olin taas liikkeellä hiihtäen. Yöllä oli tullut hiukan uutta lunta, mutta muuten tiet olivat luikkaassa kunnossa. Päivällä taas käytiin punttisalilla. Kotiin hiihtäessä oli pitovoiteet loppuneet pohjasta ja viimeiset kilometrit olivat todella raskaita, kun ainut pito löytyi hartioista. Loppuilta meni rauhassa ja perjantaina lepoa.

Viikonloppuna kävin hiihtämässä lähiniityllä molempina päivinä. Lauantaina aurinko paistoi ja oli todella hieno hiihtokeli, melkein kuin Lapissa olisi hiihdellyt.

Tuosta vähän vasempaan ja Aakenusvaara näkyy edessä.

Lauantaina juoksin vielä hiihdon päälle matolla kolme varttia sellaisella verkkaisella vauhdilla. Siihen sitten päälle vielä hyvä core-treeni. Tämä jälkeen sauna maistui hyvälle. Sunnuntaina ei uutta lunta ollut tullut ja ladut olivatkin hyvässä kunnossa. Keli oli oikein vauhdikas ja liukas.

Hiihtokilometrejä tuli viikolle yhteensä 86 ja pyöräilyä 64, juoksua vain 8 kilsaa.

Nyt jouluviikolla on harjoituksia tullut vähemmän. Alkuviikko on mennyt enemmänkin ruokapöydässä ähkien ja sohvalla lepäillen. Ruokaa ja muita herkkuja on mennyt normaaliin tapaan ja liikkuminen on ollut aika vähäistä. Aattona oli lepopäivä, mutta joulupäivänä käytiin coachin kanssa kaksi ja puoli tuntia tarpomassa lumessa. Tiet oli huonosti aurattu ja metsässä oli lunta melkein polveen asti. Oli todella hieno lenkki.

Coachi kärjessä tekemässä uraa

Auraamattomia hiekkateitä edeten

Talvimaisemaa

Joulupäivänä loimutettiin vielä joulukalaa ja kylläpä maistui hyvälle.

Nyt se on valmista

Tapaninpäivänä en ehtinyt hiihtämään, kun aika ja voimat menivät katolla huhkimiseen. Runsaat pari tuntia meni lumien pudottamiseen katolta. Oikein hyvää core-treeniä, kun yritin vielä heittää lunta tasaisesti molemmilta puolilta kroppaa kiertäen. Siinä oli selkäfileet kovilla ja oikea olkäpää tuli ihan oikeasti kipeäksi. Hiihtämistä ei voinut enää ajatellakaan. Sen sijaan hyppäsin matolle ja juoksin sen saman kolme varttia vähän parempaa vauhtia kuin edellisellä kerralla. Vähän yritin keskittyä oikean jalan ojennukseen.

Viikko on vielä kesken joten ei pysty ennustamaan miten loppuviikko kehittyy. Suunnitelmissa on kuitenkin käydä puskemassa vähän suksien kanssa. Ja jokunen lyhyt mattolenkki.

Hyvää joulun jatkoja kaikille.