Kiirettä riittää kaikilla rintamilla. Tästä huolimatta lenkilläkin ehtii välillä käydä. Ei ehkä ihan niin paljon kuin suunnitelma sanoo, mutta sen verran ettei huono omatunto kuitenkaan pääse vaivaamaan. Pihahommat helpottivat nyt hieman, kun nyt kaikki on enää kiinni omaista aikatauluista. Mennyt kunnallistekniikkaprojekti sekä siinä ohessa tehty salaojaremontti ovat nyt jokseenkin kunnossa ja nyt tarvitsee enää saada pihalla pinnat kuntoon. Tämä äitienpäivä onkin mennyt kukkia ja nurmikkoa istuttaessa. Sen lenkin lisäksi.
Myös Nuuksiossa remontoidaan...portaita
Nuuksio Backyard Ultran osallistujalista julkaistiin myös eilen. Listassa on nyt 17 nimeä, joten vielä mahtuu mukaan. Kisan järjestelypuolella on vielä paljon hommaa, mutta eiköhän nekin asiat saada kesän aikana järjestykseen. Naisia on toistaiseksi vain kaksi ilmoittautunut, joten heitä kaivataan vielä mukaan. Kisaformaatti sopii loistavasti naisille ja he tulevat varmasti olemaan mukana taistelemassa ensimmäisen Nuuksio Backyard Ultran voitosta.
Lauantain yhteislenkiltä
Treenien puolesta nämä pari viikkoa ovat olleet vähän sellaista tasapainoilua. Kovemmat treenit ovat vielä saaneet osin odottaa, kun pari lenkkiäkin on remonttien takia jäänyt tekemättä. Viime viikonloppuna juostu Bodom Trail oli yksi hyvä kovavauhtinen kisa, joka kävi myös hyvästä treenistä. Koska edellisestä reipasvauhtisesta lenkistä alkaa olla yli puoli vuotta en odottanut itse kisalta tai loppuajalta paljoa. Tavoite oli pystyä juoksemaan tasainen kisa ja päästä alle kahden tunnin.
Kisa lähti rauhassa liikkeelle. Yleensä juoksen ekan kilsan hiekkatiellä aina vähän liian kovaa. Nyt juoksin aika rauhassa alun ja poluille päästessä en lähtenyt ryntäilemään muiden ohi vaan ohittelin muita ainoastaan helpommissa leveissä kohdissa. Koko ensimmäinen kierros meni hyvässä porukassa ja juttua riitti muiden kanssa. Toiselle kierrokselle jatkoin edelleen samaa vauhtia vaikka ehkä pienen vauhdinlisäykseen olisi ollut rahkeita. Noin kilsa ennen maalia vilkaisin kelloa ja olin aika ihmeissäni sen näyttävän alle 1.48. Siitä sitten loppuirvistys ja maalissa kello näytti peräti 11 sekuntia parempaa aikaa kuin viime vuonna. Loppuaika 1.52.45, näyttää siis oikein hyvältä tuleva Sinister7 kisan kannalta. Tulokset. Kuvia.
Kuva Onevision / Juha Saastamoinen
Kisakeskusta
Kannustus oli taas mahtavaa ja muutenkin järjestelyt sujuivat totutulla tasolla. Tämä oli kiva aloitus kotimaiseen kisakauteen.
Porinapuolellakin olemme ajatelleet harventaa julkaisuja, mutta mielenkiintoisia kohtaamisia ja tarinoita vaan tulee, joten ainakin toistaiseksi näyttää jatkuvan ennallaan julkaisutkin. Teimme pari viikkoa sitten väliporinat ja tällä viikolla hyvinvointivalmentaja Taina Liukkonen porinoi Sarin kanssa stressistä eri vinkkeleitä huomioiden. Ensi viikolla päästäänkin kuulemaan valokuvauksen saloja. Edelleenkin tavoitteenamme on löytää uusia näkövinkkeleitä, joissa on jokin kosketuspinta kestävyysurheiluun.
Viikko on ollut lämmin ja aurinkoinen ja tyypilliseen huhtikuiseen tapaan sadetta on ollut todella vähän. Ilma on sakeanaan pölystä, niin hiekasta kuin siitepölystä. Venäjältäkin on kantautunut maastopalojen takia jotain savua, joten hengitysilma ei ole ollut paras mahdollinen.
Menneet on menneitä ja nyt alkaa uusi harjoitusjakso runsaan kahden kuukauden päästä kisattavaan Sinister7-kisaan. Harjoitusjakso rakentuu kolmesta kolmen viikon jaksosta, jonne on tarkoitus laittaa vähän vauhdikkaampia treenejä väliin. Talven harjoitusjakso Barkeyta varten oli aika erilainen, kun se sisälsi lähes pelkästään pitkiä PK-lenkkejä. Nyt tarkoitus on rakentaa sen päälle hieman nopeutta.
Mennyt viikko on ollut edelleen sellaista sekalaista tekemistä. Jonkin verran on mennyt aikaa omalla pihalla meneillään olevan salaojaremontin kanssa. Siinä riittää puuhaa vielä ensi viikollakin. Lenkkien suhteen ohjelmassa on ollut lähinnä työmatkapyöräilyä. Juoksulenkit ovat suuntautuneet Nuuksioon uudelle NDU-reitille.
Enää pientä laittoa vailla
Tänään sunnuntaina järjestettiin ensimmäinen yhteislenkki NBU-reitillä. Juoksijoita oli tullut mukavasti tutustumaan reittiin. Yksi lenkin tarkoitus oli saada mahdollisimman paljon mittauksia reitin pituudesta, jotta voimme arvioida pitääkö reittiä vielä pidentää tai lyhentää. Siksi olikin hyvä, että paikalla oli useita juoksijoita, joista osa kiersi kaksi tai jopa kolme kierrosta. Tämän päivän perusteella olemme aika lähellä oikeaa reitinpituutta.
Kisareitti kartalla
Pientä mäkeä
Valmiina lähtöön
Tänään julkaisimme myös ensimmäisen version kisa-infosta.
Viikolle kertyi karkeasti samat määrät kuin edelliselläkin viikolla. Ensi viikolla aloitetaan sitten parilla vähän reipasvauhtisella lenkillä muun ulkoilun yhteydessä.
Plokin julkaisu jäi tällä kertaa maanantaille, kun eilen oli sen verran muuta tehtävää. Pääsiäinen on muuten mennyt aurinkoisessa säässä ja uusia suunnitelmia tehdessä. Varmaan yksi suurimpia juttuja oli tuon meidän uuden kilpailun julkistus. Eli syyskuun 13. järjestetään Nuuksiossa täysin uudenlainen kisakonsepti, kun Nuuksio Backyard Ultra pörähtää käyntiin.
Ennen uuden aloittamista on kuitenkin hyvä luoda katse vielä menneeseen talveen ja siihen harjoituskauteen, joka tuli tehtyä ennen kevään Barkley marathonia.
Lähtökohta koko harjoituskaudelle oli hieman hankala. Oikeassa etureidessä oli todettu viime elokuun magneettikuvassa alkavaa rasitusvammaa, joka käytännössä aiheutti polven turpoamisen yli kahden tunnin lenkeillä. Tästä syystä viime elokuun UTMB jäi runsaan 10 tunnin kohdalla kesken ja heti sen kisan jälkeen lähdin noudattamaan ortopedin neuvoa kolmen kuukauden juoksutauosta.
Tuon tauon aikana tuli pyöräiltyä huomattavasti normaalia enemmän, josta oli varmasti hyötyä tulevan talven treeneihin. Joulukuun alussa, kolmen kuukauden pyöräilyn jälkeen, pääsin vihdoinkin taas juoksun pariin. Tätä oli odotettu vaikka pyöräilykausikin oli ihan kivaa aikaa. Olin ennen suunnitelmallisen harjoituskauden alkua tehnyt valmiiksi talven kausisuunnitelman Polarin Flow ohjelmassa. Sen uudet ominaisuudet harjoituskauden rakentamiseksi olivat parantuneet huomattavasti ja sillä oli helppo tehdä tarvittava suunnitelma kohti tulevaa Barkleyta.
Ohjelma noudatti samaa neljän viikon jaksotusta, jota olen käyttänyt jo pari edellistä vuotta. Uutena elementtinä harjoitusjaksolla oli joka toiselle viikolle suunnitellut pitkät lenkit. Näiden lenkkien pituus olisi kuuden ja kymmenen tunnin välillä ja niiden tarkoitus olisi luoda paremmin pohjaa Barkleyssa tarvittavalle kestävyydelle. Tämän lisäksi jokaiselle viikolle oli omat kehonhuollot sekä voimatreenit läpi talven. Suunnitelman tuntimääriä olin ruuvannut hieman kevyemmiksi kuin mitä tein 2017 Barkleyn harjoitusjaksolla. Hieman pitää alkaa kunnioittaa myös tuota karttuvaa ikää.
Koko harjoitusjakso lähti liikkeelle vähän ontuen, kun sairastin flunssan heti joulukuun alussa ja se vei 1,5 viikkoa treeniaikaa. Sen jälkeen kausi pääsi kunnolla käyntiin ja seuraavat viikot menivätkin suunnitellusti. Myös viimeisen jakson aikana jouduin poikkeamaan suunnitellusta, kun vanhat vammat alkoivat muistutella itsestään. Siksi viimeinen määräviikko jäi reilusti suunniteltua lyhyemmäksi.
Alla kuvakaappauksia Polarin kausisuunnitelmasta ja sen toteutumisesta.
Pidempiä treenilenkkejä sain tosiaan kasaan suunnitellusti joka toinen viikko:
Viikolla 49 4:40h / 38,2km Montrailin maisemissa.
Viikolla 51 6:02h / 49,4km Sipoonkorvessa
Viikolla 1 7:34h / 47,8km Loppiaisrogassa
Viikolla 3 9:08h / 53,7 km Nuuksiossa
Viikolla 5 6:39h / 44,5 km Nuuksiossa
Viikolla 7 8:05h / 47km Jättärillä
Viikolla 9 10:16h / 58,8 km Jättärillä
Viikolla 11 5:32h / 42,2 km Nuuksiossa
Viikolla 13 Barkley
Kokonaisuutena talvi oli hienoa treeniaikaa. Pitkien lenkkien vaikutuksen pystyi hyvin aistimaan kunnon nousuna. Uusien metodien kokeilu on aina mielenkiintoista ja tällä kertaa se oli myös palkitsevaa. Ehkä kaksi peräkkäistä pitkää treeniä Jättärillä toi kuitenkin esille ne vanhat vammat lantiossa, joten siinä kohtaan mentiin vähän yli. Valitettavasti sen huomasi vasta liian myöhään, mutta onneksi ei mitään suurempaa vamman uusimista kuitenkaan tapahtunut.
Polarin uusi kardiokuorman mittausta oli myös mielenkiintoista seurata harjoituskauden aikana. Mittaukset hyppäsivät selvästi ylikuormittavan puolelle harjoituskauden alussa, mikä on ymmärrettävä varsinkin sen 10 päivän flunssan jälkeen. Sen jälkeen palasi kehittävän ja ylläpitävän puolelle eikä oikeastaan minkään harjoituksen jälkeen enää käynyt ylikuormituksen puolella. Tämä johtuu varmasti pitkälti siitä, että kaikki harjoitukset olivat lähes PK-treeniä ja jopa tämän alle eikä varsinaisia tehotreenejä ollut yhtään. Edes pitkät 8-10 tunnin treenilenkit eivät nostaneet kuormitusta enää ylikuormituksen puolelle. Mittasin myös ortostaattista sykettä koko talven noin 2-4 kertaa viikossa. Näissä mittauksissa oli sama tulos. Ainoastaan harjoituskauden alussa ohjeistus oli harjoittelun keventäminen.
Kardiokuormaraportti
Nyt seuraavia harjoituskausia suunnitellessa olisi taas mielenkiintoista kokeilla jotain uutta. Kahden ja puolen kuukauden päästä oleva Sinister7-kisa Kanadan Kalliovuorilla on kisa, jossa tarvitaan enemmän juoksuvauhtia kuin Barkleyssa. Tässä kohtaa pitkät 10 tunnin treenit vaihtuvatkin vähän lyhyempiin ja höystettyvä viikoittaisella tehotreenillä tai parilla.
2014 Sinister7 kisasta
Viime viikolla sain kasaan runsaat 10 tuntia treeniä, jossa juoksua 53 kilsaa. Viime viikolla julkaistiin myös kevään ja jäidenlähdön kunniaksi Polkuporina-jakso, jossa Janne Blomqvist, kaksinkertainen olympiauimari, kertoo omasta taustastaan sekä swimrun-lajista. Kannattaa kuunnella.
