sunnuntai 22. kesäkuuta 2014

Viikko 25 ja viimeinen määräviikko

Mennyt viikko oli harjoitusohjelmassa merkitty viimeiseksi määräviikoksi. Tosin mistään määräviikoista ei voida puhua, kun viimeiset kolme - neljä viikkoa ovat menneet täysin eritavalla kuin mitä olin harjoitusohjelmaan suunnitellut. Joka tapauksessa menneellä viikolla mentiin jo vähän parempaan suuntaan.

Jukola-viikonlopun jälkeen meni pari päivää fillaroinnin merkeissä. Polvet tuntuivat melko jäykiltä, joten ajattelin pitää juoksulepoa ja tehdä lyhyttä fillarilenkkiä työmatkojen muodossa. Puhuri antoi runosuonen sykkiä Jukolan jälkeen ja tulos oli sen mukainen. Keskiviikkona kävin ennen töitä salilla pitkän tauon jälkeen. Vaikka tein kolme sarjaa kyykkyjä pienillä painoilla sain kuitenkin takareidet tukkoon. Päälle vielä coret ja hypyt, tosin ilman painoja. Illalla oli firman kesäjuhlat muutaman vuoden tauon jälkeen, joten illalla ei tullut mitään lenkkiä tehtyä. Tuli kuitenkin kuunneltua Haloo Helsinkiä kesäjuhlissa.



Torstaina oli vielä työpäivä ja illalla sitten lähdin käymään Nuuksiossa runsaan parin tunnin lenkin. Jalassa olivat uudet Speedcross tossut, jotka on tarkoitus ottaa jalkaan Sinister7:ssa parin viikon päästä. Tossu tuntui pehmeämmältä kuin viime vuonna ostetut vastaavat mallit. Ainakin nappulat tuntuvat jotenkin pehmeämmiltä. Tämä ei sinänsä ole lainkaan huono ominaisuus. Muuten tuntuma oli tuttu. Takareidet tuntuivat todella kipeille eilisen kyykkytreenin jälkeen.
Nuuksiossa oli rauhallista nyt lomakauden alettua. Näillä ulkoilureiteillä ulkoilijoita riittää paljon keväisin ja syksyisin, mutta lomakaudeksi polut rauhoittuvat.Elokuussa sitten taas.

Nuuksiossa oli rauhallista Juhannuksen alla
Perjantaina kävin kiertämässä kaksi ja puoli tuntia Nuuksiossa, tällä kertaa pelkästään pienillä poluilla. Jalassa olivat ensimmäistä kertaa Salomonin S-lab Ultra 3 Soft Ground tossu. Ja olipa loistavan tuntuinen tossu. Tuntuma on erittäin hyvä kivikkoisessa ja juurakkoisessa maastossa. Ja pito toimii myös vähän märemmällä kalliolla. Ainoastaan märkä juurakko on liukas, mutta siinä ei tauda pitää muu kuin nastallinen tossu. Lisäksi tossu on erittäin kevyt. Nyt taidan joutua miettimään uudelleen tuota tulevaa tossuvalintaa. Toisaalta ohut pohja alkaa varmasti pitkässä juoksussa tuntumaan. Paha valinta.

Lauantaille olin suunnitellut viimeisen pitkän lenkin ennen tulevaa kisaa. Suunnitelma oli juosta rauhassa Nuuksio Classicin reitti. Juhannuslauantaina lämpötila oli aamulla 10 astetta ja tuuli oli melkoisen kylmä. Samaa keliä mitä läpi Juhannuksen oli ollut. Juoksu tuntui heti alusta melko raskaalta. Mukana oli reilusti juotavaa, koska matkan varrelta ei juotavaa saisi kuin vasta Haukkalammelta noin 27 kilsan kohdalta. Reitin itäpuolinen osa oli taas erittäin raskaan tuntuinen. Jossain vaiheessa päätin lyhentää lenkkiä ja palata Haukkalammelta suoraan takaisin Siikarantaan. Loppu tuli rauhassa vaikka olikin melkoisen työteliäs, aikaa kului neljä tuntia. Juhannussää näytti parhaat puolensa, rakeitakin satoi lopussa.

Rakeita satoi Juhannuslauantaina
Sunnuntaina kävin JanneH:n kanssa kiertämässä Nuuksiota parin tunnin verran. Käytännössä kiersimme Classicin länsipuolisen reitin, joka lauantaina kävi kiertämättä. Juoksu tuntui tänään jo paremmalta. Tarkoitus oli mennä rauhallista vauhtia ja se onnistuikin melko hyvin. Lopussa vauhti vähän nousi, kun välillä Nuuksio polkuja on vaikea juosta rauhallista vauhtia. Lisäksi pummasimme lopussa, mutta toisaalta saimme juostua vähän pidemmän reitin. Kaiken kaikkiaan hieno lenkki hyvässä seurassa. Jalassa edelleen Salomon SG.

Uudet Salominin Soft Ground tossut kolmen lenkin jälkeen
Viikolle kertyi vajaat 15 tuntia treeniä, mutta tavoite oli ihan jotain muuta. Viimeiset pari viikkoa mennään jo rauhallisemmissa merkeissä. Ensi perjantaina on lähtö Kanadaan ja siitä viikko niin laitetaan numerolappu rintaan. Siitä se lähtee.

torstai 19. kesäkuuta 2014

Viikko 24 ja Jukolan viesti

Viimeisin postaus on vähän myöhässä kaiken muun kiireen takia. Mutta tässä sitä nyt tulee.

Edellisen viikon harjoitukset jäivät aika vähäiselle ja niin kävi sitten tälläkin viikolla. Edellisen lääkärikäynnin jälkeen yritin viikon verran päästä poskiontelotulehduksesta eroon kotikonstein, mutta keskiviikkona piti sitten ottaa se pilleripurkki käteen ja aloittaa viikon kestävä antibioottikuuri. Päädyin siihen, että ehkä on sittenkin parasta hoitaa tauti kunnolla pois ja samalla ottaa se riski, että vajaan kuukauden päässä oleva kisa kärsii osittain pienen kolauksen antibiootin takia. Olen huomannut aikaisempien kisojen alla syödyn antibioottikuurin vaikuttavan melkoisesti mm. sykkeisiin. Ei voi kuitenkaan kuin toivoa parasta.

Alkuviikko meni rauhallisesti ulkoille. Maanantaina ja keskiviikkona kävin fillarilla töissä ja tiistaina juoksin töistä kotiin erittäin rauhallisella vauhdilla. Jalat tuntuivat yllättävän hyville. Torstaina pidin kokonaan taukoa ja perjantai meni autoillessa kohti Kuopio-Jukolaa. Lauantaina oli tarkoitus tehdä lyhyt verryttelylenkki Jukolan harjoituskartalle, mutta coachi oli sitä mieltä, että kannattaisi keskittyä paranemiseen ja odotella vaan sitä viestin avausosuutta.

Perjantaina Jukolan kisakeskukseen tullessa satoi vettä muutamaa taukoa lukuun ottamatta. Onnistuimme saamaan auton parkkiin samalle puolelle kisakeskusta, jossa telttapaikkamme sijaitsi. Teltta- ja parkkipaikat olivat pelloilla, jotka olivat jo perjantaina siinä kunnossa, että isompia asuntoautoja hinattiin traktoreilla paikoilleen pelloille. Tämä ei tiennyt hyvää, jos sade jatkuisi läpi viikonlopun. Saimme teltan pystytettyä sateessa, mutta telttapaikka muistutti enemmän mutalammikkoa siinä sateessa. Lisäksi itänaapurimme päättivät tuoda omat leiriytymistavaransa telttapaikalle suoraan autoilla kantamisen sijasta, jolloin pellot kärsivät entistä enemmän. Lopulta laitoimme oman telttapaikan ympärille narun autoilla ajamisen estämiseksi. Onneksi naapurisopu säilyi ainakin jollakin tasolla.

Oma tontti on löytynyt

Perjantaina on vielä aika hiljaista teltta-alueella

Vuokrateltat olivat vielä osa pystyttämättä.

Viikonlopun tärkein varuste - kumisaapas

Aamupalaa tekemässä teltan suojassa

Hyvää Cambridge aamupuuroa

Ja sitten kahvit ja leivokset

Tommin tilateltta - kyllä sinne mahtuu noin laiha kaveri

Jukolan kisakeskus

Legendaarinen Äänekosken sarjakuvaseura

Illalla kävimme tekemässä kisakeskuksessa hyviä ostoksia. Mukaan tarttui kahdet uudet Salomonin kengät (yhdet Speedcross kolmoset sekä S-lab ultra 3 SG) sekä Inovin Raceshell 220 takki. Tuo takki ja Speedcross tossut on tarkoitus olla kisavarusteena tulevissa pitkissä kisoissa tänä vuonna. Uudet S-labit on tarkoitettu vähän lyhyemmille lenkeille ja totuttelussa ohuempiin ja kevyempiin tossuihin. En usko pystyväni juoksemaan niillä pidempiä matkoja tai kisoja. Ainakaan vielä.

Näiden varusteiden lisäksi olen miettinyt uuden otsalampun hankkimista. Nykyiset idän-ihmeet ovat toimineet melko hyvin, mutta akkujen kanssa on ollut ongelmia. Lisäksi tuo valoteho on jotenkin riittämätön. Näillä alustuksilla tulinkin sitten hankkineeksi uuden Lumilight -otsalampun Valostoren pojilta. Olin etukäteen himoinnut tuota Lupinen X4 tai X7 lamppua, mutta olisin mielelläni halunnut päästä kokeilemaan sitä livenä ennen ostopäätöstä. Sen saatavuus kuitenkin muualta kuin netistä on aika hankalaa, joten siksi en sitä sitten hankkinut. Samalla hankin tehoakun (8700 mAh), joten nyt pitäisi valoa riittää koko yön ajaksi. Tehoakku oli etukäteen ladattu, joten otin sen sitten ensimmäiselle osuudelle.

Tällä kertaa oli Jukola ohjelmassa kaksi osuutta viimevuotiseen tapaan. Ensin eka osuus Endun joukkueessa ja sitten neljäs osuus PePon joukkueessa. Edellisen kerran olin aloittanut Kytäjällä 2010 ja sieltä oli vähemmän hyviä muistoja. Kun lisäksi Kuopio maasto vaikutti etukäteen yhtä vaativalta kuin Kytäjä, niin asetelma ei ollut ehkä ihan paras mahdollinen.

Eka osuus lähti liikkeelle todella pitkällä viitoituksella K-pisteelle. Porukka juoksi taas aivan hurjaa vauhtia alun ja siinä mukana yritin itsekin pysyä. Menoa siivitti Hornetin ylilento lähtöhetkellä. Melu oli aivan käsittämätön, mutta fiilis oli kyllä katossa.

Ensimmäinen rastiväli oli taas hurjan pitkä, 2,7 km (K-pisteeltä). Reitinvalintamahdollisuuksia oli makrotasolla tasan yksi - pitkin viivaa. Sitä toteutettiinkin sitten kiltisti jonossa juosten. Eka kilsa oli sellaista mäkeä, että se muistutti täysin koko kevään tehtyjä rymy-treenejä. Eli jyrkkää mäkeä ylös ja toiselta laidalta alas. Vähän myöhemmin maasto tasaantui ja menossa oli vähän juoksuakin mukana. Lopussa ennen rastia tuli ehkä turhaan kierrettyä oikealta tien kautta, kun suorempaankin olisi päässyt. Rasti löytyi kuitenkin hyvin. Myös seuraavat 5 rastia löytyivät suoraan. Kaikki välit olivat lyhyitä 250-400 metriä. Sen jälkeen tultiin tielle ja juomarastille.

Juomarastin jälkeen tuli eka pummi, kun kävin kolmella hajontarastilla ennen oman rastin löytymistä. Kaikki hajontarastit olivat onneksi lähekkäin, joten aikaa ei mennyt hukkaan kuin noin nelisen minuuttia. Toisaalta positio tippui siinä rytäkässä yli 200 pykälää! Loput rastit löytyivät yhtä lukuun ottamatta suoraan. Rastilla 12 tuli taas käytyä ensin yhdellä toisella hajontarastilla ennen omaa rastia, ehkä parin minuutin pummi. Lopussa ei sen suurempia ongelmia ollut. Aikaa avausosuudelle meni 1.39. Puhtaalla suorituksella siitä olisi sen vajaan 10 minuuttia voinut saada pois. Mutta niin olisi varmaan moni muukin.

Yö ei ollut läheskään niin pimeä kuin aikaisempina vuosina. Uusi lamppu toimi loistavasti vaikka sitä tarvitsi lähinnä kartan lukemiseen. Neljällä eri tehoalueella lampusta pystyi löytämään aina sopivan valotehon. Lampun saa sammutettua kokonaan pitämällä nappia pohjassa parin sekunnin ajan. Lisäksi inhottavaa vilkkuvalomoodia ei tässä lampussa ole lainkaan. Ekaa kertaa kisassa olleet lukulasit toimivat hyvin. Ne auttoivat toisaalta kartan luvussa ja toisaalta ne suojasivat hyvin silmiä risuilta. Valitettavasti unohdin ottaa lasit mukaan 4. osuudelle. Myös uusi otsalamppu toimi hyvin. Uudella tehoakulla virtaa riittää myös pitkiin juoksukisoihin. Muuten suunnistus onnistui hyvin siihen nähden, että olen edellisen kerran suunnistanut viime vuonna Kainuun Rastiviikolla. En kevään aikana ehtinyt käymään yksilläkään kuntorasteilla. Toisaalta suunnistus Jukolassa on aika erilaista kuin missään muualla. Väkeä on paljon ja yhteistyötä tehdään. Juoksemisen hankaluutta massan mukana kuvaa parhaiten varmaan Teron ajatukset matkan varrelta, kun hänen teki mieli huutaa muille edessä oleville että "juoskaa kovempaa, kuntoni laskee koko ajan".

Ekan osuuden jälkeen coachin palaute oli rehellistä ja välitöntä:


Nopea palaute from Imatran Voima on Vimeo.

Palautteen jälkeen mietin syntejä syviä ja join vähän lämmintä, mutta muuten laiminlöin varsinaisen tankkauksen. Olisi pitänyt syödä jotain isompaa ennen nukkumaanmenoa. Sain nukuttua lyhyitä pätkiä ennen valmistautumista seuraavalle lenkille. Neljäs osuus PePon riveissä sujui jo hankalammin. Alussa tuli toisella rastilla haettua pari minuuttia rinnerastia. Sen jälkeen suunnistus helpotti, mutta jaloissa tuntui olevan jonkinlaiset lisäpainot. Sen verran oli tahmeaa menoa. Ehkä tuo tankkaus osuuksien välillä olisi pitänyt hoitaa fiksummin ja toisaalta ehkä toi flunssa ja meneillään oleva antibioottikuuri painoi myös menoa. Tai sitten sitä vaan on huono kunto ja liikaa ikää. Joka tapauksessa ilman selityksiä aikaa meni 1.22.

Valmiina 4. osuudelle
Saavuttuani vaihtoon neljänneltä osuudelta pakkasimme kamat ja lähdimme saman tien ajamaan kotia kohti. Kaksi kertaa piti matkalla pysähtyä lyhyelle unitauolle vaikka ajoimme vuorotellen coachin kanssa. Taas on yksi Jukola takana, taisi olla numero 21.

Alla coachin tekemä video viikonlopun reissusta.


Jukola2014 from Imatran Voima on Vimeo.

Linkkejä:
Joukkuetulokset Endurance ja Peräkylän Ponnistus.
Omat väliajat 1. osuudelta ja 4. osuudelta.
Virallisempia Jukola-kuvia.
KopterCamin kuvaa Jukola startista:


Jukola Start 2014 - Kuopio, Finland from KopterCam on Vimeo.

Ensi vuonna sitten Louna-Jukolassa Paimiossa.

sunnuntai 8. kesäkuuta 2014

Viikko 23 ja sairastelua

Mennyt viikko on ollut rauhallista menoa. Edellisellä viikolla alkanut sairastelu on jatkunut käytännössä koko viikon. Keskiviikkona käynti lääkärillä vahvisti epäilyt poskiontelotulehduksesta, joka tarkoitti käytännössä koko loppuviikon menettämistä. Viikonloppuna pääsin lopulta hiukan ulkoilemaan, ei kuitenkaan mitään varsinaista harjoittelua. Enemmänkin sellaista kropan kuulostelua.

Sairastelu on ollut harmillista myös sen kannalta, että en ole päässyt kokeilemaan uutta kelloani käytännössä yhtään. Netistä olen lukenut muiden kokemuksia ja kommentteja. Juoksupalstalta löytyy hyvin kommentteja uuden Polarin mittarin ensikokemuksista. Toivottavasti jo ensi viikolla pääsen enemmän tätä kokeilemaan. Hauska yksityiskohta Polarin Flow palvelussa on se, kun harjoituksen jälkeen sen voi katsoa uudestaan videon muodossa. Kas tässä.

Pihallamme ovat unikot taas parhaimmillaan. Alla yhdistelmä kuvia tästä kauniista kukasta.



Alla taas pari hienoa uutta videota, tällä kertaa jättäri100:lta ja PePon Stairway to Hell -kisasta.




Stairway to heaven from Antti Niinikoski on Vimeo.

Viikonloppuna käytiin myös Perniössä Suomi-Juoksu 100 km kisa. Taso oli kärjessä kova, kun Finnish Marathon Runnersin Henri Ansio juoksi loppuajan 7.28. Tulokset väliaikoineen löytyvät täältä.

Tästä viikosta ei paljoa kerrottavaa jäänyt. Ensi viikolla yritetään taas päästä takaisin juoksurytmiin ja kuulostella tarkkana omaa kroppaa. Viikonloppuna ollaan Kuopiossa kisaamassa perinteisessä Jukolan viestissä. Siellä olisi tarkoitus juosta kaksi osuutta.

sunnuntai 1. kesäkuuta 2014

Viikko 22 ja jättäri100



Viime viikonloppuna alkaneet allergiaoireet eivät lopulta helpottaneetkaan kuluneella viikolla vaikka sadetta on ollut ilmassa ja pölyn määrä on laskenut huomattavasti. Nuha on jatkunut ja kurkkukin on ollut välillä vähän kipeä. Ei kuitenkaan mitään kuumetta.

Lämpötiloissa koettiin alkuviikosta melkoinen takapakki, kun vajaassa 30 asteessa huidellut lämpötila tippui tiistaina kertaheitolla alle 10 asteen päivälämpötiloiksi. Sitä onkin sitten riittänyt muutaman päivän ja vasta tänään sunnuntaina lämpötilat ovat nousseet taas vähän kesäisempiin lukemiin.

Su-Ma-Ti lämpötilat
Viikko oli suunniteltu lepoviikoksi ja sitä se kyllä olikin treenien osalta. Muuta ohjelmaa olikin sitten lepoviikolle kasattu enemmän kuin tarpeeksi. Maanantaina ehdin juosta aamulla töissä matolla lyhyen mäkitreenin. Ei sen kummoisempaa, ihan perustreeni. Tiistaina juoksin töistä kotiin. Meno tuntui todella kevyeltä ja mitään kolotusta ei tuntunut missään.
Tiistaina sain Polarilta sähköpostia uuden V800 sykemittarin tilausten aloittamisesta. Tein siis heti aamulla tilauksen ja jo seuraavana päivänä mittari tuotiin suoraan kotiin. Olipa nopeaa toimintaa.



Käyttöönotto meni melko mutkattomasti sekä tunnusten luominen Polarin Flow -verkkopalveluun, jonne harjoitustiedot ladataan treenin jälkeen. Ainut ongelma oli VPN:n samanaikainen käyttö Flow -palveluun kirjautumisen kanssa. Mittari yhdistetään tietokoneeseen pienen klipsin kanssa. Henkilötietojen ja perusasetusten tekemisen ei mennyt kauaa.


Keskiviikkona kävin fillarilla töissä ja illalla käytiin vielä katsastamassa tulevia kisapaikkoja. Hyvältä näyttää.
Helatorstaina pääsin sitten kokeilemaan uutta sykemittaria ensimmäistä kertaa, kun kävin Nuuksiossa kiertämässä runsaan parituntisen lenkin. Pari kertaa meinasin kompastua juurakossa, kun tuli katseltua enemmän kelloa kuin polkua. Hyvin löytyi tarvittavat tiedot juostessa ja lenkin jälkeen mittari kertasi vielä lenkiltä kerätyt harjoitustiedot. Erittäin hyvä yhteenveto heti treenin päätteeksi. Oma tunne treenistä oli varsin positiivinen.

Torstaina oli tarkoitus myös ehtiä käymään Pirttimäessä, jossa kisattiin jo toinen TTF -osakisa. Aikataulut eivät kuitenkaan mahdollistaneet tätä. Edellinen TTF-kisa käytiin vain puolitoista viikkoa sitten ja jo nyt oli juoksijat haastettu uudemman kerran. Matkana oli 21 kilsaa ja voiton vei ensimmäisen osakisan tapaan JanneH. Naisten puolella Maija Oravamäki vei voiton. Raporttejakin löytyy jo mukavasti: JanneH, Polkuapina, Asta. Alla vielä kisavideo.

text


Perjantaina juoksin aamulla ennen töitä matolla lyhyen lenkin. Kurkku tuntui vähän karhealta, mutta ei mitään vakavampaa. Illalla töiden jälkeen saimme IVOn kanssa olla isäntiä PePon kevätkynnössä, joka oli samalla meidän tulokasilta. Aika meni nopeasti japanilaista ruokaa tehdessä ja 20 henkisen porukan kanssa jutellessa. Vähän meinasi välillä olla ahdasta, mutta sopu sijaa antaa.

Herkkuja


Lauantaina käytiin pikavisiitillä Raumalla ja illalla kotiin tullessa pakkasin tavarat ja jatkoin suoraan Malminkartanolle, jossa jättäri100 on pyörähtänyt käyntiin iltakuudelta. Paikalla oli vuorijuoksun maailman kärjestä lähtien väkeä. Itsellä oli tarkoitus tavata tuttuja ja nousta mäkeä 3-4 tuntia. Olin coachille luvannut, että ihan maksimissaan teen 50 nousua, mutta todennäköisemmin "vain" 20-40.

Alku lähti mukavasti liikkeelle, mutta aika pian alkoi olo huonontua. Oireet oli melko lailla flunssamaiset ja ihan oikeanlaista vaatetusta ei tuntunut löytyvän päälle. Ylhäällä huipulla tuuli aika kylmästi, mutta muuten oli ihan hyvä keli. Juomaa kului yllättävän paljon johtuen voimakkaasta hikoilusta ja sykkeet oli normaalia huomattavasti korkeammat. Parin tunnin kohdalla päätin lopettaa treenin. Siinä vaiheessa nousuja oli kasassa yhteensä 20. Uusi mittari näytti noususummaksi +1290m. Sykkeet oli melkein 10 lyöntiä korkeammat kuin huhtikuun alussa tehdyssä 50-nousun treenissä vaikka tämä treeni sisälsi enemmän taukoja. Kroppaa vaatii nyt lepoa.

Viime vuonna ei ketään noussut tuota 100 kertaa mäkeä ylös. Aika heikosti meni tänäkin vuonna, mutta onneksi Trailplodderi kuitenkin näytti, että homma on tehtävissä. Onnittelut! Kuvia by J.Pitkänen.

Tukikohta fasaaninousun alapuolella.
Trailplodder, 100 nousua takana
Sunnuntaina pidin lepoa koko päivän. Tai käytiin me IKEAssa eli ihan sohvalla makaamiseksi ei päivä mennyt. Viikolle kertyi yhteensä 8,5 tuntia treeniä. Tällä viikolla piti vielä juosta coopperi, mutta siihen ei näiden hengitysvaikeuksien kanssa ollut mitään mahdollisuuksia. Katsotaan jos tässä vielä ennen Sinisteriä saisi sen puristettua. Ensi viikolla oli tarkoitus aloittaa viimeinen kovempi treeniputki Sinisteriä varten, mutta ainakin alkuviikko menee kevyesti.

Vain kaksi päivää sen jälkeen, kun olin vastaanottanut uuden Polarin mittarin sain sähköpostia, jossa kyseltiin palautetta uudesta mittarista. Laitoin heti kommenttia ja pari ehdotusta muutettavista jutuista. Seuraavana päivänä sain kuittauksen, että palautetta on saatu sen verran paljon, että niiden käsittelyyn menee jonkin aikaa. Aika hyvää asiakaspalvelua kuitenkin, että vastailevat näinkin nopeasti.

Pasi on juossut alamäkeen (tai ainakin etelään) jo lähes 1200 kilsaa. Aivan huima suoritus menossa kaikkien muiden karkeloiden lomassa. Muiden vaihtaessa kisasta toiseen niin Pasi sen kun porskuttaa. Kannattaa käydä lukemassa.


Treeniyhteenveto 2023

Vuotta on vielä pari päivää jäljellä, mutta tässä vähän yhteenvetoa treeneistä (päivitetty 2.1.2024). Datat tulee Polar Flown puolelta: Koko...