Viikko 10 ja Samban leiri

TGC:n jälkeinen aika on mennyt edelleen pienen sairastelun merkeissä. Ulkoliikunta jäi vielä vähäiselle alkuviikosta ja muutenkin tein vain pari pientä kokeilua siitä, miten kroppa reagoi sykkeiden nostamiseen. Maanantaina halusin jatkaa jooga-tunteja parin väliin jääneen kerran jälkeen. Kroppa tuntui aika jäykältä, osin ehkä siitäkin syytä, että kisasta oli kulunut vasta runsas viikko. Tunti teki kuitenkin hyvää eikä mitään takapakkia tullut. Tiistai meni töiden merkeissä, mutta keskiviikkona kävin tekemässä kevyen salitreenin. Ei sen kummempaa, mutta pientä herättelyä kaikille lihasalueille. Tämänkään treenin jälkeen ei tullut sen kummempaa takapakkia.

Torstai oli ihan lepoa, mutta perjantaina suuntana oli Solvallan opisto ja Samban viikonloppuleiri. Heti leirin alkuun oli vuorossa Eetun vetämä mäkitreeni Swinghillissä. Alkuverkkojen jälkeen tehtiin kolmen vartin setti nousuja omaan tahtiin. Nousu oli jaettu kolmeen segmenttiin, joissa jokainen segmentti juostiin edellistä kovempaa. Ja alas tietysti sitten palautellen. Itselle treeni oli ensimmäinen juoksutreeni sitten parin viikon takaisen kisan. Ehdin tehdä kahdeksan nousua, joista jokainen tuntui vielä hyvälle. Ihan kaikki ei ollut pelissä viimeisellä kovalla osuudella. Lumi oli mukavan pehmeää, mutta toisaalta pientä vääntöä tuli jalkoihin alamäkeen loikkiessa.

Lauantai oli tiukkaa ohjelmaa aamusta iltaan. Aamupalan jälkeen Sami piti harjoitteluun liittyvän luennon, jossa sivuttiin juoksuharjoittelun kaikkia osa-alueita. Paljon tuli uutta asiaa ja ajatuksia, joita voi peilata omassakin harjoittelussa ja sen suunnittelussa. Ajankohta tälle luennolle ei olisi voinut olla parempi, kun seuraavan viikon aikana on tarkoitus suunnitella harjoitusrunko elokuussa kisattavaan UTMB-kisaan asti. Tähän perään Sami veti vielä 1,5 tunnin sisätreenin, jossa taas käytiin läpi monipuolisesti koko kropan lihakset mm. erilaisilla koordinaatio-harjoituksilla.

Sami ja hänen terveiset

Iltapäivän treeniaihena oli Rymy. Janne oli tullut vetämään Samballe perinteisen rymy-treenin Solvallan  lähimaastoissa, jotka soveltuvatkin tähän mainiosti näin lumisena talvena. Pari tuntia meni mukavasti mäkiä noustessa ja laskiessa. Lunta oli yllättävän paljon ja se pehmensi alastuloja mukavasti. Edellisestä rymy-treenistä on itsellä kulunut jo jonkin aikaa, joten oli taas mukava päästä leikkimään lumeen. Illalla oli vielä Päivin luento motivaatiosta ja tavoitteista. Siinä tuli monille varmasti hyviä kysymyksiä mietittäväksi. Ja vaikka kaikki ei heti viikonlopun aikana kirkastunutkaan niin varmasti monella jäi omat kysymykset taustalle prosessoitavaksi. Saunan ja iltapalan jälkeen itsellä meno alkoi hyytyä ja nukkumatti kutsui jo ennen kymmentä.

Rymyporukkaa

Sunnuntaina vuorossa oli "viikon pitkis". Edellispäivän rymyn sijaan nyt tarkoitus oli päästä vähän juostavammille poluille ja suuntasimmekin Haukkalammen suuntaan, jossa muut ulkoilijat olisivat tampanneet meille hyvät polut juostavaksi. Tämä onnistuikin hyvin ja jopa Romvuoren yli menevä polku oli erittäin hyvässä kunnossa. Jatkoimme siitä länteen ja Holma-Saarijärven kautta Mustalammelle ja Haukkalammelle. Tästä kiersimme vielä Nahkiaispolun, jonka jälkeen palasimme samoja jälkiä opistolle. Vauhti oli mukavan leppoisa. Kokonaisaika jäi itsellä vähän tuosta tavoitellusta kolmesta tunnista, mutta sillä ei ole merkitystä. Kärkiporukka teki vielä lisälenkin opiston maisemissa.

Rauhallisen alkuviikon päätteeksi siis varsin hyvä viikonloppu. Ja mikä parasta niin olo tuntuu nyt hyvälle ja toivottavasti flunssat alkaa vihdoinkin olla voitettu. Alla kuvia sunnuntain lenkiltä.

Viikko 40 ja sadekausi on alkanut

Edellisen viikon lämpimät ja aurinkoiset kelit ovat vaihtuneet tällä viikolla melkoisiin sateisiin, ainakin täällä Espoon Nuuksiossa. Vanha vesimittari ei ole riittänyt edes viikon sademäärän mittaamiseen vaan reunat tulivat vastaan jo torstaina. Saman onkin sitten huomannut Nuuksion poluilla, kun osa hiekkateistä on pahasti rikkoutunut vesimassojen huuhtoessa hiekat ja kivet mukanaan. Fillaroidessa on välillä ollut pakko taluttaa pyörää hankalemmissa paikoissa kaatumisten välttämiseksi.

Ulkoilureiteistä tuli puroja

Puroista tuli koskia

Haukkalampi vähän normaalia isompana

Vettä virtasi teilläkin

Yli reunuksen

Lauantaina paistoi hetken aurinko, piti heti ottaa kuva

Oma treeniviikko meni ihan suunnitelmien mukaan. Tällä viikolla oli tarkoitus jakaa juoksulenkit tasaisemmin pitkin viikkoa, toisin kuin viime viikolla. Loput päivät meni fillaroinnin merkeissä. Maanantaina fillaroin työmatkat sekä kävin tunnin joogassa. Tiistaina järjestettiin Solvallan viereisellä Safari-talolla Nuuksio Classic talkoolaisille pienimuotoiset juhlat. Viime vuonna en päässyt tänne mukaan, mutta nyt olin merkannut tapahtuman kalenteriin jo hyvissä ajoin. Ilta meni mukavasti lenkin, saunan ja hyvän ruoan parissa. Samalla käytiin läpi kisan saamaa palautetta juoksijoilta ja talkoolaisilta. Loistavaltahan tuo kaikin puolin kuulosti vaikka ainahan pientä parannettavaa löytyy.

Keskiviikolle tuli pari lyhyttä lenkkiä, kun vein auton huoltoon. Ei sen kummempaa. Torstaina ja lauantaina ajoin fillarilla Palstarinteelle ja jatkoin siitä poluille juoksemaan. Nyt kun lenkit eivät ole vielä kovin pitkiä niin olen ajanut fillarilla lähemmän kunnon polkuja ja tehnyt sitten varsinaisen juoksulenkin puiston puolella. Torstaille tuli runsas tunti ja lauantaille hiukan yli 1,5 tuntia.

Perjantaina ja sunnuntaina kävin polkemassa Nuuksion poluilla ja teillä. Ostin pari viikkoa sitten karttatelineen fillariin. Olen jo muutaman vuoden suunnitellut sellaisen rakentamista itse, mutta aina se on jotenkin ajanpuutteen takia jäänyt tekemättä. Seikkailukisoihinkin ollaan aina jouduttu lainaamaan muiden telinettä. Nyt kun fillarointia tulee melko paljon ja eiköhän jokunen seikkailukisakin tässä tulevina vuosina ole niin ajattelin korjata tilanteen ja ostaa karttatelineen ihan valmiina. Helpoiten se onnistui tilaamalla teline suoraan Tervalan Mikalta Karttatelineet sivulta. Kerrottuani omat tarpeet telineelle Mika ehdotti kolmesta vaihtoehdosta Miryn telinettä. Nyt parin lenkin jälkeen teline tuntuu todella tukevalta eikä se heilu pomppuisemmallakaan polulla yhtään. Otin siihen vielä suurimman levyvaihtoehdon, jolloin karttaa ei tarvitse taitella postimerkin kokoiseksi. Jos jollain on vielä karttateline hankkimatta parin viikon päästä kisattavaan Synkkään Syysunelmaan niin tätä telinettä voi kyllä suositella.

Uusi karttateline

Kiinnitys ohjaustankoon

Viikolle tuli treeniä yhteensä 13,5 tuntia, jossa 47km/5:20h juoksua.

Viikonlopun päätapahtuma polkupuolella oli ehdottomasti Kolilla kisattu Vaarojen Maraton. Kärkisijat menivät niin naisten kuin miesten sarjoissa ennakkoon vahvimmille polkujuoksijoille. UTTF-liivin sai tänä vuonna naisista ainoastaan Laura Järvinen. Miesten puolella liivejä sai yhteensä 14 juoksijaa. Isot onnittelut kaikille pitkän kauden läpiviemisestä.  Lisää aiheesta voi lukea Vaarojen maraton tulokset ja Trailrunning uutisointi sekä Onevision kuvia.

Viikko 37 ja penkkiurheilua fillarilla

Harjoituspäiväkirja alkaa näyttää jo hieman paremmalta pitkän kuivan kauden jälkeen. Jonkinlaista merkintää treenistä on jo viikon jokaisena päivän vaikka tietysti määrien suhteen ollaan vielä kaukana normaalista. Ja vielähän toi painotus on tietysti pyöräilyssä, kun juoksua ei toistaiseksi pysty kovin paljoa harrastamaan. Mutta omalle mielelle kaikki liikkuminen on hyväksi.

Ajatuksena tällä viikolla oli tehdä jalkalenkkejä joka toinen päivä ja siinä välissä pyöräilyä. Maanantai ja keskiviikko menivätkin työmatkapyöräilyn merkeissä. Lisäksi tein perjantaina 1,5 tunnin fillarilenkin ja lauantai meni käytännössä lähes koko päivä fillarin selässä seuratessani Solvalla swimrun kisaa. Koko viikolle pyörätunteja kertyi runsaat kahdeksan, noin 170 km. Maanantaina kävin perinteisesti joogassa ja tiistaina kävin salilla. Uutena liikkeenä salilla tein pelkällä tangolla kyykkyjä, hypäten kevyesti nousuvaiheen lopussa. Taas pientä uutta ärsykettä takareidelle.

Tiistaina kävin poluilla juoksemassa vajaan tunnin lenkin. Juoksu tuntui hyvälle, tosin lenkkikin oli lyhyt. Torstaina tein vähän pidemmän kiepin ja osin lampun valossa, kun pääsin töiden jälkeen aika myöhään liikkeelle. Aikaa meni runsaat 1,5 tuntia, mutta lopussa huomasi jo jonkinlaista väsymistä. Se oli hyvä muistutus siitä, että kunto on kaukana entisestä ja paljon on työtä edessä. Toisaalta voisi ehkä olla hyvä tässä vaiheessa ottaa vähän kevyempikin päivä. Siksi seuraavana päivänä pyöräilinkin sen lyhyen 1,5 tuntia.

Tiistaina Nuuksion poluilla

Lauantaina meni tosiaan lähes koko päivä swimrunia seuratessa. Olin liikkeellä jo ennen yhdeksää polkiessani Haukkalammen kautta Solvallaan. Ehdin siinä vähän avustaa Tagahoovin Pingutuksen urheita kisaajia, joilla ei tuntunut olevan mitään kiirettä lähtöviivalle. Pienellä hoputuksella aikaa jäi jopa viisi minuuttia.

Kisareitti

Virittelyä

Viritettynä

Lähtötunnelmia takaa...

...ja edestä

Kisaajien lähdettyä matkaan jatkoin itse omaa lenkkiä kohti Salmea, jossa kävin kääntymässä. Salmeen menee kivoja hiekkateitä, joita voi ajaa vähän lujempaa ja rallatella menemään oikein kunnolla. Salmessa olisin voinut pysähtyä vaikka syömään, mutta oli vielä liian aikaista lounaaksi. Siitä sitten polkaisin takaisin Haukkalammelle Kattilan kautta. Tuli siihen yksi pienempi polku, kun ajoin Takalan laavun kautta Kattilaan. Haukkalammelle laskeskelin tulevani samoihin aikoihin kuin kisan kärjen pitäisi ilmestyä paikalle. Pienen odottelun jälkeen kärki tulikin paikalle. Siirryin vielä kilometrin verran reittiä taaksepäin seuraamaan kisaajien nousua pitkien rappusten kohdalle. Siinä olikin hyvä seurata ylös puskevia kisaajia. Ja tulihan sieltä lopulta Tagahoovin Pingutuskin.

Lähestyvä sadealue näytti uhkaavalta

Haukkalammelta ajelin Solvallaan, jossa lyhyt munkki-kahvi pysähdys Haltialla. Siitä tein viimeisen siirtymän Romvuoden eteläpäähän, josta kisaajat juoksivat alamäkeen kohti viimeistä uintiosuutta Nuuksion Pitkäjärven yli. Kisaajat olivat tässä vaiheessa hajaantuneet melkoisesti, enkä nähnyt kuin muutaman kisaaja. Sateen kastelemana jatkoin viimeiset kilometrit kotiin. Matkaa kertyi mukavat 67 kilsaa. Hieno kisa ja hieno päivä. Teron Kosken kisasta ottamat kuvat kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa sekä vierailla Swimrun Finlandin FB sivuilla. Kisan tulokset.


Sunnuntai meni pihahommissa ja muissa askareissa. Iltapäivästä kävin kiertämässä vähän polkuja ja teitä. Leppoisa runsaan tunnin saunalenkki.

Lisää kuvateksti

Pihlajanmarjoja on tänä vuonna runsaasti

Sunnuntai-iltana vielä pieni ulkoilu

Viikolle kertyi treeniä runsaat 13 tuntia, jossa juoksua 32 kilsaa. Kesän Kilometrikisakin päättyi tällä viikolla. Oma saldo oli vaatimaton 1378 km.

Ensi viikolla kisataan Helsinki City Trail, jonka järjestelyistä vastaa Samba. Itse olen mukana auttamassa talkoissa. Toivottavasti saadaan hyvä tapahtuma aikaiseksi ja koukutetaan uusia harrastajia polkujuoksun pariin.

Viikko 36 ja lenkit pitenee

Tällä viikolla oli toinen jälkitarkastus Oravan luona. Lenkkien pidentämiselle tuli vihreää valoa ja seuraavaksi voidaan jo kokeilla 1,5 tunnin lenkkejä. Mitään kovavauhtisia lenkkejä ei tietenkään vielä voi tehdä, mutta sellaista perustekemistä, josta tulee jo iloinen mieli ja pieni hiki. Lisäksi kävin tällä viikolla fyssarilla hakemassa neuvoja kuntoutuksessa. Sain muutaman liikkeen, jolla on tarkoitus vahvistaa pakaralihasta ja sen hermotusta. Näin voisimme saada juoksuun liittyvää työtä siirrettyä takareiden puolelta pakaralle.

Jaksaa jaksaa....odottaa

Jossai Turus

Alkuviikolla tein lenkit edelleen fillarilla ja ensimmäinen juoksulenkki olikin vasta perjantaina, jälkitarkastuksen jälkeisenä päivänä. Ajelin perjantaina fillarilla lähemmäs Nuuksion polkuja ja lähdin pitkästä aikaa käymään juosten Kattilassa. Vaikka lupa oli juosta 1,5 tunnin lenkki niin helppoa se ei ollut. Edellisellä viikolla kipeytynyt pohjelihas tuntui ikävästi koko lenkin ja johonkin se olematon kuntokin oli kadonnut. Vähän oli sellaista kinkkaamista koko lenkki, mutta olihan tämä taas pidempi lenkki kuin edellinen.
Illalla coutsi hieroi pohkeen oikein kunnolla. Lauantaiaamuna koko vasen jalka tuntui ilmoittavan haluavansa pitää välipäivän. Sateinen ilma ulkona ei paljoa innostusta nostanut. Päätimme sitten coutsin kanssa käydä vaan kävelemässä Siikajärven ympäri. Loppua kohden jalka tuntui paljon paremmalta ja toiveet hyvästä sunnuntailenkistä nousivat. Lauantaina vielä sauna ja hieronta saivat pohkeen tuntumaan hyvältä.

Sauvakävelyosasto

Sunnuntaina sainkin sitten tehtyä hyvän yhdistelmätreenin. Poljin aluksi fillarilla Solvallan kautta Haukkalammelle. Sieltä lähdin juosten ensin Nuuksio Clasicin reitille, siihen 27 kilsan kohtaan ja sitten reittiä pitkin aina 37 kilsan kohtaan, josta käännytin takaisin Haukkalammen suuntaan. Metsä oli todella märkä lauantain sateiden jälkeen. Se ei haitannut varsinkaan, kun pohjelihas ei juurikaan vaivannut tällä lenkillä. Se kunto tosin ei vielä näyttäytynyt tällä lenkillä. Kyllä tuo 1,5 tuntia poluilla tuntuu olevan aika maksimi mitä tässä vaiheessa kuntoutusta voi ajatella juoksevansa. Haukkalammelta poljin vielä fillarilla kotiin, kokonaisaika 2:40.

Puolukkaa riittää tänä vuonna

Sunnuntain mutaisilla poluilla

Tällä viikolla alkoi myös jooga ja lisäksi ehdin kerran käydä salilla tekemässä kevyen core-treenin. Viikolle kertyi yhteensä vajaa 9 tuntia treeniä, jossa 4h/100 km fillaria sekä 3h/27 km juoksua. Huomenna on mielenkiintoista seurata, missä kunnossa jalka on nyt toisen lenkin jälkeen.

Viikko 35 ja Nuuksio Classicin talkoissa

Taas on yksi hieno talkooviikonloppu takanapäin. Kotikisa ja kotimaastoissa, eli Nuuksio Classic, järjestettiin eilen jo kuudennen kerran. Perinteisen kisan uutuus oli tänä vuonna ensimmäistä kertaa kisattu 70 kilsan kisa, jossa perusreittiin oli tehty kaksi pidempää lisälenkkiä. Ensimmäinen lisälenkki kiersi Solvallan takamaastoissa kiertäen Urjan, Kattilajärven sekä Vääräjärven. Toinen lisälenkki oli tehty pohjoiselle osuudelle, jossa Kattilan jälkeen ei käännytty vielä länteen vaan jatkettiin pohjoiseen kiertäen Iso-Parikas järvi. Näin koko puistoalue tuli käytännössä koluttua laidasta laitaan.

Itse olin viikonloppuna talkoohommissa. Olipa taas hienoa seurata iloisia polkujuoksijoita ja heidän onnistumisiaan. Perjantaina meni pari tuntia kisakeskuksen valmistelussa tapahtumaa varten. Lauantaina olin opastamassa sekä ultran että maratonin juoksijoita 4,5 kilsan risteyskohdassa. Siinä pääsi kannustamaan ihan kaikkia juoksijoita ensimmäisestä viimeiseen juoksijaan asti. Sen jälkeen keräsin muutaman kilometrin reittimerkintöjä pois maastosta. Sen jälkeen oli tarkoitus auttaa Jussia hänen 70 kilsan urakassa. Hänen gepsi oli kuitenkin simahtanut jo ennen 50 kilsan huoltoa ja päädyin lopulta ajelemaan sokkona Nuuksion polkuja Jussia etsien. Lopulta olimme maalissa lähes samaan aikaa. Onneksi maalikuva ehdittiin kuitenkin ottaa.

Jussi maalissa 70 km jälkeen

Mini-maratonilla riitti innostusta. Kuva: Onevision

Kyllä jatkossa taas kelpaa juosta omissa kotimetsissä, kun polkuja ylläpidetään Nuuksio Classicin tuotoilla. Tänäkin vuonna 7000 euroa polkujen kunnostukseen. Kiitos kaikille kisan osanottajille!

Perinteisesti lahjoitimme jälleen 10 € jokaisen juoksijan osanottomaksusta suoraan hyväntekeväisyyteen. Kohde oli viime vuoden tapaan Nuuksion polkujen ylläpito Metsähallituksen kautta. ”Nuuksio Classic on Metsähallituksen suosikkitapahtuma, koska maastoon ei jää juoksijoista jälkeäkään: ei geelipusseja eikä kulumia. Kilpailu tuo alueelle pelkästään hyvää, esimerkiksi uusia pitkoksia ja kunnostettuja soraosuuksia. Metsähallitus kunnostaa polkuja vuosittain 40 000 eurolla, joten tämä 7 000 euron lahja on merkittävä lisäys tähän kassaan. Nuuksio Classicille on tulossa oma kiitoslaatta Kolmoislammille osoituksen hienosta yhteistyöstä.” kertoi Minttu Perttula Metsähallitukselta. #nuuksioclassic #trailrunning #trailrunningfi #polkujuoksu #bufftrailtourfinland #buffttf #ultratrailtourfinland

Henkilön Nuuksio Classic Trail Marathon (@nuuksioclassic) jakama julkaisu 2. 09ta 2017 klo 7.36 PDT

Kaikki viralliset kuvat löytyvät Nuuksio Classicin sivuilta.
Uutisointi Kestävyysurheilu.fi

Viikonlopun toinen polkutapahtuma järjestettiin Vuokatissa eli Vuokatti Trail Challenge. Siellä olisi ollut hienoa olla myös mukana, mutta kaikkeen ei ole mahdollista osallistua. Toivottavasti vielä jonain vuonna olisi aikaa juosta läpi tuo satasen reitti, joka Vuokatin vaaroja lähestyttäessä ei kovin helpoksi muutu. Tulokset.

Niin, ja olihan tässä vielä se UTMB-viikkokin käynnissä. Siitä on ollut somessa sen verran paljon juttua, joten eipä tässä sen enempää. Tuloksia voi selailla täältä ja Samban fb-sivuilla on paljon juttua ja kuvia. Toivottavasti ollaan itse siellä viivalla vuoden päästä.

Viikonloppuna kisattiin Tsekissä hieman pidempi seikkailukisa, jonka voitto tuli hienosti Suomeen Multisport-tiimille. Kisaraporttia Petrin ja muiden tiimikavereiden menosta voi lukea SleepMonsters -sivuilta. Huomenna kisataan Ruotsissa ötillö -kisa, jota voi seurata myös livenä. Lähtölistalla on myös useita kovia joukkueita Suomesta.

Oma viikko on sisältänyt maastopyöräilyä ja kaksi lyhyttä polkulenkkiä, joista tunteja kertyi runsaat 10.

Viikko 31 ja kesäloma alkaa

Sairaslomat on pidetty ja töissäkin on jo ehditty pari viikkoa olla. Nyt on vuorossa kesäloma, joka ei kuitenkaan ole ihan sellainen kuin olin sen ajatellut olevan. Vielä pitää pari viikkoa kärvistellä ilman juoksua ja vasta sittenkin pitää aloittaa todella rauhassa. Mitenhän ultrajuoksija määrittelee "todella rauhassa"? Onneksi uintia ja fillaria saa jo tehdä sen verran, että pientä sykkeennousua on havaittavissa.

Työlounas

Viikko on mennyt osin uuden lajin parissa. Tällä viikolla olen ottanut ohjelmaan salitreenit, jossa ei kuitenkaan mitään hyppysarjoja tai vastaavaa ole vielä vedetty. Lähinnä yläkroppaa ja corea on tehty ja lisäksi vähän rasitusta terveelle jalalle. Salilla ehdin käydä viikolla kolmesti, joten ihan hyvä setti näin alussa. Käsiä treenatessa huomaa hyvin miten tottumaton tähän hommaan on. Jo parin liikesarjan jälkeen kädet on ihan tötteröllä. Ei varmaan tee huonoa tämäkään treeni. Pärjää sitten paremmin seuraavassa kisassa, jossa tarvitaan esimerkiksi sauvoja. Sama treeni palvelee myös hyvin uintia.

Pyöräilyn kanssa olen vielä vähän varovainen, kun se käy jo selvästi enemmän jalkoihin eikä tässä vaiheessa ole järkeä tehdä mitään ylilyöntejä takareiden kuntoutuksessa. Tällä viikolla teinkin niin, että kävin töissä fillarilla, mutta en polkenut takaisin saman päivän aikana vaan tulin sitten ihan bussilla. Fillari pääsi kotiin vasta pari päivää myöhemmin. Perjantaina tein sitten töiden jälkeen tunnin mittaisen lenkin ihan teitä pitkin. Pyöräilyn jälkeen takareisi ei ole kipuillut tai antanut mitään merkkejä rasituksesta. Eli sopivalla rasitustasolla mennään.

Uimassa ei ole ehtinyt tällä viikolla kuin kerran. Sekin jäi sunnuntaille, kun lauantai meni piiiitkällä kävelyreissulla Helsingin keskustassa jahtaamassa uutta täydennystä Pokedexiin. Kaikki uudet kaverit löytyivät ja nyt voi taas levätä hetken.

Nuuksion elokuuta

Sunnuntaina uimassa

Viikolla on kestävyysurheilun saralla tapahtunut taas paljon. Itse tuli seurattua ahkerasti Lahtelan Miikan suoritusta Tahkotriplassa. Juha Riikonen, Juhana Nieminen ja Miika lähtivät matkaan torstai-iltana uiden ensin 11,4 kilsaa. Sen jälkeen vuorossa oli 540 kilsan fillariosuus ja siihen perään sitten vielä kolme maratonia ja urakka oli valmis. Kokonaismatka oli 678 kilsaa, johon Miika käytti aikaa runsaat 46 tuntia. Tässä vielä Iltasanomien juttu aiheesta. Isot onnittelut koko kolmikolle.

Viikonloppuna kisattiin myös Norjan Tromsassa Skyrace kisoissa. Tästä kisasta on parin viime vuoden aikana noussut yksi suomalaisten polkujuoksijoiden suosikkikisa. Tänäkin vuonna paikalla oli iso edustus kotimaista polkuvoimaa. Suomalaisten kovimmasta tuloksesta vastasi Maija Oravamäki, joka juoksi naisten sarjassa viidenneksi. Tulokset.

Ensi viikolla oman ulkoilun lisäksi tulee aikaa vietettyä taas telkkarin ääressä, kun yleisurheilun MM-kisat käynnistyivät viikonloppuna Lontoossa. Perjantaina nähtiin yksi kisan odotetuin finaali, kun Mo Farah puolusti omaa MM-kultaansa. Vastustajat olivat liikkeellä hyvin erilaisella taktiikalla, kuin aikaisemmissa kisoissa, mutta niin vain britti vei kullan ylivertaisella suorituksella. Kyllä kannatti valvoa vähän pidempään.

Bolt ennen finaalia

Ensi vuoden suunnitelmatkin etenivät hieman tämän viikon aikana. Niistä lisää vähän myöhemmin.

  

Viikko 18 ja Bodom Trail

Huhtikuun vaihduttua toukokuuksi alkoi ilmojen suhteen hieman keväisempi jakso. Aurinko on paistanut joka päivä ja lämmintäkin on riittänyt enemmän kuin edellisinä viikkoina. Yöt on tosin vieläkin käväisseet välillä pakkasella. Hieman hankalampi tilanne on Kuusamossa, jossa lumet ovat kyllä alkaneet näyttää sulamisen merkkejä, mutta viime vuodesta ollaan kuitenkin jo jonkin verran jäljessä. Karhunkierroksen tilanne näyttää jännältä ja voipi olla, että saadaan juuri sopiva koulutuskeli.

Omalta osalta toukokuu on lähtenyt vaihtelevasti liikkeelle. Takareisi ei vieläkään ihan salli kovempien treenien tekemistä, mutta polvet alkaa olla jo paremmassa kunnossa. Itse asiassa tänään sunnuntaina lenkillä vasemmassa polvessa ei enää tuntunut mitään kipua juostessa. En edes muista milloin polvet olisivat tuntuneet näin hyviltä lenkillä. Toisaalta takareisi tuntui edelleen tänään, mutta ei ihan niin paljoa kuin pelkäsin eilisen kovemman lenkin jäljiltä.

Viikko alkoi kevyellä ulkoilulla coutsin kanssa Nuuksion poluilla.

Tyyntä ja aurinkoa

Tiistain oli Samban treenit Pirkkolassa, jossa teemana oli polkujuoksutekniikka ala- ja ylämäessä. Antin vetämässä treenissä oli paikalla mukavasti porukkaa. Uusia juttuja tuli näin vanhemmallekin polkujen tallaajalle. Näitä oppeja pitäisi sitten kokeilla käytännössä lauantaina Bodom Trailissa. Ennen treeniä tuli juostua runsas puoli tuntia aamulla ja iltapäivällä autohuollon takia. Keskiviikkona en ehtinyt tehdä muuta kuin 30 minuutin core-treenin salilla, kun illalla oli 90 minuutin hieronta. Kyllä teki hyvää.

Torstaina takareisi jumitti sen verran, että annoin sille hieman vapaata, kun kävin fillarilla polkemassa Nuuksion ulkoilureittejä. Runsaat pari tuntia meni mukavan vaihtelevassa maastossa. Nappasin tossut mukaan reppuun, jos kuitenkin lenkin aikana tahtoisin vaihtaa juoksuksi. Näin ei käynyt vaan poljin pyörällä koko lenkin. Korvaavasta harjoittelusta saatiin hyvä keskustelu ja paljon vaihtoehtoja FB:n sivuillani.

Tossut repussa

Perjantaina kävin töiden jälkeen Nuuksiossa hölkkäämässä runsaan 1,5 tuntia jalkoja vähän tunnustellen. Kovin suurta parannusta ei ollut havaittavissa ja sekä vasen polvi että takareisi tuntuivat edelleen juostessa. En kuitenkaan halunnut jättää lauantain kisaa väliin, joten näillä mennään.

Lauantain Bodom Trail kisaan oli luvattu vähän viileämpää keliä. Näin ei juurikaan ollut vaan päivä oli aurinkoinen ja lämmin. Itse saavuin Pirttimäkeen jo ajoissa, koska halusin välttää mahdolliset jonottamiset. Ylimääräinen aika ennen kisaa kului mukavasti tuttujen kanssa jutellessa. Olin arvioinut, että sellainen 65-70 minuuttia olis varmaan tällä kunnolla sellainen kohtuullinen loppuaika 12 km matkalla. Kisa alkoi kello 10, kun olin ekassa lähtöryhmässä. Alku meni suhteellisen reippaasti, mutta ei kuitenkaan ihan liian kovaa. Poluilla meno tasaantui ja matka eteni mukavasti jonossa. Ei siinä ollut paljoa mahdollisuuksia tehdä ohituksia, mutta toisaalta vauhti tuntui aika sopivalta. Koska kovia lenkkejä ei juuri ole tullut tehtyä niin en myöskään uskaltanut lähteä kuluttamaan liikaa energiaa ohitteluissa. Silloin kun ohitukseen oli hyvä mahdollisuus niin tein sen.

Perustekemistä vaikka silmät kiinni (kuva Antti Näreaho)

Puolimatkan jälkeen huomasin pystyväni pitämään oman vauhtini aika hyvin ja ohitettavia alkoi tulla enemmän vastaan. Jossain vaiheessa pääsin oman ryhmäni kärkeen ja lähdin jahtaamaan edessä menevää seuraavaa porukkaa. Näin sai pidettyä hyvän rytmin ihan loppuun asti. Viimeinen hiekkatieosuus oli vauhdikasta ja maalissa kello näytti 59:28. Melkoinen yllätys. Tulokset.

Kilometriajat ja reitti.

Maaliintulon jälkeen jäi tunti palautteluun ja klo 12 starttasimme Juhon kanssa 6 kilsan kisaan. Tämä oli jo kolmas peräkkäinen kerta, kun kiersimme yhdessä Bodom Trailia Juhon kanssa. Kierros meni vauhdikkaasti ja lopussa en enää pystynyt vastaamaan Juhon loppukiriin vaan jäin hänestä lähes 20 metriä. Huimaa menoa nuorelta kaverilta, jonka koordinaatio ja polkujuoksutekniikka on ihailtavaa. Ensi vuonna uudestaan.

Sunnuntai meni pihaa haravoidessa ja pienen lenkin merkeissä. Ajoin fillarilla lähemmäs Nuuksion polkuja, jossa tein tunnin kevyen hölkän. Polvi ei tuntunut yhtään kipeältä, joka eilisen kisan jälkeen oli yllätys. Siihen oli varmaan näppinsä pelissä Anders Åkermanilla, jonka hoitopöydällä kävin ennen kotiinlähtöä Pirttimäestä. Toivottavasti tilanne pysyy ja tuo takareisikin saadaan kuntoon.

Edelleen aurinkoista mutta kylmää tuulta

Bodom Trail 2017 kuvia.
Kestävyysurheilun uutisointi.

Ensi viikonloppu menee Spring Adventure -kisassa Jussin kanssa. Mielenkiinnolla (lue kauhulla) odotellaan melonta ja muita vesistöosuuksia, jos ei kelit tästä lämpene. Mutta siitä lisää viikon päästä.

Syksyllä odottaa sitten mielenkiintoinen kisa, kun muutaman vuoden tauon jälkeen ollaan lähdössä uudestaan Spartathlon -kisaan. Asfalttia olisi tarjolla lähes 246 kilsaa. Kirjoittelen tästä jossain vaiheessa lisää, mutta pariin edelliseen kisaraportiin voi tutustua täältä (2008 ja 2010).

Viikko 11 ja viimeinen rypistys

Viimeisen harjoitusjakson viimeinen viikko on nyt kasassa. Mennyt viikko meni juurikin suunnitelmien mukaan. Viime viikosta oli tarkoitus nostaa vähän määriä, nyt aina sinne 28-30 tunnin tuntumaan. Sekin onnistui ilman suurempia ongelmia. Viikon treenit rakentui pitkälti edellisen viikon tapaan. Alkuviikosta paria lenkkiä päivässä ja loppuviikosta kolme pidempää lenkkiä. Tehoja ei luonnollisesti edelleenkään ollut ohjelmassa vaan ainoastaan leppoisaa juoksua.

Maanantai ja tiistai alkoivat runsaan tunnin aamulenkillä. Toinen lenkki meni töistä kotiin juostessa pienen lisälenkin kera. Maanantain toiselle lenkille tuli mittaa runsaat kaksi tuntia ja tiistaina runsaat kolme tuntia. Maanantaina kävin vielä tunnin joogassa ja tiistaina tunnin hieronnassa. Aikapulan vuoksi salitreeni jäi taas väliin.

Kevättä ilmassa

Keskiviikkona tein viikon ensimmäisen pidemmän lenkin, kun kävin Nuuksiossa kiertelemässä polkuja ja metsiä. Kiersin lopulta Iso-Parikas järven ja siitä vielä NC reitin länsipuolisen osuuden Kattilasta Siikarantaan. Repussa ollut otsalamppu tuli tarpeeseen, kun olin kotona vasta puoli yhdeksältä illalla. Lenkille tuli mittaa runsaat 4,5 tuntia. Onneksi coutsi odotti kotona valmiin ruoan kanssa.

Lampun kajossa

Torstaina kävin hölkkäämässä runsaan parin tunnin lenkin Nuuksiossa. Tossujen vertailemisen helpottamiseksi olin laittanut toiseen jalkaan vanhemmat Salomonin Wings kasit ja toiseen jalkaan uuden Sense Ultran. Selkein ero tuntui heti ensimmäisistä askeleista, kun uusi Sense oli huomattavasti Wings kasia pehmeämpi ja vaimennetumpi. Uusi Sense on enemmän salomonimainen tossu, sukkamainen ja pehmeä. Päälikangas on Sensessä myös pehmeämpi. Wings kasi tuntui omassa jalassa hieman kiertojäykemmältä. Lisäksi siinä on Senseä rouheampi nappula. Pidon suhteen pitää vielä odotella lumettomia kelejä niin pääsee toden teolla kokeilemaan.

Salomon Wings8 vs. Sense Ultra

Perjantaina kävin edellisen viikon tapaan Malminkartanolla tekemässä pitkän mäkitreenin. Mäki oli todella jäisessä kunnossa ja nastarille ja sauvoille oli tarvetta ainakin fasaaninousussa. Alamäen tulin taas hiekkatietä pitkin etureisiä säästäen. Runsaan seitsemän tunnin jälkeen nousumetrejä oli kasassa +4000m, joka olikin päivän tavoite. Kilometrejä tuli 41. Tämä treeni voisi vastata nousumetrien ja matkan suhteen yhtä kierrosta Barkleyssa. Tosin suunnistus Malminkartanolla on hieman helpompaa kuin Frozen Head State Parkissa.

Keli oli tuulinen ja sateinen (rakeita, räntää ja vettä)

Portaat oli jo sulana jos niitä olisi halunnut käyttää

Lauantaina kävin Timon ja Jussin kanssa kolmen tunnin polkulenkillä Nuuksiossa. Jaloissa ei tuntunut enää edellisen päivän nousut tai laskut, mutta muuten ehkä kuitenkin jo sellaista henkistä väsymystä. Lenkille lähtö oli aamulla varsin verkkaista ja kaikki muut asiat tuntuvat kiinnostavan lenkkiä enemmän. Tahmean alun jälkeen meno alkoi kuitenkin maistumaan ja hyvässä seurassa matkantekoa tuskin huomasi.

Sunnuntaina oli viikon kolmas pidempi lenkki. Kävimme Asmon kanssa kiertämässä Nuuksion polkuja ilman mitään metsäosuuksia. Vauhti oli hieman normaalia kovempi, kuten aina Asmon kanssa. Neljä tuntia meni mukavasti vaikka loppu tultiin asfalttia pitkin nastarilla. Illalla vielä lyhyt kotikuntopiiri ja coutsin tekemä hieronta.

Viikolle kertyi tunteja hieman vajaa 30 tuntia, jossa juoksua 232 km. Määräviikot ovat nyt takana ja ensi viikolla tunteja kertyy jo huomattavasti vähemmän.

Huomenna tehdään pieni haastattelu Eetun kanssa Barkley-projektiin liittyen. Voit käydä etukäteen tekemässä kysymyksiä FB:ssä.

Yritän tässä tehdä vielä pienen yhteenvedon menneestä treenijaksosta ennen tulevaa reissua.