Viikko 36 ja UTMB:n jälkitunnelmia

Puolentoista viikon turnee Ranskassa ja Sveitsissä on nyt takana. Kotiintuomisina oli taas iso kasa hienoja muistoja ja kokemuksia. Kokonaisuudessaan jäätiin selkeästi plussalle vaikka tämänkertainen kisa ei sujunutkaan ihan alkuperäisen suunnitelman mukaisesti.

Kisavalmistelut sujuivat jo vanhalla rutiinilla. Varusteiden suhteen ei ollut paljoa ihmettelyä varsinkin kun kisaviikon alussa järjestäjät ilmoittivat ettei etukäteen määritellyille kuuman tai kylmän kelin varusteille ollut kisassa tarvetta. Tämä ohjeistus tosin muuttui hieman ennen kisaa, kun sääennuste lupasi yölle kylmää (feels like -10). Tässä kohtaa kyse oli kuitenkin suosituksesta eikä pakollisesta varustemuutoksesta. Tämän takia pakkasin yhden ylimääräisen paidan Courmayerin (70km) dropbägiin. Kipeän polven ja reisiluun takia vaihdoin kisatossuksi Hokan Salomonin sijaan. Ajattelin sen tuovan hieman enemmän vaimennusta alamäessä.

Reppu valmiina

Sadetta suojassa

Keli oli Chamonix'ssa sateinen ennen lähtöä. Suomalaiset kisaajat olivat sen verran levällään, ettei mitään yhteiskuvaa saatu ennen starttia. Itsekin päätin olla ajoissa paikalla, että saisin vähän viimekertaista paremman lähtöpaikan. Taisin olla lähtökarsinassa jo 75 minuuttia ennen starttia. Siinä sitten muutaman muun kanssa odoteltiin lähtöä. Tällä kertaa puheiden ja musiikin vaikutus ei ollut ihan yhtä tunteellista kuin neljä vuotta sitten.

Lähtö meni edelliskertaa paremmin. Ryysis oli paljon hillitympää paremman lähtöpaikan ansiosta. Kannustusta riitti taas usean kilometrin ajan. Noin varttitunnin juoksemisen jälkeen pysähdyin ottamaan takkia pois. Sen jälkeen juoksin pitkään pelkällä lyhythihaisella paidalla ja ajoittain vedin irtohihat käsivarsille ja ohuet hanskat käteen.

Ekat kilsat on tasaista laaksonpohjaa ja porukka juoksee tässä yleensä todella reipasta vauhtia. Itse pidin aika rauhallista vauhtia ennen ensimmäistä nousua Delevretiin. Nousu sujui hyvin. Osa porukkaa puuskutti todella kovaa jo tässä vaiheessa. Omat ongelmat alkoivat ekassa laskussa Saint-Gervaisiin. Parin tunnin jälkeen polvi oli jo aika turvoksissa eikä alamäkijuoksu ollut lainkaan hauskaa. Jouduin jo pitämään lyhyen tauon kesken alamäkeä polven takia. Porukkaa meni melkoisesti ohi tässä kohtaa.

Saint-Gervaisissa fiilis oli vielä ihan hyvä ja coutsikin oli siellä kannustamassa. Täytin juomapullot ja nappasin vähän syötävää huoltopöydiltä. Otsalamppu piti laittaa päähän tässä kohtaa. Myös Johannes oli huollossa samaan aikaan. Lyhyen huollon jälkeen matka jatkui helppoa tasaista ja loivasti nousevaa reittiä. Suurimman osan tästä osuudesta pystyy hölkkäämään hitaasti. Balmen huollossa samat rutiinit toistuivat. Tässä kohtaa laitoin takin päälle. Sen verran alkoi tuuli tuntua kylmälle. Johanneksen kanssa mentiin edelleen samoja vauhteja ja aina välillä törmätessä vaihdettiin muutama sana.

Bonhommelle nousu meni melko hyvin, eikä turvonneesta polvesta ollut haittaa ylämäessä. Noustessa sumu ja tihkusade estivät näkyvyyden lähes kokonaan. Ylhäällä harjanteella tuuli oli jo vähän kovempaa. Reitti menee lyhyen pätkän rinteen suuntaisesti ennen laskeutumista Chapieux'n huoltoon. Tässä kohtaa kaikki oli vielä hyvin, mutta laskuun lähdettäessä polvi ei käytännössä kestänyt juosta lainkaan. Varsinaista kipua siinä ei paljoa tuntunut, mutta turvotuksen takia askel ei tuntunut tukevalta eikä jalkaan voinut alamäessä luottaa. Vähän oli sellainen hutera olo siitä, että onko se jalka siellä alla ottamassa painoa vastaan. Tulinkin koko alamäen hitaasti kävelemällä alas. Onneksi rinteessä oli välillä useita pieniä uria, jotta takaatulevat pääsivät helpommin meikäläisestä ohi. Puolimatkassa pysähdyin ja laitoin repussa kulkeneen polvituen paikoilleen. Se tuntui auttavan jonkin verran, mutta vauhtia se ei suuremmin lisännyt. Tonnin vertikaalialamäki kesti tunnin tulla alas.

Chapieux'n huollossa söin taas pari kakkupalaa kahvilla ja lämmintä keittoa. Kroppa tuntui polvea lukuunottamatta hyvälle. Neljä vuotta sitten syöminen oli vaikeaa jo tässä kohtaa. Siitä huolimatta, että olin viimeksi tullut Chapieux'n huoltoon 35 minuuttia hitaammin. Mietiskelin tässä kohtaa sitä, miten polven kanssa tulisi edetä. Kisan vieminen loppuun tuntui aika kaukaiselta tässä kohtaa. En kuitenkaan halunnut jättää kesken näin varhain vaan päätin jatkaa Courmayeriin asti ja katsoa polven tilannetta siellä uudestaan.

Huollon jälkeen reitti nousee loivasti asfalttitietä pitkin jonkin matkaa. Vaikka nousu oli loivaa niin näillä sijoituksilla lähes jokainen käveli ylämäet. Sauvat kuitenkin toivat mukavasti rytmiä tekemiseen. Polvi tyytyi kohtaloonsa ja oli toisaalta mielissään seuraavasta ylämäkitonnista Seignelle.

Nousu Seignelle kesti yllättävän pitkään. Sade ja sumu tekivät sen, ettei reittiä nähnyt juurikaan. Jyrkimmän osan alkupätkällä otsalamppujen jono kiemurteli vuoren rinnettä, mutta rinteen yläpäässä lähellä harjannetta ei edessä erottanut montaakaan lamppua. Lopulta harjanne, järjestäjien kuputeltta ja "väliaikamies" tulivat pimeydestä vastaan ja pääsimme kääntämään kohti seuraavaa laskua. Ympäröivästä maisemasta ei erottanut mitään.

Edessä oli kolmas pidempi alamäki, tämä tosin vain runsaat 500 metriä. Jo aika varvaisessa vaiheessa tässä alamäessä tein päätöksen, että kisa jää osaltani kesken jo ennen Courmayeria. Tiesin seuraavan huoltopisteen Lac Combalin olevan tien varressa ja saisin sieltä varmaan kyydin Courmayeriin, jossa coutsi oli odottamassa.

Lac Combalissa kävelin suoraan ensiaputelttaan ja kerroin tilanteestani. Runsaan vartin päästä istuin jeepin takapenkillä parin muun keskeyttäneen kanssa matkalla Courmayerin isoon huoltoon. Laitoin myös coutsille tekstarin että kisa jäi kesken.

Sen suuremmin ei keskeyttäminen ottanut koville, kun varmaan alitajuisesti tiesin tilanteen etukäteen. Mahdollisuudet tämän kisan läpäisemiseen eivät olleet tällä kertaa realistiset.
Alla vielä väliaikoja järjestäjien sivuilta. Sijoituksesta näkee hyvin miten ylämäet ovat vielä sujuneet kohtuudella, mutta alamäessä on sijoituksen pudonneet.

Oman keskeytyksen myötä pääsin seuraamaan muiden kisaajien edesottamuksia. Suomalaiset taistelivat maaliin hienosti ja Annin ja Lauran maaliinpääsy UTMB:llä lämmitti erityisesti.

Oma lomareissu jatkui coutsin kanssa vielä Ranskan puolella. Suuntasimme muutamaksi päiväksi Annecyn ja siitä vielä Chartreusen vuoriston seuduille ennen paluuta Geneveen ja kotimaahan. Alla pari kuvaa kisan jälkeen.

Plan de I'Aiguille Chamonix'n rinteillä

Le Fier joki (Gorges du Fier kaunis kanjoni)

Chartreuse'n luostari

Pientä nousua

Päiväkävelyllä

Chartreuse'n vuoria

Viikko 34 ja Polkuporinat on nyt Livessä!

Viimeinen treeniviikko ennen 2018 UTMB-kisaa on nyt pulkassa. Viimeistelyt ovat olleet melkolailla erilaiset kuin mitä olin suunnitellut. Juoksut ovat jääneet minimiin ja tilalle on tullut maastopyöräily, joka sekin on ollut tehokasta, mutta ei kuitenkaan täysin korvaa juoksua. Vaikea on sanoa paljonko polvi on saanut lepoa viimeisen viikon aikana. Ainakaan se ei viikonlopun jalkalenkeillä enää turvonnut samalla tavalla kuin aikaisemmin.

Maanantaina ja tiistaina kävin fillarilla töissä. Olin liikkeellä maastopyörällä, jotta saisin vähän enemmän tehoja polkemiseen. Maanantaina alkoi myös tämän syksyn jooga-kausi ja tiistaina tein pikavisiitin salille core-treenin merkeissä. Keskiviikosta tuli kokonaisuudessaan lepopäivä, kun töiden jälkeen kävin osteopaatilla. Nyt kolmannen käynnin jälkeen lantio alkaa jo olla kohtuu vaaterissa.

Torstaina tein viikon ensimmäisen lenkin poluilla. Parin päivän juoksemattomuuden ja fillaroimisen huomasi heti juoksussa. Vajaan parin tunnin lenkki meni kuitenkin muuten hyvin. Polvessa ei tuntunut mitään "normaalista" poikkeavaa. Perjantaina lähdin töiden jälkeen lenkille maastopyörällä. Lähiseudun poluilla ja hiekkateillä meni kaksi ja puoli tuntia mukavasti. Helppojen polkujen sekä hiekkateiden ajaminen on kyllä hauskaa, kun voi pitää yllä melko kovaa vauhtia. Sen verran pitää kuitenkin olla varovainen, ettei törmää muihin fillarilla hurjasteleviin polkijoihin.

Sekä lauantaina että sunnuntaina tein runsaan 1,5 tunnin polkulenkit Nuuksiossa. Sunnuntaina juoksin viikolla hankkimani polvituen kanssa. Se on Mueller-merkkinen ja ostettu Intersportista.  Ensimmäinen kokeilu oli aika positiivinen. Se ei häiritse juoksua juurikaan ja se tukee polvea mielestäni hyvin eli tämä puoli on kunnossa. Pidemmässä juoksussa luulen, että polvitaipeen iho kyllä menee puhki jossain vaiheessa. Sen verran tiukka se tuli on. Tätä voi varmaan hieman ehkäistä teippaamalla ihoa. Toisaalta luulen, että ihan koko reissua en tukea tule pitämään. Ehkä laitan sen päälle pidemmissä alamäissä.

Valmiina sunnuntain lenkille

Viikolle tuli yhteensä vajaa 13 tuntia treeniä, josta viisi tuntia meni juostessa. Tulevalle viikolle ei jää kuin pari lyhyttä lenkkiä ennen perjantain lähtöä.

Lauantai oli meille coutsin kanssa merkittävä päivä. Pitkään haaveissa ollut oma podcast-sarja kestävyysurheilusta julkaistiin lauantaina. Sarjan nimi on Polkuporinat, jossa ajatuksena on haastatella kestävyysurheilun ja ehkä erityisesti juoksun parissa olevia henkilöitä. Mitään aihealueita ei ole suljettu pois vaan tarkoituksena on saada mukaan mahdollisimman monipuolinen joukko kiinnostavia ihmisiä ja aiheita. Olemme tehneet 20 minuutin pituisen esittelyjakson, jossa kerromme lisää taustoista. Käykäähän kuuntelemassa.



Podcast-sarjan kuuntelu onnistuu sekä Applen iOS että Android laitteilla. Esimerkiksi Applen oman podcast appsin kautta, kun hakukenttään kirjoittaa "Polkuporinat". Sekä Applen että Androidin päällä toimiva SoundCloud podcast appsi toimii myös hyvin. Siitä voit samalla tehdä tilauksen koko sarjaan.

Polkuporinoiden tekijät. Kuva WRC2015 kisasta Saariselällä

Polkuporinoiden logo (nimen keksi Mika Huovinen ja kuvan editoi meille valokuvaaja Anna-Mari West)

Polkuporinoita voit kuunnella myös UltraStanleyPark-sivujen kautta

Myös ensimmäinen varsinainen haastattelu on julkaistu, kun Virolaisen Tarjan kanssa poristiin heinäkuun alussa. Tarjan mielenkiintoinen tarina kannattaa myös käydä kuuntelemassa.

Viikko 13 ja kauden kisakalenteri

Mennyt viikko on ollut treenien osalta suhteellisen onnistunut. Viikolle suunnitellut viisi lenkkiä tuli kaikki juostua suunnitelmien mukaan. Lisäksi kävin keskiviikkona töissä fillarilla. Jotenkin tiistaisen lenkin jälkeen oli tunne, että kroppaa vaatii pientä lepoa juoksusta ja siksi fillarilenkki olikin oivallinen mahdollisuus hoitaa treeni keskiviikon osalta. Tähän saattoi vaikuttaa myös tiistaina tehnyt kovempi salitreeni, jonka johdosta jaloista oli puhti jokseenkin loppu.

Maanantaina juoksin 15 kilsaa leppoisaa kotona matolla. Tiistaina juoksin salitreenin jälkeen parituntisen lenkin pienen mutkan kautta töistä kotiin. Lopussa alkoi meno hyytymään ja päätinkin mennä keskiviikkona töihin fillarilla. Sekään ei ollut ihan helppoa, kun eturengas oli kotiin tullessa aika tyhjä ja meno tuntui lähinnä kyntämiseltä. Navakka vastatuuli ei helpottanut asiaa.

Pääsiäisen keli on ollut aivan mahtavan aurinkoinen ja siitä muutama kuva alla.

Torstaina tein vajaan 2,5 tuntisen Nuuksion aurinkoisilla poluilla. Yhden välipäivän jälkeen juoksu maistui taas. Pitkäperjantaina oltiin Timon ja Jussin kanssa nautiskelemassa kolme tuntia mahtavasta auringonpaisteesta Nuuksiossa. Kiersimme pohjoisessa Iso-Parikkaan ja uskaltauduimme juoksemaan  myös jäitä pitkin. Aivan mahtava päivä ja lenkki huippuseurassa.

Aurinkoa riittää

Valmiina lähtöön Timon ja Jussin kanssa

Lauantai meni pääkaupungissamme edelleen auringosta nauttien. Pääsiäiseksi sattuneet mahtavat kelit olivat saaneet liikkeelle paljon väkeä vaikka osa oli varmasti mökeillään nauttimasta kevään tulosta. Sunnuntaina oli vuorossa taas peruslenkki Nuuksiossa. Vajaa 2,5 tuntia meni vauhdikkaasti. Taas yhden lepopäivän pitämien sai juoksun tuntumaan helpolta ja vauhdikkaalta.

Viikolle kertyi vajaa 14 tuntia treeniä, jossa 11h/103 km juoksua.

Tulevan kauden kisakalenteri alkaa olla kohta valmis. Joitakin asioita on vielä selvittämättä, mutta eiköhän nekin selviä kevään mittaan. Helmikuussa olleen Canarian testilenkin jälkeen fiilis on ollut ihan mallillaan, kun jalka kestää hyvin treeniä ja muuta ulkoilua. Muutaman kevyemmän viikon jälkeen treenikalenteriin on alkanut kertymään tunteja ihan mukavasti. Polarin flow näyttää taas siltä kuin sen pitääkin näyttää tässä vaiheessa vuotta, kun edessä on varsin mielenkiintoinen kesä ja kisakalenteri.

Kauden varsinainen pääkisa on vasta elokuun lopussa oleva UTMBn satamailinen Alppien ympäri. Edellisen kerran kävimme kiertämässä Alppeja vuonna 2014, jolloin oma suoritus jäi sen verran vajaaksi, että tänne on pakko palata vielä kerran. Toivottavasti tulos on tällä kertaa sellainen, että voimme siirtyä hyvillä mielin eteenpäin kohti uusia kisoja.

Ennen elokuun loppua edessä on kuitenkin varsin mielenkiintoinen kevät ja kesä. Tänä vuonna ajatuksena on ollut saada ohjelmaan myös uusi aluevaltaus swimrunin puolelta. Varsinaisesti laji ei ole itselle uusi, mutta en ole koskaan kisannut tässä lajissa. Koska uiminen on vielä varsin lapsenkengissä ja eteneminen vedessä on muihin verrattuna ollut hidasta räpiköintiä, päätin hakea mukaan Team Hyppölän oppiin. He järjestävät kesäkuun lopussa nelipäiväisen leirin Sotkamossa, jonka tarkoitus on treenata mm. uintitekniikkaa Kainuun swimrun leirillä. Leirin toteutuminen on vielä epäselvää, mutta pidetään peukut pystyssä.

Kesän toinen isompi "treenileiri" on jonkinlaisen mäkisetin saaminen kasaan joko kotimaassa tai ulkomailla. Elokuun UTMB:n kannalta tämä olisi varsin tervetullut lisä perustreeniin Nuuksion poluilla. Canarian kisan innoittamana yhtenä ajatuksena on ollut käydä ulkomailla tekemässä jonkinlainen viikon mittainen mäkisetti esimerkiksi Alpeilla. Toinen vaihtoehto olisi käyttää hyväksi heinäkuussa Kilpisjärven keikka hyväksi ja tehdä sen yhteydessä muutaman päivän mittainen mäkisetti. Kilpisjärvelle olen joka tapauksessa lähdössä Tonniset Tunturit tapahtumaan ja siihen samaan yhteyteen saisi yhdistettyä mukavasti NUTS:n Pallaksen kisan. Pientä säätöä vaatii sopivien päivien löytäminen.

Näiden kahden isomman aktiviteetin väliin on ajatuksena saada useampi lyhyt rinttikisa poluilla. Tähän tarkoituksen voisi sopia mainiosti myös tuon lyhyen Buff Trailin kiertäminen, tai ainakin kokonaispisteisiin vaadittavat neljä osakisaa. Vähimmällä matkustelulla saisin kasaan neljä kisaa juoksemalla Bodomilla, Karhunkierroksella, Aulangolla sekä Pallaksella. Bodomilla en ole pidempää 21 kilsan kisaa koskaan juossut, joten sekin olisi uusi kokemus. Aulangolle olen jo ilmoittautunut, joten se on kunnossa. Aulangolla on uusi reitti ja se on sitä kautta mielenkiintoinen uusi tuttavuus. Karhunkierrokselle en ole tehnyt mitään varauksia majoituksen tai ilmoittautumisen suhteen, mutta uskoisin niidenkin onnistuvan. Lyhyt viiskymppinen voisi olla hyvä rypistys ja palvelisi varmasti myös syksyä. Pallaksen viiskymppinen olisi hyvä alustus Kilpisjärven treenisetille.

Buff Trailing lisäksi tarkoituksena on käväistä Salpaus-Rogassa, Jukolassa sekä jossain sopivassa seikkailukisassa, esim Lost in Kainuu. Lisäksi pienempiä kisoja, joita voi bongata esim. Trailrunning-sivuston kisakalenterista. Tähän sopivia voisi olla vaikka Kytäjä Trail, Porkkala Swimrun, Kopparnäs Coast Trail, Retki-Rogaining 24h, Solvalla swimrun, PUF2018 ja ehkä jopa Vaarojen maraton. Tosin Vaaroille on niin vaikea päästä nykyisin, että se saattaa jäädä väliin.

Yllä on vain osa mahdollisista tapahtumista, joita olisi kiva kiertää tulevana kesänä. Toivottavasti tulevasta kaudesta tulee vauhdikas ja taas ikimuistoinen.

Viikko 50 ja viikko jouluun

Epävakaat säät ovat jatkuneet tälläkin viikolla. Tiistaina oli melkoinen lumimyrsky ja sen johdosta sähkökatkoksia riitti vielä pitkälle iltaan. Liikennekään ei sujunut ihan mallikkaasti vaan kotimatka kesti tupla-ajan. Liikenne ei sujunut sen paremmin pyöräteilläkään, kun pyöräilijät eivät näyttäneet pääsevän kovinkaan helposti eteenpäin lumisilla teillä. Aurauskalusto ei vaan riittänyt pitämään teitä puhtaana. Muuten viikolla on välillä satanut vetää ja taas hieman pakastanut. Aurinkokin taisi näyttäytyä jonain päivänä.

Jonottamista lumimyräkässä

Raskasta kissan elämää. Rusina lämmittelee takan päällä

Lunta riittää taas hetken

Tälle viikolle tavoitteena oli tehdä 12 tuntia treeniä. Puolet oli tarkoitus saada juoksusta ja toinen puoli muusta. Tämä toteutuikin melko hyvin. Varsinaista pidempää jalkalenkkiä ei tälle viikolle tullut, mutta yhden avaintreenin sain tehtyä mäkitreenin muodossa matolla.

Maanantai kävin fillarilla töissä. Sen lisäksi oli jooga, jossa tehdyt liikkeet saivat lonkan koukistajat sen verran kipeiksi, että ne tuntuivat vielä torstaina sukkia jalkaan laittaessa. Tiistaina olin sopinut lounastreffit juoksumaton kanssa. Ohjelmassa oli vertikaalitonni matolla. Ensimmäinen puolisko meni 13% ja toinen 15% nousulla. Tunnin aikana ehti tulla melkoinen hiki. Jalat tuntuivat hyvälle kuitenkin koko treenin ajan.

Keskiviikkona kävin töiden jälkeen Nuuksion poluilla juoksemassa 1:45 lenkin. Lunta oli aika paljon edellispäivän lumipyryn jäljiltä ja lenkki olikin aika raskas. Edes suurimmat ulkoilureitit eivät olleet tampattuja vaan umpihangessa sai juosta Haukkalammenkin ympäristössä. Tiistain ja keskiviikon treenien jälkeen takareidessä tuntui pientä väsymystä, joten torstaina tein vain runsaan tunnin lenkin auratuilla teillä. Tosin torstaina pöyrätiet olivat peilikirkkaan jään peitossa, mutta onneksi olin valinnut nastarit alle.

Torstain alkoi myös ilmoittautuminen 2018 UTMB-kisaan. Kahden edellisvuoden arvonnassa saadun hylsyn jälkeen 2018 ilmoittautuminen pitäisi olla pelkkä muodollisuus ilman arvontaa. Pisteet ovat koossa jo vuodelta 2016, ilmoittautuminen nyt tehty ja maksu maksettu. Seuraavaksi pitää jättää lääkärin todistus viimeistään toukokuussa ja olla tietysti elämänsä kunnossa elokuun lopussa. Parin ensimmäisen päivän jälkeen suomalaisia oli ilmoittautunut mukaan arvontaan jo mukava joukko.

Suomalaiset ilmoittautumisen alettua

Perjantaista tuli vahingossa lepopäivä, kun aikataulut vähän venyivät ja lenkille varattu tunti kului muuhun. Toisaalta se taisi olla ihan hyvä, koska lauantaille olin sopinut yhteislenkin Annan ja Jannen kanssa Sysikallion maastoihin. Olihan kyseessä Sysikallio-viikonloppu. Lunta oli kallioilla mukavasti, joka helpotti liikkumista ja pehmensi alastuloja sopivasti. Lähdimme kiertämään ensin 2015 vuoden reittiä. Se oli muistissa vielä melko hyvin. Sen jälkeen kiersimme 2014 vuoden reitin, josta en muistanut paljoakaan. Lopuksi kiersimme vielä ensimmäisen vuoden eli 2013 reitin, joka oli jo paljon juostavampi. Tihkusade saatteli meitä viimeisellä kierroksella, mutta se ei haitannut hyvää fiilistä. Oli hauskaa palata takaisin "rikospaikalle".

Sunnuntaina kävin maastopyörällä ajamassa 50 kilsan lenkin. Paikoin lunta ja jäätä oli sen verran, että pystyssä pysyminen oli välillä hyvän onnen varassa. Tämäkin oli hauska lenkki ja näillä keleillä läskipyörälle voisi olla todella tilausta. Iltapäivällä kävimme coutsin kanssa vielä nauttimassa kulttuuripläjäyksen Sellossa.

Viikolle kertyi yhteensä himpun vaille 12 tuntia, jossa juoksua 40 kilsaa ja fillaria 90 kilsaa. Sali jäi tälläkin viikolla väliin. Ensi viikolla on jouluviikko ja jakson viimeinen. Tarkoitus olisi juosta vähän enemmän ja saada kasaan yhteensä 15 tuntia treeniä.

Viikko 35 ja Nuuksio Classicin talkoissa

Taas on yksi hieno talkooviikonloppu takanapäin. Kotikisa ja kotimaastoissa, eli Nuuksio Classic, järjestettiin eilen jo kuudennen kerran. Perinteisen kisan uutuus oli tänä vuonna ensimmäistä kertaa kisattu 70 kilsan kisa, jossa perusreittiin oli tehty kaksi pidempää lisälenkkiä. Ensimmäinen lisälenkki kiersi Solvallan takamaastoissa kiertäen Urjan, Kattilajärven sekä Vääräjärven. Toinen lisälenkki oli tehty pohjoiselle osuudelle, jossa Kattilan jälkeen ei käännytty vielä länteen vaan jatkettiin pohjoiseen kiertäen Iso-Parikas järvi. Näin koko puistoalue tuli käytännössä koluttua laidasta laitaan.

Itse olin viikonloppuna talkoohommissa. Olipa taas hienoa seurata iloisia polkujuoksijoita ja heidän onnistumisiaan. Perjantaina meni pari tuntia kisakeskuksen valmistelussa tapahtumaa varten. Lauantaina olin opastamassa sekä ultran että maratonin juoksijoita 4,5 kilsan risteyskohdassa. Siinä pääsi kannustamaan ihan kaikkia juoksijoita ensimmäisestä viimeiseen juoksijaan asti. Sen jälkeen keräsin muutaman kilometrin reittimerkintöjä pois maastosta. Sen jälkeen oli tarkoitus auttaa Jussia hänen 70 kilsan urakassa. Hänen gepsi oli kuitenkin simahtanut jo ennen 50 kilsan huoltoa ja päädyin lopulta ajelemaan sokkona Nuuksion polkuja Jussia etsien. Lopulta olimme maalissa lähes samaan aikaa. Onneksi maalikuva ehdittiin kuitenkin ottaa.

Jussi maalissa 70 km jälkeen

Mini-maratonilla riitti innostusta. Kuva: Onevision

Kyllä jatkossa taas kelpaa juosta omissa kotimetsissä, kun polkuja ylläpidetään Nuuksio Classicin tuotoilla. Tänäkin vuonna 7000 euroa polkujen kunnostukseen. Kiitos kaikille kisan osanottajille!

Perinteisesti lahjoitimme jälleen 10 € jokaisen juoksijan osanottomaksusta suoraan hyväntekeväisyyteen. Kohde oli viime vuoden tapaan Nuuksion polkujen ylläpito Metsähallituksen kautta. ”Nuuksio Classic on Metsähallituksen suosikkitapahtuma, koska maastoon ei jää juoksijoista jälkeäkään: ei geelipusseja eikä kulumia. Kilpailu tuo alueelle pelkästään hyvää, esimerkiksi uusia pitkoksia ja kunnostettuja soraosuuksia. Metsähallitus kunnostaa polkuja vuosittain 40 000 eurolla, joten tämä 7 000 euron lahja on merkittävä lisäys tähän kassaan. Nuuksio Classicille on tulossa oma kiitoslaatta Kolmoislammille osoituksen hienosta yhteistyöstä.” kertoi Minttu Perttula Metsähallitukselta. #nuuksioclassic #trailrunning #trailrunningfi #polkujuoksu #bufftrailtourfinland #buffttf #ultratrailtourfinland

Henkilön Nuuksio Classic Trail Marathon (@nuuksioclassic) jakama julkaisu 2. 09ta 2017 klo 7.36 PDT

Kaikki viralliset kuvat löytyvät Nuuksio Classicin sivuilta.
Uutisointi Kestävyysurheilu.fi

Viikonlopun toinen polkutapahtuma järjestettiin Vuokatissa eli Vuokatti Trail Challenge. Siellä olisi ollut hienoa olla myös mukana, mutta kaikkeen ei ole mahdollista osallistua. Toivottavasti vielä jonain vuonna olisi aikaa juosta läpi tuo satasen reitti, joka Vuokatin vaaroja lähestyttäessä ei kovin helpoksi muutu. Tulokset.

Niin, ja olihan tässä vielä se UTMB-viikkokin käynnissä. Siitä on ollut somessa sen verran paljon juttua, joten eipä tässä sen enempää. Tuloksia voi selailla täältä ja Samban fb-sivuilla on paljon juttua ja kuvia. Toivottavasti ollaan itse siellä viivalla vuoden päästä.

Viikonloppuna kisattiin Tsekissä hieman pidempi seikkailukisa, jonka voitto tuli hienosti Suomeen Multisport-tiimille. Kisaraporttia Petrin ja muiden tiimikavereiden menosta voi lukea SleepMonsters -sivuilta. Huomenna kisataan Ruotsissa ötillö -kisa, jota voi seurata myös livenä. Lähtölistalla on myös useita kovia joukkueita Suomesta.

Oma viikko on sisältänyt maastopyöräilyä ja kaksi lyhyttä polkulenkkiä, joista tunteja kertyi runsaat 10.

Viikko 33 ja lisää määrää

Edellinen viikko jäi hieman tavoitetunneista ja niin kävi tälläkin viikolla. Toisaalta tavoite oli ehkä turhan kovakin, joten eipä tässä suurempaa hätää ole. Pari viikkoa vihoitelleet polvet ovat hieman noita treenitunteja verottaneet. Onneksi coutsi on ehtinyt välillä hieroa tiukkoja lihaksia juoksukuntoon.

Maanantai meni leppoisasti pelkästään työmatkafillaroinnin merkeissä. Tiistaina tein päivällä salitreenin, jossa oli mukana myös hyppyjä. Kyykyt jouduin kipeiden polvien takia jättämään väliin. Illalla juoksin vielä 1,5 tuntia töistä kotiin.

Keskiviikkona tein poikkeuksellisesti kaksi lenkkiä. Juoksin aamulla kolmevarttia rauhalliseen tahtiin. Illalla juoksin vielä töistä kotiin. Polvien kannalta helpottaa hieman jakaa päivän lenkki kahteen osaan. Helpotusta polviin toi myös coutsin tekemä hieronta illalla. Torstaina kävin fillarilla töissä ja illalla tein vielä tunnin saunalenkin.

Perjantaina tein taas kaksi lenkkiä. Ensin aamulla vajaa tunnin lenkki järven ympäri ja illalla vielä runsas 1,5 tuntia Nuuksion poluilla. Siinä välissä vielä työpäivä.

Lauantaille olin suunnitellut pidemmän lenkin. Lähdin käymään rauhalliseen tahtiin Salmessa ja takaisin. Lämmintä riitti koko matkan vaikka aurinko ei paistanut ihan pilvettömältä taivaalta. Kosteusprosentti oli varmaan lähes 100%. Ainakin hiki virtasi.

Salmessa oli avattu kahvila seitsemän vuoden hiljaiselon jälkeen. Tarjolla oli peruspullan lisäksi lounastakin. Hienoa, että paikka on jälleen auki ja sieltä saa ostettua pientä syömistä lenkin yhteydessä.

Mustalampi

Aamuaurinko

Salmen kahvila/lounaspaikan aukioloajat

Pitkän lenkin lopussa vähän meno hyytyi, kun juomat loppuivat kesken. Lisäksi oikea polvi vähän reistaili taas. Muuten neljän tunnin lenkki meni mukavasti aurinkoisessa säässä. Illalla coutsi murjoi vielä lihakset juoksukuntoon.

Sunnuntaina tein taas treenit kahdessa osassa. Aamupäivällä kiersin Nuuksion polkuja vajaan parin tunnin ajan. Sen perään pihahommia ja illalla vielä tunnin saunalenkki järven ympäri. Tehokas päivä kaikin puolin.

Viikolle kertyi yhteensä 17,5 tuntia treeniä, jossa 142 kilsaa juoksua ja 64 kilsaa fillaria. Lisäksi yksi salitreeni. Ensi viikolla on edessä kevyt viikko, jonka jälkeen ehdin tehdä kolme reippaampaa viikkoa ennen Kolin kisaa.

Ensi viikko on myös UTMB viikko. Huomenna maanantaina starttaa 350 kilsaa pitkä PLT, jossa tänä vuonna on mukana kaksi joukkuetta Suomesta. Viikolla juostaan lyhyemmät CCC, OCC ja TDS. Perjantaina starttaa sitten itse UTMB, 168 kilsaa pitkä ja +10000m nousumetrin kisa Mt. Blancin ympäri. Mukana on taas iso joukko suomalaisia kaikilla matkoilla.

Ensi viikolla yritän saada pientä yhteenvetoa Suunto Verticalin ja Polarin v800 vertailusta, vihdoinkin.

Viikko 29 ja ultrakisojen yhteenvetoa

Viime toukokuussa Karhunkierroksen yhteydessä Eppu esitti kysymyksen #NUTSLIVEn yhteydessä, että monessako ultrakisassa sitä on tullut käytyä. No siihen en sitten tarkkaa lukua osannutkaan sanoa, mutta siellä 25-30 tienoilla se voisi olla. Siitä jäi sitten vähän sellainen ajatus, että pitääkin kesälomalla yrittää tehdä jonkinlainen kattava listaus noista maratonia pidemmistä kisoista. Itse en ole niistä tarkkaa kirjaa pitänyt, mutta esim. DUV:n sivuilta löytyy suurin osa. Kaikkea ei sieltäkään löydy, joten tässä jonkinlaista yritystä siihen suuntaan.

2004:
Homma on lähtenyt liikkeelle 2004 Hiekkaharjun 6h kisasta. Kyseistä kisaa ei enää järjestetä, mutta se oli useamman vuoden ajan kevään kohokohta ultrapuolella. Lisäksi se oli suhteellisen lyhyt hyppäys maratonilta ultramatkoille. Hiekkaharjun kentällä kisattiin 2003-2010.

 1. Hiekkaharju 6h 8. toukokuuta, tulos 64,150 km kisaraportti ruutupaperilla ;-)

Hiekkaharjun 6h kisa 2004

2007:
Seuraavat pari vuotta menivät telakalla ja polvileikkauksesta toipuessa ja vasta 2007 juoksin seuraavan ultramatkan, taas Hiekkaharjun 6h kisassa. Sen jälkeen ultrailut jatkuivat  seuraavat vuodet säännöllisemmin. Vuosi jatkui Masokistin Unelmassa ja Endurance 24h kisassa, jossa juoksin ekalla kerralla yli 200 km tuloksen. Endurance 24h kisa järjestettiin silloin ensimmäistä kertaa. Lisäksi juoksin ensimmäisen maastoultra/polkukisani Vaajakoskella.

 2. Hiekkaharju 6h 5. toukokuuta, tulos 68,650 km kisaraportti ruutupaperilla ;-)
 3. Masokistin Unelma 100 km Helsinki 11. elokuuta, tulos 9:28:18 kisaraportti
 4. Vaajakosken maastoultra 60 km 6. lokakuuta, tulos 4.46.51 kisaraportti
 5. I Endurance 24h 1.-2. joulukuuta, tulos 204,232 km kisaraportti

Vaajakoskella 2007, vasemmalla Hyppölän Tero ja oikealla Luusalon Mikko

2008:
Seuraavana vuonna juoksin ensimmäisen kerran Tukholman ulkopuolella juostavan Ursvik Ultra polkukisan, 12h kisani radalla sekä ekan Spartathlon kisani. Lisäksi paransin 100 km ennätystäni Perniössä Suomi-juoksussa alle 8h tulokseen.

 6. Ursvik Ultra 75 km 7. huhtikuuta, tulos 7:33:27 kisaraportti
 7. Suomi-juoksu 100 km Perniö 7. kesäkuuta, tulos 7:58:10 kisaraportti
 8. Hallsberg 12h 23. heinäkuuta, tulos 125,930 km kisaraportti
 9. Spartathlon 246 km 26.-27. syyskuuta, tulos 32:13:28 kisaraportti

Ursvik Ultra 2008

2009:
Seuraavana vuonna yritettiin taas pidentää matkoja ja juoksinkin ensimmäisen 48h kisani Ruotsin Skövdessä. Kyseessä oli ratakisa. Lisäksi kävimme Japanissa juoksemassa Sakura Michi Nature run 250 km kisa ja edustettiin Suomea 100 km MM-kisoissa. Loppuvuodesta osallistuttiin ensimmäistä kertaa Mammuttimarssille Nietosjärven Tommin kanssa.

 10. II Endurance 24h 31.1.-1.2, tulos 85,028 km kisaraportti
 11. Sakura Michi Nature run 250 km 32:50:00 kisaraportti
 12. IAU 100 km MM-kisat Torhout 19.-20. kesäkuuta, tulos 8:38:52 kisaraportti
 13. Skövde Ultrafestival 48h 28.-30. elokuuta, tulos 356,984 km (Suomen ennätys), kisaraportti
 14. Vaajakosken maastoultra 60 km 4. lokakuuta, tulos 5:53 kisaraportti
 15. Mammuttimarssi 100 km Padasjoki 23.-24. lokakuuta, tulos 12:19 (parina Tommi Nietosjärvi), kisaraportti

2010:
Seuraavana vuonna sain kutsun Ranskassa järjestettään 48h, jonne kutsuttiin 12 parasta naista ja miestä edellisen vuoden 48h rankingin perusteella. Sen lisäksi olin toista kertaa Spartathlonissa, mutta jouduin siellä keskeytämään vähän ennen Spartaa. Lokakuussa juostu Mammutti Runtu Tommin kanssa oli ehkä yksi vahvimpia suorituksiani ikinä.

 16. III Endurance 24h 30.-31.tammikuuta, tulos 156,406 km kisaraportti 17. Hiekkaharju 6h 24. huhtikuuta, tulos 69,520 km kisaraportti
 18. Surgères 48h 21.-23. toukokuuta, tulos 382,317 km (Pohjoismaiden ennätys) kisaraportti 1 ja 2
 19. Spartathlon 246 km 24.-25. syyskuuta, tulos DNF n. 220 km kohdalla kisaraportti
 20. Mammutti Runtu 160 km Kytäjä 29.-30. lokakuuta, tulos 20:18 (parina Tommi Nietosjärvi) kisaraportti

Alla vielä coutsin tekemä video omista vanhoista otoksista Surgèresin kisasta.

2011:
Heti Mammutti Runtun jälkeen alkoivat ongelmat lantiossa, jossa diagnoosina oli häpyluun rasitusmurtuma. Maaliskuussa juostu yli 1000 harjoituskilometriä taisivat pahentaa asiaa ja lopullinen niitti tuli toukokuussa 48h kisan jälkeen, jolloin häpyluu murtui kokonaan. Syyskuussa leikkaus ja kausi paketissa.

 21. Balatonfüred 48h 6.-8. toukokuuta, tulos 333,014 km kisaraportti

2012:
Seuraavana vuonna aloitettiin kunnon rakentaminen alusta. Kävimme taas Japanissa, jossa ei ollut tarkoitus juosta koko 250 kilsan reissua maaliin. Sivosaven Veikon kanssa juoksimme kuitenkin alusta loppuun yhdessä.  Loppukesästä vielä Skotlannin nummilla oli hieno kokemus, mutta sen jälkeen iski ristiluun rasitusmurtuma selkään ja kausi oli taas paketissa.

 22. Sakura Michi Nature run 250 km 21.-22. huhtikuuta, tulos 33:27:00 kisaraportti
 23. Northumberland Ultra 100 km 4. elokuuta, tulos 13:38:07 kisaraportti

2013:
Alkuvuosi meni lyhyempien tapahtumien parissa varmistaen kropan paranemisen seuraavia koitoksia varten. Loppuvuodesta oli sitten vähän pidempää tapahtumaa, Vaarojen Ultra Kolilla, Mammutti Runtu sekä ensimmäinen Sysikallio.

 24. Vaarojen Ultra 86 km 5. lokakuuta, tulos 10:07:22 kisaraportti
 25. Mammutti Runtu 130 km Raasepori 25.-26. lokakuuta, tulos 16:24 kisaraportti
 26. I Sysikallio 100 km 20.-21. joulukuussa, tulos 20:25 kisaraportti 1 ja 2

2014:
Seuraavana vuonna tähtäimessä oli selkeästi maasto- ja vuorikisat, Sinister 7 Kanadan Kalliovuorilla sekä UTMB Alpeilla. Kalliovuorilla olimme käyneet samassa kisassa jo paria vuotta aikaisemmin, jolloin juoksin vain yhden seitsemästä osuudesta. Lisäksi Sysikallio, jossa kukaan ei kuitenkaan päässyt tällä kertaa maaliin.

 27. Sinister 7 100mi 5.-6. heinäkuuta, tulos 22:47:04 kisaraportti
 28. Ultra Trail Tour du Mont Blanc (UTMB) 168 km 29.-30. elokuuta, tulos 32:40:44 kisaraportti
 29. II Sysikallio 100 mi 20.-21. joulukuussa, tulos DNF 67,5 km jälkeen (27 kierrosta) kisaraportti

UTMB 2014

2015:
Seuraavana vuonna tähtäimessä oli UTTF-kiertueen kiertäminen, sekä tietysti revanssi Sysikalliossa.

 30. NUTS Karhunkierros 160 km 22.-23. toukokuuta, tulos 23:09:46 kisaraportti
 31. NUTS Pallas 125 km 24.-25.heinäkuuta, tulos 15:21:22 kisaraportti
 32. Vaarojen Ultra 86 km, tulos 10:00:51 (130 km kisa peruttiin) kisaraportti
 33. III Sysikallio 100 km 18.-21. joulukuussa, tulos 34:20 kisaraportti

2016:
Tänä vuonna tähtäimessä oli sen 200 mailisen vuorikisan kokeilu, mutta eipä tullut siitä vielä tänä vuonna mitään. Sen sijaan kotimainen UTTF-kiertue houkutteli taas mukaansa.

 34. NUTS Karhunkierros 160 km 27.-29. toukokuuta, tulos 20:30:47 kisaraportti
 35. NUTS Pallas 134 km 15.-16. heinäkuuta, tulos 18:30:37 kisaraportti

NUTSPallas maalissa 2016

Siinä kaikki mitä nyt löysin omista muistiinpanoistani. Saattoi siitä joku ehkä jäädä. Eli onhan tuossa yhteensä 35 starttia, joista kuitenkin vain kaksi varsinaista DNF:ää. Noista aikakisoista saa aina tuloksen, joten niissä ei DNF:ää voi tullakaan.

Tämän viikon osalta treenit on olleet käytännössä nollassa. Ainoastaan yksi kevyt fillarilenkki sekä coutsin kanssa runsaan parin tunnin hölkkä. Jalat ovat kuitenkin tuntuneet paljon paremmilta kuin toukokuussa Karhunkierroksen jälkeen. Ilmeisesti Pallaksella tuli niin paljon kävelyä lopussa, ettei vastaavaa rasitusta syntynyt. Parasta on kuitenkin pitää reilusti taukoa vammojen välttämiseksi. Ensi viikolla aloitellaan hiljalleen seuraavaa jaksoa.

Vuoden 2014 yhteenveto

Jaahas. Taas on vuosi vaihtunut ja olis aika kerrata mennyttä vuotta. Vuoden 2015 suunnitelmat tulikin jo käytyä läpi edellisessä postauksessa, mutta pysähdytään hetkeksi ja katsotaan vielä läpi menneen vuoden juttuja.

Vuosi 2014 jakautui karkeasti kahteen puoliskoon. Ekalla puoliskolla tehtiin pohjia tulevia kisoja varten ja sitten toisella puoliskolla oli kolme kisaa, joissa piti nauttia treenin hedelmistä. Ihan näin hienosti ei kuitenkaan käynyt vaan pientä parannettavaa jäi tulevillekin vuosille. Treenien jaksottamisessa olin palannut takaisin 3+1 jaksotukseen, jossa kolmen kovemman viikon väliin otetaan yksi kevyempi viikko. Aikaisempina vuosina olen puskenut harjoitusjaksoa eteenpäin ilman varsinaisia kevyitä viikkoja. Viikon treenimäärät suunnittelen tunneissa, en kilometreissä.

Vuosi 2014 lähti liikkeelle nopeasti Sysikallio100:n jälkeen. Ekalla viikolla aloitettu ensimmäinen harjoitusjakso kesti ensimmäiset 14 viikkoa. Harjoitusjakson teemana oli nousumetrit. Mitään kovin hyvää vertailupohjaa edellisiin vuosiin ei ole, koska en ole varsinaisesti nousumetrejä aikaisemmin laskenut. Jakson aikana sain kasaan vajaat +45.000 nousumetriä, kun kilsoja kertyi 755 km ja tunteja 117h. Pieni osa noususta on juostu matolla ja loput maastossa. Jakson aikana oli useita mäkitreenejä yksin ja porukassa. Kevään treenit oli hienoa aikaa ja oli mahtavaa huomata oma kehittyminen samassa yhteydessä. Pientä takapakkia tuli yhden Hyppykalliolla tapahtuneen kaatumisen takia.

Punttisalitreenit ja niiden yhteydessä tehdyt hyppyharjoitukset oli myös ohjelmassa, mutta niitä ei kaikesta huolimatta kertynyt ihan suunnitelmien mukaisesti. Monesti oli Antin treenivideo mielessä, mutta ihan näin paljon en saanut itsestäni irti.


Strength and plyo from Antti Niinikoski on Vimeo.

Vuoden toinen harjoitusjakso kesti 11 viikkoa, viikosta 15 viikkoon 25. Tämän jakson teemana oli juoksukilsojen kerääminen. Kilsoja kertyikin suht mukavasti: 43-94-140-105-38-183-169-61-16-16-98 eli yhteensä 963 km ja tunteja 112h. Nousumetrit toisella jaksolla jäivät vajaaseen +22.000 metriin. Jakson lopussa meni pari viikkoa hukkaan poskiontelotulehduksen takia, mutta se olikin sitten vuoden ainut sairastelu. Tosin jouduin syömään yhden antibioottikuurin, joka ei tiedä hyvää lähellä olevia kisoja ajatellen.

Vuoden ensimmäisen puoliskon aikana tuli myös tehtyä jokunen pidempi harjoitus kuten Loppiaisrogaining, Jättäri50 ja Wappu-rymy ja Salpaus-Rogaining. Lisäksi Nuuksio Classicin reitti on tullut melko tutuksi kierrettyäni sen useampaan kertaan kevään ja kesän aikana. Ekalle puoliskolle kertyi yhteensä 337 treenituntia.

Heti toisen treenijakson jälkeen alkoivat keventelyt tulevaa Sinister7 kisaa varten, joka käytiin Kanadan Kalliovuorilla heinäkuun alussa. Itse kisassa oli aika paljon ongelmia vatsan ja jalkapohjien kanssa, mutta muuten reidet ja pohkeet sekä core tuntuivat kestävän hyvin kisan rasituksen. Kokemuksena ensimmäinen satamailinen vuoristossa oli kuitenkin varsin hieno ja kokemusta ja oppia tuli roppakaupalla kauden tulevia kisoja ajatellen. Aika kisassa oli 22.47.

Kanadasta palattuamme painoi jo seuraava kisa päälle. Sinister7 ja UTMB:n väliin jäi vain kahdeksan viikkoa, jona aikana ei kovinkaan ihmeellistä treeniä ehtinyt saada aikaan. Vaihtoehtona olisi ollut
pitää hyvin lyhyt, ehkä viikon mittainen, lepovaihe ja jatkaa kovempaa treeniä UTMB:lle asti. Valitsin kuitenkin vähän pidemmän lepovaiheen, jonka takia tuosta kahdeksasta viikosta ainoastaan kolmena viikkona sain kasaan hieman suuremmat treenitunnit. Vähän tuota treeniä sekoitti vielä siinä välissä käyty Evon seikkailukisa, jossa mentiin Jussin kanssa aika maksimilla 6,5 tuntia.

UTMB meni kisana melkolailla Sinisterin kaltaisesti. Ongelmat vatsan kanssa jatkuivat, mutta jalkapohjat eivät enää haitanneet menoa. Jalkapohjiin suurin helpotus löytyi uusista Hoka -tossuista, jotka osoittautuivat loistaviksi. Nousut UTMB:llä olivat kuitenkin niin kovia, että ilman energiaa matkanteko oli todella hidasta. Aika kisassa oli 32.41, joka jäi tavoitteesta melkoisesti.

Sinister7 ja UTMB olivat hyviä kisoja, mutta kuitenkin vain harjoituksia kauden päätavoitetta varten. Kauden selkeä päätavoite oli Sysikallio100, siis satamailinen. Tarkoitus oli tehdä kolmen kuukauden mittainen treenijakso Sysikalliota varten, jonka aikana keskityttäisiin taas nousumetrien keruuseen ja vahvistamaan juuri Sysikalliossa tarvittavia ominaisuuksia. Tämä suunnitelma ei kuitenkaan pitänyt, kun samaan aikaan olin mukana Mammuttimarssin järjestelyissä. Ratojen suunnittelu vaatikin lopulta niin paljon aikaa, että syyskuun ja lokakuun yhteenlasketut nousumetrit jäivät naurettavalle tasolle. Paljon kertoo se, että Mammuttimarssin ratojen kiertämisessä sain kasaan lähes 1000 fillarikilsaa, mutta samaan aikaan varsinaista juoksulenkkiä vain vajaat 500 kilsaa. Nousumetrejä en kehtaa edes kertoa.

Marraskuussa yritin sitten vähän korjata tilannetta. Siitä tulikin ihan hyvä kuukausi, mutta se oli valitettavasti vain yksi sellainen. Joulukuussa pitikin sitten jo alkaa keventelemään kisaa varten. Marraskuussa sain kasaan 82 treenituntia, joista kolmasosa fillarilla ja loput juosten.

Mutta sitten se Sysikallio. Ei mennyt sekään suunnitelmien mukaan. Sattui vaan liikaa vanhoja ja uusia ongelmia sen läpäisemiseksi. Ei siitä sen enempää enää tässä. Aikaisemmassa raportissa enemmän.

Kisojen tuoman kokemuksen kannalta vuosi oli hieno vaikka itse tulostaso jäikin melko vaatimattomaksi. Treenitunteja kertyi kaikkiaan 703 tuntia, kun viime vuoden tunnit olivat yhteensä 655 tuntia. Niistä juoksutunteja oli 480 tuntia / 3734 km (2013: 310h/2750km) ja fillaritunteja 187 h / 3759 km (2013: 165h/3610km). Muuta treeniä oli noin 25 tuntia salia ja jotain muuta pientä sälää. Vuoden ainoat hiihtokilometrit tuli tehtyä vasta nyt välipäivinä, yhteensä 9 kilsaa ;-) Vuoden nousumetrit olivat yhteensä +116k (Polarilla mitattu). Näistä ei siis ole aikaisemmilta vuosilta dataa, mutta kasvua siinä on varmasti edellisistä vuosista.

Suurimmat ongelmat tänä vuonna liittyivät energioiden imeytymiseen kisojen aikana. Tässä voisikin olla uusi hyvä kehityskohde tulevalle kaudelle. Älkää siis ihmetelkö jos en lenkillä vastaantullessa heti moikkaa takaisin. Mulla on varmaan vaan just suu täynnä pullaa.

Coachin kanssa ennen Sinisterin lähtöä

Viikko 36 katsojana

Viikko on UTMB:stä vierähtänyt. Ajatukset ovat vielä olleet tiukasti Alpeilla vaikka töihinkin ollaan palattu. Tosin välillä on ajatukset olleet jo tulevassakin kisassa. Hetkessä eläminen voi suurien tunteiden kanssa olla joskus aika hankalaa.

Viikko on ollut ulkoilun puolesta rauhallista menoa. Edes fillarilla ei ole tullut töissä käytyä. Lihaksisto on tuntunut jo erittäin hyvälle, mutta väsymys on ollut melkoista. Iltapäivisin on väsy hiipinyt jo puseroon ja on tehnyt mieli mennä nukkumaan. Iltayhdeksältä on ollut viimeistään pakko päästä nukkumaan. Vanhaksiko sitä ollaan tultu?


Uusia kisaraportteja on syntynyt viikon aikana. Alla kooste niistä, joita löysin.
Jukan raportti.
Anssin raportti.
Joukon raportti.
Tommin raportti.
Tomin raportti ja video.



Ja Antin PTL:stä tehty video.

PTL 2014 from Antti Niinikoski on Vimeo.

Lisäksi on Antonin kisaraportti, jossa on paljon samoja piirteitä kuin omassa kisassani. Tosin loppuajat poikkeavat melkoisesti toisistaan ;-)

Lauantaina olimme coachin kanssa seuraamassa Nuuksio Classic kisaa. Paikalla oli muitakin "liivijengin" jäseniä ja kannustus oli paikoin ihan Keski-Eurooppalaista tasoa. Sen verran kovaa soivat lehmänkellot ja muut kilkattimet. Alla muutama kuva.

Kilpailun johtoa

Lähdössä

Kärki Swinghillin mäessä

Janne Mononen

Henri Ansio

Jussi Nokelainen

Janne Hietala

Maija Oravamäki

Loput kuvat löytyvät täältä.

Uutisointia löytyy Kestävyysurheilun puolelta. Buff Trail Tour Finlandin kärjessä paikkansa säilyttivät Maija Oravamäki ja Janne Hietala ennen viimeistä osakisaa Kolilla. Tulokset miehet ja naiset. Myös YLE uutisoi polkujuoksua kiitettävästi. Lauantai-illan pääuutislähetyksessä oli lyhyt kooste tapahtumasta. Hienoa!

Sunnuntai meni ravitsemuspuolen tehtävien parissa, mutta päivällä ehdin käydä ekalla lenkillä sitten utmb:n. Runsaat puolitoista tuntia meni Nuuksiossa rennolla vauhdilla. Lihaksisto tuntui jo aika hyvälle, mutta hengityselimistön kanssa on vielä palauttelua edessä. Ensi viikolla päästään jo vähän enemmän ulkoilun pariin.

Ihmiset ovat selvästi palanneet lomilta takaisin töihin ja viettävät nyt viikonloppuja kauniissa Kansallispuistossamme. Sen verran paljon oli väkeä poluilla.