Suomen Latu - koko kansan liikuttaja

Polkuporinoilla oli kunnia päästä keskustelemaan hetkeksi Suomen Ladun edustajien Anne Rautiaisen ja Panu Könösen kanssa. Pitkät perinteet omaava Suomen Latu on onnistunut hienosti pysymään nykyajassa uudistumalla ja haistelemalla onnistuneesti uudet trendit. Monipuolisesta toiminnasta löytyy varmasti kaikille jotain.

Mitä kaikkea Suomen Latu on tänään voit kuunnella ja lukea alla olevasta linkistä ja tekstistä.



Tule onnellisemmaksi ulkona

Alkuvuodesta julkaistun Tytti Pasasen väitöskirjan mukaan ihminen voi psyykkisesti sitä paremmin, mitä useammin hän liikkuu ulkona.

Suomen Latu on valtakunnallinen ulkoilujärjestö. Visiomme on, että jokainen löytää itselleen mielekkään ja hyvinvointia tuottavan tavan ulkoilla. Siihen ei ole vain yhtä keinoa – keskimäärin suomalaisilla on 13 erilaista tapaa olla ja liikkua luonnossa.

Kuulostaa paljolta, mutta vuodenaikojen vaihtelu ja esimerkiksi vesistöt rikastuttavat ulkoilumahdollisuuksiamme kovasti. Kävelyn ja juoksun lisäksi voi vaikkapa meloa, retkeillä, tarkkailla lintuja ja uida.

Pasasen tutkimuksessa selvisi, että keskittyminen omiin ajatuksiin ja tuntemuksiin, omaan tekemiseen sekä ympäröivään luontoon olivat kaikki yhteydessä parempaan mielialaan luontokäynnin jälkeen.

Luonto tarjoaa elämyksiä. Sitä voi huomioida, mutta se ei edellytä meiltä jatkuvaa tarkkailua ja valppaana olemista. Siksikin se elvyttää ja vähentää stressin kokemista. Luontoon meno on kuin lääkepurkkiin sukeltaisi.

Hyvä luontosuhde kehittyy voimakkaimmin lapsuudessa, alle 12 vuotiaana. Luonnossa leikkiminen ja liikkuminen, itse kokeminen ja tekeminen luo vahvan luontosuhteen. Moni muistaa lapsuudestaan usein vanhempien tai isovanhempien kanssa tehtyjä retkiä. Vahvan luontosuhteen kehittymiseksi on tärkeää, että lasten kanssa lähdetään ulos. Sammalessa kieriminen ja puuhun kiipeäminen on hyväksi aikuisellekin.

Hyvä luontosuhde kantaa ja saa myöhemmin, elämänkaaren eri vaiheissa, hakeutumaan luontoon harrastamaan ja tekemään kulloisiinkin motiiveihin sopivia asioita. Se voi olla vaikka pitkän matkan polkujuoksua tai hiljentymistä maiseman äärellä.

Pasasen väitöskirjan mukaan hyvinvoinnin kannalta tärkeintä on lähteminen. Jokamiehenoikeudet mahdollistavat luontoon pääsyn usein jo kodin läheltä. Se on arvokas mahdollisuus. Käytetään jokamiehenoikeuksia oikein ja vastuullisesti, iloitaan niistä. Ilman jokamiehenoikeuksia luonnossa liikkumisemme olisi kovin toisenlaista.

Tutustu Suomen Ladun monipuoliseen toimintaan osoitteessa suomenlatu.fi

Anne Rautiainen ja Panu Könönen

Kymmenen vuotta blogia

Tällä viikolla, tarkemmin sanottuna keskiviikkona, tuli sitten täyteen yhteensä kymmenen vuotta tätä blogia. Sinä aikana on postauksia tehty yhteensä 510. Ensimmäiset kirjoitukset kesäkuussa 2007 liittyivät ultrajuoksuseura Enduranceen liittymiseen, UTMB reitin kiertämiseen coutsinin kanssa 2006 sekä Haltin valloitukseen 2001.

Ajatukset ja tavoitteet blogin suhteen ovat vaihdelleet aika paljon vuosien aikana. Totetutus on aina riippunut omasta aikataulusta ja miten asioita ehtii selvitellä ja selostaa. Endurancen aikana ehdin kirjoittaaa parin kolmen vuoden ajan seuran jäsenlehteä, joka oli varsin mielenkiintoinen homma. Mutta se vei myös valtavasti aikaa. Kymmenessä vuodessa erilaisia ultrajuoksun tietolähteitä on myös syntynyt paljon uusia eikä kaikkea tai edes pientä osaa pysty itse enää kattamaan. Varmaan siitä syystä tämäkin blogi keskittyy tällä hetkellä pitkälti omien seikkailujen selostamiseen. Toivottavasti blogista on kuitenkin iloa vielä jollekin.

Tämän viikon tapahtumat ovat olleet aika vähissä kuntoutuksen jatkuessa nyt toista viikkoa. Paljoa ei jaksa ja kannata vielä liikkua. Kyynärsauvoilla olen vielä pitkälti liikkunut vaikka ne sai jättää pois jo viikko leikkauksen jälkeen. Toisaalta ilman sauvoja ei vielä tässä vaiheessa saanut paljoa liikkua, joten ulkona olen edelleen sauvoja pitänyt. Perjantaina, kymmenen päivää leikkauksesta, saatiin tikit pois ja seuraavana päivänä päästiin ekan kerran saunaa. Jee. Ensi viikon alussa voisi käydä uimassa Siikajärvessä märkäpuvulla.

Kyynärsauvakävelyä

Aamupalavaihtoehtoja

Tällä viikolla sain postista Suomen Ladun lähettämät uudet Salomonin polkutossut ja esitteitä. Nämä liittyy siihen keväällä käytyyn polkujuoksuohjaajan kurssiin. Nyt vaan sitten odotellaan, että päästään juoksukuntoon ja järjestämään ekaa polkujuoksulenkkiä. Kolmesta tossuvaihtoehdosta valitsin Salomonin S-lab Speedit, joita olen kerran yhteislenkillä kokeillut ja hyväksi todennut. Siinä on aika kapea lesti, mutta pohjassa on tukeva ja iso nappula, joka varmaan toimii hyvin vähän mutaisemmallakin polulla. Polkujuoksu-esitteen kannessa komeilee Noora Honkala, joka on muuten parhaillaan juoksemassa 24h MM-kisoissa Pohjois-Irlannissa Belfastissa. Muutama tunti on kisaa vielä jäljellä ja väliaikojen perusteella näyttäisi olevan tulossa hurja uusi SE-tulos.

Uusia polkujuoksuvarusteita

Ensi viikolla itsellä matkat vähän pitenee ja avovesikausi pääsee käyntiin. Hyviä treenejä kaikille.

Viikko 16 edelleen palautuen

Viikko on mennyt ilman suurempia fyysisiä ponnisteluja. Vasen polvi tuntuu vielä sen verran edellisestä kisasta, että en ole halunnut rasittaa sitä yhtään liikaa vaan lähinnä olen antanut sille aikaa palautua. Karhunkierroksen viiskymppiselle on aikaa viisi viikko ja Kuusamossa olisi jo kiva pystyä juoksemaan ilman suurempia polvikipuja. Sen suurempia tavoitteita en ole kisalle tässä vaiheessa asettanut, mutta olisihan se kiva päästä tekemään hyvä ja tasapainoinen suoritus.

Maanantaina ja sunnuntaina tuli tehtyä pidemmät hölkkäkävelylenkit coutsin kanssa. Tiistaina kävin hölkkäämässä parituntisen Nuuksiossa. Keskiviikkona kävin fillarilla töissä ja ennen kotiintuloa tein parituntisen hölkän Leppävaarassa. Hölkkävauhdit ovat tällä viikolla olleet jopa normaaleja hidasvauhtisiakin hitaampia lenkkejä. Torstaina pidin sitten kokonaan lepoa. Perjantaina tein vajaan tunnin kevyen hölkän Siikajärven ympäri.

Siikajärvestä on jäät jo sulaneet. Kohta alkaa avovesiuintikausi

Lauantai meni Maunulan majalla, jossa Suomen Latu järjesti päivän mittaisen Polkujuoksun ohjaajakurssin. Kurssin tavoitteena oli antaa valmiudet polkulenkin järjestämiseen ryhmille. Perusasioita, joita päivän aikana käytiin läpi niin teoriassa kuin käytännössäkin, oli lenkin suunnittelu, tiedottaminen ja toteutus, varusteiden läpikäynti ja vähän juoksutekniikkaakin. Sen lisäksi juteltiin jokamiehenoikeuksista sekä turvallisuuteen liittyvistä asioista. Nämä asiat on hyvä pitää mielessä, kun tapahtumia järjestää Suomen Ladun nimissä. Omillakin lenkeillä nämä on hyvä muistaa, mutta toisaalta silloin jokainen on vastuussa itsestään. Latu on kuitenkin vastuussa järjestämistään tapahtumista ja niihin osallistuvista ihmisistä, joten siinä mielessä reitit on varmaan syytä suunnitella pahimmat rymykohdat välttäen.

Vähän teoriaa ennen käytäntöä

Kurssiin kuului pari etukäteistehtävää, päivän mittainen kurssi sekä vielä muutama tehtävä jälkikäteen ratkottavaksi. Hyvä ja tiivis paketti, jonka pohjalta ryhmälle järjestettävä turvallinen ja mieluisa polkulenkki onnistuu varmasti. Vastaavia kursseja järjestetään tämän vuoden aikana vielä muutama.

Tulevaa treeniohjelmaa en ole vielä paljoa ajatellut, mutta vielä taitaa mennä pari viikkoa kevyemmällä määrällä ja korvaavilla treeneillä. Ensi viikolla jatkuu jooga ja salitreenit ja eiköhän siinä välissä käydä tossujakin ulkoiluttamassa. Viikonloppuna oleva Salpaus-rogaining jää väliin, mutta tarkoitus on tehdä coutsin kanssa pidempi treeni lähimetsissä. Seuraava varsinainen kisa on Pallaksen kisa heinäkuun puolivälissä. Sinne on kuitenkin vielä hyvin aikaa treenata.

Viiden viikon päästä on tosiaan jo Karhunkierroksen viikonloppu. Lunta on vielä edellisvuotta enemmän, mutta nopeastihan ne lumet sulaa kun kelit lämpenee. Tosin vettä voi Kitkajoessa olla sen verran, että sillat on taas tänä vuonna vaarassa.

Lumitilanne Kuusamossa