sunnuntai 26. kesäkuuta 2016

Viikko 25 ja lisää vauhtia

Tälle viikolle oli suunnitelmissa jatkaa reipasvauhtisia lenkejä ja yrittää sitä kautta hakea vähän nopeutta tähän perusjuoksemiseen. Edellisen viikonlopun Jukolanviestin jälkeen keuhkoissa oli kuitenkin jonkinlaista ahdistusta, eikä edes normivauhtinen lenkki tuntunut kovinkaan hyvältä. Tästä syystä kovat lenkit jäivätkin viikonlopulle Juhannukseen.

Maanantai meni työmatkafillaroinnin ja joogan parissa. Kevään viimeinen joogatunti meni vanhoja liikkeitä kertaillessa. Toivottavasti syksyllä on tarpeeksi porukkaa mukana, jotta tunnit jatkuvat. Tiistaina kävin salilla, mutta en tehnyt yhtään hyppysarjoja vaan säästelin illan reipasvauhtiseen lenkkiin. Lenkistä ei kovin reipasta tullut, kun huomasin aika nopeasti jotain hämminkiä keuhkoissa. Tein sitten vähän kevyempiä vetoja 3 x 2 km Leppävaaran pururadalla, jossa on muuten aika vaativa reittiprofiili. Ilma oli lisäksi aika lämmin ja olin liikkeellä hiukan liian lämpimällä varustuksella.

Keskiviikkona tarkoituksena oli lähteä Hyvinkäälle Kytäjä Trail kisaan, mutta päätinkin olla lähtemättä. Ei ihan tuntunut olo sellaiselta että viitsisi vetää kisavauhtia 21 kilsaa. Kytäjä vaihtui Leppävaaran latupohjiin, jossa kävin juoksemassa vajaan 1,5 tuntia ihan normivauhtisen lenkin. Torstai meni edelleen runsaan 1,5 tunnin normilenkillä Nuuksiossa.

Juhannusperjantaina oli suunnitelmissa lähteä kisaamaan Fiskars Village Run tapahtumaan. Vähän vielä askarrutti tuo olo, mutta päätettiin kuitenkin lähteä katsomaan, miten juoksu sujuisi. Aika paljon tuntuu tapahtuma kasvaneen siitä kun viimeksi ollaan muutama vuosi sitten tapahtumassa käyty. Silloinen nimi oli Degersjön juoksu ja reitti juostiin yhtenä lenkkinä. Nyt edessä oli 2 x 7 kilsan reitti.

Oma kisani lähti liikkeelle vähän normaalia rauhallisemmin. Tarkoitus ei ollut mennä ihan maksimilla alusta lähtien vaan ensin vähän kuulostella menoa ja sitten löytää sellainen hyvä ja reipas vauhti, jota jaksaisi hyvin juosta loppuun asti. Alkuverkassa olo tuntui jo paljon paremmalta kuin alkuviikosta eikä keuhkojen kanssa tuntunut enää olevan ongelmia. Kärki lähti heti omia menojaan mm. Patanan ja Halmeen Tomin johdolla. Reitillä oli muutama nousu ja kierroksen puolimatkassa juostiin Fiskarsin keskustan kautta, vähän sellainen perhoslenkki.


Ekaan kierrokseen meni aikaa 27:30. Toinen kierros meni yksin juostessa. Edessä ollut kaveri oli pari sataa metriä edellä ja takana ollut kaveri vähän lähempänä. Erot eivät juuri muuttuneet kuin ihan lopussa, kun taisin hieman saavuttaa edellä mennyttä kaveria. Aika hyvin jaksoin kuitenkin pitää vauhtia ja toiseen kierrokseen meni aikaa 28.21. Yhteensä siis 55:51 matkan ollessa 14,4 km. Polari näytti matkaksi 14,04 ja Suunto 13,82 km. Tulokset. Olisi pitänyt juosta omassa sarjassa niin olisin päässyt palkinnoille. Alla pari kuvaa ja loput Coutsin ottamat kuvat löytyvät täältä.

Puolimatkassa

Maalissa
Kisan jälkeinen tankkaus
Palkinnoille Niklas, Mikko ja Tomi

Lauantaina käytiin hölkkäilemässä Nuuksion maisemissa, alkumatkasta Coutsin kanssa. Ilma alkoi olla jo aika lämmin ja alkumatkasti piti jo riisua paitaa pois päältä. Ja tietysti sillä seurauksella, että vajaan parin tunnin lenkillä selkä ehti palaa auringossa. Illemmalla tehty uimareissu viilensi onneksi oloa jonkin verran. Sunnuntaina tein sitten viikon toisen (tai kolmannen?) vauhdikkaammaan lenkin. Alkuverkan jälkeen juoksin vanhaa Siikajärven ympärijuoksun reittiä Hankasalmeen ja sieltä metsiä pitkin Siikarantaan yhteensä 10 kilsaa reipasta. Hyvä lenkki vaikka vauhdit eivät ihan kohdallaan olleetkaan.

Viikolle kertyi yhteensä vajaat 13 tuntia treeniä, jossa 100 kilsaa juoksua. Ensi viikolla yritetään uudestaan Coopperia ja lauantaina ollaan sitten Vierumäellä taas viivalla. Tällä kertaa matkana ATTC 16 kilsaa. Sunnuntaina Vierumäellä juostaan BUFF osakisa 43 kilsaa.

Lopuksi vielä Lappee-Jukolan järjestäjien hieno video tämän vuoden kisasta.


sunnuntai 19. kesäkuuta 2016

Viikko 24 ja Jukolaa

Alkuviikko meni perustreenien parissa. Fillarointia ja tiistaina salikäynti. Maanantaina sain tehtyä yhden reippaamman lenkin, kun juoksin kympin tiellä. Meno tuntui aika hyvältä, tosin vauhti oli vähän päälle 4 min kilsalla. Keskiviikkona oltiin Jättärillä tekemässä 15 nousua ja harjoittelemassa nopeita emit-leimauksia. Leimaukset eivät onnistuneet kovinkaan hyvin, mutta muuten pitää olla suoritukseen tyytyväinen. Loppuaika heikkeni vain minuutin viime vuodesta. Sehän on ihan ok jotain 72 vuotiaalle.

Viikonloppuna oli vuorossa Lappee-Jukola, joka olikin meikäläiselle noin 23 Jukolanviesti. Keli oli kyllä ikimuistoinen koko viikonlopun ajan. Sadetta ja tuulta riitti ihan enemmän kuin olisi toivonut. Harvoin on tullut makoiltua teltassa niin paljon kuin tällä kertaa. Ulkona ei viitsinyt ylimääräistä seisoskella, kun tuuli oli ihan tajuton ja vettä tuli vaakasuoraan.

Itse kisa meni taas yläkanttiin harjoitusmääriin nähden. Edellisen kerran taisin olla 1:10 000 kartalla liikkeellä tasan vuosi sitten Jukolassa. Vanhat pohjat jaksaa kantaa yllättävän pitkään.
Oma taktiikka kisaan oli ottaa homma rennosti eikä hoppuilla turhia matkan varrella. En halunnut ottaa myöskään turhia riskejä loukkaantumisen osalta liukkaassa maastossa. Ensimmäiselle rastille oli matkaa runsaat pari kilsaa, pitkä rastiväli siis. Siitä suurin osa meni tiheässä pusikossa juostessa. En ihan löytänyt isompaa uraa vaan letka jossa olin mukana puski aika suoraan uutta linjaa. Lopulta päästiin tielle ja siitä lyhyt pisto rastille. Kakkosella tai kolmosella tuli pieni pummi käydessäni väärällä hajonnalla. Vauhti oli aika leppoisaa ja pidin vaan huolta sopivan rytmin löytymisestä. Seuraavat rastit löytyivät hyvin ilman ongelmia. Jossain puolenvälin jälkeen reitti kulki kisakeskuksen poikki. Se olikin hienosti tehty. Hetken lepo kartanluvusta ja pari mukia urkkajuomaa. Sen jälkeen vielä viimeiset rastit, joiden kanssa ei sen suurempaa ongelmaa ollut. Yritin vähän nostaa vauhtia viimeisellä lenkillä ja niillä pätkillä, joilla se onnistui.

Suurin ongelma tällä kertaa oli silmälasit. Kosteassa kelissä ei niiden kanssa meinannut välillä nähdä mitään. Lopussa jouduin ottamaan lasit välillä päästä nähdäkseni edes juostessa. Kartanlukuun niitä kuitenkin piti käyttää, jolloin ne piti taas laittaa päähän. Ei ihan helppoa. Alla vielä tunnelmia kuvien muodossa.

Teltta pystytetty

Kuraa

Kuka haluaa jäätelöä?

Mutapaini

Sadeviitan pukeminen tuulessa ei ole helppoa

Eteisen puro

Jukolan lähtö
Endun joukkuetulokset.

Jukolan kuvagalleria Yle:n sivuilla.

Viikolle ei kertynyt tunteja kuin vajaat 9, joten ensi viikolla pitää vähän skarpata.

sunnuntai 12. kesäkuuta 2016

Viikko 23 kevyttä lenkkiä

Viikko alkoi taas perinteisellä joogalla. tämä tunti menikin jo paremmin kuin edellisellä viikolla. Sen jälkeen lähdin toiveikkaana jalkalenkille. Jo puolen tunnin jälkeen huomasin, ettei polvet ja lonkat ole vielä ihan palautuneet Karhunkierroksesta. Matkanteko hidastui loppua kohden ja viimeiset pari kilsaa muistuttivat jo raahustamista. Tiistaina pidinkin sitten lepopäivän ja tähän suunniteltu coopperin testi saa jäädä jonnekin tulevaisuuteen. Illalla liikuttiin kuitenkin jonkin verran, kun nakeltiin keilapalloa pari tuntia Peräkylä Openissa. Paras kierros meni kohtuullisesti, tulos 129. Siili vei kuitenkin voiton Gepardin nenän edestä.

Keskiviikko ja torstai meni fillaroidessa työmatkoja. Torstaina kävin lisäksi salilla, jossa pitkästä aikaa tein hyppysarjat muiden liikkeiden lisäksi. Sen verran on aikaa edellisestä visiitistä salille, että takareisissä tuntuivat vielä lauantaina.

Viikonloppu oli suht rauhallista tekemistä. Perjantaina kävin töiden jälkeen Nuuksiossa pyörähtämässä. Edelleen tuntui aika nihkeältä tuo meno. Taitaa se vajaa parituntinen olla vielä liikaa tässä vaiheessa. Ensi viikolla sitten. Lauantaille tein vain tunnin fillarilenkin. Tämän lisäksi tuli tehtyä coretreeniä puusavotan merkeissä.

Klapihommia
Sunnuntaina olin mukana yhteislenkillä Nuuksiossa. Vajaa parituntinen meni leppoisassa vauhdissa. Aurinkokin paistoi jo sen verran, että lämmintä riitti mukavasti. Maasto on nyt todella kuiva vaikka joitakin yksittäisiä sadekuuroja onkin ollut.

Ensi viikolla alkaa vähän suunnitelmallisempi harjoitusjakso Pallaksen kisaan. Ensi viikolla on myös leikkimielinen kisa Jättärillä sekä Jukola. Kyseessä taitaa on 23. kerta Jukolassa ja edessä on toinen osuus Endun joukkueessa.

Tällä viikolla olen myös vähän vertaillut Polarin v800 mittaria ja Suunnon Ambit3 Vertical mittaria keskenään. Yritän saada niistä jotain kirjoitusta aikaiseksi tässä lähiaikoina.

Mittarit latauksessa

v800 vs. Ambit3 Vertical
Tälle viikolle kertyi 11 tuntia treeniä, jossa puolet juoksua.


sunnuntai 5. kesäkuuta 2016

Viikko 22 lepoa ja suunnittelua

Rankemman kisan jälkeen kropalle on hyvä antaa vähän lepoa ennen seuraavan treenijakson alkua. Ja lepoa kroppa onkin saanut tällä viikolla. Maanantaina oli jooga, jota vähän etukäteen pelkäsin. Se kuitenkin avasi mukavasti paikat ja pystyin tekemään useimmat liikkeet ilman suurempaa kipua. Kolmena päivänä sen jälkeen fillaroin työmatkat ja sekin teki hyvää jaloille. Ei mitään kovaa polkemista vaan kevyttä rullailua lämpimässä ilmassa. Tuo lämpö taisi lisäksi auttaa lihasten palautumista.
Viikon kolme viimeistä päivää menivät NLP -viikonlopussa. Kurssin viimeinen viikonloppu rutistettiin kasaan ja sunnuntaina saatiin todistukset. Hieno kevät mahtavassa porukassa sai päätöksen ja tästä matka jatkuu uusin silmin.
Tiploomi

Coutsi ehti myös saada valmiiksi videon viime viikonlopun Karhunkierroksesta. Katsokaa ja nauttikaa.


Huomenna aloitetaan harjoittelut kohti Pallasta. Rytmitys harjoituksen suhteen on jo aika selvä ja ennen Pallasta tulee tehtyä pari kovempaa polkukisaa. Yhtenä kisana on Vierumäen 16 km kisa heinäkuun alussa, johon jo ilmoitauduin. Toinen sopiva kisa ajankohdan suhteen olisi tuo Kytäjä Trail viikolla 25. Ja tietysti Jukolassa tulee käytyä Juhannuksen jälkeisenä viikonloppuna. Tällä kertaa edessä on toinen osuus Endurancen joukkueessa.

Tulevalla viikolla on jo kaksi kovaa koitosta, kun tiistaina mitellään Pepo Openissa keilauksen kuninkuudesta. Keskiviikkona on töissä Cooperin testi, joka tulee aika nopeesti Karhunkierroksen jälkeen. Toisalta tässä on ehtinyt levätä hyvin. Katsotaan miten asiat kehittyy.

torstai 2. kesäkuuta 2016

Viikko 21 ja Karhunkierroksen kisaraportti

Kisapaikalle saavuimme torstaina. Teimme coutsin kanssa lyhyen kävelyn Rukan alppikylään syömään. Samalla ehdimme vaihtaa kuulumisia jo paikalla olleiden muiden tuttujen kanssa. Ilma enteili jo aurinkoista viikonloppua.
Näkymät Rukan huipulle
Jokke ja Eppu vakavina toimistolla
Loppuilta meni kisakamoja pakatessa sekä Epun haastateltavana Lauran ja Lauran kanssa. Tunnin verran juteltiin polkujuoksusta ja siihen liittyvistä jutuista. Haastattelu taltioityi tietysti #nutsliveen:


Kisakamat
Kisa-aamuna käytiin hakemassa numerolaput ja gepsit järkkäreiltä kisatoimistosta. Paikalla oli heti ysiltä iso joukko muitakin innokkaita satamailiselle lähtiöitä. Myös Välittäjä seurasi tarkkana tilannetta, jos vaikka joku olisi tarvinnut olkapäätä.
Satamailisen jono sekä Välittäjä
Vielä ennen lähtöä otettiin Samban yhteiskuvaa
Samban tiimi Karhunkierroksella juuri ennen 160 km lähtöä (Kuva: Ali)
Kello 12 kisa lähti liikkeelle melko reippailla sykkeillä. Itse vauhti ei tuntunut kovalta, mutta mittari ilmoitteli sellaisia lukemia, että välillä vähän hirvitti. Valtavaaran ylämäet mentiin kaikki kävellen kuten edellisenäkin vuonna. Kevyt tuuli puhalsi takaa ja tuntui kuin ilma ei olisi liikkunut ollenkaan. Olin erittäin tyytyväinen, etten ollut laittanut pitkiä juoksuhousuja. Pilvettömältä taivaalta paistanut aurinko lämmitti entisestään keliä, joka ei kuitenkaan tuntunut ihan liian lämpimältä. Itse pidän vähän lämpimämmästä kelistä.

Konttaisen huoltoon tulimme vajaat viisi minuuttia aikataulua edellä. Join siinä vähän varastoon ja täytin pullot. Coutsi oli muiden kanssa siinä tietysti kannustamassa. Olin mukana kärkiporukassa Toivasen Antin, Simpasen Juuson ja Lepistön Jonin kanssa. Huollon jälkeen lähdettiin nousemaan portaita mäkeen. Tässä vaiheessa Juuso lähti etenemään omaa vauhtiaan. Myös Joni ja Antti etenivät hieman meikäläistä nopeammin. Vähän 15 kilsan jälkeen alkumatkasta syöty suklaapatukka tuli suoraan läpi ja jouduin tekemään puskareissun, jossa tuhraantui vessapaperin lisäksi pari minuuttia aikaa.

Juuman huolto tuli vastaan nopeammin kuin olin suunnitellut, noin 12 minuuttia nopeammin. Olin saanut puskareissun jälkeen syötyä geeliä, mutta suklaan kanssa pidin pientä taukoa. Juumassa join taas ylimääräistä ja täytin pullot urheilujuomalla. Matka jatkui nyt hienoja maisemia ihaillen. Juoksu kulki mukavasti, mutta kesti aina Kitkajoelle asti noin 30 kilsan paikkeille ennen kuin sain Antin ja Jonin kiinni. Mentiin siinä hetki yhdessä, mutta sitten kaverit jäivät taakse. Kitkajoen ranta on aika tekninen ja juoksu vaatii vähän enemmän paukkuja. Vähän samanlainen paikka kuin Nuuksio Classicin idänpuoleiset järvenrantapolut.

Jussin kämpälle tullessa tarkoitus oli täyttää tyhjentyneet juomapullot, mutta eihän siellä ollutkaan huoltoa. Muistin tämän väärin. Onneksi vähän kämpän jälkeen oli järvi, jonka rannasta polku kulki. Siitä sitten lyhyt pisto järvenrantaan ja pullot täyteen. Sekaan vielä Nuun -poretabletit. Jussin kämpän jälkeen reitti on Oulankajoen varressa helppokulkuista ja melko tasaista neulaspolkua aina Oulangan luontokeskukselle asti.

Matka oli taittunut edelleen suunnitelmaa nopeammin Oulangan huoltoon, jossa olin 38 minuuttia edellä aikataulua. Ensimmäiset 53 kilsaa olivat tulleet ajassa 6:03. Juuso oli tässä vaiheessa runsaat 20 minuuttia edellä. Keli oli edelleen lämmin ja vettä oli kulunut huomattava määrä. Myös sykkeet olivat edelleen aika korkeat, mutta päättelimme coutsin ja välittäjän kanssa sen johtuvan korkeasta iästä eikä liian kovasta vauhdista. Tieto helpotti tässä kohtaa ratkaisevasti ja uskalsin jatkaan matkaa samoilla vauhdeilla lyhyen huoltotauon jälkeen.

Oulangan ja Hautajärven välinen osuus on pääasiassa helppoa polkua poislukien muutamat lyhyemmät tekniset osuudet. Matka taittui mukavasti musiikkia kuunnellessa. Aurinko alkoi kuitenkin olla aika matalalla tässä kohdin ja paistoi lisäksi suoraan edestä. Auringonpaiste silmissä aiheutti sen, että kompastuin kiviin ja kantoihin useamman kerran kertaakaan kuitenkaan kaatumatta. Vähän siinä tosin oli varpaat kovilla. Jossain vaiheessa ennen Hautajärveä hengitys muuttui raskaammaksi ja tuntui, että joudun tekemään enemmän töitä hengittämisen eteen.

Coutsi puolimatkassa: "Sähän puuskutat"
Onneksi vielä huumoria oli mukana eli asiat eivät olleet niin huonosti.

Hautajärvelle saavuin edelleen 37 minuuttia edellä aikataulua ajassa 9:28. Hautajärveällä pidin yhteensä seitsemän minuutin tauon, jossa vaihdoin kuivan pitkähihaisen paidan sekä irtohihat. Samalla söin puuroa ja join kupin kahvia. Reppuun ladattiin lisää geelejä ja pullot täytettiin urkkajuomalla. Lähdin Hautajärveltä noin 35 minuuttia Juusosta jääneenä. Ajattelin kuitenkin, että tästä se kisa vasta alkaa ja lopussa voi tapahtua mitä vaan.

Paluumatkalla taktiikkana oli juosta mahdollisimman paljon helpoista neulaspolkuosuuksista. Edes hitaasti, kun sekin on nopeampaa kuin kävely. Tiesin, että hidasta teknistä polkua tulee vastaan vielä niin paljon, että siellä juokseminen onkin sitten väsyneillä jaloilla paljon vaativampaa. Sainkin motivoitua itseni sellaiseen vauhtiin, että Oulankaan saavuin vähän yhden jälkeen yöllä. Olin käyttänyt vain vajaat kaksi minuuttia enemmän aikaa paluumatkaan kuin menomatkaan. Todella tasaista tekemistä.

Oulangassa coutsi oli taas huoltamassa. Lisää geeliä, kuppi kahvia, kaakaojuomaa, vissyä, ja tietysti urkkajuomaa. Kylmän puroveden juominen oli ärsyttänyt vähän vatsaa ja lämmin kahvi tuli kuin tilauksesta. Lähtiessä nappasin mukaan vielä keitetyn kananmunan, jonka syömiseen meni pitkä tovi. Ei kuitenkaan niin pitkään kuin yhden riisipiirakan syömiseen Hautajärveltä lähtiessä. Sitä nakersin yhteensä 13 kilsan ajan ennen kuin se oli syöty. Ei ihan mitään pikaruokaa. Oulangassa laitoin lisäksi hanskat käteen. Aamuyöstä lämpötila oli alimmillaan nollan tuntumassa ja soiden ylityksissä matalat puskat ja koivut olivat jäässä. Vaatetta oli kuitenkin juuri ja juuri riittävästi eikä takkia tarvinnut ruveta vetämään niskaan.

Olin jo Hautajärveltä lähtiessä saanut vastaantulevilta juoksijoilta tietoja, miten paljon ero Juusoon oli. Välillä tosin väliajat tuntuivat menevän jonkin verran ristiin. Ero tuntui kaventuvan, mutta ei ihan hirveästi. Jatkoin vaan sitkeästi omaa juoksua kaikissa mahdollisisa paikoissa ja kävelin ainoastaan ylämäet sekä pahimmat juurakot. Vähän ennen Jussin kämppää täytin pullot saman järven rannassa kuin menomatkalla. Itse kämppä näytti hiljaiselta.

Pari kilsaa ennen Kitkajoelle laskeutumista sain vihdoin Juuson kiinni. Matkaa maaliin oli vajaa 35 kilsaa. Juuso sanoi energioiden olevan loppu ja tuli aika hitaasti alamäkeä. Vaihdoimme muutaman sanan ja jatkoin sitten siitä matkaa omaa vauhtia. Juoksu maistui tässä vaiheessa ja tietysti siirtyminen kisan kärkeen antoi lisäpotkua. Muutaman kilometrin päässä ollut Juuman huolto tulikin sitten nopeasti vastaan. Täällä coutsi oli taas piiskaamassa viimeisille 23 kilsalle.

Viime vuonna matka Juumasta Konttaisen huoltoon oli aivan älyttömän hidas ja raskas. Matkalla ylitetään useampi vaara ja olin muistuttanut etukäteen itselleni tämän osuuden vaativuudesta. Siitä huolimatta osuus yllätti pituudellaan. Myös aurinko alkoi olla sen verran korkealla, että pitkähihaisessa paidassa alkoi olla ahdistava olo. Irtohihat ja hanskat olin riisunut jo aikoja sitten.

Konttaisen huollossa oli coutsin lisäksi vain Sisun kaverit Jari ja Mika. Muuten huoltopiste ei vielä ollut auki. En kuitenkaan tarvinnut mitään huollosta viimeiselle osuudelle Valtavaaran yli vaan join vain vähän suklaajuomaa coutsin huoltokassista. Mukana viimeiselle osuudelle kulki yksi täysi pullollinen urkkajuomaa. Tässä vaiheessa urkkajuoman juominen ei enää oikein maistunut ja sainkin sitä vain pari kulausta kerrallaan alas kurkusta. Huollossa kuulin myös, että takana tulevista ei enää ollut uhkaajiksi, Markus ja Heikki olivat melkein 10 kilsaa perässä ja Juuso oli keskeyttänyt kisan.


Lyhyen tauon jälkeen lähdin viimeiselle osuudelle. Taktiikka oli yksinkertaisesti pysyä vain liikkeessä. Yhdessä ylämäessä oli pakko pysähtyä hetkeksi, kun toinen pohje alkoi vähän kramppaamaan. Ennen Valtavaaran ylitystä en paljoa pystynyt juoksemaan jyrkkien ylämäkien ja alamäkien takia. Valtavaaran jälkeen on loivempaa polkua, jota pystyin kevyesti hölkkäämään. Viimeisessä ylämäessä otin vähän lunta käteen ja yritin vilvoittaa oloa laittamalla sitä pään päälle. Jossain vaiheessa kuulin Korttisen Antin äänen ja taisin kysellä useamman kerran, että onhan tämä viimeinen ylämäki. Antti vakuutti, että on se. Usko pois.

Viimeiset portaat? (Kuva: Antti K.)
Ylämäen jälkeen juoksimme Antin kanssa kohti maalia. Samban päävalmentaja Harri heitti vielä loivassa alamäessä, että tekniikka näyttää pysyneen kasassa. Kääntyessäni "kummun takaa" nähdäkseni maalin alkoi alhaalla maalialueella kauhea kannustus ja huuto. Porukka näytti olevan Rukan alppikylässä enemmän kuin sinne mahtuu. Eppu oli viivästänyt 53 kilsan kisaajien bussikuljetusta lähtöpaikalle sen verran, että ehtisin maaliin ja saisin kunnon vastaanoton. Oli aivan mahtava tunne rallatella alamäkeen kohti maalia sellaisen huutomeren halki. Toivottavasti 53 kilsan juoksijatkin saivat omaakin fiilistä nostatettua. Maalissa aika näytti 20.30.

Maaliintulo

Soikkelin Jarin video maaliintulosta:



Tekstistä saattaa välittyä tunne, että kisa oli helppo. Näin ei kuitenkaan ollut. Kisan aikana ei kuitenkaan tullut sellaisia ongelmia, joiden kanssa ei olisi voinut jatkaa. Kivut oikeassa jalkaterässä, polvissa tai hengityksen vinkuminen olivat kuitenkin siedettävällä tasolla. Vaatiihan sen jonkin verran kestää tätä kipua kymmeniä kilometrejä.
Kaikki varusteet toimivat loistavasti. Inovin tossu oli juuri riittävä tälle matkalle. Pari päivää jalkapohjat olivat kipeänä, mutta ei mitenkään pahasti. Ainut hiertymä koko reissulla tuli sykevyöstä rintaan. Jaloissa ei ollut mitään hiertymää.

Isot kiitokset taas coutsille loistavasta huollosta ja hyvin rasvatusta piiskasta. Huollossa säästyi paljon aikaa, kun geeliä ja juomaa tuli pyytämättä suoraan nokan eteen. Tuolitkin oli piiloitettu huollossa, ettei aikaa kuluisi istuskellessa. Kiitokset myös Astalle, välittäjälle ja Eppu&Jokke&co. Sekä tietysti koko polkujuoksuporukalle.

Kuvausryhmä ja huolto seuraa Oulankaan tuloa. Tarvii vain juosta (kuva: välittäjä)
Väliajat karkeesti omasta kellosta (meno / paluu):
8 km Ruka -> Konttainen 0:51 / Konttainen -> Ruka 1:12
14 km Konttainen -> Juuma 1:45 / Juuma -> Konttainen 2:16
15 km Juuma -> Jussinkämppä 1:46 / Jussinkämppä -> Juuma 2:03
16 km Jussinkämppä -> Oulanka 1:42 / Oulanka -> Jussinkämppä 2:03
27 km Oulanka -> Hautajärvi 3:25 / Hautajärvi -> Oulanka 3:27
Viime vuoden väliajat löytyy 2015 raportista.

Syömisten ja suihkun jälkeen lähdettiin kannustamaan muita juoksijoita maaliin. Syöminen oli kuitenkaan hankalaa heti kisan jälkeen. Onneksi järjestäjien loihtimat keitot maistuivat niin hyvälle, että sain siitä vähän paikattua energiavajetta.
Isot onnittelut kaikille 

Miikka maalissa 53 km sarjan kolmantena.
Illalla oli vielä palkintojenjako, josta muutama kuva:

Palkintojenjako Markuksen ja Heikin kanssa (kuva: NUTS)
Metrinen kiertopalkinto (kuva: NUTS)
Naisten 160 kilsan voittaja Saara

Lopuksi vielä NUTS Karhunkierroksen virallinen kisavideo sekä muutama linkki:


Linkit: GPS seuranta, Tulokset,
Uutisointi: YLE uutiset, TrailRunning.fi, Ultrajuoksu.fi, Kestävyysurheilu.fi,
Kuvia ja raportteja: NUTS FB sivuilla ja NUTS KK FB sivuilla kuvia ja raportteja.
Kuvia: Gepardi,Tapani Mikkola, Antti Nousiainen, NUTS,

Seuraavaksi nähdään Pallaksella.

Treeniyhteenveto 2023

Vuotta on vielä pari päivää jäljellä, mutta tässä vähän yhteenvetoa treeneistä (päivitetty 2.1.2024). Datat tulee Polar Flown puolelta: Koko...