maanantai 31. joulukuuta 2012

Viikko 52

Alkuviikon aktiviteetit tulikin jo käytyä läpi ja nyt on sitten loppuviikkokin tiedossa. Ei tarvitse enää ennustaa. Torstaista tuli lepopäivä treenien osalta. Aamulla kävin toistamisen fysikaalisessa, jossa käytiin läpi selän lihaksia ja lonkan liikkuvuutta. Vielä on paljon työtä edessä, mutta toisaalta aikaahan tässä on.

Perjantaina kävin hiihtämässä lähiniityllä. Torstaiset lämpöasteet olivat sulattaneet lunta ja nyt uudelleen alkaneet pakkaset olivat jäädyttäneet lumen pinnan kovaksi. Ensimmäinen puoli tuntia meni latua tehdessä ja pitoa ihmetellessä. Sen jälkeen alkoi latu olla kunnossa ja vauhti parani sen mukana. Kierrosajat alkoivat olemaan ihan normaalit taas. Hauskaa oli parin tunnin ajan, joka suksilla meni. Sen jälkeen juoksin vielä matolla kolme varttia rauhallisella vauhdilla.

Lauantaina olimme coachin kanssa taas tekemässä juoksuvaellusta tässä lähitienoilla, sama reitti kuin tiistaina. Vajaat kaksi ja puoli tuntia meni teitä ja metsiä tarpoessa. Tiet oli nyt paremassa kunnossa, mutta metsässä hanki oli raskaampi kulkea, kun ei ollut enää sellaista pelkkää pakkaslunta. Jalkoja sai nostella ihan tosissaan eikä hanki kuitenkaan kantanut kulkijaa. Olisko paino sitten noussut sen verran joulun aikaan?




Sunnuntaina keli oli ikävä eikä ulos tehnyt mieli lähteä. Ulkona satoi vettä ja lämpöasteita oli pari. Käänsimme coachin kanssa juoksumaton toiseen suuntaan ja siirsimme vanhan television kaapin päälle. Näin televisiota voisi katsoa samalla kun juoksee matolla. Siinä meni matolla mukavasti tunti katsellen 2011 UTMB dvd:tä.




Viikolle tuli yhteessä 9,5 tuntia treeniä, valitettavasti vain 17 kilsaa hiihtoa. Toisaalta juoksua tuli 53 kilsaa. Tänä talvena on hiihtokilometrejä kertynyt yhteensä jo 215 kilsaa ja tunteja tämän keräämiseen on mennyt 24h. Tulevalle viikolle on luvattu lämmintä koko alkuviikon. Vasta viikonlopuksi on luvassa vähän pakkasta. Voip jäädä hiihdot vähän vähemmälle.

Ensi viikonloppuna onkin edessä Loppiasrogaining, jossa ivo ja pt tekevät ensiesiintymisensä. Taktiikkaa on hiottu ja viimeistelyharjoitukset ovat sujuneet yli odotusten. Myös varusteita on testattu viimeisten harjoitusten yhteydessä. Kaikki alkaa olla valmiina. Viikolle ei voi enää treeniä kovin paljoa ottaa tai muuten loppuu paukut sunnuntaina kauden avauksessa.

perjantai 28. joulukuuta 2012

Viikko 51 ja jouluviikko

Vähän myöhässä tulee tämäkin raportti, mutta näin joulun aikaan on niin paljon puuhasteltavaa, ettei ihan kaikkea ehdi saada ajallaan tehtyä. Talvi on jatkunut ja lunta on satanut lisää useampana päivänä.Tällä viikolla kolme viikkoa kestänyt pakkasjakso kuitenkin katkesi lämpötilan noustessa plussan puolelle vuorokauden ajaksi.

Lämpötila Espoossa Tapaninpäivän jälkeen. Melkoista lämpenemistä.

Lunta on kertynyt mukavasti

Viikko 51 muodostui melko hyväksi treeniviikoksi. Tunteja tuli kasaan yli 15 ja kilsojakin tuli mukavasti. Maanantaina hiihdin aamulla töihin. Suksissa oli hyvä luisto ja matka meni mukavasti. Illalla oli muuta menoa, joten kotiin palasin autokyydillä sukset takakontissa. Tiistaina ja keskiviikkona kuljin fillarilla töihin. Paikallinen kylätie oli ihan kamalassa kunnossa ja pyörällä sai tosissaan tehdä töitä pysyäkseen pystyssä. Pyörätiet olivat paremmassa kunnossa. Tiistaina kävin vielä punttisalilla päivällä työporukan kanssa.

Torstaina olin taas liikkeellä hiihtäen. Yöllä oli tullut hiukan uutta lunta, mutta muuten tiet olivat luikkaassa kunnossa. Päivällä taas käytiin punttisalilla. Kotiin hiihtäessä oli pitovoiteet loppuneet pohjasta ja viimeiset kilometrit olivat todella raskaita, kun ainut pito löytyi hartioista. Loppuilta meni rauhassa ja perjantaina lepoa.

Viikonloppuna kävin hiihtämässä lähiniityllä molempina päivinä. Lauantaina aurinko paistoi ja oli todella hieno hiihtokeli, melkein kuin Lapissa olisi hiihdellyt.

Tuosta vähän vasempaan ja Aakenusvaara näkyy edessä.
Lauantaina juoksin vielä hiihdon päälle matolla kolme varttia sellaisella verkkaisella vauhdilla. Siihen sitten päälle vielä hyvä core-treeni. Tämä jälkeen sauna maistui hyvälle. Sunnuntaina ei uutta lunta ollut tullut ja ladut olivatkin hyvässä kunnossa. Keli oli oikein vauhdikas ja liukas.

Hiihtokilometrejä tuli viikolle yhteensä 86 ja pyöräilyä 64, juoksua vain 8 kilsaa.

Nyt jouluviikolla on harjoituksia tullut vähemmän. Alkuviikko on mennyt enemmänkin ruokapöydässä ähkien ja sohvalla lepäillen. Ruokaa ja muita herkkuja on mennyt normaaliin tapaan ja liikkuminen on ollut aika vähäistä. Aattona oli lepopäivä, mutta joulupäivänä käytiin coachin kanssa kaksi ja puoli tuntia tarpomassa lumessa. Tiet oli huonosti aurattu ja metsässä oli lunta melkein polveen asti. Oli todella hieno lenkki.

Coachi kärjessä tekemässä uraa


Auraamattomia hiekkateitä edeten

Talvimaisemaa
Joulupäivänä loimutettiin vielä joulukalaa ja kylläpä maistui hyvälle.

Nyt se on valmista
Tapaninpäivänä en ehtinyt hiihtämään, kun aika ja voimat menivät katolla huhkimiseen. Runsaat pari tuntia meni lumien pudottamiseen katolta. Oikein hyvää core-treeniä, kun yritin vielä heittää lunta tasaisesti molemmilta puolilta kroppaa kiertäen. Siinä oli selkäfileet kovilla ja oikea olkäpää tuli ihan oikeasti kipeäksi. Hiihtämistä ei voinut enää ajatellakaan. Sen sijaan hyppäsin matolle ja juoksin sen saman kolme varttia vähän parempaa vauhtia kuin edellisellä kerralla. Vähän yritin keskittyä oikean jalan ojennukseen.

Viikko on vielä kesken joten ei pysty ennustamaan miten loppuviikko kehittyy. Suunnitelmissa on kuitenkin käydä puskemassa vähän suksien kanssa. Ja jokunen lyhyt mattolenkki.

Hyvää joulun jatkoja kaikille.


sunnuntai 16. joulukuuta 2012

Viikko 50 ja Hobitti

Vuosi lähestyy loppuaan ja pari viikkoa sitten alkanut talvi näyttää pitävän pintansa. Lunta on tullut lisää tälläkin viikolla usean otteeseen ja nyt lunta on jo pitkälti yli 30 senttiä. Ennusteet lupaavat meille lisää pakkasta ja lunta, joten oikein hyvältä näyttää.

Viikko on ollut melko katkonainen, mutta siinä lomassa ollaan yritetty liikkua sen minkä ehtii ja viitsii. Maanantaina kävin fillarilla töissä ilman mitään lisälenkkejä. Pyöräily on näin talvella heikosti auratuilla teillä sellaista pienen riskin ottamista, kun lumen alla olevat urat voivat nopeasti ja ikävästi heilauttaa pyörää. Mitä hitaammin ajaa niin sen hankalampaa homma on. Toisaalta kovemmassa vauhdissa on seurauksetkin sitten pahemmat, jos fillari lähtee alta. Kyse on sellaisen kauhun tasapainon löytämisestä. Onneksi ei vielä ole tapahtunut mitään pahempaa.

Tiistaina en ehtinyt tehdä muuta kuin käydä lounastauolla punttisalilla, kun illalla olimme coachin kanssa kauppakeskus Sellossa neljä tuntia hoitamassa Unicefin joulumyyntipöytää. Hauskaa hommaa erittäin hyvään tarkoitukseen. Joulukortit olivat taas tänä vuonna parhaiten myyvä tavara.

Keskiviikkona olin taas liikkeellä fillarilla. Työmatka taittui mukavasti ilman sen pidempää lisälenkkiä. Työmatkaan menee nyt talviolosuhteissa noin 10 minuuttia pidempään per suunta kuin kesällä. Osa johtuu varmasti tuosta kelistä, mutta jonkin verran vaikuttavat myös noi nastarenkaat. Pakkasta ei aamulla ollut kuin pari astetta ja yöllä oli lämpötila tainnut käydä nollan tuntumassa. Siitä se kuitenkin kiristyi viikon loppua kohden.

Torstaina kävin ensimmäisen kerran tänä talvena hiihtämällä töissä. Sopivan metsäreitin hakeminen on edelleen kesken, joten turvauduin perusreittiin teitä ja pyöräteitä pitkin hiihtämiseen. Jalassa olivat vähän tukevammat Madshusin sukset, jotka pysyvät hyvin suunnassa vaikka ei mitään latuja pitkin hiihtäisikään. Yöllä oli tullut pari kolme senttiä uutta lunta, joka ei tuntunut luistavan juuri yhtään. Meno oli raskasta.

Näkymä aamulla pyörätietä hiihtäessä
Illalla töistä tullessa meno oli vieläkin nihkeämpää. Uusi lumi oli aurattu sivuun, mutta jostain syystä suksen pohjassa olleet mönjät eivät tuntuneet luistavan eikä käsissäkään ollut voimaa rutistaa hiihtoon kunnon vauhtia. Lopulta kuitenkin pääsin kotiin, jossa odottikin sitten lumityöt. Se tekee muuten hyvää käsille puskea vielä 30 minuuttia lunta pihasta. Nam.

Perjantaina ja lauantaina ei tullut tehtyä kuin lyhyet core treenit. Perjantai-ilta meni kavereilla ensi vuoden suunnistuksista jutellessa ja lauantaina kävimme katsomassa elokuvissa uuden Hobitti elokuvan. Pienestä pelosta huolimatta elokuva oli varsin positiivinen yllätys.



Sunnuntaina kävin taas perinteisesti hiihtämässä tuossa läheisellä niityllä. Runsaat pari tuntia meni todella nopeasti. Viikko sitten tehdyt ladut olivat menneet totaalisen umpeen eikä vanhaa pohjaa edes tahtonut löytää. Sen verran paljon oli uutta lunta tullut. No siitä sitten ekat muutamat kierrokset uutta pohjaa tehden ja sen jälkeen yritin saada latua syntymään. Aika pöperöistä oli, mutta eipä se haitannut. Parin kevyemmän päivän jälkeen virtaa riitti mukavasti. Kilometrejä ei tullut kuin runsaat 15.

Viikolle kertyi harjoitustunteja yhtensä vajaat 11, josta puolet hiihtoa. Myös lihaskuntotreeniä kertyi viikolle hyvin. Juoksemaan en ehtinyt tällä viikolla lainkaan. Ensi viikko pitäisi olla vähän vähemmän oheisohjelmaa, joten tunteja voisi kertyi hieman enemmän. Ensi viikko onkin sitten viimeinen ennen joulua. Siitä alkaa loma, joka loppuu vasta Loppiaisen jälkeen, kun käytän pois vielä viime kesältä jäljellä olevat kesälomapäivät.

sunnuntai 9. joulukuuta 2012

Viikko 49 ja lisää hiihtoa

Marraskuun kiireet alkoivat vihdoinkin helpottamaan ja tällä viikolla ehdin saamaan kasaan ihan mukavan määrän harjoitustunteja. Edellisellä viikolla alakanut talvi on jatkunut ja luntakin on tullut jonkin verran lisää. Viime viikonlopun kovat pakkaset ovat loppuviikosta lauhtuneet ja keli on ollut mitä parhain ulkoilulle.

Maanantaina kävin fillarilla töissä ja kotiin palatessa tein pienen lisälenkin. Pakkasta oli vielä maanantaina sen verran, että jalkaterät meinasi jäätyä kotiin tullessa.

Tiistaina oli lepopäivä, kun kävin taas töiden jälkeen nautiskelemassa fysioakustisesta tuolista. Tiistaina kävimme coachin kanssa myös suklaakurssilla opettelemassa suklaan tekoa. Muutama hyvä resepti opittiin ja jouluksi niitä toivottavasti ehditään tehdä. Niitä ei kuitenkaan voi tehdä liian aikaisin, koska joku syö ne kuitenkin jo ennen aikojaan.



Keskiviikkona kävin taas fillarilla töissä. Nyt en tehnyt mitään extralenkkiä kotiin tullessa, mutta kävin päivällä punttisalilla. Tein kevyesti selkä- ja vatsalihasliikkeitä ensimmäistä kertaa kuukauteen. Tällä kertaa ei alaselkä ottanut nokkiinsa treenistä kuten se teki kuukausi sitten. On mukava huomata miten kroppa kestää enemmän ja enemmän uusia juttuja.

Torstaina vietettiin Itsenäisyyspäivää. Sen kunniaksi kävin hiihtämässä läheisellä niityllä parin tunnin siivun. Uutta lunta oli satanut noin 5 senttiä viimeisten parin päivän aikana. Latupohja alkaa olla jo melko hyvässä kunnossa ja kunhan tässä sataisi lisää lunta niin viimeisetkin risut ja heinät alkaisivat jäädä lumien alle. Oman latukoneen rakentamistakin on ehtinyt tässä hiihtäessä miettiä. Joitakin hahmotelmia onkin jo päässä ja katsotaan ehtivätkö ne toteutua näillä lumilla. Tässä tyylinäytettä Itsenäisyyspäivän hiihdosta.

Perjantaina oli normi työpäivä, mutta mitään treeniä en tehnyt. Illalla käytiin coachin kanssa lumituiskussa kävelemässä.


Viikonloppuna tuli tehtyä melko samanlaiset treenit niin lauantaina kuin sunnuntainakin. Ensin kävin hiihtämässä ja sen perään juoksin lyhyen lenkin juoksumatolla. Uutta lunta ei enää satanut viikonloppuna joten latu-ura alkoi olla jo melko kulunut. Sunnuntaina menikin jonkin aikaa hiukan latua paikkaillessa. Parasta olisi jossain välissä mennä paikalle lapion kanssa ja koittaa lapioida lunta ladun vierestä suoraan ladulle. Mutta eiköhän tässä ensi viikolla taas lisää lunta ole luvassa.

Viikolle kertyi yhteensä runsaat 12 tuntia treeniä. Hiihtokilometrejä kertyi runsaat 50 ja juoksuakin peräti 14 kilsaa.

sunnuntai 2. joulukuuta 2012

Viikko 48 ja talvi tuli

Paljon on tapahtunut taas tällä viikolla.

Viikon treenit jäivät taas muiden kiireiden takia vähän alakanttiin. Maanantaina menin fillarilla aamulla töihin, mutta illalla ei sitten toista treeniä tullutkaan. Maanantai-ilta meni Syyskylvössä, jossa vietettiin samalla ristiäisiä. Paikalla oli paljon tuttuja ja muutama uusikin tuttavuus. Hauskaa oli uusiin ihmisiin tutustuessa ja iltaa viettäessä. Tiistaina kävin ottamassa uudet magneettikuvat ristiluusta ja perjantaina saatujen tulosten perusteella rasitusmurtumalinjan luutuminen on sujunut hyvin, eikä luuödeemaakaan enää juuri ole. Masusta, jossa vaiva alkoi on nyt kulunut 3,5 kuukautta. Ortopedin mukaan vaiva paranee 3-6 kuukauden levolla. Tämä on rohkaiseva tulos, kun tässä on kuitenkin joutoaikana yritetty vähän pitää kuntoa yllä.

Tiistaina ja keskiviikkona tuli käytyä autolla töissä. Keskiviikkona töiden jälkeen kävin taas parin viikon tauon jälkeen nautiskelemassa Heljän fysioakustisessa tuolissa. Rytmit oli kohdillaan ja vieläpä hieman aiempaa voimakkaampana.

Torstaina kävin fillarilla töissä. Ennen lähtöä aamulla jouduin paikkaamaan takakumin, joka oli maanantaina töihin mennessä rikkoutunut. Yöllä alkaneet talvikelit tekivät menosta melko hidasta, maassa oli muutama sentti lunta ja asfaltti sen alla ihan jäässä. Kova itätuuli puhalsi koko päivän. Jouduin ajamaan molempiin suuntiin todella rauhassa, kun lisäksi jarrut ovat edelleen lähes kelvottomat.

Perjantaina olin kotitoimistolla kelin ollessa ulkona todella hankala. Lunta satoi koko päivän ja kova tuuli jatkui edelleen. Aamulla sähköt olivat poissa parin tunnin ajan ja senkin jälkeen ne katkeilivat useampaan otteeseen. Illalla en ehtinyt lenkille, kun aika meni uudella puhelimella leikkimiseen. Coachi oli torstaina hakenut kaupasta tilaamani uuden puhelimen. Lumia 920 tuli juuri sopivasti lumisateen alettua.

Vanha Nokia 6110 Navigator sai mennä kun uusi Nokia Lumia 920 tuli.
Nokian N900 ei koskaan palannut henkiin Skotlannissa koetun
vesisateen jälkeen.

Lauantaina kävimme coachin kanssa yhdessä lenkillä. Tämä oli samalla ensimmäinen juoksulenkki Masun jälkeen ja kyseessä oli samalla hieman tällainen testilenkki. Vajaan kympin lenkki sujui melko hyvin vaikka pientä tunnetta oli vielä alaselässä. Tosin se voi johtua monesta asiasta ja varsinkin nyt, kun kroppaa kuulostelee erityisen tarkkaan. Jokainen signaali rekisteröityy ja mitään kipuja ja kolotuksia ei pääse ohi tutkan tällä hetkellä. Tosin aika tarkkana saa vielä ollakin, sen verran tuore tämä homma on.

Coachi pitää vauhtia yllä


Sunnuntaina kävin sitten korkkaamassa tämän talven hiihtokauden. Pari päivää jatkunut lumisade oli loppunut ja tuulikin oli siedettävä. Pakkasta oli noin 10 astetta. Suuntasin tuohon läheiselle niitylle hiihtämään, jossa olen jo aikaisempinakin talvina tehnyt lyhyen noin puolen kilsan ladun. Pitkää heinää ja koiranputkia sojotti lumihangesta kiertäessäni ensimmäisiä kierroksia ja tampatessani uraa vähän leveämmältä. Pahimmat heinät ja muut revin pois tieltä, jotta matkanteko ei niistä häiriintyisi. Runsas puolitoista tuntia meni nopeasti ja gps:n mukaan matkaa kertyi runsas kymppi. Melko hidas vauhti, mutta ihan ok sellaiseen metsähiihtoon. Jalassa olivat hieman normaalia leveämmät Madshusin sukset. Jopa aurinko näkyi jonkin aikaa taivaanrannassa. Kotiin tultuani olivat sauvat keränneet vähän lisäpainoa.



Hiihdon jälkeen kotona odotti taas pientä pyörän huoltoa. Vaihdoin nastarenkaan ja säädin taas hieman niitä jarruja, jotka huomenna taas pääsevät testiin. Toivottavasti ne toimivat paremmin, eikä enää tarvitse laittaa jalkaa maahan, kun haluaa pyörän pysähtyvän.

Pyöräilyn on ollut mukava vaihtelua tänä syksynä. Pidempien lenkkien tekeminen pyörällä tarkoittaa kuitenkin kilometreissä melkoisia määriä. Harjoitustunteja ei kerry kovin helposti vaikka kilometrejä tulisikin ajettua paljon. Lisäksi tämän syksyn aikana on tuntunut välillä siltä, että pyörän rassaamisessa on kulunut enemmän aikaa kuin itse pyöräilyssä. Ehkä se johtuu osittain siitäkin, että tuo pyörä alkaa olla jo siinä iässä, että paljon kuluvia perusosia on ollut pakko vaihtaa. Itse runkohan on sinänsä vielä ihan ok. Viime viikkoina suurimmat ongelmat ovat olleet renkaiden kanssa, kun takakumi on puhjennut neljästi ilman yhtä yksittäistä syytä. Liekö sitten huonoa tuuria vai mikä, mutta vastaavaa ei kyllä itselleni ole aikaisemmin sattunut.

Suomen maaedustaja ITRAssa Harri Jantunen nyt Polkuporinoissa

Viime perjantaina julkaistussa Polkuporinoiden jaksossa juteltiin kansainvälisestä polkujuoksujärjestö ITRAsta. Haastateltavaksi saatiin ku...