sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Viikko 49 ja määräviikot kasassa

Viimeisten neljän viikon aikana on ollut tarkoitus saada vähän enemmän harjoitustunteja kasaan tulevaa Sysikalliota varten. Alkuperäinen tavoite oli saada viikkotunnit 18-20-24-26 eli yhteensä 88 tuntia. Kokonaistavoitteesta jäätiin lopulta noin kuusi tuntia. Ihan kohtuusuoritus, kun muutakin ohjelmaa on ollut melkoisesti.

Tällä viikolla tunteja kertyi 24,5 tuntia. Maanantaina juoksin aamulla töihin ja illalla tein puolentoista tunnin lenkin ennen kuin suuntasimme kohti PePon syyskylvöä. Siellä menikin sitten muutama tunti asialistan ollessa poikkeuksellisen työläs. Tiistaina ja torstaina kävin fillarilla töissä tehden vähän pidemmät kierrot molempiin suuntiin. Tiistaina kävin lisäksi päivällä salilla, jossa oli mm. normaalit kyykkyhypyt. Jalkakyykkyjä painoilla en nyt tehnyt lainkaan. Torstaina taas tein vielä fillaroinnin jälkeen runsaan parin tunnin lenkin Nuuksiossa.

Pehtoori tarkkana pöytäkirjan kanssa
Keskiviikkona kävin juosten töissä ja kotiin tullessa kiersin vielä järven eli noin 2,5 tuntia. Sen verran oli pimeää pätkää, että lamppu oli pakko olla mukana. Perjantaina pidin vähän kevyemmän päivän ja juoksin matolla kevyesti kiihtyvävauhtisen runsaan tunnin lenkin. Illalla kävimme kuuntelemassa Vesa-Matti Loiria Johanneksenkirkossa.


Pientä jonoa ennen konserttia




Lauantaina oltiinkin sitten porukalla juoksemassa Nuuksio Classicin reittiä läpi. Lähtö oli heti pimeän tultua eli klo 16. Mukana oli kaikkiaan kahdeksan innokasta.

Molemmilla pikkujoulut, mutta eri varusteet ja osoite
Alussa pidettiin suhteellisen rauhallista vauhtia ja puolimatkassa olimme noin kolmen tunnin jälkeen. Puolimatkassa tuli pientä pummia Suolikasjärvellä, mutta eipä siinä paljoa aikaa mennyt hukkaan. Tuli samalla nähtyä uusia paikkoja.

Suolikasjärven umppari
Loppua kohden vauhti alkoi nousta ja töitä joutui tekemään enemmän porukassa pysymiseksi. Reppuun pakatulle taukotakille ei tullut käyttöä, kun kukaan ei taukoja paljoa malttanut pitää. Lopussa jäätiin Elwoodin kanssa suosiolla ja tuli sieltä pari muutakin vielä vastaan kärjen tehtyä viimeisen nykäyksen. Että sellaiset pikkujoulut tällä kertaa. Kuviakaan ei tullut yhtään otettu, mutta videota on joitakin pätkiä. Katsotaan, jos ne saisi koostettua tässä lähiaikoina. Tässä Polarin näkemys lamppulenkistä.

Sunnuntaina kävin fillaroimassa 3,5 tuntia. Ensin oli tarkoitus käydä hakemassa MaMan rasteja, mutta pitikin käydä katsomassa yhtä käytettyä autoa, kun talossa on pientä autokuumetta. Tulin kuitenkin takaisin kotiin ihan kiltisti omalla pyörällä.

Viikolle kertyi siis 24,5 tuntia treeniä, jossa 149 kilsaa juoksua ja 163 kilsaa fillaria. Noin kolmasosa treenitunneista tuli taas fillarilla. Viimeisen neljän viikon satsi on ollut yhteensä treenitunteja himpun vaille 82, josta 55,5 h /498 km juoksua ja 25 h / 497 km fillaria. Nousumetrejä olisi pitänyt saada enemmän kasaan, niitä ei kertynyt kuin noin +8000m. Polarin mittarin mukaan palautuminen treeneistä on ollut suhteellisen nopeaa vaikka osin rasituksen puolella ollaan viimeiset neljä viikkoa mentykin. Varsinkin eilinen lenkki teki melkoisen piikin.



Edellisviikon Hyppykallion harjoitus oli aika maltillinen, mutta parin viikon takainen 4,5 tunnin lenkki Nuuksiossa oli taas rasitustasoltaan huomattava.

Ensi viikolla on tarkoitus pudottaa määriä selkeästi ja antaa kropalle vähän aikaa palautua. Aikaa Sysikallioon on nyt kolme viikkoa.

Alla vielä kauden 2014 Buff Trail Tourin koostevideo:


sunnuntai 23. marraskuuta 2014

Viikko 47 ja kiirettä piisaa

Taas yksi melko hyvä treeniviikko on takana. Vähän alkaa ehkä rasitus jo tuntumaan ja kaiken muun kiireen keskellä tekeminen on välillä aika raskaan tuntuista. Heti alkuviikosta lenkit jäi vajaiksi eikä sitä saanut kurottua enää kiinni loppuviikon aikana.

Maanantaina, tiistaina ja torstaina kävin fillarilla töissä. Tein vähän lisälenkkiä mutta ei mitään erityistä. Maanantaina ja torstaina juoksin vielä matolla tunnin puolitoista, joista maanantainen lenkki oli vähän kiihtyvävauhtinen loppua kohden. Keskiviikkona kävin juosten töissä ja kotiin tullessa kiersin vielä järven ympäri. Vielä lopussakin oli melko hyvä tunne.

Perjantaina kiersin Nuuksiota töiden jälkeen lamppu päässä. Runsaat kolme tuntia meni mukavasti. Iltapäivällä oli alkanut sataa lunta ja metsässä oli iltaan mennessä viitisen senttiä lunta.



Siikarannan joulukuusi

Lauantaina käytiin pikavisiitillä Imatralla. Kotiin tultuamme vedin sortsit jalkaan ja juoksin puolen tunnin saunalenkin matolla. Jalat sai kaivattua liikuntaa useamman tunnin autossa istuskelun vastapainoksi.

Sunnuntaina oli vuorossa Hyppykallio, jossa ei ole tullut käytyä sitten viime kevään. Kallioita kierrellessä meni kolme ja puoli tuntia sekä tunti fillarointiin sinne ja takas. Otin itse lenkin aika rauhassa, kun yksikseen ei viitsi ihan pahimpia nousuja tai laskuja tehdä. Peuran jälkiä oli taas lumessa todella paljon ja niitä oli kiva seuralla välillä.

Illalla coachi taas viritti jalat kuntoon. Kyllä kelpaa!





Jäätynyttä sammalta

Vielä löytyy suppiloita

Maisemaa Nuuksiossa

Viikolle tuli yhteensä 20 tuntia treeniä, jossa 111 kilsaa juoksua ja 130 kilsaa fillaria. Salille en ehtinyt kertaakaan, joka oli huono asia. Ensi viikolla olisi tarkoitus vetää viimeinen määräviikko ennen Sysikallion kisaa. Ja tietysti pari napsua lisää määrää. Sitten alkaa kolmen viikon keventely kohti kisaa.

Ensi lauantaina on tarkoitus illalla juosta Nuuksio Classicin reitti lampuilla. Muutama kaverikin on jo ilmoittautunut mukaan. Eiköhän me saada kasaan hyvät pikku joulut.

sunnuntai 16. marraskuuta 2014

Viikko 46 hyvää treeniä

Olipa ihan hyvä treeniviikko. Tavoitteeva ollut 20 tuntia täyttyi ja oli siinä ihan hyviäkin treenejä välissä. Alkuviikko meni kipeiden etureisien kanssa sunnuntaisen Malminkartanotreenin takia. Tiistaina ja torstaina tein vähän pidemmät lenkit ja keskiviikkona kävin salilla. Pohjelihas on viimeinkin taas kunnossa ja uskalsin tehdä normi hypyt. Tein myös pitkästä aikaa muutaman kyykkysarjan ja pari seuraavaa päivää menikin sitten kipeiden takareisien kanssa.
Perjantai ja lauantai oli kevyitä päiviä, kun käytiin Raumalla. Siellä ruusut vielä kukkii.


Sunnuntaina tein sitten 4,5 tunnin lenkin Nuuksiossa. Oli ensin tarkoitus lähteä Sysikallion yhteistreeniin, mutta aamulla päätin hakea pari Mammuttimarssin rastia pois ja kiertää samalla uusia polkuja ja umpimetsää. Matkaa tuli noin 36 kilsaa ja roskia tuli kerättyä pieni muovikassillinen. Hieno päivä.







Illalla vielä coachi hoiti jalat kuntoon niin ensi viikko päästään aloittamaan hyvällä tempolla. Tällä viikolla treeniä yhteensä 20,5 tuntia, jossa juoksua 128 kilsaa ja fillaria 130 kilsaa. Ensi viikolla taas pari napsua lisää.

sunnuntai 9. marraskuuta 2014

Viikko 45 ja treenit jatkuu

Yhden lepoviikon jälkeen treenit kohti Sysikalliota jatkuivat. No ihan lepoviikosta ei voi puhua viime viikon osalta, kun Mammuttimarssin järjestelyt vaativat aika paljon aikaa ja vaivaa. Tällä viikolla oli tarkoitus saada kasaan noin 18 tunnin viikko, jossa pääpaino olisi juoksun puolella. Näistä jalkalenkeistä yksi oli tarkoitus tehdä sunnuntaina Jättärillä.

Viikko alkoi maanantaina perinteisesti työmatkafillarilla. Kotiin tullessani kiersin vielä vähän pidemmän kaavankautta kotiin. Tiistaina vaihdoin pyörän tossuihin ja juoksin töihin ja takas. Kulku oli yllättävän hyvää, varmaan osaltaan tuon lepoviikon ansiosta. Keskiviikkona kävin taas fillarilla töissä, jonka jälkeen oli tarkoitus tehdä vielä lyhyt saunalenkki. En kuitenkaan jaksanut lähteä ja päivä jäi vähän vajaaksi.

Torstaina kävin punttisalilla ja illalla vielä lyhyt vajaan tunnin lenkki. Räntää oli satanut iltapäivästä lähtien ja tossut kastuivat jo heti alkumatkasta. Vaatteet kastuivat hetkeä myöhemmin bussin ajettua ohi. Nam. Perjantaina juoksin runsaat pari tuntia töistä kotiin.

Torstain räntäkeliä
Lauantaina vaihdoin aamulla talvirenkaat, jonka jälkeen lähdin kiertämään Mammuttimarssin rasteja Nuuksiossa. Periaatteessa kaikkien rastimerkintöjen piti olla poissa kansallispuiston maastosta viikko kisan päättymisestä. Kiersinkin sitten kaikki kansallispuiston alueella olevat rastit ja vähän muitakin. Matkaa tuli 32 kilsaa ja aikaa meni runsaat 3,5 tuntia. Hienosti oli kisaporukka jaksanut kantaa kaikki roskatkin mukanaan, kun yhtään ei roskia polkujen varsilta löytynyt. Kiitokset siitä. Sen sijaan paikallinen Olvi-mies oli taas käynyt ulkoilemassa ja heitellyt pulloja pitkin tien penkkoja.

Polut erotti hyvin lumesta


Pikku-Parikas järven rastipiste: rajapyykki

Päivän saalis: kolme olutpulloa, yksi tölkki ja 7 rastikoodia
Sunnuntaina kävin sitten jättärillä tekemässä syksyn ekan mäkitreenin. Näitäkin treenejä pitäis olla plakkarissa jo useita Sysikalliota varten, mutta aika on mennyt tänä syksynä muualla. Jättärillä meni runsaat 3,5 tuntia ja nousumetrejä tuli 1750m. Fasaaninousu oli todella liukas ja mutainen tähän aikaan vuodesta. Jalassa olleet Salomonit eivät paljoa pitäneet, mutta eipä siinä olisi varmaan oikein mikään tossu pitänyt. Nappulanvälit olivat täynnä mutaa ja nappuloita ei kunnolla edes erottanut. Kartaakaan en kuitenkaan kaatunut vaikka lähellä se olikin. Lisäohjelmaa nousussa järjesti pari alamäkiajajaa, jotka laskivat mäkeä pariin kertaan.

Fasaaninousuun tehty hyppyri

Mutainen ja liukas nousu
Viikolle kertyi yhteensä 17.23h treeniä, jossa 110 kilsaa juoksua ja 75 kilsaa fillaria sekä yksi salitreeni. Ensi viikolla tavoitteena pari napsua enemmän.

tiistai 4. marraskuuta 2014

Mammuttimarssi ratamestarin silmin

Alkuviikko meni muutaman lenkin puitteissa, mutta muuten kaikki vapaa-aika kului kisajärjestelyissä. Torstaina kävimme KilonGepardin kanssa viemässä paikalleen Veikkolan ja siitä etelään ja länteen olevat rastikoodit.

Perjantaina alkoikin sitten Mammuttimarssi. Olimme paikalla jo ennen neljää valmistelemassa kilpailukeskusta ennen kilpailijoiden tuloa. Kävin vielä viemässä Korkeakalliontien ja Kortelan rastit sekä tarkastamassa, että Jokipellon rasti on edelleen paikallaan. Kisakeskuksessa oli paikat nopeasti järjestyksessä ja jossain vaiheessa alkoi kisaajia valua paikalle. Mukana oli huikeat noin 135 kilpailijaa. Edellisinä vuosina osallistujia on ollut siellä 70-80 paikkeilla, joten tämänvuotinen yleisöryntäys pääsi kyllä jossain määrin yllättämään. Brändi on selvästi tullut tunnetuksi ja saanut oman kannattajakunnan.

Puoli kahdeksalta oli pyöräsarjan lähtö, jossa mukana oli 24 joukkuetta. Vain puoli tuntia heidän jälkeensä lähtivät jalkasarjat pois lukien Pöräys. Lähdössä oli Mammuttimarssimainen keli, kun ilmassa oli ennusteista poiketen vähän sadetta. Kohta heti muiden lähdettyä alkoi kuljetus kohti Pöräyksen lähtöä, joka sijaitsi Salmessa. Puoli tuntia muiden perään saimme sitten heidätkin liikkeelle. Nyt kaikki olivat matkalla. Itse lähdin tässä kohtaa fillarilla Salmesta Iso-Parikakseen katsomaan uimarastia.

Verkonpaino ja Stopparihan siellä häsäsivät poijujen ja poijunpainojen kanssa. Tulet oli jo onneksi saatu syttymään keittokatokseen, joten makkaraa oli tarjolla heti alkutahdeista lähtien. Uimarastiksi oli valittu Iso-Parikas, koska siinä oli iso hiekkaranta, järjestelyjä varten keittokatos sekä läheinen sijainti kisakeskukseen. Uimapaikasta tulikin hyvä ja turvallinen. Tilaa uimiseen oli riittävästi ja hiekkapohja helpotti kilpailijoiden jalkapohjia.


Uimarastin valmistuttua kävin vielä vaihtamassa uimarastilla sakkolenkin valinneiden rastikoodia Pikku-Parikas järvellä, koska se oli sama minkä Pöräykselle startanneet olivat jo kertaalleen kiertäneet. Valitettavasti takapyörä oli fillarista tyhjentynyt toistamiseen tällä viikolla, joten jouduin juoksemaan sinne. Ja tietysti pyöräilykengissä. Palattuani uimarastille ei yksikään joukkueista ollut vieläkään tullut sinne. Kesti noin 1,5 tuntia enemmän, kuin mitä olin itse laskeskellut, Pöräyksen kärkijoukkueelta Team Nollat Taulussa tulla uimarastille. Tämä oli yllätys, koska sarjassa oli kuitenkin mukana kovia nimiä, niin naisia kuin miehiä. Uimarastilla heillä ei kulunut kuin aikaa kuin 7 minuuttia!

Seurasin parin ensimmäisen joukkueen tuloa uimarastille ennen kuin suuntasin takaisin autolle Salmeen. Ja tietysti pyörää taluttaen pyöräilykengissä.

Yö meni nopeasti, kun porukkaa alkoi virtaamaan maaliin. Mitään ryysistä ei missään vaiheessa tullut. Pöräyksen voiton vei Team Nollat Taulussa aikaan 4.12. Ilmeisesti uimarastin jälkeen juoksu oli heille maistunut, koska ratamestarin ihanneaika ylittyi vain 40 minuuttia. Olin tosin laskenut uimarastin vievän enemmän kuin tuo 7 minuuttia. Tuossa ajassa ei makkaraa ehdi nuotion ääressä nauttia.

Maratonin voittaja oli maalissa puoli neljän maissa, joten siinä ratamestari meni jo pahemmin vikaan, kun oletti voittajan olevan maalissa 1,5 tuntia aikaisemmin. Ilmeisesti radat olivat vaativampia niin suunnistuksellisesti kuin fyysisesti. Tässä vaiheessa oli selvää, että Runtun (9 joukkuetta) ja Mahottoman (2 joukkuetta) survival-rate tulee olemaan ennakoidun alhainen, jos lyhyemmätkin matkat venyvät aikataulusta.

Ensimmäinen soitto raatotaksille tuli aamulla vähän viiden jälkeen, kun ensimmäinen pyöräsarjalainen oli saanut tarpeekseen. Samalla reissulla haettiin pari muutakin matkan uuvuttamaa kisaajaa.  Mahottoman pyöräsarjan kärki käytti aikaa koko reissuun tehtävärasteineen alle 12 tuntia vaikka pyöräilivät noin 210 kilsaa. Aivan mahoton aika.

Mahottoman pyöräsarjan voittajat Mammutinhäntäkeitolla
Aamu alkoi valkenemaan ja ilma oli tuuleton ja aurinkoinen. Pakkasta taisi aamulla olla pari astetta. Fillarisarjassa ei kuitenkaan tainnut olla suurempia ongelmia liukkaiden teiden kanssa.

Uimarasti aamun valjettua
Kahdelle pisimmälle jalkamatkalle Runtulle ja Mahottomalle olimme määritelleet cut-off ajan uimarastin yhteyteen. Se oli lauantaiaamuna klo 11, jolloin kisaa oli käyty 14 tuntia. Siinä vaiheessa Runtu olisi edennyt omien reitinvalintojeni mukaan noin 83 kilsaa ja Mahoton noin 106 kilsaa. Cut-off ajan puitteissa myös itse uimarasti tulisi olla suoritettuna. Muutimme kisan aikana tätä aikaa kahdella tunnilla eteenpäin, kun yritimme mahdollistaa useamman joukkueen läpipääsyn.

Marssisarjassa Raivojuoksija vei kisaa alusta lähtien. Ero kasvoi hitaasti mutta varmasti toisena edenneisiin Prince Imodiumiin ja Frontside Tommieen. Raivojuoksija ehti maaliin vajaan puoli tuntia ennen kaksikkoa. Ero oli sen verran pieni, että ilmeisesti Raivojuoksija joutui tänä vuonna tyytymään vain yhteen uintikertaan viime vuoden kahden sijaan. Marssin voittoaika 11.28 oli jo aika lähellä sitä mitä ratamestari oli ajatellut. Tämähän näytti jo paremmalta.

Päivällä raatotaksi sai tehdä tasaisesti työtä, mutta ihan mitään ruuhkaa ei missään vaiheessa tainnut syntyä. Uusien cut-off aikojen uhriksi Iso-Parikas järvellä ei lopulta joutunut yhtään joukkuetta. Sen sijaan kolme joukkuetta päätti laittaa pillit pussiin uimarastilla ja lopettaa vapaaehtoisesti. Tässä vaiheessa kisassa oli mukana viisi Runtun joukkuetta, jotka olivat alittaneet alkuperäisenkin cut-off ajan (klo 11). Ainut mukana ollut Mahottoman joukkue Nopsakoipi pääsi uimarastilta liikkeelle 8 minuuttia ennen cut-off ajan umpeutumista, eli klo 12.52.

Olin arvioinut Runtun voittajien olevan maalissa iltapäivällä kello kolmen aikoihin. Kello näytti 16.21 Telemarkin ja TTR:n kopistellessa eteisessä ja riemuitsevan maaliin pääsystä. Kaverit olivat niiiiiin onnellisia, että virtaa olisi riittänyt vaikka pidemmällekin.


Runsaan tunnin myöhemmin Runtulta maaliin saapuivat myös Bastvik Express, Luistelijat sekä IhanHukassa. Yhdeksästä matkaan lähteneestä joukkueesta viisi pääsi maaliin. Määräajan täytyttyä iltayhdeksältä Suomenlinnan Susi soitti raatotaksin itselleen. Susi oli silloin tulossa viimeiselle rastille, mutta jo selvästi yliajalla. Runtun survival-rate oli pyöreät 50%, kun mukaan lasketaan yksi DNS joukkue.

Muiden soittaessa raatotaksiin ja järjestäjien sortuessa nukkumaan niin yhteen asiaan voi aina luottaa: Nopsakoipi kulkee koko tarjolla olevan reitin loppuajasta riippumatta. Soittelimme jossain vaiheessa ja neuvottelimme raatotaksista, mutta se ei Nopsakoivelle käynyt. Ilmeisesti se olisi ollut väärä tapa lopettaa tämän vuoden Mahoton. Varsinkin kun hänen Mammuttimarssin cv näyttää tältä: vuonna 2010 Kytäjällä Runtu maallin ajassa 27h, 2011 Hangossa Mahoton läpi ajassa 23.42, 2012 Mahottoman pyöräsarjassa, 2013 Mahoton ajassa 24.39h. Ja 2014 Nuuksiossa...maalileimaus ajassa 30.30. Eli maalissa la-su yönä klo puoli neljä! Kuusi ja puoli tuntia määräajan täytyttyä. Ei voi kuin ihmetellä ja ihastella.

Nopsakoipi ykkösrastilla (Kuva: Antti Nousiainen)
Palautetta radoista otetaan mielellään vastaan. Jonkin verran sitä onkin jo tullut, mutta aina voi kertoa lisää. Ilmeisesti "kaikille tuttu" Nuuksio tuottikin yllättävän monelle vaikeuksia suunnistuksen kanssa. Tarkoituksena olikin tuoda ratoihin enemmän suunnistusta kuin aikaisempina vuosina. Alueelta on olemassa paljon suunnistuskarttoja, joita käyttämällä saattoi löytää aavistuksen lyhyempiä mutta vaativampia reitinvalintoja. Radat oli suunniteltu lähtökohtaisesti juoksijoita ajatellen ja siksi esimerkiksi Nuuksion alue aiheutti pyöräilijöille varmaan osin turhauttavaa edestakaista ajoa. Toisaalta juoksijalle ne alueet olivat varmaan yksi hienoimpia paikkoja, varsinkin jos niistä ehti nauttia yhtään valoisaan aikaan.

Itse en etukäteen uskonut kenenkään pääsevän Mahotonta läpi 24h määräajan puitteissa. Ja niinhän siinä kävi.

Isot kiitokset ja onnittelut kaikille kisaan osallistuneille ja sen aikana kärsineille. Kiitokset myös kaikille järjestelypuolella mukana olleille.

Mammuttimarssin tulokset.
Kilpailijoiden gps-träkkejä voi käydä lataamassa ja katselemassa rastit.fi palvelussa.
Mammuttimarssin kuvia järjestäjien ottamina sekä Antti Nousiaisen kuvat.

Facebookin puolelta kannattaa käydä katsomassa kilpailijoiden raportteja kisasta. Niitä on paljon.

sunnuntai 2. marraskuuta 2014

Viikko 43 ja 44

Melkoista menoa on pari viimeistä viikkoa ollut. Treenitunteja on yritetty kasata samalla kuin Mammuttimarssin viimeisiä ihmettelyjä ratojen kanssa ollaan pohdittu. Aika ei siis ole käynyt pitkäksi vaan päinvastoin ohjelmaa on ollut.

Edellisellä viikolla tarkoitus oli saada kasaan runsaat 20 tuntia. Vähän oli kuitenkin jo raskasta menoa, kun takana oli jo pari kovempaa viikkoa. Lisäksi vasen pohje alkoi vihoitella alkuviikosta ja jouduin lyhentämään lenkkejä suunnitellusta. Siitä syystä viikko jäi vajaaksi, mutta toisaalta viikonloppuna meno tuntui jo paremmalta ja pohje antoi juosta jo lähes normaalisti.

Sain tehtyä viikon aikana kolme pyörälenkkiä, joista kertyi runsaat viisi tuntia treeni. Juoksulenkkejä sain kasaan viisi, joista kertyi vajaat 12 tuntia. Lisäksi kävin kolmesti salilla tehden joka kerralla hyppyharjoitukset. Ehkä siitä syystä tuo pohjelihas ärtyi ja verotti viikolla noita juoksujakin.

Sunnuntaina kävin vielä juoksemassa Sysikallio Sprint Cupin. Pohjille juoksin ensin kotoa Sysikallioon sekä kaksi kierrosta kisareitillä. Sitten kolmannella kierroksella kellotettiin aikaa yhteislähdöllä. Otin alun vähän rauhallisemmin, koska reitillä on alussa paljon kovia nousuja ja vähemmän juostavaa pätkää. Puolimatkan jälkeen tulee jo vähän juostaviakin pätkiä ja siinä kohdassa auttaa, kun jaloissa on vielä vähän enemmän puhtia. Kärki meni omia menojaan ja juoksin alussa ehkä joukon puoli välissä. Siitä sitten ohitin joitakin kavereita ja keskivaiheilla sain aavistuksen lisättyä vauhtia, Tai sitten muilla alkoi vauhti painaa. Sain kiinni Anna ja siinä olikin hyvä vauhti sitten loppuun asti. Pääsimme maaliin alle 28 minuuttia. Loppuaika 27.25. En etukäteen uskonut pystyväni alle 30 minuutin kierrokseen. Tulokset.

Treenitunteja kertyi edelliselle viikolle 19. Kolmen edellisen viikon treenit oli nyt yhteensä runsaat 57 tuntia, jossa juoksua 298 kilsaa ja fillaria 310 kilsaa. Tähän kohtaa oli hyvä pitää lepoviikko varsinkin, kun ohjelmassa oli Mammuttimarssin järjestäminen.

Tämä viikko menikin sitten treenien suhteen levon merkeissä. Maanantaina ja tiistaina tuli käytyä fillaroimassa ja tiistaina vielä punttisalilla. Keskiviikko meni järjestelyhommissa ja torstaina vietiin KilonGepardin kanssa viimeiset rastit paikoilleen. Siinä ei liikuntaa tullut paljoa. Riitti, kun ajoi autoa paikasta toiseen ja Gepardi hoiti juoksuhommat.

Viikonloppu meni kisoja järjestäessä. Kirjoitan siitä oman raportin tässä heti alkuviikosta kun ne on tuoreessa muistissa. Tai ainakin sen mitä muistan, kun valvottua tuli yhteensä 42 tuntia.

Sinister 7 kisaraportti

Vajaan kolmen viikon reissu Kanadaan tuli onnelliseen päätökseen pari päivää sitten, kun palasimme takaisin kotimaahan. Oli taas hieno reis...