sunnuntai 15. elokuuta 2021

Pasi Koskinen ja syövän jälkeinen ultraelämä

 MUUTTOLINTUJEN AIKAA


Matkailuautomme etuosassa on uniikki kuva lunneista symboloimassa minun ja elämäni valon, Kirsi Martikaisen yhteistä mutta vapaata elämäntapaa. Rakkaus toisiimme, kuten rakkaus kauniiseen luontoon on läsnä jokaisena päivänä elämässämme, olimme sitten kotona Inarin Nellimissä tai kotona matkailuautossamme - missä tahansa. 

 

Minun nimeni on Pasi Koskinen, olen ultrajuoksija, korpifilosofi ja kirjoittaja. Synnyin vuonna 1964 ja uudelleen juhannusaattona 1993, kun raahauduin ulos Pikonlinnan syöpäsairaalasta. Minulle oli kerrottu, että olisin elossa 85 prosentin todennäköisyydellä viiden vuoden päästä. Lyön vetoa, että jokainen teistä, kuten minäkin silloin, ajattelisi: Entäpä jos kuulunkin siihen 15 prosenttiin.

   

Jatkoin elämää, muutin maalle järven rantaan vanhaan puutaloon, perustin yrityksen ja työllistin 15 vuoden aikana 2 ihmistä itseni lisäksi jatkuvasti, kohtasin Kirsin ja juoksin, juoksin ja juoksin vielä vähän lisää. Elin päivästä toiseen jokaista päivääni arvostaen, tavoitteena olla läsnä.


Nyt olen tässä. Yli kahdeksankymmentätuhatta kilometriä juosseena. Taakseni on jäänyt kaikenlaisia kilpailuja aina kuuden päivän ultrajuoksuun asti. Viisikymmentä täytettyäni juhlin elämää ja terveyttäni juoksemalla tuhat mailia, 1622 kilometriä Suomen halki Kirsin huoltamana, ystäviäni tavaten. Annoin kasvot motolleni:

- Koskaan ei saa luovuttaa, mutta joskus pitää antaa hieman periksi.


Juoksen edelleen, matka on kesken, aina voi oppia uutta.

    Ole läsnä, olemme täällä vain käymässä. Toteuta unelmiasi ja arvosta itsesi lisäksi muita ihmisiä. Valitsemalla viisaasti voit saavuttaa jotakin ainutkertaista, sellaista mitä et voi ostaa ja mikä ei ole muotia. Jotakin mikä on niin hidasta, että pääset sen edelle hetkittäin – mutta vain hetkittäin. 


Me koimme oman aikamme jakamisen iloa Espoon Siikajärventien maisemissa Mikael ja Sari Heermanin kanssa. Laulurastas lauloi alkukesää ja kielo kukki huumaavasti tuoksuen. Olimme saapuneet Espooseen Inarin Siikajärventien maisemista, vielä jääpeitteisen Inarijärven harvoissa sulissa joutsenten ja hanhien kevättorvien sinfoniasta Polkuporinat podcastin vieraiksi. 

   

Kuuntele ja löydä oma polkusi!


valokuvaaja Pertti Turunen




Pasin kanssa tehdyn Polkuporina-jakson voit kuunnella Podplayn sivulta.

Pasi Koskinen ja syövän jälkeinen ultraelämä

  MUUTTOLINTUJEN AIKAA Matkailuautomme etuosassa on uniikki kuva lunneista symboloimassa minun ja elämäni valon, Kirsi Martikaisen yhteis...