Viikko 32 ja ensi vuoden suunnitelmat

Ensimmäinen kesälomaviikko alkoi Satun suklaakakulla. Oli muuten aivan uskomattoman hyvää. Tuon suklaakakun jälkeen on pitänyt ulkoiluakin harrastaa, ettei paino pääsisi entisestään enää nousemaan.

Ensi vuoden suunnitelmat ovat edenneet sen verran, että alkuvuodelle on nyt buukattu ensimmäinen juoksukisa. Ilmoittautuminen helmikuun lopulla juostavaan TransGrandCanariaan ja siellä 125 kilsan matkalle on tehty. Osallistuminen kyseiseen kisaan on kiinnostanut jo jonkin aikaa ja nyt se ajankohdan takia sopii ohjelmaan erittäin hyvin. Se toimii hyvänä testilenkkinä alkavaa kautta varten. Ensi vuonna pitäisi UTMB:lle olla varma kisapaikka, ainakin järjestäjien mukaan. Se onkin sitten kauden 2018 pääkisa. Alla vielä TGC:n 2017 virallinen video.

Omat treenit tällä viikolla ovat menneet uinnin ja pyöräilyn merkeissä. Torstaina ja perjantaina kävin uimassa Siikajärvessä, yhteensä runsaat 4 tuntia. Uinti oli aurinkoisessa ja tyynessä kelissä nautinnollista. Sen verran on uinnissakin kehitystä tapahtunut, että vauhdit on hieman parantuneet. Pyöräilyä kertyi neljällä lenkillä yhteensä runsaat 120 kilsaa. Varsinaista salitreeniä ei tälle viikolle tullut.

Viime kevään Karhunkierroksen 160 kilsan reissulta on NUTS:n toimesta julkaistu uutta videotakin. Laitetaanpas se tännekin nähtäville.

Pyhätunturilla kisattiin viikonloppuna perinteinen Tunturimaraton. Henri Ansio juoksi voittoon jo neljännen kerran peräkkäin. Naisten puolella Reetta Peltonen selvitti reitin nopeiten. Ensi viikonloppuna Henri kisaa Ruotsissa 90 kilsan Ultravasan kisassa. Mielenkiintoinen viikonloppu siis tiedossa. Trailrunning uutisointi. Tulokset.

Viikko 31 ja kesäloma alkaa

Sairaslomat on pidetty ja töissäkin on jo ehditty pari viikkoa olla. Nyt on vuorossa kesäloma, joka ei kuitenkaan ole ihan sellainen kuin olin sen ajatellut olevan. Vielä pitää pari viikkoa kärvistellä ilman juoksua ja vasta sittenkin pitää aloittaa todella rauhassa. Mitenhän ultrajuoksija määrittelee "todella rauhassa"? Onneksi uintia ja fillaria saa jo tehdä sen verran, että pientä sykkeennousua on havaittavissa.

Työlounas

Viikko on mennyt osin uuden lajin parissa. Tällä viikolla olen ottanut ohjelmaan salitreenit, jossa ei kuitenkaan mitään hyppysarjoja tai vastaavaa ole vielä vedetty. Lähinnä yläkroppaa ja corea on tehty ja lisäksi vähän rasitusta terveelle jalalle. Salilla ehdin käydä viikolla kolmesti, joten ihan hyvä setti näin alussa. Käsiä treenatessa huomaa hyvin miten tottumaton tähän hommaan on. Jo parin liikesarjan jälkeen kädet on ihan tötteröllä. Ei varmaan tee huonoa tämäkään treeni. Pärjää sitten paremmin seuraavassa kisassa, jossa tarvitaan esimerkiksi sauvoja. Sama treeni palvelee myös hyvin uintia.

Pyöräilyn kanssa olen vielä vähän varovainen, kun se käy jo selvästi enemmän jalkoihin eikä tässä vaiheessa ole järkeä tehdä mitään ylilyöntejä takareiden kuntoutuksessa. Tällä viikolla teinkin niin, että kävin töissä fillarilla, mutta en polkenut takaisin saman päivän aikana vaan tulin sitten ihan bussilla. Fillari pääsi kotiin vasta pari päivää myöhemmin. Perjantaina tein sitten töiden jälkeen tunnin mittaisen lenkin ihan teitä pitkin. Pyöräilyn jälkeen takareisi ei ole kipuillut tai antanut mitään merkkejä rasituksesta. Eli sopivalla rasitustasolla mennään.

Uimassa ei ole ehtinyt tällä viikolla kuin kerran. Sekin jäi sunnuntaille, kun lauantai meni piiiitkällä kävelyreissulla Helsingin keskustassa jahtaamassa uutta täydennystä Pokedexiin. Kaikki uudet kaverit löytyivät ja nyt voi taas levätä hetken.

Nuuksion elokuuta

Sunnuntaina uimassa

Viikolla on kestävyysurheilun saralla tapahtunut taas paljon. Itse tuli seurattua ahkerasti Lahtelan Miikan suoritusta Tahkotriplassa. Juha Riikonen, Juhana Nieminen ja Miika lähtivät matkaan torstai-iltana uiden ensin 11,4 kilsaa. Sen jälkeen vuorossa oli 540 kilsan fillariosuus ja siihen perään sitten vielä kolme maratonia ja urakka oli valmis. Kokonaismatka oli 678 kilsaa, johon Miika käytti aikaa runsaat 46 tuntia. Tässä vielä Iltasanomien juttu aiheesta. Isot onnittelut koko kolmikolle.

Viikonloppuna kisattiin myös Norjan Tromsassa Skyrace kisoissa. Tästä kisasta on parin viime vuoden aikana noussut yksi suomalaisten polkujuoksijoiden suosikkikisa. Tänäkin vuonna paikalla oli iso edustus kotimaista polkuvoimaa. Suomalaisten kovimmasta tuloksesta vastasi Maija Oravamäki, joka juoksi naisten sarjassa viidenneksi. Tulokset.

Ensi viikolla oman ulkoilun lisäksi tulee aikaa vietettyä taas telkkarin ääressä, kun yleisurheilun MM-kisat käynnistyivät viikonloppuna Lontoossa. Perjantaina nähtiin yksi kisan odotetuin finaali, kun Mo Farah puolusti omaa MM-kultaansa. Vastustajat olivat liikkeellä hyvin erilaisella taktiikalla, kuin aikaisemmissa kisoissa, mutta niin vain britti vei kullan ylivertaisella suorituksella. Kyllä kannatti valvoa vähän pidempään.

Bolt ennen finaalia

Ensi vuoden suunnitelmatkin etenivät hieman tämän viikon aikana. Niistä lisää vähän myöhemmin.

  

Viikko 30 ja heinäkuussa eka maraton

Heinäkuun loppua kohden mentäessä tuntuu, että kelit ovat hieman lämmenneet ja sadettakin on ollut aika vähän ilmassa. Sademittariin ei ole viikon kuluessa kertynyt kuin pari milliä vettä, sekin taisi tulla yhdellä kertaa torstaina yöllä ukkoskuuron pyyhkäistessä Siikajärven yli. Helteiden vähyys näkyy luonnon rehevyytenä edelleen vaikka kuukauden viimeisiä päiviä jo mennään. Yleensä helteisenä kesänä ainakin koivun lehdet alkavat kellastumaan jo reilusti heinäkuun puolella.

Järvivedet ovat jo lämpimät

Yksi merkittävä asia kuntoutumisen aikana on ollut ruokailun miettiminen uudelleen. eikä pelkästään ravintoaineiden osalta vaan myös energiamäärien osalta. Kun aikaisemmin energiankulutus on ollut 10-20 harjoitustunnin takia melko huomattava niin ihan samaa energiamäärää ei voi syödä sohvalla maatessa. Ja silti paino on päässyt vähän nouseman sairasloman aikana. Ravitsemukseen liittyen coutsi kirjoitti asiaan liittyvää tarinaa Sakuran sivuille. 

Vaniljajäätelöä, mustikoita ja metsämansikoita

Omat ulkoilut ovat ottaneet ison harppauksen eteenpäin tällä viikolla. Jalka tuntuu saaneen voimaa ja jalan käyttöön uskoo ja luottaa enemmän. Ehkä ensimmäinen leikkauksen jälkeinen tarkastuskäynti Sakari Oravan luona antoi luottamusta asioiden etenemiselle. Lisäksi uusien harjoitusmuotojen ottaminen mukaan ohjelmaan lisää aina mielekkyyttä ja mielen virkeyttä. Tällä viikolla kokeilin ensimmäistä kerta fillarointia leikkauksen jälkeen. Etukäteen pyöräilyn kokeileminen ei houkutellut yhtään, koska leikkaushaava on aika lähellä satulaa. Heti pihassa huomasin kuitenkin, että mitään ongelmaa ei ole ja pystyn hyvin istumaan satulassa ilman että leikkauksen kohdassa tuntuisi kipua.

Talvipyörässä on vähän pehmeämpi satula, joten sillä oltiin liikkeellä

Uimaan en ehtinyt tällä viikolla kuin kahdesti. Tiistaina kävimme PePon hyljeosaston kanssa uimassa  Solvallan pitkäjärven eteläpäästä pohjoispäähän. Matkaa kertyi noin 7 kilsaa ja aikaa kului runsaat 2,5 tuntia. Ajatus Pitkäjärven uimisesta syntyi joskus viime vuonna ja tänä vuonna pääsimme toteuttamaan sen. Seuraava vaihe ei voi olla muuta kuin Pitkäjärven kiertäminen rantoja myöden, jolloin matkaa kertyy 15-20 kilsaa. Taitaa kuitenkin jäädä ensi vuoteen.

Valmistautumista

Valmista

Heinäkuun aikana on tullut uitua yhteensä 12 kertaa ja kilsoja on kertynyt maratonin verran. Eli ensimmäinen maraton on jo takana, vähän pätkissä tosin. Elokuussa tavoite onkin jo pyöräilyn lisääminen reilusti ja uitikilsojakin voisi olettaa muutaman lisää.

Lauantaina teimme coutsin kanssa pidemmän kävelyreissun Nuuksion poluille. Matkaa kertyi kymmenisen kilsaa hidasta kävelyä, joka onkin pisin matka tähän mennessä. Ilma suosi mukavasti ulkoilua ja väkeä riitti poluilla melkoisesti. Tuli siinä muutama pokemonikin saalistettua matkalla.

Vielä kävellen

Nahkiaispolun vanha reitti

Muutama muukin asia pitää vielä mainita tässä samalla. Forsellin Marko, joka muutama vuosi sitten tahkosi läpi PePon järjestämän tupla-teräsmieskisan, läpäisi nyt runsaassa 40 tunnissa tripla-teräsmieskisan. Ensi viikonloppuna Lahtelan Miika käy saman matkan kimppuun Tahkolla. Toinen hurja suoritus heinäkuun aikana on ollut Suomen halki juoksu, jossa mm. Nurmelan Juha on ollut mukana. Isot hatunnostot ja kumarrukset koko porukalle.

Viikko 29 ja väliviikko

Jos oli viime viikko kiireinen penkkiurheilun suhteen, niin tällä viikolla tapahtumat ovat olleet aika vähissä ainakin polkujuoksupuolella. Ilmeisesti Pallaksen jälkeinen viikko ei ole ihan parasta aikaa järjestää mitään isompaa tapahtumaa ainakaan kotimaassa. Viikonlopun tarjonnasta vastaakin pääasiassa muut lajit kuten Porkkala Swimrun sekä Kalevan Kisat. Näistä jälkimmäinen oli hyvin uutisoitu telkkarin puolella. Porkkalassa sen sijaan vain viidellä joukkueella oli gepsi, joten seuranta oli aika hankalaa. Tour de France - Ranskan ympäriajo - saavutti Pariisin sunnuntaina ja voittajaksi kruunattiin jo neljännen kerran Englannin Chris Froome.

Oma viikko on ollut aika lailla edellisen kaltainen. Uimassa olen käynyt neljä kertaa. Tiistaina olin ensimmäistä kertaa uimassa meren puolella, kun kävimme Mikan kanssa kiertämässä Seurasaaaren. Matkaa kertyi 3,6 kilsaa. Suolainen vesi ei tuntunut niin paljoa kuin etukäteen pelkäsin. Sen sijaan veden kirkkaus järviveteen verrattuna oli iloinen yllätys. Olimme liikkeellä jo aamu kasilta ja saimme uida rauhassa muulta liikenteeltä. Coutsi tallensi ja teki seuraavan videon tästä keikasta.

Loppuviikolla kävin vielä kahdesti uimassa Siikajärvessä. Toisella kerralla kiersin koko järven ja mittarin mukaan matkaa kertyi 6,8 kilsaa. Suunnon Ambit3 näytti tosin 800 metriä enemmän. Toisella  näistä uimakerroista mukana oli kamera, josta tuli seuraavanlainen taltiointi tehtyä.

Alkaneen viikon maanantaina kävimme leikkauksen jälkitarkastuksessa Turussa. Oravan mukaan ulkoilua voi lisätä ja periaatteessa aika paljon asioita saa jo tehdä. Hölkkäämään päästään vasta kolmen viikon kuluttua, mutta pyöräilyä ja kävelyä voi lisätä jo enemmänkin ohjelmaan. Pidempää venyttelyä pitää vielä välttää, mutta dynaamisia venytyksiä voi jo alkaa tekemään. Huomiselle tiistaille on jo suunnitteilla seuraava pidempi uintireissu.

Kisojen osalta loppuvuosi on vielä rauhoitettu, mutta alkuvuoteen on jo joitakin ajatuksia, joille saimme vihreää valoa Oravalta.

Viikko 28 ja vilkas kisaviikko sohvalla

Viikon odotetuin kisa on varmaan ollut NUTS Pallaksen viikonlopun perusmatka sekä viisvitonen. Pallakselle oli ilmoittautunut mukaan huima määrä ulkomaalaisia ja kisa olikin saanut UTWF arvon ennen kisaa.  Hienoa että suomalaiset kisat saavat myös kansainvälistä arvostusta - ja täysin ansaitusti. Kokonaisuudessaan ilmoittautuneita oli 1200 innokasta kisaajaa. NUTSin porukka on todellakin tehneet asiat oikein, kun osallistujamäärät on tätä luokkaa. Kisaa oli miellyttävä seurata kotisohvaltakin, kun tekniikka on käytössä ja tuloksia ja tunnelmia tulee katkeamattomana virtana. Tässä on varmasti Suomen paras organisaatio ultrapuolella.

Perusmatka 135 kilsaa lähti liikkeelle perjantaina klo 18. Toisin kuin edellisenä vuonna kaikilla kisaajilla ei ollut gepsi-seurantaa. Heti alkumatkasta kisan etukäteissuosikki Espanjan Hamal Villar Lazaro lähti kisaan omalla vauhdilla. Ero muihin kasvoi tasaisesti ja Hetan maaliviiva tuli vastaan huimassa loppuajassa 15.30. Runsas tunti Hamalin jälkeen toisesta sijasta taistelivat tasaisesti Juuso Simpanen sekä Antti Itkonen viimeiselle tieosuudelle asti. Kisa kääntyi lopulta Juusolle runsaan 10 minuutin erolla. Kaikkiaan neljä juoksijaa juoksi alle meikäläisen viime vuoden voittoajan 18.30. Neljänneksi sijoittunut Teivaisen Pekka kepitti meikäläisen voittoajan tunnilla. Naisten kisan voiton vei Jaana Hylkinen ajalla 22.43.

Viisvitosella viivalla oli todella kovatasoinen joukko niin juoksijoita kuin suunnistajiakin. Voiton vei uudella reittiennätyksellä 4.28 Lukas Naegele. Loput podium-paikat menivät Varsinais-Suomalaisia suunnistusseuroja edustaville Arto Talviselle ja Antti Parjanteelle. Naisten sarjassa voiton vei kukas muu kuin Maija Oravamäki, joka siirtyi samalla Buff Trail Tourin kärkeen. Seuraavat sijat menivät Maria Kollerille ja Jaana Monoselle.

55-podium (Kuva NUTS Pallas)

Kaikki tulokset.
Kestävyysurheilun uutisointi.
Onevision kuvia.

Viikonloppuna kisattiin myös jo perinteinen Bodominjärven ultraintervalli. Kävimme paikalla katsomassa lähtöä ja samalla tapaamassa vanhoja tuttuja. Kisaan lähti pieni juoksujajoukko, josta yhtä lukuun ottamatta kaikki selvittivät matkana olleen 8x13 kilsan reissun. Tulokset.

Jenkkien puolella viikonlopun suurin tapahtuma ultrapuolella oli varmaan Hardrock100. Twitterin puolella kisaa oli helppo seurata iRunFarin kautta. Miesten puolella kisan ehdoton ennakkosuosikki oli tietysti Kilian Jornet. Kun matkaa oli taitettu noin kolmannes, taistelu kisan voitosta sai varsin dramaattisen käänteen, kun Kilian oli katunut ja hänen olkapäänsä oli mennyt sijoiltaan. Käytännössä hän ei pystynyt käyttämään toista kättään lainkaan vaan juostessa käsi oli taiteltu taitavasti Salomonin repun sisään tukemaan kättä. Ainoastaan terveellä kädellä hän pystyi käyttämään toista sauvaa. Kaikesta tästä huolimatta Kilian juoksi voittoon kisassa. Ehkäpä yksi kaikkien aikojen ultrasuoritus.

Kilian loppusuoralla (Kuva iRunFar)

Jo edellisenä viikonloppuna kisattiin myös Andorra Ultra Trail, jossa mukana oli myös joukko Sambalaisia. Parkkosen Johannes ja Mark Lee olivat pisimmällä 170 kilsan sarjassa, Kolehmaisen Mikko 112 kilsan sarjassa ja MP Rautiainen sprinttimatkalla 83 kilsaa. Mark joutui jättämään matkan kesken, mutta muilta todella kovat suoritukset kuumissa ja karuissa olosuhteissa. MP:n raportti löytyy fb:n puolelta.

Yksi iloinen asia viikolla on ollut seurata suunnistuksen nuorten MM-kisoja, jossa Suomen menestys on ollut vakuuttavaa. Kovimmasta suorituksesta joukkueessa on vastannut Olli Ojanaho, joka voitti kultaa kaikilla henkilökohtaisilla matkoilla.

Oma viikko meni eteenpäin mukavasti. Pääsin kävelemään jo hieman pidempiä matkaa. Lisäksi tein neljä pidempää uimareissua, yhteensä 14,3 km/5.30h. Samalla tuli myös testattua uutta uintipoijua. Se on pieni turvallisuustekijä uidessa, jonka lisäksi siihen saa avaimet yms mukaan. Uintia se ei hidasta tai häiritse yhtään.

Alkaneella viikolla taas vähän lisää kävelyä ja tietysti uintia.

Viikko 27 ja uintitreenit alkaa

Loppuviikkoa kohden on kelit vähän lämmenneet ja tuulet tyyntyneet. Viikonloppuna päästiin jo lähelle hellerajaa, mutta aina tuulen puhaltaessa huomaa, että pari napsua lisää lämpöä ei haittaisi menoa. Vedetkin tuntuivat viikonloppuna lämpimämmältä kuin alkuviikosta, kun tuuli ei ole enää sekoittanut vesiä niin paljoa.

Alkuviikon kelit eivät vielä houkutelleet uimaan ja toisaalta halusin antaa jalalle vielä pari päivää lisäaikaa. Torstaina kävimme sitten tekemässä ensimmäisen lyhyen uintikokeilun, lähinnä siis että mahtuuko märkäpuku vielä päälle ja paljonko tuo uiminen tuntuu takareidessä. No, puku mahtui päälle eikä tuo jalkojen laahaaminen perässä paljoa rasita, joten viikonlopun suunnitelma oli valmis.

Lauantaina ja sunnuntaina käytiin Siikajärvessä uimassa. Coutsi oli sunnuntaina mukana lainaamallamme Sirpan ja Jounin soutuveneellä vahtia pitämässä, lauantaina pääsin ihan yksin irti. Aika nopeasti tuo uimarytmi löytyi viime kesän jälkeen ja lauantaina tuli uitua vajaan tunnin lenkura rauhalliseen tahtiin. Sunnuntaina tuli täysin tyynessä kelissä uitua runsaan tunnin lenkki, noin kolme kilsaa. Alla pari kuvaa sunnuntain uimareissulta.

Tyyntä keliä

Rantoja pitkin

Muuten viikkoon on kuulut lepäilyä ja herkuttelua. Kirjastosta tuli haettua joitakin urheiluun liittyviä kirjoja ja omastakin hyllystä löytyy edellen kirjoja, joita on joskus tullut hankittua, mutta aikaa niiden lukemiseen ei aikaisemmin ole ollut. Sain luettua jo kertaalleen lukemani Scott Jurekin Eat and Run -kirjan. Oikein hyvää ja viihdyttävää lukemista sekä maukkaita reseptejä. Esimerkiksi ne smoothie -reseptit, joita postasin viimeksi ovat osittain juurikin tästä kirjasta.

Ensi viikonloppuna kisataan taas NUTS Pallaksen kisa. Tämä olisi ollut omassakin kisakalenterissa tänä vuonna, mutta ehkä sitten taas ensi vuonna. Sen verran hienosta kisasta on kyse.
Alla vielä tämän vuoden traileri Pallakselta. Toivotaan tälle vuodelle vähän parempaa keliä kuin mitä viime vuonna oli. Joka tapauksessa hyviä valmistatumisia kaikille.

Viikko 16 edelleen palautuen

Viikko on mennyt ilman suurempia fyysisiä ponnisteluja. Vasen polvi tuntuu vielä sen verran edellisestä kisasta, että en ole halunnut rasittaa sitä yhtään liikaa vaan lähinnä olen antanut sille aikaa palautua. Karhunkierroksen viiskymppiselle on aikaa viisi viikko ja Kuusamossa olisi jo kiva pystyä juoksemaan ilman suurempia polvikipuja. Sen suurempia tavoitteita en ole kisalle tässä vaiheessa asettanut, mutta olisihan se kiva päästä tekemään hyvä ja tasapainoinen suoritus.

Maanantaina ja sunnuntaina tuli tehtyä pidemmät hölkkäkävelylenkit coutsin kanssa. Tiistaina kävin hölkkäämässä parituntisen Nuuksiossa. Keskiviikkona kävin fillarilla töissä ja ennen kotiintuloa tein parituntisen hölkän Leppävaarassa. Hölkkävauhdit ovat tällä viikolla olleet jopa normaaleja hidasvauhtisiakin hitaampia lenkkejä. Torstaina pidin sitten kokonaan lepoa. Perjantaina tein vajaan tunnin kevyen hölkän Siikajärven ympäri.

Siikajärvestä on jäät jo sulaneet. Kohta alkaa avovesiuintikausi

Lauantai meni Maunulan majalla, jossa Suomen Latu järjesti päivän mittaisen Polkujuoksun ohjaajakurssin. Kurssin tavoitteena oli antaa valmiudet polkulenkin järjestämiseen ryhmille. Perusasioita, joita päivän aikana käytiin läpi niin teoriassa kuin käytännössäkin, oli lenkin suunnittelu, tiedottaminen ja toteutus, varusteiden läpikäynti ja vähän juoksutekniikkaakin. Sen lisäksi juteltiin jokamiehenoikeuksista sekä turvallisuuteen liittyvistä asioista. Nämä asiat on hyvä pitää mielessä, kun tapahtumia järjestää Suomen Ladun nimissä. Omillakin lenkeillä nämä on hyvä muistaa, mutta toisaalta silloin jokainen on vastuussa itsestään. Latu on kuitenkin vastuussa järjestämistään tapahtumista ja niihin osallistuvista ihmisistä, joten siinä mielessä reitit on varmaan syytä suunnitella pahimmat rymykohdat välttäen.

Vähän teoriaa ennen käytäntöä

Kurssiin kuului pari etukäteistehtävää, päivän mittainen kurssi sekä vielä muutama tehtävä jälkikäteen ratkottavaksi. Hyvä ja tiivis paketti, jonka pohjalta ryhmälle järjestettävä turvallinen ja mieluisa polkulenkki onnistuu varmasti. Vastaavia kursseja järjestetään tämän vuoden aikana vielä muutama.

Tulevaa treeniohjelmaa en ole vielä paljoa ajatellut, mutta vielä taitaa mennä pari viikkoa kevyemmällä määrällä ja korvaavilla treeneillä. Ensi viikolla jatkuu jooga ja salitreenit ja eiköhän siinä välissä käydä tossujakin ulkoiluttamassa. Viikonloppuna oleva Salpaus-rogaining jää väliin, mutta tarkoitus on tehdä coutsin kanssa pidempi treeni lähimetsissä. Seuraava varsinainen kisa on Pallaksen kisa heinäkuun puolivälissä. Sinne on kuitenkin vielä hyvin aikaa treenata.

Viiden viikon päästä on tosiaan jo Karhunkierroksen viikonloppu. Lunta on vielä edellisvuotta enemmän, mutta nopeastihan ne lumet sulaa kun kelit lämpenee. Tosin vettä voi Kitkajoessa olla sen verran, että sillat on taas tänä vuonna vaarassa.

Lumitilanne Kuusamossa

Viikko 34 kevyesti ennen määrää

Mennyt viikko on ollut juoksun osalta melko kevyt. Ainoastaan kolme lenkkiä koko viikon aikana. Keskiviikkona käytiin NuuksioClassicin järjestämällä yhteislenkillä Siikarannassa. Tulin paikalle vähän etukäteen ja kiersin runsaan vitosen lenkin alkuun. Sitten vaihdoin Salomonin Wings8 tossut jalkaan ja jatkoimme porukalla yhteislenkin merkeissä. Tarkoitus on ollut löytää jokin uusi tossu Kolin ultraa varten. Tuossa Salomonissa oli pito kohdallaan ja pohjassakin tuntui olevan sen verran tavaraa, että jalkapohjat kestää toivottavasti pidemmänkin kisan. Itse juoksu taas oli vähän raskaanoloista lopussa, vaikka alkuviikko oli ollut kevyt. Perjantaina juoksin runsaan 1,5 tuntia Nuuksiossa ja lauantaina vajaan 2,5 tuntia poluilla. Aika paljon olivat polut kuivuneet viikonlopuksi. Juoksua kertyi viikolle yhteensä 60 kilsaa.

NC yhteislenkki

NC yhteislenkki

Nuuksion polkuja

Tiistaina kävin salilla tehden coren lisäksi hypyt ja kyykyt. Polvet ovat tuntuneet coutsin hieromisen ansiosta paljon paremmilta. Siksi uskalsin ottaa jopa kevyesti kyykkyäkin. Maanantaina ja torstaina työmatkat taittuivat fillarilla.

Sunnuntaina kävin uimassa Siikajärven ympäri reunoja pitkin. Vesi on jo jonkin verran kylmempää kuin kesällä. Kyllä se syksy sieltä tulee. Mittariin tuli matkaa vajaa 7 kilsaa ja aikaa kului runsaat 2,5 tuntia. Puolet matkasta meni pienessä vastatuulessa ja lisäksi huomasin vauhdin muutenkin hiipuvan loppua kohden. Olkapäät oli aika jumissa loppuillan.

Sunnuntainen uimareissu

Märkäpukukierros

Lauantaina Siikarannassa vietettiin Venetsialaisia-juhlia. Kävimme coutsin kanssa paikan päällä tervehtimässä naapureita ja tuttuja.

Selfiet

Vähän vanhempi märkäpuku Siikarannan museossa

Viikolle kertyi 12,5 tuntia aktiviteettia. Melko paljon kevyelle viikolle, mutta ei kuitenkaan kovinkaan kuormittavaa. Seuraavat kolme viikkoa ovat sitten vähän reippaampia ja samalla lyhyt määräjakso Kolin kisaa varten.

Olen ehtinyt jonkin verran vertailla Karhunkierrokselta palkinnoksi saamaani Suunnon Ambit3 Vertical (softa versio 1.0.31) mittaria Polarin v800  (softa versio 1.7.27) mittariin. Aikaisempi kokemus esimerkiksi matkan mittauksesta yhteislenkkien yhteydessä on, että Polarin mittari on näyttänyt huomattavasti vähemmän matkaa kuin Suunnon mittarit. Myös korkeutta on kertynyt Polarin mittariin vähemmän.

Nyt muutaman lenkin aikana ero mittareiden mittaamassa matkassa on prosentin luokkaa. Gepsille se on jo varsin hyvä, kun se ei muutenkaan ole ihan tarkka. Ainut suurempi ero matkassa tuli yhdessä mäkitreenissä Jättärillä, jolloin poikkeama oli lähes 10%. Sitten taas toinen treeni Jättärillä meni alle prosentin erolla matkanmittauksessa. Suurin ero mittareiden välillä tuli Someron 24h SM-rogassa, jolloin molemmissa mittareissa oli käytössä virransäästöohjelma, Polarilla gepsi-mittaus minuutin välein ja Suunnolla "OK- 100h akunkesto". Näillä asetuksilla Suunto mittasi matkaksi 69,23 km ja Polar 76,69 km.

Lenkeillä kertyneen korkeuden erot heittelee prosentista viiteen. Välillä Suunto kerää enemmän korkeutta, välillä Polari. Polarin v800 mittarissa korkeusmittaus perustuu ilmanpaineeseen, Suunnon Verticalista en tiedä. Pari Jättärillä tehdyn treenin ero oli 1,4% sekä 3,9%, molemmissa Vertical näytti vähemmän nousumetrejä. Verticali näyttää kertyneen korkeuden metrin tarkkuudella kun taas Polari tyytyy viiden metrin tarkkuuteen.

Molempien mittareiden sykkeenmittaus antaa samat arvot. Heittoa ei ole kuin lyönti sinne tai tänne. Polarin mittarin sain yhdistettyä Suunnon sykevyöhön ja lukemaan sen lähettämää dataa. Suunnon mittaria en kuitenkaan saanut kytkettyä Polarin sykevyöhön. Tämä voi johtua myös testaajasta.

Suurin ero mittareiden antamissa lukemissa tuli energiankulutuksesta. Polarin v800 mittari näytti jokaisen treenin jälkeen energiankulutuksen lähes tuplasti Suuntoon verrattuna. Eipä tunnu kovinkaan luotettavalta. Ehkä näitä lukemia ei muutenkaan kannata ottaa kovinkaan vakavasti.

Pitää vielä jatkaa testailuja, mutta näyttää siltä, että matkanmittauksessa valmistajat ovat lähentyneet toisiaan huomattavasti. Yksi selkeä plussa Polarilla on edelleen se, että omasta mielestäni itse kellotaulu ja numerot ovat siinä selkeämpiä ja sitä on helpompi ja nopeampi vilkaista juostessa.

Viikko 30 ja lomat jatkuu

Pallaksen kisasta on kulunut vasta viikko ja jo alkoi poltella tuo lenkkeily. Tai ehkä siihen vaikutti myös osittain tämän viikon kestänyt erityisen lämmin sääjakso Suomen yllä. Eihän sitä voi olla kotona tekemässä kotihommia ihan koko ajan vaan välillä on ihan pakko päästä juoksemaan.

Palautuminen on sujunut Pallaksen kisasta yllättävän nopeasti, huomattavasti nopeammin kuin Karhunkierrokselta. Oma arvio on, että suurin syy nopeaan palautumiseen on yksinkertaisesti siinä, että Pallaksen kisassa tuli niin paljon kävelyä lopussa, joka ei sinänsä rasittanut kroppaa samalla tavalla kuin puhdas juoksu olisi rasittanut. Karhunkierroksella pystyin juoksemaan vielä lopussa melko mukavasti ja se vei söi kroppaa enemmän kuin tuo runsas kävely. Joka tapauksessa yhden lepoviikon jälkeen juoksu on jo maistunut vaikka toki kropassa tuntuu välillä voimattomuutta. Tarkkana pitää kuitenkin olla ettei innostu treenaamaan vielä liikaa.

No mitäs tällä viikolla ollaan sitten tehty. Heti maanantaina kävin tutuilla poluilla Nuuksiossa. Oli mahtavaa juosta lämpimässä kelissä auringon paistaessa pilvettömältä taivaalta. Aikaa meni rauhallisella lenkillä 1,5 tuntia.

Tiistaina kävin ensimmäistä kertaa elämässäni kokeilemassa avovesiuintia märkäpuvulla. Nurmelan Juhan opastuksella ja märkäpuvulla pääsin kokeilemaan Lohjanjärvellä miltä laji tuntuu. Jälkeen päin ajateltuna kaikki sujui loistavasti vaikka meinasin lopettaa uimisen 50 metrin jälkeen. Alku oli nimittäin todella hankala ennen kuin ymmärsin lopettaa normaalin Tarzan-tyylisen kroolin. Energiaa säästyi huomattavasti, kun uskalsi luottaa puvun kelluttavaan vaikutukseen ja lopettaa jalkojen kanssa pärskimisen. Piiiitkiä vetoja käsien kanssa ja rauhallista keinumista puolelta toiselle ja homma alkoi luistaa. Ehdimme uida pari tuntia, jonka aikana matkaa kertyi 3,3 kilsaa. Aaltoa ei ollut juurikaan muuta kuin vieressä ajaneiden moottoriveneiden aiheuttamia. Sen verran innoissani olin, että yhtään kuvaa en edes muistanut koko uimapahtumasta ottaa, mutta lounaasta kylläkin ;-)

Uimareissun seurauksena illalla mentiin Varustenettiin ja ostettiin oma märkäpuku. Sitä päästään kokeilemaan maanantaina Peräsmieskisan ja Sysikallio2015 selättäneen Ekan kanssa.

Uinnin gps-träkki Lohjanjärvellä

Lounas Lohjalla Sushi housessa

Keskiviikkona tein runsaan 1,5 tunnin lenkin Nuuksiossa  kelin ollessa taas aurinkoinen. Hiukan piti kevyemmin mennä, kun seuraavaksi päiväksi olin sopinut lenkin Samban nuoriso-osaston kanssa Nuuksioon. Kävimmekin Miikka-Pekan kanssa parin tunnin kirmailulla Nuuksiossa, välillä isommilla ja välillä pienemmillä poluilla. Hauskaa oli kun vielä aurinko paistoi ja lämpöä riitti. Miikka-Pekalla on muutaman viikon päästä edessä vähän isompi haaste, Petite Trotte à Léon tai PTL. Illalla kävin vielä Kimillä hieronnassa Aplicossa.

Lisää kuvateksti

Kiihtyvävauhtisen treenin jälkeen perjantaina oli hyvä antaa kropalle lepoa. Aika menikin osittain nettiä surffatessa ja ensi vuoden kisakalenteria miettiessä. Paljon on mahdollisuuksia. Illalla söimme coutsin kanssa perinteistä lihafondueta eli fondue bourguignonne.

Kaikki valmista

Lauantaina oli Sambasembalot Malminkartanolla (vai onko se Mt Jumisko nykyään). Pari tuntia meni sielläkin vaikka vauhdit vähän karkailivatkin. Paljon oli porukkaa mukana ja iltaohjelmaakin olisi ollut tarjolla, mutta ensi kerralla sitten. Sunnuntai meni levon merkeissä. Viikolle kertyi harjoitusta runsaat 9 tuntia.

Ensi viikolla lomat jatkuu ja samoin harjoittelu. Viikonloppuna on sitten edessä 24h SM-Rogaining Somerolla. Siellä ollaan coutsin kanssa viivalla nauttimassa suomalaisesta kesäyöstä koko rahalla.