Viikko 29 ja ultrakisojen yhteenvetoa

Viime toukokuussa Karhunkierroksen yhteydessä Eppu esitti kysymyksen #NUTSLIVEn yhteydessä, että monessako ultrakisassa sitä on tullut käytyä. No siihen en sitten tarkkaa lukua osannutkaan sanoa, mutta siellä 25-30 tienoilla se voisi olla. Siitä jäi sitten vähän sellainen ajatus, että pitääkin kesälomalla yrittää tehdä jonkinlainen kattava listaus noista maratonia pidemmistä kisoista. Itse en ole niistä tarkkaa kirjaa pitänyt, mutta esim. DUV:n sivuilta löytyy suurin osa. Kaikkea ei sieltäkään löydy, joten tässä jonkinlaista yritystä siihen suuntaan.

2004:
Homma on lähtenyt liikkeelle 2004 Hiekkaharjun 6h kisasta. Kyseistä kisaa ei enää järjestetä, mutta se oli useamman vuoden ajan kevään kohokohta ultrapuolella. Lisäksi se oli suhteellisen lyhyt hyppäys maratonilta ultramatkoille. Hiekkaharjun kentällä kisattiin 2003-2010.

 1. Hiekkaharju 6h 8. toukokuuta, tulos 64,150 km kisaraportti ruutupaperilla ;-)

Hiekkaharjun 6h kisa 2004

2007:
Seuraavat pari vuotta menivät telakalla ja polvileikkauksesta toipuessa ja vasta 2007 juoksin seuraavan ultramatkan, taas Hiekkaharjun 6h kisassa. Sen jälkeen ultrailut jatkuivat  seuraavat vuodet säännöllisemmin. Vuosi jatkui Masokistin Unelmassa ja Endurance 24h kisassa, jossa juoksin ekalla kerralla yli 200 km tuloksen. Endurance 24h kisa järjestettiin silloin ensimmäistä kertaa. Lisäksi juoksin ensimmäisen maastoultra/polkukisani Vaajakoskella.

 2. Hiekkaharju 6h 5. toukokuuta, tulos 68,650 km kisaraportti ruutupaperilla ;-)
 3. Masokistin Unelma 100 km Helsinki 11. elokuuta, tulos 9:28:18 kisaraportti
 4. Vaajakosken maastoultra 60 km 6. lokakuuta, tulos 4.46.51 kisaraportti
 5. I Endurance 24h 1.-2. joulukuuta, tulos 204,232 km kisaraportti

Vaajakoskella 2007, vasemmalla Hyppölän Tero ja oikealla Luusalon Mikko

2008:
Seuraavana vuonna juoksin ensimmäisen kerran Tukholman ulkopuolella juostavan Ursvik Ultra polkukisan, 12h kisani radalla sekä ekan Spartathlon kisani. Lisäksi paransin 100 km ennätystäni Perniössä Suomi-juoksussa alle 8h tulokseen.

 6. Ursvik Ultra 75 km 7. huhtikuuta, tulos 7:33:27 kisaraportti
 7. Suomi-juoksu 100 km Perniö 7. kesäkuuta, tulos 7:58:10 kisaraportti
 8. Hallsberg 12h 23. heinäkuuta, tulos 125,930 km kisaraportti
 9. Spartathlon 246 km 26.-27. syyskuuta, tulos 32:13:28 kisaraportti

Ursvik Ultra 2008

2009:
Seuraavana vuonna yritettiin taas pidentää matkoja ja juoksinkin ensimmäisen 48h kisani Ruotsin Skövdessä. Kyseessä oli ratakisa. Lisäksi kävimme Japanissa juoksemassa Sakura Michi Nature run 250 km kisa ja edustettiin Suomea 100 km MM-kisoissa. Loppuvuodesta osallistuttiin ensimmäistä kertaa Mammuttimarssille Nietosjärven Tommin kanssa.

 10. II Endurance 24h 31.1.-1.2, tulos 85,028 km kisaraportti
 11. Sakura Michi Nature run 250 km 32:50:00 kisaraportti
 12. IAU 100 km MM-kisat Torhout 19.-20. kesäkuuta, tulos 8:38:52 kisaraportti
 13. Skövde Ultrafestival 48h 28.-30. elokuuta, tulos 356,984 km (Suomen ennätys), kisaraportti
 14. Vaajakosken maastoultra 60 km 4. lokakuuta, tulos 5:53 kisaraportti
 15. Mammuttimarssi 100 km Padasjoki 23.-24. lokakuuta, tulos 12:19 (parina Tommi Nietosjärvi), kisaraportti

2010:
Seuraavana vuonna sain kutsun Ranskassa järjestettään 48h, jonne kutsuttiin 12 parasta naista ja miestä edellisen vuoden 48h rankingin perusteella. Sen lisäksi olin toista kertaa Spartathlonissa, mutta jouduin siellä keskeytämään vähän ennen Spartaa. Lokakuussa juostu Mammutti Runtu Tommin kanssa oli ehkä yksi vahvimpia suorituksiani ikinä.

 16. III Endurance 24h 30.-31.tammikuuta, tulos 156,406 km kisaraportti 17. Hiekkaharju 6h 24. huhtikuuta, tulos 69,520 km kisaraportti
 18. Surgères 48h 21.-23. toukokuuta, tulos 382,317 km (Pohjoismaiden ennätys) kisaraportti 1 ja 2
 19. Spartathlon 246 km 24.-25. syyskuuta, tulos DNF n. 220 km kohdalla kisaraportti
 20. Mammutti Runtu 160 km Kytäjä 29.-30. lokakuuta, tulos 20:18 (parina Tommi Nietosjärvi) kisaraportti

Alla vielä coutsin tekemä video omista vanhoista otoksista Surgèresin kisasta.

2011:
Heti Mammutti Runtun jälkeen alkoivat ongelmat lantiossa, jossa diagnoosina oli häpyluun rasitusmurtuma. Maaliskuussa juostu yli 1000 harjoituskilometriä taisivat pahentaa asiaa ja lopullinen niitti tuli toukokuussa 48h kisan jälkeen, jolloin häpyluu murtui kokonaan. Syyskuussa leikkaus ja kausi paketissa.

 21. Balatonfüred 48h 6.-8. toukokuuta, tulos 333,014 km kisaraportti

2012:
Seuraavana vuonna aloitettiin kunnon rakentaminen alusta. Kävimme taas Japanissa, jossa ei ollut tarkoitus juosta koko 250 kilsan reissua maaliin. Sivosaven Veikon kanssa juoksimme kuitenkin alusta loppuun yhdessä.  Loppukesästä vielä Skotlannin nummilla oli hieno kokemus, mutta sen jälkeen iski ristiluun rasitusmurtuma selkään ja kausi oli taas paketissa.

 22. Sakura Michi Nature run 250 km 21.-22. huhtikuuta, tulos 33:27:00 kisaraportti
 23. Northumberland Ultra 100 km 4. elokuuta, tulos 13:38:07 kisaraportti

2013:
Alkuvuosi meni lyhyempien tapahtumien parissa varmistaen kropan paranemisen seuraavia koitoksia varten. Loppuvuodesta oli sitten vähän pidempää tapahtumaa, Vaarojen Ultra Kolilla, Mammutti Runtu sekä ensimmäinen Sysikallio.

 24. Vaarojen Ultra 86 km 5. lokakuuta, tulos 10:07:22 kisaraportti
 25. Mammutti Runtu 130 km Raasepori 25.-26. lokakuuta, tulos 16:24 kisaraportti
 26. I Sysikallio 100 km 20.-21. joulukuussa, tulos 20:25 kisaraportti 1 ja 2

2014:
Seuraavana vuonna tähtäimessä oli selkeästi maasto- ja vuorikisat, Sinister 7 Kanadan Kalliovuorilla sekä UTMB Alpeilla. Kalliovuorilla olimme käyneet samassa kisassa jo paria vuotta aikaisemmin, jolloin juoksin vain yhden seitsemästä osuudesta. Lisäksi Sysikallio, jossa kukaan ei kuitenkaan päässyt tällä kertaa maaliin.

 27. Sinister 7 100mi 5.-6. heinäkuuta, tulos 22:47:04 kisaraportti
 28. Ultra Trail Tour du Mont Blanc (UTMB) 168 km 29.-30. elokuuta, tulos 32:40:44 kisaraportti
 29. II Sysikallio 100 mi 20.-21. joulukuussa, tulos DNF 67,5 km jälkeen (27 kierrosta) kisaraportti

UTMB 2014

2015:
Seuraavana vuonna tähtäimessä oli UTTF-kiertueen kiertäminen, sekä tietysti revanssi Sysikalliossa.

 30. NUTS Karhunkierros 160 km 22.-23. toukokuuta, tulos 23:09:46 kisaraportti
 31. NUTS Pallas 125 km 24.-25.heinäkuuta, tulos 15:21:22 kisaraportti
 32. Vaarojen Ultra 86 km, tulos 10:00:51 (130 km kisa peruttiin) kisaraportti
 33. III Sysikallio 100 km 18.-21. joulukuussa, tulos 34:20 kisaraportti

2016:
Tänä vuonna tähtäimessä oli sen 200 mailisen vuorikisan kokeilu, mutta eipä tullut siitä vielä tänä vuonna mitään. Sen sijaan kotimainen UTTF-kiertue houkutteli taas mukaansa.

 34. NUTS Karhunkierros 160 km 27.-29. toukokuuta, tulos 20:30:47 kisaraportti
 35. NUTS Pallas 134 km 15.-16. heinäkuuta, tulos 18:30:37 kisaraportti

NUTSPallas maalissa 2016

Siinä kaikki mitä nyt löysin omista muistiinpanoistani. Saattoi siitä joku ehkä jäädä. Eli onhan tuossa yhteensä 35 starttia, joista kuitenkin vain kaksi varsinaista DNF:ää. Noista aikakisoista saa aina tuloksen, joten niissä ei DNF:ää voi tullakaan.

Tämän viikon osalta treenit on olleet käytännössä nollassa. Ainoastaan yksi kevyt fillarilenkki sekä coutsin kanssa runsaan parin tunnin hölkkä. Jalat ovat kuitenkin tuntuneet paljon paremmilta kuin toukokuussa Karhunkierroksen jälkeen. Ilmeisesti Pallaksella tuli niin paljon kävelyä lopussa, ettei vastaavaa rasitusta syntynyt. Parasta on kuitenkin pitää reilusti taukoa vammojen välttämiseksi. Ensi viikolla aloitellaan hiljalleen seuraavaa jaksoa.

Viikko 20 ja valmiina Karhunkierrokselle

Viimeinen täysi viikko ennen kauden avaava Karhunkierrosta meni ajanpuutteen takia hieman suunniteltua rauhallisemmin. Juoksulenkkejä kertyi vain neljä, joista kilsoja noin 60 kilsaa. Fillarikilsoja kertyi parina päivänä noin 75 kilsaa. Salitreeni jäi kokonaan tekemättä, mutta toisaalta keskiviikkona tuli naputeltua pari tuntia vastakaadetusta pihakuusesta saunahalkoja. Pitkät selkälihakset muistivat hyvin aikaansaadun halkopinon vielä seuraavana päivänäkin.

Vähän isompi halkaisukirves

Vielä riittää halottavaa

Luonto on taas tällä viikolla ottanut isoja harppauksia kohti täydellistä loistoaan. Omenapuut, tuomet ja kielot tuovat lisäksi oman voimakkaan tuoksunsa. Toukokuu on vuoden parasta aikaa.

Omenapuumme täydessä kukassa

Ilotulitusta

Italiasta tuli tällä viikolla sen verran hyviä uutisia, että olin päässyt läpi myös 4K kisan arvonnasta. Pääsin siis tänä vuonna läpi sekä Torrin että 4K kisojen arvonnasta. Suunnitelmat tämän vuoden osalta on kuitenkin löyty lukkoon aikaisemmin italialaisten nahistellessa keskenään, joten sinne en ole tänä vuonna lähdössä. Toivottavasti ensi vuonna on myös arpaonnea. Tänä vuonna ohjelmassa on siis UTTF:n kierto sekä loppuvuodesta jotain Mammuttimarssia vai mikä sen nimi nyt olikaan.

Karhunkierrokselle kaikki alkaa olla valmista. Muistiinpanot viime vuodelta on sen verran hyvät, että varusteiden kasaaminen ei tuota ongelmia. Toisin kuin viime vuonna nyt on tarkoitus lähteä vähän pienemmällä repulla. Jurekin 1.0 UD reppu lähtee tällä kertaa matkaan, kun tilaa säästyy valmitsemalla yötä varten pienempi otsalamppu. Viime vuonna matkassa oli iso suunnistuslamppu, joka oli aivan turha. Sen yhden kerran, kun reitiltä hieman yöllä eksyin niin pienemmälläkin lampulla olisi oikea reitti löytynyt. Nyt mukaan lähtee vanha LedLenser H7, joka ei paljoa tilaa vaadi. Myös kuoritakki on vaihtunut vähän kevyempään, kun tuo sääennustekin näyttää lupailevan melko hyvää keliä. Kolmas suurempi muutos varusteissa on siirtyminen Hokan Stinsonista Inovin TerraClaw 250 tossuun. Pehmeämmällä polulla Hokan tossu on vähän kömpelö ja tahtoo vähän pyöriä jalassa. Inovin TerraClaw toimi hyvin viime vuonna Kolilla ja Sysikalliossa. Hankin uuden parin tätä tossua ja olen vähän säästellyt sitä kisaa varten. Tossun pohja on sen verran pehmeä, että kuviointi vanhasta parista on sulanut osin jo pois vaikka kilsoja on alle 600. Hyvästä pidosta joutuu maksamaan.

Itse reitissä ei ole muutoksia edellisvuoteen ja Kuusamossa on kevätkin vähän viimevuotista aikaisemmassa. Nopeasti sulaneet lumet aiheuttivat ilmeisesti pienen tulvahuipun seudulla, mutta nyt vedenpinta on jo normalisoitunut. Reitti pitäisi olla melko kuivassa kunnossa. Eli näiden osalta asiat ovat myös kunnossa.

Treenimäärät eivät tänä keväänä ole yltäneet ihan viimevuoden tasolle. Viimeinen kuukausi on kuitenkin ollut ihan kohtuullinen ja toisaalta kroppassa ei tunnu tällä hetkellä suurempia kremppoja. Palautuminen joulukuun Sysikalliosta alkaa vihdoinkin olla takana. Kunto ei kuitenkaan vielä tässä kohtaa ole parhaimmillaan, mutta toivottavasti jo Pallakseen mennessä. Karhunkierroksesta pitääkin selvitä mielikuvaharjoitteilla.

Coutsi on taas ahkeroinut uuden videon kimpussa. Nyt olisi valmiina kooste viime vuoden UTTF-kiertueesta.

tt

Vuoden 2014 yhteenveto

Jaahas. Taas on vuosi vaihtunut ja olis aika kerrata mennyttä vuotta. Vuoden 2015 suunnitelmat tulikin jo käytyä läpi edellisessä postauksessa, mutta pysähdytään hetkeksi ja katsotaan vielä läpi menneen vuoden juttuja.

Vuosi 2014 jakautui karkeasti kahteen puoliskoon. Ekalla puoliskolla tehtiin pohjia tulevia kisoja varten ja sitten toisella puoliskolla oli kolme kisaa, joissa piti nauttia treenin hedelmistä. Ihan näin hienosti ei kuitenkaan käynyt vaan pientä parannettavaa jäi tulevillekin vuosille. Treenien jaksottamisessa olin palannut takaisin 3+1 jaksotukseen, jossa kolmen kovemman viikon väliin otetaan yksi kevyempi viikko. Aikaisempina vuosina olen puskenut harjoitusjaksoa eteenpäin ilman varsinaisia kevyitä viikkoja. Viikon treenimäärät suunnittelen tunneissa, en kilometreissä.

Vuosi 2014 lähti liikkeelle nopeasti Sysikallio100:n jälkeen. Ekalla viikolla aloitettu ensimmäinen harjoitusjakso kesti ensimmäiset 14 viikkoa. Harjoitusjakson teemana oli nousumetrit. Mitään kovin hyvää vertailupohjaa edellisiin vuosiin ei ole, koska en ole varsinaisesti nousumetrejä aikaisemmin laskenut. Jakson aikana sain kasaan vajaat +45.000 nousumetriä, kun kilsoja kertyi 755 km ja tunteja 117h. Pieni osa noususta on juostu matolla ja loput maastossa. Jakson aikana oli useita mäkitreenejä yksin ja porukassa. Kevään treenit oli hienoa aikaa ja oli mahtavaa huomata oma kehittyminen samassa yhteydessä. Pientä takapakkia tuli yhden Hyppykalliolla tapahtuneen kaatumisen takia.

Punttisalitreenit ja niiden yhteydessä tehdyt hyppyharjoitukset oli myös ohjelmassa, mutta niitä ei kaikesta huolimatta kertynyt ihan suunnitelmien mukaisesti. Monesti oli Antin treenivideo mielessä, mutta ihan näin paljon en saanut itsestäni irti.


Strength and plyo from Antti Niinikoski on Vimeo.

Vuoden toinen harjoitusjakso kesti 11 viikkoa, viikosta 15 viikkoon 25. Tämän jakson teemana oli juoksukilsojen kerääminen. Kilsoja kertyikin suht mukavasti: 43-94-140-105-38-183-169-61-16-16-98 eli yhteensä 963 km ja tunteja 112h. Nousumetrit toisella jaksolla jäivät vajaaseen +22.000 metriin. Jakson lopussa meni pari viikkoa hukkaan poskiontelotulehduksen takia, mutta se olikin sitten vuoden ainut sairastelu. Tosin jouduin syömään yhden antibioottikuurin, joka ei tiedä hyvää lähellä olevia kisoja ajatellen.

Vuoden ensimmäisen puoliskon aikana tuli myös tehtyä jokunen pidempi harjoitus kuten Loppiaisrogaining, Jättäri50 ja Wappu-rymy ja Salpaus-Rogaining. Lisäksi Nuuksio Classicin reitti on tullut melko tutuksi kierrettyäni sen useampaan kertaan kevään ja kesän aikana. Ekalle puoliskolle kertyi yhteensä 337 treenituntia.

Heti toisen treenijakson jälkeen alkoivat keventelyt tulevaa Sinister7 kisaa varten, joka käytiin Kanadan Kalliovuorilla heinäkuun alussa. Itse kisassa oli aika paljon ongelmia vatsan ja jalkapohjien kanssa, mutta muuten reidet ja pohkeet sekä core tuntuivat kestävän hyvin kisan rasituksen. Kokemuksena ensimmäinen satamailinen vuoristossa oli kuitenkin varsin hieno ja kokemusta ja oppia tuli roppakaupalla kauden tulevia kisoja ajatellen. Aika kisassa oli 22.47.

Kanadasta palattuamme painoi jo seuraava kisa päälle. Sinister7 ja UTMB:n väliin jäi vain kahdeksan viikkoa, jona aikana ei kovinkaan ihmeellistä treeniä ehtinyt saada aikaan. Vaihtoehtona olisi ollut
pitää hyvin lyhyt, ehkä viikon mittainen, lepovaihe ja jatkaa kovempaa treeniä UTMB:lle asti. Valitsin kuitenkin vähän pidemmän lepovaiheen, jonka takia tuosta kahdeksasta viikosta ainoastaan kolmena viikkona sain kasaan hieman suuremmat treenitunnit. Vähän tuota treeniä sekoitti vielä siinä välissä käyty Evon seikkailukisa, jossa mentiin Jussin kanssa aika maksimilla 6,5 tuntia.

UTMB meni kisana melkolailla Sinisterin kaltaisesti. Ongelmat vatsan kanssa jatkuivat, mutta jalkapohjat eivät enää haitanneet menoa. Jalkapohjiin suurin helpotus löytyi uusista Hoka -tossuista, jotka osoittautuivat loistaviksi. Nousut UTMB:llä olivat kuitenkin niin kovia, että ilman energiaa matkanteko oli todella hidasta. Aika kisassa oli 32.41, joka jäi tavoitteesta melkoisesti.

Sinister7 ja UTMB olivat hyviä kisoja, mutta kuitenkin vain harjoituksia kauden päätavoitetta varten. Kauden selkeä päätavoite oli Sysikallio100, siis satamailinen. Tarkoitus oli tehdä kolmen kuukauden mittainen treenijakso Sysikalliota varten, jonka aikana keskityttäisiin taas nousumetrien keruuseen ja vahvistamaan juuri Sysikalliossa tarvittavia ominaisuuksia. Tämä suunnitelma ei kuitenkaan pitänyt, kun samaan aikaan olin mukana Mammuttimarssin järjestelyissä. Ratojen suunnittelu vaatikin lopulta niin paljon aikaa, että syyskuun ja lokakuun yhteenlasketut nousumetrit jäivät naurettavalle tasolle. Paljon kertoo se, että Mammuttimarssin ratojen kiertämisessä sain kasaan lähes 1000 fillarikilsaa, mutta samaan aikaan varsinaista juoksulenkkiä vain vajaat 500 kilsaa. Nousumetrejä en kehtaa edes kertoa.

Marraskuussa yritin sitten vähän korjata tilannetta. Siitä tulikin ihan hyvä kuukausi, mutta se oli valitettavasti vain yksi sellainen. Joulukuussa pitikin sitten jo alkaa keventelemään kisaa varten. Marraskuussa sain kasaan 82 treenituntia, joista kolmasosa fillarilla ja loput juosten.

Mutta sitten se Sysikallio. Ei mennyt sekään suunnitelmien mukaan. Sattui vaan liikaa vanhoja ja uusia ongelmia sen läpäisemiseksi. Ei siitä sen enempää enää tässä. Aikaisemmassa raportissa enemmän.

Kisojen tuoman kokemuksen kannalta vuosi oli hieno vaikka itse tulostaso jäikin melko vaatimattomaksi. Treenitunteja kertyi kaikkiaan 703 tuntia, kun viime vuoden tunnit olivat yhteensä 655 tuntia. Niistä juoksutunteja oli 480 tuntia / 3734 km (2013: 310h/2750km) ja fillaritunteja 187 h / 3759 km (2013: 165h/3610km). Muuta treeniä oli noin 25 tuntia salia ja jotain muuta pientä sälää. Vuoden ainoat hiihtokilometrit tuli tehtyä vasta nyt välipäivinä, yhteensä 9 kilsaa ;-) Vuoden nousumetrit olivat yhteensä +116k (Polarilla mitattu). Näistä ei siis ole aikaisemmilta vuosilta dataa, mutta kasvua siinä on varmasti edellisistä vuosista.

Suurimmat ongelmat tänä vuonna liittyivät energioiden imeytymiseen kisojen aikana. Tässä voisikin olla uusi hyvä kehityskohde tulevalle kaudelle. Älkää siis ihmetelkö jos en lenkillä vastaantullessa heti moikkaa takaisin. Mulla on varmaan vaan just suu täynnä pullaa.

Coachin kanssa ennen Sinisterin lähtöä

Viikko 45 ja treenit jatkuu

Yhden lepoviikon jälkeen treenit kohti Sysikalliota jatkuivat. No ihan lepoviikosta ei voi puhua viime viikon osalta, kun Mammuttimarssin järjestelyt vaativat aika paljon aikaa ja vaivaa. Tällä viikolla oli tarkoitus saada kasaan noin 18 tunnin viikko, jossa pääpaino olisi juoksun puolella. Näistä jalkalenkeistä yksi oli tarkoitus tehdä sunnuntaina Jättärillä.

Viikko alkoi maanantaina perinteisesti työmatkafillarilla. Kotiin tullessani kiersin vielä vähän pidemmän kaavankautta kotiin. Tiistaina vaihdoin pyörän tossuihin ja juoksin töihin ja takas. Kulku oli yllättävän hyvää, varmaan osaltaan tuon lepoviikon ansiosta. Keskiviikkona kävin taas fillarilla töissä, jonka jälkeen oli tarkoitus tehdä vielä lyhyt saunalenkki. En kuitenkaan jaksanut lähteä ja päivä jäi vähän vajaaksi.

Torstaina kävin punttisalilla ja illalla vielä lyhyt vajaan tunnin lenkki. Räntää oli satanut iltapäivästä lähtien ja tossut kastuivat jo heti alkumatkasta. Vaatteet kastuivat hetkeä myöhemmin bussin ajettua ohi. Nam. Perjantaina juoksin runsaat pari tuntia töistä kotiin.

Torstain räntäkeliä

Lauantaina vaihdoin aamulla talvirenkaat, jonka jälkeen lähdin kiertämään Mammuttimarssin rasteja Nuuksiossa. Periaatteessa kaikkien rastimerkintöjen piti olla poissa kansallispuiston maastosta viikko kisan päättymisestä. Kiersinkin sitten kaikki kansallispuiston alueella olevat rastit ja vähän muitakin. Matkaa tuli 32 kilsaa ja aikaa meni runsaat 3,5 tuntia. Hienosti oli kisaporukka jaksanut kantaa kaikki roskatkin mukanaan, kun yhtään ei roskia polkujen varsilta löytynyt. Kiitokset siitä. Sen sijaan paikallinen Olvi-mies oli taas käynyt ulkoilemassa ja heitellyt pulloja pitkin tien penkkoja.

Polut erotti hyvin lumesta

Pikku-Parikas järven rastipiste: rajapyykki

Päivän saalis: kolme olutpulloa, yksi tölkki ja 7 rastikoodia

Sunnuntaina kävin sitten jättärillä tekemässä syksyn ekan mäkitreenin. Näitäkin treenejä pitäis olla plakkarissa jo useita Sysikalliota varten, mutta aika on mennyt tänä syksynä muualla. Jättärillä meni runsaat 3,5 tuntia ja nousumetrejä tuli 1750m. Fasaaninousu oli todella liukas ja mutainen tähän aikaan vuodesta. Jalassa olleet Salomonit eivät paljoa pitäneet, mutta eipä siinä olisi varmaan oikein mikään tossu pitänyt. Nappulanvälit olivat täynnä mutaa ja nappuloita ei kunnolla edes erottanut. Kartaakaan en kuitenkaan kaatunut vaikka lähellä se olikin. Lisäohjelmaa nousussa järjesti pari alamäkiajajaa, jotka laskivat mäkeä pariin kertaan.

Fasaaninousuun tehty hyppyri

Mutainen ja liukas nousu

Viikolle kertyi yhteensä 17.23h treeniä, jossa 110 kilsaa juoksua ja 75 kilsaa fillaria sekä yksi salitreeni. Ensi viikolla tavoitteena pari napsua enemmän.

Mammuttimarssi ratamestarin silmin

Alkuviikko meni muutaman lenkin puitteissa, mutta muuten kaikki vapaa-aika kului kisajärjestelyissä. Torstaina kävimme KilonGepardin kanssa viemässä paikalleen Veikkolan ja siitä etelään ja länteen olevat rastikoodit.

Perjantaina alkoikin sitten Mammuttimarssi. Olimme paikalla jo ennen neljää valmistelemassa kilpailukeskusta ennen kilpailijoiden tuloa. Kävin vielä viemässä Korkeakalliontien ja Kortelan rastit sekä tarkastamassa, että Jokipellon rasti on edelleen paikallaan. Kisakeskuksessa oli paikat nopeasti järjestyksessä ja jossain vaiheessa alkoi kisaajia valua paikalle. Mukana oli huikeat noin 135 kilpailijaa. Edellisinä vuosina osallistujia on ollut siellä 70-80 paikkeilla, joten tämänvuotinen yleisöryntäys pääsi kyllä jossain määrin yllättämään. Brändi on selvästi tullut tunnetuksi ja saanut oman kannattajakunnan.

Puoli kahdeksalta oli pyöräsarjan lähtö, jossa mukana oli 24 joukkuetta. Vain puoli tuntia heidän jälkeensä lähtivät jalkasarjat pois lukien Pöräys. Lähdössä oli Mammuttimarssimainen keli, kun ilmassa oli ennusteista poiketen vähän sadetta. Kohta heti muiden lähdettyä alkoi kuljetus kohti Pöräyksen lähtöä, joka sijaitsi Salmessa. Puoli tuntia muiden perään saimme sitten heidätkin liikkeelle. Nyt kaikki olivat matkalla. Itse lähdin tässä kohtaa fillarilla Salmesta Iso-Parikakseen katsomaan uimarastia.

Verkonpaino ja Stopparihan siellä häsäsivät poijujen ja poijunpainojen kanssa. Tulet oli jo onneksi saatu syttymään keittokatokseen, joten makkaraa oli tarjolla heti alkutahdeista lähtien. Uimarastiksi oli valittu Iso-Parikas, koska siinä oli iso hiekkaranta, järjestelyjä varten keittokatos sekä läheinen sijainti kisakeskukseen. Uimapaikasta tulikin hyvä ja turvallinen. Tilaa uimiseen oli riittävästi ja hiekkapohja helpotti kilpailijoiden jalkapohjia.

Uimarastin valmistuttua kävin vielä vaihtamassa uimarastilla sakkolenkin valinneiden rastikoodia Pikku-Parikas järvellä, koska se oli sama minkä Pöräykselle startanneet olivat jo kertaalleen kiertäneet. Valitettavasti takapyörä oli fillarista tyhjentynyt toistamiseen tällä viikolla, joten jouduin juoksemaan sinne. Ja tietysti pyöräilykengissä. Palattuani uimarastille ei yksikään joukkueista ollut vieläkään tullut sinne. Kesti noin 1,5 tuntia enemmän, kuin mitä olin itse laskeskellut, Pöräyksen kärkijoukkueelta Team Nollat Taulussa tulla uimarastille. Tämä oli yllätys, koska sarjassa oli kuitenkin mukana kovia nimiä, niin naisia kuin miehiä. Uimarastilla heillä ei kulunut kuin aikaa kuin 7 minuuttia!

Seurasin parin ensimmäisen joukkueen tuloa uimarastille ennen kuin suuntasin takaisin autolle Salmeen. Ja tietysti pyörää taluttaen pyöräilykengissä.

Yö meni nopeasti, kun porukkaa alkoi virtaamaan maaliin. Mitään ryysistä ei missään vaiheessa tullut. Pöräyksen voiton vei Team Nollat Taulussa aikaan 4.12. Ilmeisesti uimarastin jälkeen juoksu oli heille maistunut, koska ratamestarin ihanneaika ylittyi vain 40 minuuttia. Olin tosin laskenut uimarastin vievän enemmän kuin tuo 7 minuuttia. Tuossa ajassa ei makkaraa ehdi nuotion ääressä nauttia.

Maratonin voittaja oli maalissa puoli neljän maissa, joten siinä ratamestari meni jo pahemmin vikaan, kun oletti voittajan olevan maalissa 1,5 tuntia aikaisemmin. Ilmeisesti radat olivat vaativampia niin suunnistuksellisesti kuin fyysisesti. Tässä vaiheessa oli selvää, että Runtun (9 joukkuetta) ja Mahottoman (2 joukkuetta) survival-rate tulee olemaan ennakoidun alhainen, jos lyhyemmätkin matkat venyvät aikataulusta.

Ensimmäinen soitto raatotaksille tuli aamulla vähän viiden jälkeen, kun ensimmäinen pyöräsarjalainen oli saanut tarpeekseen. Samalla reissulla haettiin pari muutakin matkan uuvuttamaa kisaajaa.  Mahottoman pyöräsarjan kärki käytti aikaa koko reissuun tehtävärasteineen alle 12 tuntia vaikka pyöräilivät noin 210 kilsaa. Aivan mahoton aika.

Mahottoman pyöräsarjan voittajat Mammutinhäntäkeitolla

Aamu alkoi valkenemaan ja ilma oli tuuleton ja aurinkoinen. Pakkasta taisi aamulla olla pari astetta. Fillarisarjassa ei kuitenkaan tainnut olla suurempia ongelmia liukkaiden teiden kanssa.

Uimarasti aamun valjettua

Kahdelle pisimmälle jalkamatkalle Runtulle ja Mahottomalle olimme määritelleet cut-off ajan uimarastin yhteyteen. Se oli lauantaiaamuna klo 11, jolloin kisaa oli käyty 14 tuntia. Siinä vaiheessa Runtu olisi edennyt omien reitinvalintojeni mukaan noin 83 kilsaa ja Mahoton noin 106 kilsaa. Cut-off ajan puitteissa myös itse uimarasti tulisi olla suoritettuna. Muutimme kisan aikana tätä aikaa kahdella tunnilla eteenpäin, kun yritimme mahdollistaa useamman joukkueen läpipääsyn.

Marssisarjassa Raivojuoksija vei kisaa alusta lähtien. Ero kasvoi hitaasti mutta varmasti toisena edenneisiin Prince Imodiumiin ja Frontside Tommieen. Raivojuoksija ehti maaliin vajaan puoli tuntia ennen kaksikkoa. Ero oli sen verran pieni, että ilmeisesti Raivojuoksija joutui tänä vuonna tyytymään vain yhteen uintikertaan viime vuoden kahden sijaan. Marssin voittoaika 11.28 oli jo aika lähellä sitä mitä ratamestari oli ajatellut. Tämähän näytti jo paremmalta.

Päivällä raatotaksi sai tehdä tasaisesti työtä, mutta ihan mitään ruuhkaa ei missään vaiheessa tainnut syntyä. Uusien cut-off aikojen uhriksi Iso-Parikas järvellä ei lopulta joutunut yhtään joukkuetta. Sen sijaan kolme joukkuetta päätti laittaa pillit pussiin uimarastilla ja lopettaa vapaaehtoisesti. Tässä vaiheessa kisassa oli mukana viisi Runtun joukkuetta, jotka olivat alittaneet alkuperäisenkin cut-off ajan (klo 11). Ainut mukana ollut Mahottoman joukkue Nopsakoipi pääsi uimarastilta liikkeelle 8 minuuttia ennen cut-off ajan umpeutumista, eli klo 12.52.

Olin arvioinut Runtun voittajien olevan maalissa iltapäivällä kello kolmen aikoihin. Kello näytti 16.21 Telemarkin ja TTR:n kopistellessa eteisessä ja riemuitsevan maaliin pääsystä. Kaverit olivat niiiiiin onnellisia, että virtaa olisi riittänyt vaikka pidemmällekin.

Runsaan tunnin myöhemmin Runtulta maaliin saapuivat myös Bastvik Express, Luistelijat sekä IhanHukassa. Yhdeksästä matkaan lähteneestä joukkueesta viisi pääsi maaliin. Määräajan täytyttyä iltayhdeksältä Suomenlinnan Susi soitti raatotaksin itselleen. Susi oli silloin tulossa viimeiselle rastille, mutta jo selvästi yliajalla. Runtun survival-rate oli pyöreät 50%, kun mukaan lasketaan yksi DNS joukkue.

Muiden soittaessa raatotaksiin ja järjestäjien sortuessa nukkumaan niin yhteen asiaan voi aina luottaa: Nopsakoipi kulkee koko tarjolla olevan reitin loppuajasta riippumatta. Soittelimme jossain vaiheessa ja neuvottelimme raatotaksista, mutta se ei Nopsakoivelle käynyt. Ilmeisesti se olisi ollut väärä tapa lopettaa tämän vuoden Mahoton. Varsinkin kun hänen Mammuttimarssin cv näyttää tältä: vuonna 2010 Kytäjällä Runtu maallin ajassa 27h, 2011 Hangossa Mahoton läpi ajassa 23.42, 2012 Mahottoman pyöräsarjassa, 2013 Mahoton ajassa 24.39h. Ja 2014 Nuuksiossa...maalileimaus ajassa 30.30. Eli maalissa la-su yönä klo puoli neljä! Kuusi ja puoli tuntia määräajan täytyttyä. Ei voi kuin ihmetellä ja ihastella.

Nopsakoipi ykkösrastilla (Kuva: Antti Nousiainen)

Palautetta radoista otetaan mielellään vastaan. Jonkin verran sitä onkin jo tullut, mutta aina voi kertoa lisää. Ilmeisesti "kaikille tuttu" Nuuksio tuottikin yllättävän monelle vaikeuksia suunnistuksen kanssa. Tarkoituksena olikin tuoda ratoihin enemmän suunnistusta kuin aikaisempina vuosina. Alueelta on olemassa paljon suunnistuskarttoja, joita käyttämällä saattoi löytää aavistuksen lyhyempiä mutta vaativampia reitinvalintoja. Radat oli suunniteltu lähtökohtaisesti juoksijoita ajatellen ja siksi esimerkiksi Nuuksion alue aiheutti pyöräilijöille varmaan osin turhauttavaa edestakaista ajoa. Toisaalta juoksijalle ne alueet olivat varmaan yksi hienoimpia paikkoja, varsinkin jos niistä ehti nauttia yhtään valoisaan aikaan.

Itse en etukäteen uskonut kenenkään pääsevän Mahotonta läpi 24h määräajan puitteissa. Ja niinhän siinä kävi.

Isot kiitokset ja onnittelut kaikille kisaan osallistuneille ja sen aikana kärsineille. Kiitokset myös kaikille järjestelypuolella mukana olleille.

Mammuttimarssin tulokset.
Kilpailijoiden gps-träkkejä voi käydä lataamassa ja katselemassa rastit.fi palvelussa.
Mammuttimarssin kuvia järjestäjien ottamina sekä Antti Nousiaisen kuvat.

Facebookin puolelta kannattaa käydä katsomassa kilpailijoiden raportteja kisasta. Niitä on paljon.

Viikko 43 ja 44

Melkoista menoa on pari viimeistä viikkoa ollut. Treenitunteja on yritetty kasata samalla kuin Mammuttimarssin viimeisiä ihmettelyjä ratojen kanssa ollaan pohdittu. Aika ei siis ole käynyt pitkäksi vaan päinvastoin ohjelmaa on ollut.

Edellisellä viikolla tarkoitus oli saada kasaan runsaat 20 tuntia. Vähän oli kuitenkin jo raskasta menoa, kun takana oli jo pari kovempaa viikkoa. Lisäksi vasen pohje alkoi vihoitella alkuviikosta ja jouduin lyhentämään lenkkejä suunnitellusta. Siitä syystä viikko jäi vajaaksi, mutta toisaalta viikonloppuna meno tuntui jo paremmalta ja pohje antoi juosta jo lähes normaalisti.

Sain tehtyä viikon aikana kolme pyörälenkkiä, joista kertyi runsaat viisi tuntia treeni. Juoksulenkkejä sain kasaan viisi, joista kertyi vajaat 12 tuntia. Lisäksi kävin kolmesti salilla tehden joka kerralla hyppyharjoitukset. Ehkä siitä syystä tuo pohjelihas ärtyi ja verotti viikolla noita juoksujakin.

Sunnuntaina kävin vielä juoksemassa Sysikallio Sprint Cupin. Pohjille juoksin ensin kotoa Sysikallioon sekä kaksi kierrosta kisareitillä. Sitten kolmannella kierroksella kellotettiin aikaa yhteislähdöllä. Otin alun vähän rauhallisemmin, koska reitillä on alussa paljon kovia nousuja ja vähemmän juostavaa pätkää. Puolimatkan jälkeen tulee jo vähän juostaviakin pätkiä ja siinä kohdassa auttaa, kun jaloissa on vielä vähän enemmän puhtia. Kärki meni omia menojaan ja juoksin alussa ehkä joukon puoli välissä. Siitä sitten ohitin joitakin kavereita ja keskivaiheilla sain aavistuksen lisättyä vauhtia, Tai sitten muilla alkoi vauhti painaa. Sain kiinni Anna ja siinä olikin hyvä vauhti sitten loppuun asti. Pääsimme maaliin alle 28 minuuttia. Loppuaika 27.25. En etukäteen uskonut pystyväni alle 30 minuutin kierrokseen. Tulokset.

Treenitunteja kertyi edelliselle viikolle 19. Kolmen edellisen viikon treenit oli nyt yhteensä runsaat 57 tuntia, jossa juoksua 298 kilsaa ja fillaria 310 kilsaa. Tähän kohtaa oli hyvä pitää lepoviikko varsinkin, kun ohjelmassa oli Mammuttimarssin järjestäminen.

Tämä viikko menikin sitten treenien suhteen levon merkeissä. Maanantaina ja tiistaina tuli käytyä fillaroimassa ja tiistaina vielä punttisalilla. Keskiviikko meni järjestelyhommissa ja torstaina vietiin KilonGepardin kanssa viimeiset rastit paikoilleen. Siinä ei liikuntaa tullut paljoa. Riitti, kun ajoi autoa paikasta toiseen ja Gepardi hoiti juoksuhommat.

Viikonloppu meni kisoja järjestäessä. Kirjoitan siitä oman raportin tässä heti alkuviikosta kun ne on tuoreessa muistissa. Tai ainakin sen mitä muistan, kun valvottua tuli yhteensä 42 tuntia.

Viikko 42 ja Sysikallio yhteislenkillä

Vähän on taas myöhässä viikkoraportti. Kiirettä on pidellyt aika monella rintamalla just näihin aikoihin. Tuntuu, että vuorokausi ei aina riitä mitenkään kaikkien hommien tekemiseen. Osa onkin pakko jättää tekemättä. Mutta ei kuitenkaan treenejä ;-)

Viime viikolla oli tavoite saada treenitunnit sinne 20 tunnin tuntumaan siten, että pääpaino olisi ollut juoksun puolella. Ja sinnehän ne sitten lopulta nousivatkin. Aika tasaisesti tuli treeniä tehtyä koko viikon vaikkakaan ei yhtään sellaista ultrapitkää lenkkiä.

Maanantaina ja keskiviikkona kävin fillarilla töissä. Maanataina tein kotiin tullessa pienen lisälenkin ja keskiviikkona poikkesin mukaan syksyn ensimmäiseen viralliseen Sysikallio treeniin. Kierrettiin porukalla reitti kahdesti läpi ja ihmeteltiin muuttunutta ilmettä. Nousua on viime vuoteen verrattuna tuplasti ja matka suurin piirtein sama. Vielä on reitillä paljon sammalta, mutta eiköhän nämä yhteislenkit tee tehtäväänsä ja ura on puhdas joulukuussa.

Tiistaina ja torstaina kävin päivällä salilla tekemässä normaalit coretreenit sekä hyppysarjat. Salitreeniin ollaan päästy mukavasti sisälle, kun jalat eivät tunnu harjoituksen jälkeen enää edes väsyneiltä. Tai sitten pitäisi pidentää sarjoja. Molemmille päiville tuli vielä toinen treeni juoksun muodossa, tiistaina 2,5h ja torstaina 1,5h.

Perjantaina kävin viemässä Mammuttimarssin rasteja juosten vajaan kolmen tunnin ajan ja lauantaina aikaa kului tossuilla vajaat 4,5 tuntia. Keli oli lauantaina aivan mahtava, aamulla mittari näytti kuusi pakkasastetta. Alla muutama kuva

Sunnuntaina oli viikon toinen Sysikallio yhteislenkki, jossa tuli taas käytyä. Juostiin edelleen pari kierrosta, paikalle oli kuusi innokasta rymyäjää. Keli oli täydellinen vastakohta lauantaille. Vettä satoi lähes koko päivän.

Viikolle tuli treeniä runsaat 20 tuntia, jossa 14 tuntia juoksua, 1,5 tuntia punttisalia ja loput fillaria. Tällä viikolla otetaan samanlainen satsi ja nokitetaan vielä määrää parilla tunnilla jos mahdollista.

Viikko 41 ja lisää määrää

Sääennusteet ovat lupailleet jatkuvasti kelien kylmenevän, mutta aina niitä lämpimiä kelejä tuntuu vaan riittävän. Tällä viikolla ei yölämpötilat tainneet käväistä lainkaan pakkasella ja päivälläkin on ollut välillä hyvinkin lämmintä vuodenaikaan nähden. Toivottavasti meno muuttuu lokakuun lopussa, kun Mammuttimarssissa mittaillaan porukan sietokykyä.

Oma treeni viikko on mennyt edelleen Mammuttimarssin ratojen parissa. Alkuviikosta yritin kuitenkin saada hieman enemmän juoksua kuvaan, kun tiesin viikonlopun menevän taas fillarin selässä istuskellessa. Tunteja oli viikolle tarkoitus saada 18 tunnin verran.

Maanantaina kävin fillarilla töissä, kotimatkalla tein vielä pienen lisälenkin. Illalla kävin vielä lyhyellä tunnin mittaisella lenkillä. Kropassa oli hyvä tunne, kun edellinen viikko oli ollut kevyt. Tiistaina kävin lounastauolla salilla. Uudet hyppysarjat alkavat kulkea jo paremmin ja pohkeetkin ovat tottuneet rasitukseen. Illalla tein puolentoista tunnin lenkin rauhallisella vauhdilla.

Keskiviikkona kävin töissä juosten molempiin suuntiin. Aamulenkki oli normaalin raskas, varsinkin kun aamut ovat jo todella pimeitä lähtiessä. Kotiinpäin lenkki sujui jo paremmin. Torstaista tuli lepopäivä vaikka lyhyen lenkin olin siihenkin suunnitellut. Perjantaina kävin töiden jälkeen Nuuksiossa kiertämässä runsaan parituntisen lenkin poluilla. Vähän oli raskasta menoa, kun yritin pitää vähän parempaa vauhtia. Pitkospuut olivat todella liukkaat sateiden jälkeen.

Viikonloppu menikin Mammuttimarssin ratojen parissa. Lauantaina tuli fillaroitua vajaat neljä tuntia, tai mahtui sinne jokunen metsäpätkäkin, jossa pyörää joutui puskemaan ihan tosissaan päästäkseen läpi. Sunnuntaina aikaa meni vajaat kuusi tuntia, jossa pieni osa juosten ja loput pyöräillen. Sadekelit ovat tehneet polut ihanan kuraisiksi ja fillari olikin melkoisessa kunnossa lenkin jälkeen, muista varusteista puhumattakaan.

Viikolle kertyi tunteja vajaat 19, jossa juoksua 88 kilsaa ja fillarilla noin 140 kilsaa. Seuraavalla viiolla olisi tarkoitus kerätä ainakin sama määrä tunteja, mutta kerätä ne muualta kuin fillaroinnista. Ehkäpä sinne Hyppykalliollekin ehtisi ensi viikon aikana.

Polkujuoksu on taas tällä viikolla ollut hienosti esillä valtakunnallisessa mediassa. Yle areenasta voi käydä katsomassa lauantaina esitetyn ohjelman, jossa Janne Hietala ja Mikko Peltola keskustelevat aiheesta TV2:ssa.

Myös PePowood on ollut tuotteliaalla päällä viikonloppuna ja uutta kuvamateriaalia on julkaistu Mammuttimarssista (huom. K18).


MammuttiMarssi2014 2 from Imatran Voima on Vimeo.

Viikko 40 ja väliviikko

Taas on yksi viikko tästäkin vuodesta ohi. Syksy etenee vauhdilla vaikka aina sitä ei ulos katsoessaan uskoisi. Kelit on tälläkin viikolla olleet mitä parhaimmat.

Tällä viikolla oli tarkoitus ottaa vähän rauhallisemmin ja kerätä sellaiset kahdeksan treenituntia. Viime viikolla aloitettu salikausi sai jatkoa tälläkin viikolla. Uusia hyppysarjoja vähän lisättiin, jonka johdosta takareidet olikin sitten pari päivää aika jumissa.

Pari päivää meni työmatkoja fillaroidessa ja muuten viikkoon mahtui kolme juoksulenkkiä. Sunnuntaina kävin juoksemassa parituntisen lenkin Nuuksiossa. Alla muutama kuva syksyisestä Nuuksiosta.

Metsässä on aika märkää jo paikoin

Portti

Yksi Nuuksion nuotiopaikoista

Aurinkokin paistoi välillä

Viikolle kertyi vajaa 10 tuntia treeniä. Ensi viikolla alkaa seuraava kolmen viikon treeniputki. Tarkoitus olisi saada kasaan vähän enemmän juoksukilsoja, mutta myös pyöräilyä. Viikonloppuna olisi tarkoitus käväistä tekemässä jokin mäkitreeni jos aikataulut sallivat. Tällä viikolla tuli myös hankittua itsellekin uusi Polarin v800 mittari. Ja tällä kertaa sinisenä.

Polarin sykemittareita...rcx,rs800 ja pari v800 mittaria 

Eilen lauantaina juostiin Kolilla taas perinteinen Vaarojen Maraton. Ultra sarjassa saatiin uusi reittiennätys, kun Antti Lepistö voitti ylivoimaisesti ajalla 8.36. Parannusta viimevuotiseen voittoaikaan tuli varttitunti ja voittomarginaali seuraavana maaliin tulleeseen Joonas Kortelaiseen muhkeat 40 minuuttia.

Suomen ensimmäisen Buff Trail Tourin Finlandin voiton vei miesten puolella Janne Hietala ja naisissa Maija Oravamäki. Janne oli Kolilla lauantaina toisena 10 minuuttia Henri Ansiolle hävinneenä. Naisten puolella Maija voitti selvällä erolla viimeisen osakisan Kolilla lauantaina. Onnittelut molemmille.

Janne Swinghillin mäessä tämän vuoden NC kisassa

Vaarojen Maratonin tulokset ja Buff Trail Tourin Finlandin tulokset.



Kun tämän vuoden kisasirkusta laitetaan kovaa vauhtia pakettiin niin jo tiistaina aukeaa ilmoittautuminen ensi vuoden Karhunkierroksen kisaan Rukalla. Matkoina on 160 / 80 / 53 km sekä uusina matkoina 31 ja 8 kilsaa. Tuo pitkä matka kyllä kiinnostaisi. Muiden Buff Trail Tourin Finlandin osakisojen paikkoihin ja aikoihin voi tutustua TTF:n 2015-sivuilla.







Mutta mutta, onhan niitä kisoja jäljellä vielä täällä meilläkin. Jo perinteinen Mammuttimarssi järjestetään runsaan kolmen viikon päästä ja kisakeskuksena toimii Vihdin Työväentalo. Tarjolla on jo tutuksi tulleet matkat alkaen 170 kilsan matkasta ja päättyen sinne noin 30 kilsan reittiin. Kilpailukutsu, josta löytyy ohjeet ilmoittautumiseen, on nähtävillä PePon sivuilla.

Viikko 39 ja syksy tulee

Menneellä viikolla on lämpötilat pudonneet merkittävästi ja ensimmäinen pakkasyökin saatiin tänne Espooseen. Tiistaina mittari näytti pari astetta pakkasta töihin lähtiessä. Vaahterat ovat juuri nyt kauneimmillaan keltaisen ja punaisen väriloistossa. Muutama saderintamakin on mennyt tästä yli, mutta muuten tämä viikko on tarjonnut hyviä ulkoiluilmoja.

Aika fillaripainotteista on tuo harjoittelu vielä ollut. Maanantaina ja keskiviikkona kävin fillarilla töissä. Tiistaina aloitettiin syksyn salitreenit. Aika rauhassa vielä mentiin, mutta hyppysarjoihin haettiin vähän muutosta. Hypyt noin puolen metrin korkuiselle penkille tuntuvat helpoilta ja kolme sarjaa tulikin tehtyä. Tämä kostautuikin heti samana iltana, kun kotiin juostessa toinen pohje alkoi krampata aika pahasti parilla viimeisellä kilsalla. Keskiviikkona ja torstaina pohkeet olivat edelleen kipeät. Vielä torstain lenkillä Nuuksiossa sai hieman varoa tuota vasenta pohjetta. Runsas puolitoistatuntinen meni kuitenkin mukavasti vaikka tarkoitus oli tehdä hieman pidempi lenkki.

Perjantaina lähdettiin Teräsmiehen kanssa kiertämään MaMan ratoja. Pääsimme aika hyvin alkuun, mutta pimeä pääsi yllättämään ja jouduimme lopettamaan suunniteltua aikaisemmin. Olin puolivahingossa heittänyt reppuun otsalampun. Sillekin tuli vähän käyttöä viimeisiä rasteja hakiessa. Lopussa tuli pieni pummi ja päätimme laittaa pillit pussiin ja jatkaa toisella kerralla.

Lauantaina tuli pidettyä kokonaan vapaata. Kävimme coachin kanssa päivällä ainoastaan vähän kävelemässä. Ei mitenkään järin lämmin keli vaikka aurinko paistoikin.

Sunnuntaina kiertelin taas ratoja ja varmistelin maanomistajilta mahdollisuutta käyttää yksityisteiksi merkittyjä teitä. Onnistuuhan se ja nyt saatiin Mahottoman radallekin se eteläisin rasti varmistettua. Aikaa kierrokseen meni viitisen tuntia.

Viikolle kertyi yhteensä vajaat 14 tuntia treeniä, jossa 128 kilsaa fillaria ja 56 kilsaa juoksua. Ensi viikko oli tarkoitus pitää vähän kevyempänä, mutta voip olla, että vielä pitää kierrellä ja ihmetellä noita ratoja.

Ensi viikonloppuna juostaan Kolilla Vaarojen Maraton. Se on samalla Buff Trail Tour Finlandin viimeinen osakilpailu, josta jaossa on tuplapisteet.

Sysikallion pikkujoulukutsukin julkaistiin tällä viikolla. Ja ilmoittautuminen alkaa lokakuun alussa.

Lopuksi vielä linkit Jannen ja Juhan osa 1 ja osa 2 kisaraportteihin TORrista. Huikeaa tekemistä.

Spartathlonkin saatiin juostua viikonlopun aikana Kreikassa. Matkaan lähteneistä 13 suomalaisesta 11 pääsi maaliin. Naisten maaliinpääsyprosentti oli taas huikea 100! Onnea kaikille.

Viikot 37 ja 38 pyöräillen ja suunnitellen

Pari viikkoa on mennyt edellisestä päivityksestä. Kiirettä on pitänyt niin opiskelun puolella kuin sitten tuolla Mammuttimarssin suunnittelussa. Kyllä, mammuttimarssin ratoja on suunniteltu viime kesästä asti ja nyt kisoihin on aikaa enää muutama viikko. Aika paljon homma on vienyt tunteja, mutta toisaalta se on ollut hauskaa vaihtelua muun puuhastelun lomassa. Välillä on vaan vähän meinannut aika loppua kesken.

UTMB:n jälkeen ei vielä ole treenit päässeet vauhtiin. Pari viime viikkoa on tullut pääasiassa fillaroitua, kun esimerkiksi viime viikonloppuna molemmat päivät menivät Mammutti Marssin ratoja läpikäydessä. Kilometrejä kertyi pyörän selässä ihan mukavasti ja sai siinä metsienkin läpi fillaria raahata. Onneksi kelit ovat suosineet ja aurinko on paistanut vielä mukavasti lämmittäen. Toivottavasti keli kuitenkin muuttuu kisaan mennessä sateiseksi ja kylmäksi.

Tulevalla viikolla on tarkoitus jatkaa Mammutti Marssin ratojen läpikäyntiä. On ollut hienoa huomata miten maanomistajat ovat olleet myötämielisiä teiden ja alueiden käyttämiseen tämän tapahtuman yhteydessä. Ja kun lisäksi mainitsee kisojen suojelijana toimivan suunnistuksen maailmanmestarin Mårten Boströmin nimen niin lupien kanssa ei ole ongelmia. Toivotaan, että jatko sujuu yhtä hyvin ja voimme käyttää suunniteltuja reittejä ja väyliä kisan aikana.

Ensi viikonloppuna juosteen Kreikassa perinteinen Spartathlon. Kisan seuranta kotisohvalta onnistuu varmasti hyvin kuten edellisinäkin vuosina. Mukana on tänä vuonna kova joukko suomalaisia huippuja. Kiinnostava kisa on tulossa.

Oma trreni on tarkoitus potkaista käyntiin vakavammin, kunhan MaMan radat saadaan ensin kuntoon. Aikaa Sysikallioon on vielä mukavasti ja toisaalta viime viikonlopun pitkissä fillaroinneissa huomasi, että kroppa ei ehkä ihan vielä ota vastaan sellaista treeniä mitä Sysikallio vaatii. Katsotaan rauhassa mitä tulevaisuus tuo.