Viikko 26 ja viimeiset vauhtilenkit

Pallakselle on nyt aikaa vajaa pari viikkoa ja viimeiset reippaammat lenkit on nyt tehtynä. Viikolle suunniteltu Coopperin testi jäi tosin taas juoksematta, kun ensin työkiireet menivät edelle ja seuraavalla yrityksellä Leppävaaran urheilukenttä oli täynnä liikuntaviikkoa pitäviä nuoria. Sinne sekaan ei kannattanut mennä survomaan Coopperia. Siispä viikon ainut reipas lenkki oli sitten Vierumäellä lauantaina juostu 16 km polkukisa.

Muilta osin viikko meni vanhan kaavan mukaan. Vähän fillarointia ja pääosin juoksua. Maanantaina fillaroin töihin ja takas, tiistaina salia sekä rentoa juoksua kotiin pienen mutkan kautta. Salilla en tehnyt hyppysarjoja vaan vähän kevyemmän coretreenin. Keskiviikkona ja torstaina edelleen juosten töistä, torstaina vähän isomman repun kanssa.

Perjantaina lähdimme Vierumäelle viettämään viikonloppua. Olin mukana lauantaina juostavassa ATTC:n 16 kilsan kisassa. Lisäksi Vierumäellä kisattiin lauantaina Finntriathlonin osakilpailu ja sunnuntaina vielä BUFF Trail Tourin osakisa. Varsinainen superviikonloppu Vierumäellä siis.

Perjantaina tein tunnin kevyen polkulenkin Vierumäen hienoissa maastoissa. Oikean jalan takareisi/pakara tuntui vähän kipeältä. Sellainen vanha vaiva, joka on nyt viimeisen viikon aikana tuntunut enemmän. Enemmän se tuntuu hermokivulta kuin miltään varsinaiselta lihasongelmalta.

Lauantaina seurattiin coutsin kanssa Finntriathlonin osakisaa Vierumäellä. Matkana oli 1,5 km uinti, 40 km pyöräily ja 10 km juoksu. Aurinko paistoi ja lämpöä riitti, kisailijoille se oli varmaan vähän liikaakin. Itsellä oli tarkoitus hölkkäillä aamupäivällä kevyt lenkki ja itse ATTC kisa olisi sitten iltapäivällä, lähtö klo 17. Vähän sitten innostuttiin seuraamaan kisaa ja hölkättiin siinä edestakaisin pain kolmen tunnin ajan ja otettiin valokuvia. Ei ehkä ihan parasta valmistautumista omaan kisaan, mutta toisaalta oma tavoite oli vain saada kovavauhtinen treeni tehtyä. Ja sehän onnistuu vaikka vähän väsyneillä jaloillakin.

Stubb uimaosuuden kannaksella

Nina uimaosuuden kannaksella

Nina uimaosuuden jälkeen

Hanna uimaosuuden jälkeen

Juha kannaksella

Loput Finntriathlon kuvat löytyvät täältä.

Oma kisa lähti vauhdikkaasti liikkeelle, varsinainen yllätys! Kuuden juoksijan porukka, jossa olin mukana, lähti vetämään reipasta vauhtia. Jo muutaman sadan metrin jälkeen oli pakko todeta kyseisen vauhdin olevan liikaa tasaisella asfaltilla ja jättäydyin porukasta. Kärjessä menivät Ve-Ven Lari Takanen (suunnistusranking sija 105.), IkNV:n Mikko Knuuttila (suunnistusranking sija 36.), TuMe:n Esa Huttunen (suunnistusranking sija 42.) ja Halmeen Tomi (Buff Trail Tourin 8. kahden osakisan jälkeen).

Ennen kisaa

Loppuvääntö

Kisan jälkeen

Reitin siirryttyä poluille jouduin edelleen hieman keventämään askelta, kun reidet tuntuivat heti alusta aika tyhjiltä. Pari jyrkempää polkupätkää kisan alussa oli pakko kävellä, kun ei vaan pystynyt juoksemaan niitä ylös. Lisäksi tulin aika varovasti alamäet poluilla, ettei mitään pahempaa haveria pääsisi tapahtumaan. Edellä mennyt kaveri näkyi pidemmillä suorilla, mutta eroa oli pari kolme sataa metriä. Reitin puolivälin tienoilla oli lyhyt pätkä hakkuuta, jossa pääsi loikkimaan oikein kunnolla mikäli voimaa olisi riittänyt. Puolivälissä oli myös vesipiste, jossa join pari mukia urkkajuomaa.  Runsaat kolme kilsaa ennen loppua oli vielä kilsan pituinen umpimetsäosuus, jossa juostiin pehmeällä sammaleella sen minkä jaloistaan pääsi. Tässä yritin vielä saada edellä mennyttä kaveria kiinni, mutta voimat hupenivat pehmeään metsään. Loppu tultiin kovia latupohjia, mutta takaa-ajo oli jo taputeltu. Enemmän taisin vilkuilla taaksepäin odottaen sieltä tulijoita. Maalissa kello näytti 1:12:48 16 kilsan matkalle. Polari näytti matkaksi 15,89 km ja Ambit3 15,59 km. Sain juuri sen mitä olin tullut hakemaankin. Tulokset. Ilta meni sitten Saksa-Italia EM-futisottelua seuraten. Kaikkien mielestä juuri oikea joukkue voitti.

Sunnuntaina kävin kiertämässä Nuuksiossa runsaan 1,5 tunnin lenkin. Meno tuntui todella hyvältä ja rennolta. Viikolle kertyi 12 tuntia treeniä, jossa 106 kilsaa juoksua ja vähän fillaria ja salia. Ensi viikko on vielä suunnittelematta, mutta jossain siellä 7-8 tunnin tietämissä harjoitumäärät varmaan pyörii. Ja ensi viikon jälkeen onkin sitten kisaviikko.

Sunnuntaina Vierumäellä juostiin vielä 43 kilsan Buff Trail Tour osakisa, jossa miesten sarjan voitti Monosen Janne. Naisissa Leivon Jaana vei voiton. Tulokset.

Buff Trail Tourin lähtö

Viikko 27 ja kohti lomaa

Vähän tulee taas myöhässä viime viikon raportti, mutta ei voi mitään. Treenien osalta viikko sujui hieman alakanttiin. Salitreenit oli saatu kasaan edellisellä viikolla ja aikomuksena oli tehdä pari vetotreeniä höystettynä muutamalla muulla ulkoilulla. Lauantaille suunniteltu seikkailukisa jouduttiin peruuttamaan, mutta se antoikin aikaa ja voimia tehdä muuta.

Maanantaille suunnittelin vetoharjoituksen työmatkapyöräilyn jälkeen. Tarkoitus oli tehdä 4 minuutin vetoja ja pari minuuttia palauttavaa. Jo ekassa vedossa huomasin, että reidet on ihan hyytelöä eikä toivoakaa, että pystyisin juoksemaan 4 minuuttia täyteen. Kolmen minuutin kohdalla lopetin ja pidin parin minuutin hölkkäpätkän. Sen jälkeen sama 3 minuuttia vetoa ja tauko. Näitä sain kasaan viisi kappaletta ja sen jälkeen siirryin tekemään minuutin vetoja minuutin palautuksella. Näitä tein yhteensä kymmenen. Loppuun vielä verkat. Ei mennyt ihan suunnitellusti, mutta osittain tuo edellinen salijakso ja suht reipas pyöräily ennen vetoja on täytynyt tuntua jaloissa. Näin ainakin uskon.

Tiistaina juoksin aamulla rauhassa töihin. Päivällä kävin OMT:llä, jolla oli hyviä uutisia lantion asennosta. Kaikki kunnossa. Keskiviikkona taas fillarilla töihin ja illalla vajaa 1,5 tuntia poluilla.

Torstaina oli tarkoitus juosta Cooperin -testi pitkästä aikaa. Käytiin sitten Pasin kanssa Leppävaaran kentällä lounastunnilla kokeilemassa päivän kuntoa, kun edellisestä kerrasta oli kulunut jo pari vuotta. Vähän oli epävarma olo maanantain heikon treenin takia. Keli oli kyllä otollinen, kun lämpöä riitti eikä tuulikaan haitannut pahasti. Eka kierros meni vähän turhan lujaa, mutta sen jälkeen vauhti tasaantui sinne omalle normaalille tasolle. Viimeiset pari kierrosta ottivat taas tiukille kuten pitääkin. Ajan täyttyessä oltiin taas tutussa takakaarteessa moukarihäkin vieressä. Mittarissa 3430m. Kohtuu hyvä tulos ja paljon parempi, mitä uskalsin odottaa. Rajoittavana tekijänä oli maanantain jalkojen sijaan hapenotto kuten pitääkin. Perjantaina kävin työpäivän loputtua kiertelemässä polkuja runsaat pari tuntia. Tästä alkoi viiden viikon loma!

Lauantaina käytiin coachin kanssa Oittaalla melomassa. Keli oli aurinkoinen ja lämmin. Uimaranta oli täynnä väkeä. Paikalla olivat myös ultrajuoksijoita nauttimassa Mikon järjestämästä Bodomjärven Ultraintervalli tapahtumasta.

Ultraintervallin lähtöinfo

Sunnuntaina käytiin Jussin kanssa paikkaamassa eilinen poisjäänti seikkailukisasta. Ulkoiltiin reilut neljä tuntia pyöräillen ja juosten. Lämmintä riitti vaikka hellerajaa ei rikottukaan enää sunnuntaina. Pääsin kunnon pyörän makuun lainattuani Jussin täysjousitettua maastopyörää suurimman osan matkaa. Hienoa ja huomattavasti helpompaa kuin omalla jäykkäperäisellä ja pinkeärenkaisella maastopyörällä.

Viikolle kertyi tunteja vähän vajaat 17 ja juoksukilsoja tarkistuslaskennan jälkeen runsaat 120. Hyvät määrät, mutta laatu oli vähän vajaa. Ensi viikolla alkaa loma ja viimestelyt Pallakselle.

Viikko 47 ja Cooperin-testi

Sateet ovat jatkuneet tälläkin viikolla erittäin runsaina. Mittariin on vettä kertynyt viikon aikana joitakin millejä. Valitettavasti mittarissa ollut vesi oli jonain yönä jäätynyt ja halkaissut mittarin. Siksi tarkkaa sademäärää en enää tällä mittarilla saa. Viime vuonna hiihtokausi pääsi käyntiin joulukuun toisena, joten mielenkiinnolla odotellaan milloin lämpötilat kääntyy pakkaselle ja sade alkaa tulla alas lumena täällä meidänkin suunnalla.

Pimeää ja märkää

Mennyt viikko on ollut taas melkoisen kiireinen. Jopa niin kiireinen, että harjoittelulle ei ole jäänyt ihan niin paljoa aikaa kuin olin suunnitellut.

Maanantaina tuli käytyä fillarilla vain töissä, ei sen enempää. Edellispäivän pitkä lenkki painoi vielä kropassa eikä paljoa ollut fiilistä lähteä tekemään sen pidempää treeniä. Tiistaina menin aamulla fillarilla ja illalla juoksin takaisin kotiin. Keskiviikkona oli tarkoitus juosta työkavereiden kanssa Cooperin -testiä. Peruutuksia tuli aika monilta, mutta muiden kanssa päätettiin kuitenkin vetää testi läpi. Paikaksi olimme valinneet Esport areenan nyt kun kelit ulkona eivät ole järin innostavat. Tämän olimme sopineet jo toukokuussa juostun edellisen testin yhteydessä.

Aivan liian lyhyen lämmittelyn jälkeen lähdimme liikkeelle. Eka kierros sujui vielä jotenkin, mutta heti seuraavalla kierroksella alkoi kropassa tuntua. Mikään paikka ei erityisesti tuntunut, mutta en vain saanut kovempaa vauhtia aikaiseksi. Viime kerralla hitain kierros kulki 1.27 ja nyt hitain kierros oli 1.33. Yksi merkittävä ero hallissa ja ulkona juoksemisen välillä on hapen määrä. Tuntui, että en saanut kunnolla tarvittavaa määrää happea keuhkoihin vaikka tein miten paljon työtä. Hitaalla lenkillä en tätä ole aikaisemmin areenalla huomannut, mutta silloin ei tietysti hapentarve ole läheskään niin suuri. Ajan täyttyessä näytti tulos lähes 200 metriä huonommalta kuin edellisellä kerralla. Vähän jotain tällaista osasinkin odottaa. Jospa tässä keväällä saisi taas vähän vauhtiakin haettua reippaammilla treeneillä ja sitten ensi kerralla juostaan taas ulkona. Kyllä se siitä.
Seuraavana aamuna juoksin aamulla töihin. Toinen takareisi tuntui aluksi vähän kireältä eilisen juoksun jäljiltä. Happea oli ilmassa kuitenkin tarpeeksi, kuten oli myös vettä, jota satoi välillä paljon ja välillä vähän enemmän. Illaksi sade vähän hellitti, kun ajelin kotiin fillarilla.

Perjantaina oli vuorossa PePon syyskylvö, jossa treeniohjelmasta vastasi Nuuksion Nuoli. Ensin vedettiin lämmitellen hiet pintaan liikkeet opetellen ja siihen perään tehtiin neljällä tehtävärastilla paria kolmea erilaista liikettä viiden minuutin ajan. Välissä oli pieni lepohetki. Alkuverkan jälkeen kädet oli jo aika rullalla vaikka eihän nitä liikkeitä oikeesti tehdä käsillä. Mutta kun tekniikka on vielä hakusessa niin kädet on vaan kovilla. Illan treenistä voi lukea lisää coachin kirjoittamana.

Verkonpaino roikkuu kuulassa, kun Runoratsu
antaa kyytiä pinkille kuulalle

Hallille kerääntyneitä wannabee-PePolaisia

Lauantaille olimme sopineet Eeron kanssa yhteislenkin Espoon keskuspuistossa. Lähtöpaikan löytämisen kanssa oli pientä säätämistä, mutta lopulta sekin onnistui. Ilma oli aluksi pilvinen, mutta lopussa jopa aurinko taisi näyttäytyä. Aika sopivasti keli kuvasti suunniteltuja juttuja. Toivottavasti hommat lähtee rullaamaan kunnolla.

Lannistumaton Eero

Loppuun vielä pari linkkiä.

Mammuttimarssin 2013 tulokset ja järjestäjien jorinat kokonaisuudessaan.

Joensuun 12h kisan tulokset.

Viikko 21 ja Cooperin testi

Vähän on raportointi myöhässä, mutta tuskinpa se kovin monia haittaa. Kelit ovat vaihteeksi olleet vähän kylmemmät ja sateisemmat ja välillä on tuntunet ettei se kesä sitten tullutkaan. Toivottavasti meno muuttuu ja päästään kohta nauttimaan kauan kaivatusta lämmöstä. Tämän viikon maanantaina näin ensimmäisen kerran kielojen kukkivan. Melko myöhään ovat nekin puhjenneet kukkaan, kohtahan on jo kesäkuu.

Kielomatto kukkii

Maanantaina ja tiistaina tein lyhyet lenkit töiden jälkeen sen lisäksi, että kuljin töihin fillarilla.

Keskiviikkona käytiin työkavereiden kanssa juoksemassa Cooperin testi. Pari edellistä vuotta oma rooli on ollut lähinnä väliaikojen ottajana, mutta tällä kertaa kroppa oli siinä kunnossa, että pääsin itsekin juoksemaan testin. Edellisestä kerrasta on aikaa varmasti yli 20 vuotta, en ainakaan muista juosseeni Cooperia sitten armeijan. Ilman sen kummempaa valmistautumista lähdettiin tähän testiin. Juoksu lähti vauhdikkaasti liikkeelle. Eka kierros meni vähän kovempaa kuin suunnittelin, mutta sen jälkeen vauhti tasaantui ja kierrosajat olivat sekunnin parin sisällä. Viimeisellä kierroksella yritin vielä pientä rytminvaihtoa, mutta ei siinä sen kummemmin vauhti tainnut lisääntyä. Kierrosajat olivat 1:17; 1:24; 1:24; 1:23; 1:25; 1:26; 1:27; 1:27 sekä viimeinen vajaa kierros 0:47. Lopputulos oli 3440 metriä. Tulos oli paljon parempi kuin mitä olin etukäteen jaksanut uskoa. Eikä se nyt tuosta omasta ennätyksestäkään jäänyt kuin 140 metriä. Sovittiin porukan kanssa, että syksyllä juostaan seuraavan kerran. Se on mukava huomata, että joitakin kavereita saa innostettua mukaan juoksun pariin.

Torstaina tein runsaan parin tunnin lenkin ja perjantaina noin tunnin lenkin. Loppuviikko meni vähän räkätaudin merkeissä, joka sitten sunnuntaina yltyi ihan kuumeen puolelle. Eli lepoa tuli jonkin verran suunniteltua enemmän.

Viikolle ei kertynyt kuin runsaat 10 tuntia treeniä, jossa 70 kilsaa juoksua. Vuoden juoksukilsat ovat tällä viikolla vasta ylittäneet 1000 kilsaa. Melko vaatimatonta.