Viikko 47 ja uutta projektia pukkaa

Eipä ole kovin suotuisasti lähtenyt liikkeelle marraskuun treeniviikot, kun tämä viikko on mennyt kokonaan sisällä flunssassa kärvistellessä. Ulkoilmat ovat hellineet luonnossa liikkujaa, mutta olo ei ole ollut sellainen, että olisin halunnut riskeerata sairastuvani pidemmäksi aikaa. Töissäkin on käytävä, mutta toisaalta flunssan saisi hoidettua nopeiten yksinkertaisesti rauhoittamalla kaikki ylimääräinen toiminta minimiin. Tässäpä onkin se hankala rajanveto. Halua olisi, mutta ei energiaa.


Ihan sängynpohjalla ei iltoja ole vietetty kuitenkaan. Ehkä olisi ollut syytä, mutta halua on ollut sen verran, että Polkuporinoille on löytynyt mukavasti aikaa. Yksi pitkään odotettu haastattelu saatiin tehtyä tällä viikolla ja lopputulos oli erinomainen. Uskon, että se jakso saa taas mukavasti kuuntelijoita. Lisäksi Polkuporinoiden vaatimaa taustatyötä on ehditty tehdä taas vähän enemmän. Sekin vie paljon aikaa, kun kaikki aiheet tai henkilöt eivät ole ennestään niin tuttuja kuin miltä haluamme ne jaksoissa kuuluvan.

Tällä hetkellä olemme julkaisseet 15 henkilön Polkuporinat. Monta hienoa tarinaa on kerrottu ja ihmiset numeroiden takaa ovat varmasti avautuneet kuuntelijoille paremmin. Myös palautetta on edelleen tullut, kun Polkuporinat kasvattaa kuulijakuntaa uusille alueille ja aloille. Pari uutta aluevaltausta saimme tehtyä, kun coutsi julkaisi erilliset Mindfulness- ja NLP-jaksot. Molemmat ovat sen tyyppisiä porinoita, että ne kannattaa kuunnella ainakin pariin kertaa, koska aihe ei välttämättä ole ihan helppo omaksua. Ne avautuvat paremmin jo toisella kuuntelukerralla.


Pari viikkoa sitten avasimme myös uuden oman nettikauppamme UltraSportShop. Toistaiseksi UltraSportShopissa on ainoastaan Sealskinzin-tuotteita kuten hanskoja, sukkia ja pyöräilykengän päällisiä. Tarjonta tulee lisääntymään tulevina viikkoina ja kuukausina. Urheiluvarusteiden lisäksi tarkoituksena on tuoda myyntiin myös kirjoja sekä erilaisia harjoituspaketteja. Ja eihän sitä tiedä mihin kaikkeen tuo alusta vielä taipuu. Vain mielikuvitus on rajana. Jos UltraSportShopista puuttuu jotain Sealskinz-tuotetta, josta olisit kiinnostunut niin laita viestiä (mikael@ultrastanleypark.com) niin hankitaan lisää. Sealskinz-tuotteiden määrää ja monipuolisuutta on tällä hetkellä helpointa laajentaa.

Toivottavasti flunssa alkaa jo alkuviikosta helpottamaan niin päästään taas treenien makuun. Torstaina on vuorossa Spinning-tunti Esport Arenassa Team-Rynkebyn vieraana. He tekevät hienoa hyväntekeväisyystyötä ja vieläpä urheilun keinoin. Tarkoituksena on kirjoittaa heistä blogissa ja katsotaan jos saisimme vaikka Polkuporinoitakin aikaiseksi.

Viikko 4 ja edelleen flunssassa

Maanantaina flunssaa,

tiistaina flunssaa,

keskiviikko torstaina flunssaa,

perjantaina flunssaa,

lauantaina flunssaa ja

sunnuntaina vieläkin flunssaa.

Viikko 3 ja vuoden eka flunssa

Edellinen viikko meni kohtuullisen hyvin. Vaikka tunnit jäivät tavoitteesta oli viikko kuitenkin huomattavasti parempi kuin edelliset. Tämäkin viikko alkoi suunnitellusti ja tavoitteena ollut 12 tuntia piti saada kasaan ilman suurempaa ongelmaa. Mutta jo torstaina alkoi kurkku kipeytyä ja loppuviikko menikin ilman lenkkiä ja oloa parannellessa.

Viikko alkoi joogalla ja tunnin mattolenkillä lämpimässä. On kyllä aika luksusta tulla kotiin ja hypätä matolle tekemään päivän lenkki. Varsinkin vähän tuulisina päivinä on mukavaa, kun on se vaihtoehto että juoksee lenkin sisällä. Tiistaina tein runsaan 30 minuutin core-treenin salilla ja illalla juoksin runsaan parin tunnin lenkin töistä lisäkierron kautta kotiin. Juoksu tuntui hyvältä.

Keskiviikkona juoksin taas matolla. Nyt vuorossa oli VK-lenkki, jossa alkuverkan jälkeen juoksin seuraavat 6 km kiihtyvällä vauhdilla. Loppuun vielä vähän verkkaa. Vauhdikkaampi osuus tuntui ihan hyvältä vaikka ei tätä olekaan tullut viime aikoina tehtyä.

Torstaina kävin Nuuksion poluilla juoksemassa 2,5 tuntia. Uutta lunta oli tullut keskiviikosta lähtien ja sitä riittikin poluilla ihan mukavasti. Virallisen mittauksen mukaan Nuuksiossa taisi olla lähes 20 cm lunta. Raskaaksi juoksun teki se, että ihan ei tiennyt mihin askeleensa laittaa, kun lumen takia juurakkoa ja kiviä ei nähnyt tarkemmin. Välillä askel luisti ikävästi ja meno oli melkoista kompurointia.

Lumista maisema

Uudet Inovit työssä

Jalassa oli paketista otetut Inovin Arctic Claw 300 tossut, jotka olin saanut viimeisestä Sysikalliosta. Kyseessä on huomattavasti jäykempi nastari kuin Inovin edellinen Oroc 280 malli (josta näyttää tulleen uusi versio). Tuolla vanhalla Orocilla olin juossut paljon jo edellisenä talvena ja se tuntui omaan jalkaan hyvältä. Toki olin lisännyt siihen Sidaksen geeli-pohjallisen, jotta omat prinsessajalat kestäisivät juosta niin ohutpohjaisella nastatossulla. Pidin kuitenkin Orocin sukkamaisuudesta ja kevyemmästä kiertojäykyydestä. Uudessa ArcticClawssa päälikangas ja koko rakenne on jäykempi ja tossun kiristäminen jalkaan on sitä kautta työläämpää. Nasta on todella pitävä, ihan kuten vanhassakin tossussa. Inovin sivuilla ei tuota ArcticClawta enää löydy eli olisikohan se saanut väistyä uuden OrocV2:n tieltä?

Uutta ja vanhaa

Vanhassa 9 nastaa ja uudessa 16!

No, kaikesta kompuroinnista huolimatta pääsin torstaina kotiin. Oloa taisi heikentää myös alkava flunssa ja illalla alkoikin olo jo huonontua. Perjantai ja lauantai meni lepopäivinä. Sunnuntaina kävin elämäni ensimmäisen kerran Töölön Kisahallissa. Oma olo ei vielä mahdollistanut sen enempää kuntoilua. Lähinnä aika meni kaveriporukassa rautoja potkiessa ja maailmaa parannellessa. Ehkäpä juuri oikeaa toimintaa näin flunssaa parannellessa.

Toiveet ovat korkealla, että huomenna maanantaina pääsisin jo jatkamaan lenkkeilyjä, tapahtukoon ne sitten sisällä tai ulkona. Yksi ensi viikon kohokohtia on sunnuntain mäkitreeni Malminkartanolla.

Yksi uusi ja samalla vähän erilainen kisa tuli vastaan tässä yhtenä päivänä nettiä selaillessa. Nimittäin  sellainen kisa kuin "The Vertical Playground". Tarkoituksena on kerätä mahdollisimman paljon nousumetrejä tietyssä ajassa (14 tai 6 tuntia). Mitään tiettyä reittiä ei ole tarjolla vaan ainoastaan puiston polut. Nousumetrit tallentuu järjestäjiltä saatuun gepsiin, joka kulkee mukana repussa. Vähän kuin rogaining, mutta pisteiden sijasta kerätään nousumetrejä. Suomessakin on muutama nousuhirmu, joka tässä kisassa pärjäisi varmasti.