Edellinen viikko meni kohtuullisen hyvin. Vaikka tunnit jäivät tavoitteesta oli viikko kuitenkin huomattavasti parempi kuin edelliset. Tämäkin viikko alkoi suunnitellusti ja tavoitteena ollut 12 tuntia piti saada kasaan ilman suurempaa ongelmaa. Mutta jo torstaina alkoi kurkku kipeytyä ja loppuviikko menikin ilman lenkkiä ja oloa parannellessa.
Viikko alkoi joogalla ja tunnin mattolenkillä lämpimässä. On kyllä aika luksusta tulla kotiin ja hypätä matolle tekemään päivän lenkki. Varsinkin vähän tuulisina päivinä on mukavaa, kun on se vaihtoehto että juoksee lenkin sisällä. Tiistaina tein runsaan 30 minuutin core-treenin salilla ja illalla juoksin runsaan parin tunnin lenkin töistä lisäkierron kautta kotiin. Juoksu tuntui hyvältä.
Keskiviikkona juoksin taas matolla. Nyt vuorossa oli VK-lenkki, jossa alkuverkan jälkeen juoksin seuraavat 6 km kiihtyvällä vauhdilla. Loppuun vielä vähän verkkaa. Vauhdikkaampi osuus tuntui ihan hyvältä vaikka ei tätä olekaan tullut viime aikoina tehtyä.
Torstaina kävin Nuuksion poluilla juoksemassa 2,5 tuntia. Uutta lunta oli tullut keskiviikosta lähtien ja sitä riittikin poluilla ihan mukavasti. Virallisen mittauksen mukaan Nuuksiossa taisi olla lähes 20 cm lunta. Raskaaksi juoksun teki se, että ihan ei tiennyt mihin askeleensa laittaa, kun lumen takia juurakkoa ja kiviä ei nähnyt tarkemmin. Välillä askel luisti ikävästi ja meno oli melkoista kompurointia.
Jalassa oli paketista otetut Inovin Arctic Claw 300 tossut, jotka olin saanut viimeisestä Sysikalliosta. Kyseessä on huomattavasti jäykempi nastari kuin Inovin edellinen Oroc 280 malli (josta näyttää tulleen uusi versio). Tuolla vanhalla Orocilla olin juossut paljon jo edellisenä talvena ja se tuntui omaan jalkaan hyvältä. Toki olin lisännyt siihen Sidaksen geeli-pohjallisen, jotta omat prinsessajalat kestäisivät juosta niin ohutpohjaisella nastatossulla. Pidin kuitenkin Orocin sukkamaisuudesta ja kevyemmästä kiertojäykyydestä. Uudessa ArcticClawssa päälikangas ja koko rakenne on jäykempi ja tossun kiristäminen jalkaan on sitä kautta työläämpää. Nasta on todella pitävä, ihan kuten vanhassakin tossussa. Inovin sivuilla ei tuota ArcticClawta enää löydy eli olisikohan se saanut väistyä uuden OrocV2:n tieltä?
No, kaikesta kompuroinnista huolimatta pääsin torstaina kotiin. Oloa taisi heikentää myös alkava flunssa ja illalla alkoikin olo jo huonontua. Perjantai ja lauantai meni lepopäivinä. Sunnuntaina kävin elämäni ensimmäisen kerran Töölön Kisahallissa. Oma olo ei vielä mahdollistanut sen enempää kuntoilua. Lähinnä aika meni kaveriporukassa rautoja potkiessa ja maailmaa parannellessa. Ehkäpä juuri oikeaa toimintaa näin flunssaa parannellessa.
Toiveet ovat korkealla, että huomenna maanantaina pääsisin jo jatkamaan lenkkeilyjä, tapahtukoon ne sitten sisällä tai ulkona. Yksi ensi viikon kohokohtia on sunnuntain mäkitreeni Malminkartanolla.
Yksi uusi ja samalla vähän erilainen kisa tuli vastaan tässä yhtenä päivänä nettiä selaillessa. Nimittäin sellainen kisa kuin "The Vertical Playground". Tarkoituksena on kerätä mahdollisimman paljon nousumetrejä tietyssä ajassa (14 tai 6 tuntia). Mitään tiettyä reittiä ei ole tarjolla vaan ainoastaan puiston polut. Nousumetrit tallentuu järjestäjiltä saatuun gepsiin, joka kulkee mukana repussa. Vähän kuin rogaining, mutta pisteiden sijasta kerätään nousumetrejä. Suomessakin on muutama nousuhirmu, joka tässä kisassa pärjäisi varmasti.
Viikko alkoi joogalla ja tunnin mattolenkillä lämpimässä. On kyllä aika luksusta tulla kotiin ja hypätä matolle tekemään päivän lenkki. Varsinkin vähän tuulisina päivinä on mukavaa, kun on se vaihtoehto että juoksee lenkin sisällä. Tiistaina tein runsaan 30 minuutin core-treenin salilla ja illalla juoksin runsaan parin tunnin lenkin töistä lisäkierron kautta kotiin. Juoksu tuntui hyvältä.
Keskiviikkona juoksin taas matolla. Nyt vuorossa oli VK-lenkki, jossa alkuverkan jälkeen juoksin seuraavat 6 km kiihtyvällä vauhdilla. Loppuun vielä vähän verkkaa. Vauhdikkaampi osuus tuntui ihan hyvältä vaikka ei tätä olekaan tullut viime aikoina tehtyä.
Torstaina kävin Nuuksion poluilla juoksemassa 2,5 tuntia. Uutta lunta oli tullut keskiviikosta lähtien ja sitä riittikin poluilla ihan mukavasti. Virallisen mittauksen mukaan Nuuksiossa taisi olla lähes 20 cm lunta. Raskaaksi juoksun teki se, että ihan ei tiennyt mihin askeleensa laittaa, kun lumen takia juurakkoa ja kiviä ei nähnyt tarkemmin. Välillä askel luisti ikävästi ja meno oli melkoista kompurointia.
 |
| Lumista maisema |
 |
| Uudet Inovit työssä |
Jalassa oli paketista otetut Inovin Arctic Claw 300 tossut, jotka olin saanut viimeisestä Sysikalliosta. Kyseessä on huomattavasti jäykempi nastari kuin Inovin edellinen Oroc 280 malli (josta näyttää tulleen uusi versio). Tuolla vanhalla Orocilla olin juossut paljon jo edellisenä talvena ja se tuntui omaan jalkaan hyvältä. Toki olin lisännyt siihen Sidaksen geeli-pohjallisen, jotta omat prinsessajalat kestäisivät juosta niin ohutpohjaisella nastatossulla. Pidin kuitenkin Orocin sukkamaisuudesta ja kevyemmästä kiertojäykyydestä. Uudessa ArcticClawssa päälikangas ja koko rakenne on jäykempi ja tossun kiristäminen jalkaan on sitä kautta työläämpää. Nasta on todella pitävä, ihan kuten vanhassakin tossussa. Inovin sivuilla ei tuota ArcticClawta enää löydy eli olisikohan se saanut väistyä uuden OrocV2:n tieltä?
 |
| Uutta ja vanhaa |
 |
| Vanhassa 9 nastaa ja uudessa 16! |
No, kaikesta kompuroinnista huolimatta pääsin torstaina kotiin. Oloa taisi heikentää myös alkava flunssa ja illalla alkoikin olo jo huonontua. Perjantai ja lauantai meni lepopäivinä. Sunnuntaina kävin elämäni ensimmäisen kerran Töölön Kisahallissa. Oma olo ei vielä mahdollistanut sen enempää kuntoilua. Lähinnä aika meni kaveriporukassa rautoja potkiessa ja maailmaa parannellessa. Ehkäpä juuri oikeaa toimintaa näin flunssaa parannellessa.
Toiveet ovat korkealla, että huomenna maanantaina pääsisin jo jatkamaan lenkkeilyjä, tapahtukoon ne sitten sisällä tai ulkona. Yksi ensi viikon kohokohtia on sunnuntain mäkitreeni Malminkartanolla.
Yksi uusi ja samalla vähän erilainen kisa tuli vastaan tässä yhtenä päivänä nettiä selaillessa. Nimittäin sellainen kisa kuin "The Vertical Playground". Tarkoituksena on kerätä mahdollisimman paljon nousumetrejä tietyssä ajassa (14 tai 6 tuntia). Mitään tiettyä reittiä ei ole tarjolla vaan ainoastaan puiston polut. Nousumetrit tallentuu järjestäjiltä saatuun gepsiin, joka kulkee mukana repussa. Vähän kuin rogaining, mutta pisteiden sijasta kerätään nousumetrejä. Suomessakin on muutama nousuhirmu, joka tässä kisassa pärjäisi varmasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti