Viikko on suosinut ulkoilua ainakin kelien puolesta. Pientä pakkasta on ollut vuorokauden ympäri viime lauantain Loppiaisrogan jälkeen, mikä onkin tarkoittanut kostean ja vetisen metsän jäätymistä muutamassa päivässä. Polut ja suot ovat kuivuneet ja jäätyneet ja juoksulenkit ovat olleet aika erilaisia edelliseen kolmeen kuukauteen verrattuna. Nilkoille jäätyneet polut eivät aina ole olleet helpotus. Epätasaiseksi jäätyneet mutalammikot ovat paikoin aika hankalia juosta ja askelta joutuu asettelemaan aika tarkasti ettei nilkat pyörähdä ympäri. Mutta on tämä huomattavasti mukavampaa kuin vesisade.
Treeniviikosta tuli vähän takapainotteinen, kun alkuviikosta pystyin tekemään vain lyhyttä lenkkiä ja loppuviikolle kerääntyi viikon pisimmät riennot. Alkuviikko meni vielä vähän flunssaa tunnustellessa. Näin tavoitteena ollut 17 tuntia ei sekään toteutunut, kun tunnit jäivät 13,5 tuntiin. Nyt kroppa tuntuu kuitenkin olevan kunnossa ja ehkäpä tuo viimeinen kolmen viikon jakso ennen TGCtä sujuisi paremmin.
Maanantaina juoksin töiden jälkeen tunnin lenkin. Sykkeet olivat edelleen koholla ja siksi en juossutkaan sen pidempään. Tiistaina juoksin töissä matolla vertikaalitonnin himpun alle tunnissa. Maksimikulmalla 15% ja 7-7,2 km/h nopeudella. Sykkeet huiteli lopussa yli 170 ja siltä se kyllä tuntuikin. Edellisestä mäkitreenistä oli flunssan takia kulunut jo kolme viikkoa. Keskiviikkona tein vain lyhyen core-treenin ja jätin jalat vähän pienemmälle. En tehnyt lainkaan hyppysarjoja ja kyykyt meni pienillä painoilla.
Torstaina kävin lenkillä poikkeuksellisesti Malminkartanon suunnalla pitäytyen poissa kuitenkin mäestä. Rusinan ollessa eläinlääkärin hoidossa ehdin tekemään runsaan 1,5 tunnin kiepin paikallisilla kaduilla. Pientä eksymistäkin oli välillä ja jouduinkin pariin kertaan turvautumaan puhelimen karttaan. Perjantai meni 2,5 tuntia taas tutummissa maisemissa Nuuksiossa ilman mitään karttaa tai epäilystä suunnasta.
 |
| Yksi hienoimpia ja karuimpia paikkoja omalla lenkkipolulla |
 |
| Pitkospuut ovat aika jäässä ja vaatii melkein nastaria |
Lauantaina kävimme Hanneksen kanssa kiertämässä Nuuksion polkuja. Lähdimme liikkeelle Solvallasta seuraten NC reittiä. Aika paljon on puita kaatunut tälläkin osuudella. Saarijärven ja Suolikkaan rannat olivat todella hitaita edetä, kun järvien pinnat olivat ennen jäätymistä niin korkealla ja nyt viikon pakkasjakson jälkeen oli vielä pientä arvailuja miten nuo suo-osuudet kestäisivät juosta. Aika hyvin selvittiin ilman jalkojen kastelua vaikka eteneminen oli hidasta.
Sunnuntaina tein viikon pidemmän lenkin, kun lähdin käymään Salmessa kääntymässä. Yleensä lenkkiin menee aikaa nelisen tuntia ja laskin että ainakin puoli tuntia pidempään menee varmaan tänään, kun kunto on niin surkee ja on liukasta ja flunssan palauttelua. Lähdinkin aika rauhassa liikkeelle. Kokeilin ekaa kertaa Salomonin repun kanssa tulevan juomasäiliön foliopussia, jossa juoma säilyttää paremmin lämpötilansa. Kuuma juoma repussa lämmitti kuitenkin selän alkumatkasta niin, että meinasi tulla ihan lämmin. Piti hiukan avata takin vetoketjua, mutta ei sitäkään pitkään uskaltanut auki pitää.
Lenkki sujui mukavasti, mutta ajattelin vetää varmanpäälle ja käännyin takaisin pari kilsaa ennen Salmen leirintäaluetta. Juomat ja syömiset upposivat hyvin ja vauhti pysyi melko hyvänä. Siikarantaa lähestyessä päätin vielä kiertää Soidinsuon, kun juoksu tuntui vielä hyvälle. Lenkille tuli mittaa 3:50h/34km.
 |
| Auringonnousu |
 |
| Kattilassa paluumatkalla |
Viikolle kertyi yhteensä se 13,5 tuntia ja juoksukilsoja 112km. Ensi viikolla alkaa viimeinen kolmen viikon jakso ennen TGCtä. Nyt flunssa on voitettu ja aikaa on vielä muutamalle avaintreenille.
Lumonite Compass R otsalamppu on nyt ollut kuukauden päivät käytössä ja ensiarvio lampusta on todella positiivinen. Kevyt paino (140g akkuineen) ja kolme eri tehovaihtoehtoa ovat erinomaiset. Lisäksi tuo lampun portaaton kohdistaminen valaisemaan haluamaansa paikkaa on lenkillä hyvä, kun välillä valoa tarvitsee ihan melkeinpä jaloissa ja sitten välillä taas vähän edempänä. Ominaisuus, jota ei välttämättä aina muista vaatia. Akku ei ole kertaakaan vielä loppunut lenkillä, joka tosin saattaa johtua myös siitä, että vara-akku kulkee taskussa mukana. Tämä lamppu riittää varmasti hyvin tulevaan TGC kisaan.
Sunnuntaina loppupäivä meni sisällä mm. takkaa lämmittäessä. Tämä onkin Rusinan lempipuuhaa.
 |
Takan lämmössä
|
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti