Viikko 49 ja määräviikot kasassa

Viimeisten neljän viikon aikana on ollut tarkoitus saada vähän enemmän harjoitustunteja kasaan tulevaa Sysikalliota varten. Alkuperäinen tavoite oli saada viikkotunnit 18-20-24-26 eli yhteensä 88 tuntia. Kokonaistavoitteesta jäätiin lopulta noin kuusi tuntia. Ihan kohtuusuoritus, kun muutakin ohjelmaa on ollut melkoisesti.

Tällä viikolla tunteja kertyi 24,5 tuntia. Maanantaina juoksin aamulla töihin ja illalla tein puolentoista tunnin lenkin ennen kuin suuntasimme kohti PePon syyskylvöä. Siellä menikin sitten muutama tunti asialistan ollessa poikkeuksellisen työläs. Tiistaina ja torstaina kävin fillarilla töissä tehden vähän pidemmät kierrot molempiin suuntiin. Tiistaina kävin lisäksi päivällä salilla, jossa oli mm. normaalit kyykkyhypyt. Jalkakyykkyjä painoilla en nyt tehnyt lainkaan. Torstaina taas tein vielä fillaroinnin jälkeen runsaan parin tunnin lenkin Nuuksiossa.

Pehtoori tarkkana pöytäkirjan kanssa

Keskiviikkona kävin juosten töissä ja kotiin tullessa kiersin vielä järven eli noin 2,5 tuntia. Sen verran oli pimeää pätkää, että lamppu oli pakko olla mukana. Perjantaina pidin vähän kevyemmän päivän ja juoksin matolla kevyesti kiihtyvävauhtisen runsaan tunnin lenkin. Illalla kävimme kuuntelemassa Vesa-Matti Loiria Johanneksenkirkossa.

Pientä jonoa ennen konserttia

Lauantaina oltiinkin sitten porukalla juoksemassa Nuuksio Classicin reittiä läpi. Lähtö oli heti pimeän tultua eli klo 16. Mukana oli kaikkiaan kahdeksan innokasta.

Molemmilla pikkujoulut, mutta eri varusteet ja osoite

Alussa pidettiin suhteellisen rauhallista vauhtia ja puolimatkassa olimme noin kolmen tunnin jälkeen. Puolimatkassa tuli pientä pummia Suolikasjärvellä, mutta eipä siinä paljoa aikaa mennyt hukkaan. Tuli samalla nähtyä uusia paikkoja.

Suolikasjärven umppari

Loppua kohden vauhti alkoi nousta ja töitä joutui tekemään enemmän porukassa pysymiseksi. Reppuun pakatulle taukotakille ei tullut käyttöä, kun kukaan ei taukoja paljoa malttanut pitää. Lopussa jäätiin Elwoodin kanssa suosiolla ja tuli sieltä pari muutakin vielä vastaan kärjen tehtyä viimeisen nykäyksen. Että sellaiset pikkujoulut tällä kertaa. Kuviakaan ei tullut yhtään otettu, mutta videota on joitakin pätkiä. Katsotaan, jos ne saisi koostettua tässä lähiaikoina. Tässä Polarin näkemys lamppulenkistä.

Sunnuntaina kävin fillaroimassa 3,5 tuntia. Ensin oli tarkoitus käydä hakemassa MaMan rasteja, mutta pitikin käydä katsomassa yhtä käytettyä autoa, kun talossa on pientä autokuumetta. Tulin kuitenkin takaisin kotiin ihan kiltisti omalla pyörällä.

Viikolle kertyi siis 24,5 tuntia treeniä, jossa 149 kilsaa juoksua ja 163 kilsaa fillaria. Noin kolmasosa treenitunneista tuli taas fillarilla. Viimeisen neljän viikon satsi on ollut yhteensä treenitunteja himpun vaille 82, josta 55,5 h /498 km juoksua ja 25 h / 497 km fillaria. Nousumetrejä olisi pitänyt saada enemmän kasaan, niitä ei kertynyt kuin noin +8000m. Polarin mittarin mukaan palautuminen treeneistä on ollut suhteellisen nopeaa vaikka osin rasituksen puolella ollaan viimeiset neljä viikkoa mentykin. Varsinkin eilinen lenkki teki melkoisen piikin.

Edellisviikon Hyppykallion harjoitus oli aika maltillinen, mutta parin viikon takainen 4,5 tunnin lenkki Nuuksiossa oli taas rasitustasoltaan huomattava.

Ensi viikolla on tarkoitus pudottaa määriä selkeästi ja antaa kropalle vähän aikaa palautua. Aikaa Sysikallioon on nyt kolme viikkoa.

Alla vielä kauden 2014 Buff Trail Tourin koostevideo:

Viikko 40 ja väliviikko

Taas on yksi viikko tästäkin vuodesta ohi. Syksy etenee vauhdilla vaikka aina sitä ei ulos katsoessaan uskoisi. Kelit on tälläkin viikolla olleet mitä parhaimmat.

Tällä viikolla oli tarkoitus ottaa vähän rauhallisemmin ja kerätä sellaiset kahdeksan treenituntia. Viime viikolla aloitettu salikausi sai jatkoa tälläkin viikolla. Uusia hyppysarjoja vähän lisättiin, jonka johdosta takareidet olikin sitten pari päivää aika jumissa.

Pari päivää meni työmatkoja fillaroidessa ja muuten viikkoon mahtui kolme juoksulenkkiä. Sunnuntaina kävin juoksemassa parituntisen lenkin Nuuksiossa. Alla muutama kuva syksyisestä Nuuksiosta.

Metsässä on aika märkää jo paikoin

Portti

Yksi Nuuksion nuotiopaikoista

Aurinkokin paistoi välillä

Viikolle kertyi vajaa 10 tuntia treeniä. Ensi viikolla alkaa seuraava kolmen viikon treeniputki. Tarkoitus olisi saada kasaan vähän enemmän juoksukilsoja, mutta myös pyöräilyä. Viikonloppuna olisi tarkoitus käväistä tekemässä jokin mäkitreeni jos aikataulut sallivat. Tällä viikolla tuli myös hankittua itsellekin uusi Polarin v800 mittari. Ja tällä kertaa sinisenä.

Polarin sykemittareita...rcx,rs800 ja pari v800 mittaria 

Eilen lauantaina juostiin Kolilla taas perinteinen Vaarojen Maraton. Ultra sarjassa saatiin uusi reittiennätys, kun Antti Lepistö voitti ylivoimaisesti ajalla 8.36. Parannusta viimevuotiseen voittoaikaan tuli varttitunti ja voittomarginaali seuraavana maaliin tulleeseen Joonas Kortelaiseen muhkeat 40 minuuttia.

Suomen ensimmäisen Buff Trail Tourin Finlandin voiton vei miesten puolella Janne Hietala ja naisissa Maija Oravamäki. Janne oli Kolilla lauantaina toisena 10 minuuttia Henri Ansiolle hävinneenä. Naisten puolella Maija voitti selvällä erolla viimeisen osakisan Kolilla lauantaina. Onnittelut molemmille.

Janne Swinghillin mäessä tämän vuoden NC kisassa

Vaarojen Maratonin tulokset ja Buff Trail Tourin Finlandin tulokset.



Kun tämän vuoden kisasirkusta laitetaan kovaa vauhtia pakettiin niin jo tiistaina aukeaa ilmoittautuminen ensi vuoden Karhunkierroksen kisaan Rukalla. Matkoina on 160 / 80 / 53 km sekä uusina matkoina 31 ja 8 kilsaa. Tuo pitkä matka kyllä kiinnostaisi. Muiden Buff Trail Tourin Finlandin osakisojen paikkoihin ja aikoihin voi tutustua TTF:n 2015-sivuilla.







Mutta mutta, onhan niitä kisoja jäljellä vielä täällä meilläkin. Jo perinteinen Mammuttimarssi järjestetään runsaan kolmen viikon päästä ja kisakeskuksena toimii Vihdin Työväentalo. Tarjolla on jo tutuksi tulleet matkat alkaen 170 kilsan matkasta ja päättyen sinne noin 30 kilsan reittiin. Kilpailukutsu, josta löytyy ohjeet ilmoittautumiseen, on nähtävillä PePon sivuilla.

Viikko 39 ja syksy tulee

Menneellä viikolla on lämpötilat pudonneet merkittävästi ja ensimmäinen pakkasyökin saatiin tänne Espooseen. Tiistaina mittari näytti pari astetta pakkasta töihin lähtiessä. Vaahterat ovat juuri nyt kauneimmillaan keltaisen ja punaisen väriloistossa. Muutama saderintamakin on mennyt tästä yli, mutta muuten tämä viikko on tarjonnut hyviä ulkoiluilmoja.

Aika fillaripainotteista on tuo harjoittelu vielä ollut. Maanantaina ja keskiviikkona kävin fillarilla töissä. Tiistaina aloitettiin syksyn salitreenit. Aika rauhassa vielä mentiin, mutta hyppysarjoihin haettiin vähän muutosta. Hypyt noin puolen metrin korkuiselle penkille tuntuvat helpoilta ja kolme sarjaa tulikin tehtyä. Tämä kostautuikin heti samana iltana, kun kotiin juostessa toinen pohje alkoi krampata aika pahasti parilla viimeisellä kilsalla. Keskiviikkona ja torstaina pohkeet olivat edelleen kipeät. Vielä torstain lenkillä Nuuksiossa sai hieman varoa tuota vasenta pohjetta. Runsas puolitoistatuntinen meni kuitenkin mukavasti vaikka tarkoitus oli tehdä hieman pidempi lenkki.

Perjantaina lähdettiin Teräsmiehen kanssa kiertämään MaMan ratoja. Pääsimme aika hyvin alkuun, mutta pimeä pääsi yllättämään ja jouduimme lopettamaan suunniteltua aikaisemmin. Olin puolivahingossa heittänyt reppuun otsalampun. Sillekin tuli vähän käyttöä viimeisiä rasteja hakiessa. Lopussa tuli pieni pummi ja päätimme laittaa pillit pussiin ja jatkaa toisella kerralla.

Lauantaina tuli pidettyä kokonaan vapaata. Kävimme coachin kanssa päivällä ainoastaan vähän kävelemässä. Ei mitenkään järin lämmin keli vaikka aurinko paistoikin.

Sunnuntaina kiertelin taas ratoja ja varmistelin maanomistajilta mahdollisuutta käyttää yksityisteiksi merkittyjä teitä. Onnistuuhan se ja nyt saatiin Mahottoman radallekin se eteläisin rasti varmistettua. Aikaa kierrokseen meni viitisen tuntia.

Viikolle kertyi yhteensä vajaat 14 tuntia treeniä, jossa 128 kilsaa fillaria ja 56 kilsaa juoksua. Ensi viikko oli tarkoitus pitää vähän kevyempänä, mutta voip olla, että vielä pitää kierrellä ja ihmetellä noita ratoja.

Ensi viikonloppuna juostaan Kolilla Vaarojen Maraton. Se on samalla Buff Trail Tour Finlandin viimeinen osakilpailu, josta jaossa on tuplapisteet.

Sysikallion pikkujoulukutsukin julkaistiin tällä viikolla. Ja ilmoittautuminen alkaa lokakuun alussa.

Lopuksi vielä linkit Jannen ja Juhan osa 1 ja osa 2 kisaraportteihin TORrista. Huikeaa tekemistä.

Spartathlonkin saatiin juostua viikonlopun aikana Kreikassa. Matkaan lähteneistä 13 suomalaisesta 11 pääsi maaliin. Naisten maaliinpääsyprosentti oli taas huikea 100! Onnea kaikille.

Viikko 31 - työt ja treeni jatkuu

Viime viikon lepuuttelun jälkeen aloitin tällä viikolla kolmen viikon treenijakson tulevaa kisaa varten. Tarkoitus olisi saada kolmen viikon aikana kasaan 16-18-20 treenituntia. Siihen sisältyy neljä avaintreeniä, joista pari treeniä on pidempiä lenkkejä ja pari mäkitreeniä. Sinisteristä on nyt kulunut 3,5 viikkoa, joten palautuminen siitä on jo siinä vaiheessa, että harjoittelun voi aloittaa. Toisaalta tämän harjoitusjakson ja UTMB:n väliiin jää vain puolitoista viikkoa, joka voi olla aika vähän. Eli aika jyrkästi tullaan taas kisaan. Käykääpä muuten lukemassa Trailplodderin hyvä kirjoitus tulevasta UTMB:stä.

Alkuviikko meni työmatkaulkoilun merkeissä. Maanantaina juosten kotiin ja tiistaina-keskiviikkona pyörä-juoksu-paripäivä. Torstaista tuli lepopäivä, joka meni muiden asioiden parissa. Perjantaina tein vain puolentoistatunnin lenkin Nuuksiossa, vähän huomista pitkää lenkkiä silmällä pitäen.

Lauantaina oli vuorossa viikon pitkä lenkki ja samalla ensimmäinen neljästä avaintreenistä. Lähdin heti aamulla kiertämään Nuuksio Classikin reittiä. Reppuun oli pakattu vähän enemmän painoa ja juomaa piti olla mukana kuuman kelin takia ylimääräistä. Eka kymppi meni hyvin, noin vitosen kohdalla olleet useat kaatuneet puut oli korjattu kesän aikana pois. Isompi yllätys odotti kuitenkin Swinghillin mäessä, jossa rinne oli paikoin lähes kasvanut umpeen ja ylempänä mäessä oli suuria multakasoja odottamassa levittämistä. Ilmeisesti rinteen profiilia ollaan muutamassa tai sitten rinteeseen tuodaan vaan lisää maa-ainesta pidemmälle matkalle. Myös lähtölavan taakse oli tuotu lisää maata. Toivottavasti rinne saadaan parempaan kuntoon ennen NC-kisaa. 

Siitä matka jatkui ja lämpötila alkoi hiljalleen nousta. Reitin itäinen osa meni yllättävän helposti vaikka se yleensä tuntuu kaikkein raskaimmalle. Vajaan 30 kohdalla piti poiketa Haukkalammella hakemassa lisää vettä ja samalla join kokispullon.  Loppu meni melko rauhassa juosten. Lämpötila ei missään vaiheessa noussut liian kuumaksi. Siikajärvelle tullessani kävin uimassa ennen kotiin fillarointia. Reissuun meni aikaa vähän runsas viisi tuntia. Kotona coachi oli myös valmistautumassa Ranskan –reissuun, kun kotona odotti Fondue-illallinen.

Sunnuntaina kävin juoksemassa Nuuksiossa puolentoistatunnin lenkin ja siihen vielä lyhyt kuntopiiri päälle. Jalat tuntuivat kevyiltä eilisestä pitkästä lenkistä huolimatta. Viikolle kertyi yhteensä 15,5 tuntia treeniä, jossa 12,5 tuntia juoksua. Coachi teki lyhyet hieronnat maanantaina ja sunnuntaina.

Tällä viikolla olen ehtinyt juosta vähän noilla uusilla Hoka Stinson tossuilla. Kuten viime kerralla kerroin antavat ne hyvän suojan juoksureitillä olevilta juurakoilta ja kiviltä. Nyt parilla pidemmällä lenkillä olen kuitenkin huomannut, että etureidet joutuvat jotenkin kovemmalle näiden tossujen kanssa. Aluksi luulin sen johtuvat viime viikonloppuna Peräsmieskisojen huollossa seisoskelusta, mutta ei se ehkä siitä johtunutkaan. Tossujen pehmeä pohja taitaa vaikuttaa jotenkin niin, että voimansiirto häviää ainakin osittain ponnistusvaiheessa. Työtä joutuu tekemään enemmän. Tai sitten näiden tossujen kanssa pitää vain tottua juoksemaan. Ovathan ne sen verran erilaiset muihin tossuihin nähden. Olin hieman toivonut voivani juosta näillä ainakin osan UTMB:stä, mutta taitaa aika loppua kesken tottuakseen tarpeeksi näihin.

Tässä vielä linkki Kestävyysurheilu.fi sivuston uutisoimaan NUTS Midnight Sun Trail kisaan sekä tietysti viralliseen kisavideoon:

Ja lisäksi vielä muutama linkki eri uutisointeihin ja raportteihin liittyen viikko sitten kisattuun Peräkylän Peräsmieskisaan.
Teron uutisointi Kestävyysurheilu.fi puolelta.
Markon kisaraportti. Pasin kisaraportti.
Eka Vekara kisaraportti ja Pekan kisaraportti.

Ensi viikonloppuna kisataan Hailuodossa järjestyksessään seitsemäs Retki-Rogaining kisa. Omalta ja coachin osalta kisa jää valitettavasti väliin, koska se on liian lähellä tulevaa UTMB kisaa. Palautuminen siitä vaatisi kuitenkin pari viikkoa ja sen ajan voi käyttää paremmin hyväksi tekemällä pari hyvää pitkää mutta vähemmän rasittavaa treeniä.

Viikko 30 ja lepuutusta

Viime lauantaina kisattu Evo multisport oli taas hyvä kisa, jossa kuitenkin oman suorituksen osalta oli muutama parannettava asia. Muutama juttu vielä itsellekin opetuksena:
- varusteita pakatessa edellisenä iltana kannattaa ottaa muutama ylimääräiseltä tuntuva varuste mukaan. Mieli saattaa muuttua kisan alla. Pyöräilyhousut on muuten pyöräillessä hyvä juttu.
- kaikki jaettavat kartat kannattaa pitää mukana kaiken aikaa. Näin maastoa voi tarkastella usealta kartalta, mikäli etäilee järjestäjien tehneen "pieniä muutoksia" osaan karttoista.

Evon jälkeen viikko on mennyt rauhassa kotona ja samalla viimeistä lomaviikkoa viettäen. Treenipuolella ensimmäinen merkintä saatiin vasta torstaina, kun kävin leppoisalla vauhdilla kiertämässä Nuuksiossa runsaan puolentoista tunnin lenkin. Lämmintä riitti, mutta ei kuitenkaan liian lämmintä. Perjantaina tein saman lenkin vähän aikaisemmin aamulla. Päivällä hoidettiin muutamia pakollisia asioita ja illaski suuntasimme Tammisaareen hoitamaan Peräsmieskisojen huoltoa. Kyseessä oli siis PePon järjestämä Peräkylän Peräsmieskisat, jossa tarkoituksena oli suoriutua kahdesta triathlonin täysmatkasta (7,6 km uinti, 360 km pyöräily ja 84,4 km juoksu) vaaditun maksimiajan (48 h) puitteissa.

Paikalla oli seitsemän kisaajaa, jotka olivat uskaltaneet ottaa haasteen vastaan. Uintiosuus (7,6 km) jäi meiltä näkemättä, mutta pyöräilyosuudelle ehdimme hyvin mukaan. Pyöräilyssä kilpailijat kiersivät ensin 20 km lenkin, jonka jälkeen he kiersivät 10 kertaa 34 km lenkin. Aikaa 34 km lenkin kiertämiseen meni noin 1.10 - 1.20 h kaverista riippuen. Päivällä keli oli paahtavan kuuma ja vielä illallakin lämpötila oli kesäisen korkea. Tuulta ei juurikaan ollut.

Kisaa oli todella mielenkiintoista seurata vaikka kilpailijoita oli niinkin vähän. Myös huoltopuolella oli pieni porukka huolehtimassa kisan järjestelyistä. Ehkä juuri siksi kaikki kilpailijat ja huoltajat ehtivät tulla niin tutuiksi kisan aikana ja tunnelma oli todella hyvä ja leppoisa kaiken aikaa. Kaikki huolsivat ja auttoivat toisiaan ja koko tapahtuma meni ilman mitään kommelluksia. Kun vielä kilpailijat olivat hämmästyttävän hyväntuulisia koko kisan ajan niin hauskaa riitti koko ajaksi.

Myös kisan tulostaso oli huippuluokkaa. Uinnin ja pyöräilyn jälkeen kärjessä menivät Tero Hyppölä ja Pasi Laaksonen vain noin kahdeksan minuutin erolla. Juoksuosuudella miesten välistä ero tuli kuitenkin lisää ja Tero voitti selvällä marginaalilla. Kolmas sija meni järjestävän seuran Eka Vekaralle.

Tulokset:
1. Tero Hyppölä 24.32.14
2. Pasi Laaksonen 26.24.10
3. Sarvijoen Eka Vekara 27.00.55
4. Marko Forsell 27.18.36
5. Pekka Castello 29.10.09
6. Tenolan Verkonpaino 29.29.29
7. Jussi Pikkarainen dnf (juoksuosuudella runsaan 50 km jälkeen)

Alla vielä muutama kuva kisasta:

Tero tulossa pyöräilyn huoltopisteelle

Pasi huoltopisteellä

Eka Vekara

Verkonpaino

Marko

Jussi

Pekka

Tero ja Outi

Loput kuvat löytyvät täältä. Ja Teron oma kisaraportti.

Viikonlopun aikana on myös jatkettu TTF sarjaa, kun vuorossa oli Pallaksella käytävä 55 km kisa. Kuten Bodomin kisassa niin tässäkin nähtiin miesten järjessä melkoista eksyilyä reitin varrella. Viime vuoden Nuuksio Classikin voittanut Mononen korjasi kuitenkin potin eksymisestä huolimatta. Naisten sarjan voitti selkeällä marginaalilla Maija Oravamäki. Myös pidemmällä 125 km matkalla kisattiin samoilla seuduilla. Siinä miesten sarjan voiton vei Markus Juvala ja naisissa Laura Salminen. Tulokset. Järjestäjinä toimi pohjoisen polkuexpertit - NUTS. Tässä vielä JanneH kisaraportti.

Elokuussa juostavaan PTL:ään valmistautuvat Janne ja Antti sekä TORiin valmistautuva Juha ovat kiertämässä Euroopan vuoria parin viikon ajan ennen tulevia kisoja. Reissu alkoi viime sunnuntaina ja sitä voi seurata parhaiten kavereiden twitter-tileiltä. Tarkempi kuvaus reissusta löytyy Jannen sivuilta.

Kanadasta hankittuja tossuja olemme molemmat coachin kanssa päässeet ja ehtineetkin kokeilemaan. Omat Hoka One tossut tuntuivat tänään runsaalla parituntisella polkulenkillä yllättävän hyviltä. Tossut eivät olleet lainkaan kömpelöt ja vaimennusta oli huomattavasti enemmän kuin muissa tossuissa. Yritin juosta kaikkien terävien kivien ja juurien päältä, mutta eipä juurikaan tuntunut jalkapohjissa. Kotona mittasin tossujen painoja keskenään ja tulos oli aika yllättävä. Yksi Hoka kenkä painoi 371 grammaa kun vastaava paino Salomonin Speedcross kengällä oli 356 grammaa. Eli huomattavasta kokoerosta huolimatta painossa ei juurikaan ole eroa. Coachin ostamat Cloud tossut tuntuvat myös juostessa hyviltä. Niitä kannattaa käyttää kuitenkin vain päällystetyillä teillä sillä ne keräävät hiekkateiltä tuntuvan määrän kiviä pohjakuvioinnin sekaan. Myyntiargumenttina käytetty keveys saa tässä kohtaa pienen kolauksen.

Mennyt viikko oli omien treenien osalta palauttelua viime viikonlopun seikkailukisasta sekä lepäilyä tulevaa varten. Nyt alkaa lyhyt kolmen viikon mittainen treenijakso, jonka aikana on tarkoitus tehdä vielä muutama avaintreeni ennen elokuun UTMB-kisaa. Ohjelmassa on pari pitkää treeniä sekä pari noustreeniä. Varusteiden osalta homma alkaa olla melkolailla kasassa.

Viikko 29 ja Evo multisport

Paljon on ehtinyt taas viikossa tapahtua. Vielä alkuviikosta oltiin Edmontonissa ja aloiteltiin hiljalleen lenkkeilyä Sinister7 kisan jälkeen. Lämpötilat olivat aamulla herätessä alle 20 asteen, mutta jo pari tuntia myöhemmin ulkona tarkeni jo mukavasti. Iltapäivällä lämpötilat huitelivat yli 30 asteen.

Maanantaina juoksin puolentoistatunnin lenkin joenvarressa kulkevia polkuja ja samalla otin reitiltä vähän videota. Reidet tuntuivat taas asteen paremmilta ja juoksu muutenkin hyvälle. En kuitenkaan löytänyt etukäteen kartasta etsimääni polkua. Lenkin jälkeen tutkin kartan vähän tarkemmin ja olinkin etsinyt polkua väärältä puolelta jokea. Tiistaina tein uuden yrityksen löytää haluamani polku ja kyllähän se sieltä sitten löytyi. Eli taas löytyi uusia paikkoja, jossa en aikaisemmin ole juossut. Ulkoilupolku oli osin sortunut jokeen ja reitillä oli paljon varoituskylttejä.

Keskiviikkona kävin juoksemassa aamulla lyhyen puolentunnin lenkin. Iltapäivällä olimmekin sitten lähdössä kotiin päin. Kotimatka kesti Islannin kautta lentäen vain runsaat 10 tuntia. Kotona olimme torstaina iltapäivällä. Vaihtomme Islannissa oli kuitenkin niin nopea, että matkalaukut tulivatkin sitten vasta seuraavana päivänä. Islannin kentällä törmäsimme vielä Mikkoon ja Saijaan, jotka olivat olleet siellä kisaamassa. Kuulosti todella hienolta kisalta.

Viikonlopuksi olimme Jussin kanssa suunnitelleet osallistuvamme Evon multisport kisaan. Vaikka Sinisteristä ei ollut kulunut kuin kaksi viikkoa niin olo ja kroppa muutenkin oli viimeisen viikon tuntuneet sen verran hyvältä, että olin suhteellisen luottavainen kisan suhteen. Olimme mukana miesten kilpasarjassa.

Olimme lauantaina kisapaikalla hyvissä ajoin. Viimeiset kamojen viritykset ja reittisuunnittelu sujuivat hyvin.

Viimeiset viritykset.

Jussi odottavaisena ennen lähtöä

Kisa alkoi kolmella perhoslenkillä kisakeskuksen tuntumassa. Ensin kuitenkin kasattavana oli lähdössä jaettu "karttasilppu", joka tuli kasata perhoslenkkien ymmärtämiseksi. Lyhyen nyhertämisen jälkeen saimme palat teipattua yhteen. Aikaa tehtävän suoritukseen kului vajaa 14 minuuttia.

Palapelikartta

Sen jälkeen alkoi pyöräilyosuus, jossa kierrettävänä oli yhteensä kahdeksan rastia. Pääsimme heti alussa hyvään porukkaan ja alkuvauhti oli erittäin kovaa. Kartan mittakaava 1:26000 tuotti kuitenkin yllätyksen ja olin tekevinäni viisaan reitinvalinnan, kun koko muu porukka lähti päätieltä painelemaan pohjoiseen pientä hiekkatietä meidän jatkaessa suoraan. Runsaat kaksi kilometriä poljettiin pitkäksi ennen kuin tien eteläpuolella ollut järvi pysäytti matkanteon. Siitä sitten uukkari ja takaisin. Tässä vaiheessa olimme varmaan pudonneet joukon hännille. Samalla kaikki hyvät letkat olivat menneet ja jouduimme tekemään työtä kahdestaan. Tosin Jussi teki suurimman osan vetotyöstä meikäläisen yrittäessä roikkua perässä karttaa lukien.

Pyöräilyn ykkösrastin jälkeen tapahtui heti seuraava kupru, kun vauhdissa luin jo reittiä kolmannelle rastille. Pyyhälsimme tien vieressä olleen kakkosrastin ohi leimaamatta sitä lainkaan ja tulimme suoraan kolmannelle rastille. Tämän virheet tosin saimme tietää vasta maaliin tultuamme leimoja setviessä.

Vauhdin hurmaa pyöräillessä

Tiukasti peesissä

Loput pyöräilyrasteista löytyivät hyvin. Vitosrastille tultaessa vatsa oli sen verran sekaisin, että piti tehdä nopea puskareissu. Kutoselle tullessa emme löytäneet kartassa ollutta polkua ja jouduimme tekemään pienen lisäkierron. Seiskarastilla oli Quest1 tehtävärasti, jossa piti kiertää kolmen frisbiekorin kautta. Yhteistulos kahdeksan oikeutti kahteen sakkokierrokseen, joka tarkoitti rannassa olleiden laitureiden kiertämistä kahdesti kahlaten. Vettä oli noin rintaan asti. Nam.

Tehtävärastilla

Sakkokierroksella

Sen jälkeen oli lyhyt pyöräily suunnistuksen ja melonnan vaihtopaikalle. Reidet olivat melkoisen loppu pyöräilyn viimeiset viisi kilometriä. Pyöräilyssä kertyi matkaa noin 45 kilsaa ja aikaa kului noin 2.10 h tehtävärasti mukaan lukien.

Sen jälkeen vuorossa oli suunnistusosuus, joka osoittautui ennakoitua haastavammaksi. Kartasta oli jätetty pois kaikki pienemmät hiekkatiet ja polut. Ennen kakkosrastia vatsa oli taas sen verran sekaisin, että edessä oli toinen puskareissu. Suunnistusradan itäpuoli osoittautui hienoksi suppamaastoksi, jossa tosin kartalla pysyminen tuotti välillä vaikeuksia. Seiskarastin juoksimme selkeästi pitkäksi, mutta muuten ei suurempia ongelmia ollut. Ihan pientä koukkua vaan.

Nyt tarkkana

Pieniä puroja ylitettävänä

Suunnistusradan rastilla 15 oli Quest2 tehtävärasti, jossa tehtävänä oli kanttaa muutaman metrin pituista puunrunkoa noin 150 metrin matka. Ei paha. Suunnistukseen kului tehtävärasti mukaan lukien aikaa 2.17 h ja matkaa kertyi runsaat 13 kilsaa. Metsässä tuli aika paljon kävelyä mukaan.

Suunnistusosuus

Suunnistuksen jälkeen oli vuorossa melonta. Omaa kalustoa ei ollut, joten saimme nauttia järjestäjien "banaaneista", joiden melominen suoraan osoittautui erittäin vaikeaksi. Melontarata koostui kolmella eri järvellä olleista rasteista. Järjestäjät olivat taas "manipuloineet" karttaa ja yksi järvistä oli käännetty karttaan peilikuvaksi. Tätä emme tosin huomanneet kuin vasta maalissa.

Vaihtopaikka

Reitin neljä ensimmäistä rastia löytyivät suht hyvin. Neljättä rastia etsittäessä alkoi melkoinen ukkosmyrsky ja vettä tuli ihan kaatamalla ja salamat löivät ympärillä. Vähän alkoi mietityttää tuo melonta ukkosmyrskyssä, mutta päätimme jatkaa. Ennen vitosrastille lähtöä yritimme tyhjentää kajakkia sadevedestä ja siinä hässäkässä unohdimme emitin siihen rantapenkalle. Havaitsimme sen etsiessämme vitosrastia. Tämän jälkeen oli pakko palata takaisin etsimään emittiä ja aikaa meni jonkin verran hukkaan. Tosin etsimme vitosrastia ihan väärältä puolelta järveä, koska emme olleet huomanneet tuota peilikuvajuttua. Emitin löydyttyä päätimme jättää osan melonta rasteista käymättä ja palata takaisin. Haimme vielä kaksi viimeistä melontarastia. Melontaan kului aikaa noin 1.40 h ja matkaa kertyi noin 9 kilsaa.

Melontareitti

Melonnan jälkeen oli vielä loppuhässäkkä, jossa piti pinota autonrenkaita tietyssä järjestyksessä. Onnistuimme saamaan sen läpi aikarajan puitteissa. Siitä sitten loppuspurtti maaliin. Aikaa kului kokonaisuudessaan 6.31 h. Sakkoja tuli väliin jääneistä rasteista.

Tulokset. Tavoitteena ollut sijoitus 10 parhaan joukkoon onnistui. Ensi kerralla taas vähän kokeneempana.

Viikko 22 ja jättäri100

Viime viikonloppuna alkaneet allergiaoireet eivät lopulta helpottaneetkaan kuluneella viikolla vaikka sadetta on ollut ilmassa ja pölyn määrä on laskenut huomattavasti. Nuha on jatkunut ja kurkkukin on ollut välillä vähän kipeä. Ei kuitenkaan mitään kuumetta.

Lämpötiloissa koettiin alkuviikosta melkoinen takapakki, kun vajaassa 30 asteessa huidellut lämpötila tippui tiistaina kertaheitolla alle 10 asteen päivälämpötiloiksi. Sitä onkin sitten riittänyt muutaman päivän ja vasta tänään sunnuntaina lämpötilat ovat nousseet taas vähän kesäisempiin lukemiin.

Su-Ma-Ti lämpötilat

Viikko oli suunniteltu lepoviikoksi ja sitä se kyllä olikin treenien osalta. Muuta ohjelmaa olikin sitten lepoviikolle kasattu enemmän kuin tarpeeksi. Maanantaina ehdin juosta aamulla töissä matolla lyhyen mäkitreenin. Ei sen kummoisempaa, ihan perustreeni. Tiistaina juoksin töistä kotiin. Meno tuntui todella kevyeltä ja mitään kolotusta ei tuntunut missään.
Tiistaina sain Polarilta sähköpostia uuden V800 sykemittarin tilausten aloittamisesta. Tein siis heti aamulla tilauksen ja jo seuraavana päivänä mittari tuotiin suoraan kotiin. Olipa nopeaa toimintaa.

Käyttöönotto meni melko mutkattomasti sekä tunnusten luominen Polarin Flow -verkkopalveluun, jonne harjoitustiedot ladataan treenin jälkeen. Ainut ongelma oli VPN:n samanaikainen käyttö Flow -palveluun kirjautumisen kanssa. Mittari yhdistetään tietokoneeseen pienen klipsin kanssa. Henkilötietojen ja perusasetusten tekemisen ei mennyt kauaa.

Keskiviikkona kävin fillarilla töissä ja illalla käytiin vielä katsastamassa tulevia kisapaikkoja. Hyvältä näyttää.
Helatorstaina pääsin sitten kokeilemaan uutta sykemittaria ensimmäistä kertaa, kun kävin Nuuksiossa kiertämässä runsaan parituntisen lenkin. Pari kertaa meinasin kompastua juurakossa, kun tuli katseltua enemmän kelloa kuin polkua. Hyvin löytyi tarvittavat tiedot juostessa ja lenkin jälkeen mittari kertasi vielä lenkiltä kerätyt harjoitustiedot. Erittäin hyvä yhteenveto heti treenin päätteeksi. Oma tunne treenistä oli varsin positiivinen.

Torstaina oli tarkoitus myös ehtiä käymään Pirttimäessä, jossa kisattiin jo toinen TTF -osakisa. Aikataulut eivät kuitenkaan mahdollistaneet tätä. Edellinen TTF-kisa käytiin vain puolitoista viikkoa sitten ja jo nyt oli juoksijat haastettu uudemman kerran. Matkana oli 21 kilsaa ja voiton vei ensimmäisen osakisan tapaan JanneH. Naisten puolella Maija Oravamäki vei voiton. Raporttejakin löytyy jo mukavasti: JanneH, Polkuapina, Asta. Alla vielä kisavideo.

text


Perjantaina juoksin aamulla ennen töitä matolla lyhyen lenkin. Kurkku tuntui vähän karhealta, mutta ei mitään vakavampaa. Illalla töiden jälkeen saimme IVOn kanssa olla isäntiä PePon kevätkynnössä, joka oli samalla meidän tulokasilta. Aika meni nopeasti japanilaista ruokaa tehdessä ja 20 henkisen porukan kanssa jutellessa. Vähän meinasi välillä olla ahdasta, mutta sopu sijaa antaa.

Herkkuja

Lauantaina käytiin pikavisiitillä Raumalla ja illalla kotiin tullessa pakkasin tavarat ja jatkoin suoraan Malminkartanolle, jossa jättäri100 on pyörähtänyt käyntiin iltakuudelta. Paikalla oli vuorijuoksun maailman kärjestä lähtien väkeä. Itsellä oli tarkoitus tavata tuttuja ja nousta mäkeä 3-4 tuntia. Olin coachille luvannut, että ihan maksimissaan teen 50 nousua, mutta todennäköisemmin "vain" 20-40.

Alku lähti mukavasti liikkeelle, mutta aika pian alkoi olo huonontua. Oireet oli melko lailla flunssamaiset ja ihan oikeanlaista vaatetusta ei tuntunut löytyvän päälle. Ylhäällä huipulla tuuli aika kylmästi, mutta muuten oli ihan hyvä keli. Juomaa kului yllättävän paljon johtuen voimakkaasta hikoilusta ja sykkeet oli normaalia huomattavasti korkeammat. Parin tunnin kohdalla päätin lopettaa treenin. Siinä vaiheessa nousuja oli kasassa yhteensä 20. Uusi mittari näytti noususummaksi +1290m. Sykkeet oli melkein 10 lyöntiä korkeammat kuin huhtikuun alussa tehdyssä 50-nousun treenissä vaikka tämä treeni sisälsi enemmän taukoja. Kroppaa vaatii nyt lepoa.

Viime vuonna ei ketään noussut tuota 100 kertaa mäkeä ylös. Aika heikosti meni tänäkin vuonna, mutta onneksi Trailplodderi kuitenkin näytti, että homma on tehtävissä. Onnittelut! Kuvia by J.Pitkänen.

Tukikohta fasaaninousun alapuolella.

Trailplodder, 100 nousua takana

Sunnuntaina pidin lepoa koko päivän. Tai käytiin me IKEAssa eli ihan sohvalla makaamiseksi ei päivä mennyt. Viikolle kertyi yhteensä 8,5 tuntia treeniä. Tällä viikolla piti vielä juosta coopperi, mutta siihen ei näiden hengitysvaikeuksien kanssa ollut mitään mahdollisuuksia. Katsotaan jos tässä vielä ennen Sinisteriä saisi sen puristettua. Ensi viikolla oli tarkoitus aloittaa viimeinen kovempi treeniputki Sinisteriä varten, mutta ainakin alkuviikko menee kevyesti.

Vain kaksi päivää sen jälkeen, kun olin vastaanottanut uuden Polarin mittarin sain sähköpostia, jossa kyseltiin palautetta uudesta mittarista. Laitoin heti kommenttia ja pari ehdotusta muutettavista jutuista. Seuraavana päivänä sain kuittauksen, että palautetta on saatu sen verran paljon, että niiden käsittelyyn menee jonkin aikaa. Aika hyvää asiakaspalvelua kuitenkin, että vastailevat näinkin nopeasti.

Pasi on juossut alamäkeen (tai ainakin etelään) jo lähes 1200 kilsaa. Aivan huima suoritus menossa kaikkien muiden karkeloiden lomassa. Muiden vaihtaessa kisasta toiseen niin Pasi sen kun porskuttaa. Kannattaa käydä lukemassa.

Viikko 20 ja kaksi pitkää

Kesä on täällä! Lauantaina näin ensimmäiset pääskyset, joten eihän tässä ole mitään epäilystä enää kesän tulosta. Vielä kun lämpötilat ovat nousseet viikonloppuna lupaavasti ja ensi viikoksi on jo helteitä luvattu niin tilanne näyttää erittäin hyvältä. Kuvia viikon varrelta.

Treenipuolella on tämä viikko ollut erinomainen. Olen jättänyt pyöräilyt väliin ja siirtänyt treenitunnit lähes kokonaan juoksun puolelle. Viikko rakentui kahden pitkän lenkin ympärille, joiden lisäksi kaksi lihastreeniä on ollut ohjelmassa. Näitä harjoituksia täydensi muutama lyhyempi juoksulenkki.

Maanantaina juoksin töiden jälkeen kotiin. Juoksu kulki helponlaisesti vaikka alussa polvet vähän kipuilivat. Illalla oli vielä pikapalaveria loppukauden kisasta, josta myöhemmin lisää. Tiistaina oli vuorossa viikon ensimmäinen pitkä lenkki, Pirttimäki-Montrail. Töiden jälkeen coachi heitti minut autolla Pirttimäkeen, josta lähdin kiertämään Montrailia. Pari ekaa tuntia sujuivat hyvin, reitti oli suht kuiva Luukin ja Rinnekodin välillä. Pitkät tieosuudet Salmeen tullessa olivat aika puuduttavia ja siellä alkoi myös jotenkin veto loppua. Pidin Salmessa lyhen tauon täyttäessäni juomapullot. Siitä sitten vielä runsas parituntinen kotiin ja aikaa meni yhteensä vajaat viisi tuntia. Vettä satoi lähes koko matkan. Gepsiin tuli matkaa 48 kilsaa. Lenkki ei ollut ihan niin raskas kuin pari viikkoa sitten NC-reitillä, mutta parempaan pitäisi pystyä. Toki työpäivän jälkeen tehty pidempi lenkki on aina hankalampi kuin viikonloppuna tehty.

Keskiviikkona juoksin vasta illalla töistä kotiin pienen lisälenkin kanssa. Vielä aamupäivällä edellisen päivän pitkä lenkki tuntui, mutta illalla vajaa parin tunnin lenkki meni hyvin. Torstai oli juoksuvapaata, mutta kävin salilla tekemässä hyvän lihaskuntotreenin. En kuitenkaan tehnyt normaaleja jalkakyykkyjä tai hyppyjä.

Perjantaina oli vuorossa kaksi lenkkiä. Juoksin aamulla 51 minuuttia järven ympäri, joka tuntui todella hyvältä. Työpäivän jälkeen lähdin vielä kiertelemään Nuuksioon pariksi tunniksi. Myös iltalenkki tuntui edelleen hyvälle, tosin juoksin aika rauhassa.

Lauantaina oli vuorossa viikon toinen pitkä lenkki. Nukuin vähän pidempään ja olin liikkeellä vasta vähän kahdeksan jälkeen. Tarkoituksena oli kiertää Nuuksio Classicin ympäri kotoa juosten. Ilmojen puolesta lauantai oli lähes täydellinen pitkälle lenkille. Siikarannassa taivaalla kaarteli kevään ensimmäinen pääskynen. Heti alussa tuli pieni pummi, kun unohdin kääntyä metsän puolelle reitin lähtiessä pienelle polulle. Palasin reitille pari kilsaa myöhemmin Palstarinteen kohdalla. Siitä Solvallaan ja Haltiaan juoksu meni hyvin. Haltiassa kävin juomassa pari lasia vettä.

Solvallan jälkeiset pienet polut löytyivät tällä kertaa ilman tarvetta tarkistaa reittiä kartalta. Ilma alkoi lämmetä ja meno oli hyvän tuntuista. Reitin itäpuolinen osuus meni tällä kertaa helpommin kuin viimeksi vaikka matkaa oli taitettu jo jonkin verran.

Haukkalammen kohdalla jouduin taas poikkeamaan reitistä, kun hain vesitäydennystä luontotuvalta. Samalla ostin yhden kokiksen. Kylläpä maistui hyvälle. Siitä matka jatkui noin 50 italialaisen ihmetellessä meikäläisen menoa. Seuraavat kilometrit Kattilaan ovat vähän mäkisempiä, mutta sen jälkeen reitti on taas melko tasaista. Mitään sammumista ei tällä kertaa tapahtunut. Vai pitäisikö sellaiseksi laskea lopussa tullut pummi, kun juoksin Soidinsuokierroksen risteyksen ohi ja tulin suoraan Siikarantaan. Lähdin siitä sitten kiertämään suota reittiä väärään suuntaan, kun en enää viitsinyt palata takaisin risteykseen. Juoksin suon toiseen päähän ja palasin samaa reittiä takaisin. Kilsat taisivat vähän lyhentyä. Siikarannasta juoksin vielä kotiin. Mittari näytti 51 kilsaa. Kotona olo oli yllättävän pirteä, eikä kuten kolme viikkoa sitten, kun pääsin vaivoin kotiin.

Sunnuntaina tein runsaan puolentoista tunnin lenkin Nuuksiossa rauhalliseen tahtiin. Viikko jäi tunnin vajaaksi suunnitellusta, kun sain kasaan tasan 19 tuntia. Ensi viikolla koitetaan parantaa tahtia.

Tänä viikonloppuna on juostu Rukalla Karhunkierrosta kolmella eri matkalla. Lyhin eli 53km sarja oli samalla kauden ensimmäinen osakisa Buff Trail Tour Finlandilla. Vaikka meillä täällä Espoossa on jo täysi kesä, niin olosuhteet reitillä eivät olleet ehkä ihan sitä mitä juoksijat tai edes järjestäjät olivat aavistaneet ennen kisaa. Lunta oli enemmän kuin tarpeksi ja välillä matkanteko oli ilmeisesti melkoista rämpimistä. Videon perusteella keli ja olosuhteet eivät kuitenkaan tunnelmaa latistaneet vaan jokaisella näytti olevan pilkettä silmäkulmassa.

Pisimmällä 160 km reitillä ei maaliin asti juossut ketään. Näistä tunnelmista lisää Niiloksen raportista.
Kisan tulokset löytyvät täältä. TTF:llä voiton veivät miehissä Janne Hietala ja Jussi Nokelainen (jaettu voitto) ja naisissa Nina Heiskanen ja toisena Asta.

Onnittelut Epulle ja taustajoukoille uuden hienon tapahtuman järjestämisestä. Kisaa oli hieno seurata niin gepsiseurannan kautta kuin somessakin. Toivottavasti saamme nauttia tästä vielä tulevina vuosina. Toivottavasti joskus itsekin pääsisin paikalle kokeilemaan.

Vuoden lopussa oleva Sysikallio kisan reitti alkaa näyttää sen verran vaativalta, että päätin hankkia itselleni kevyet valjaat ja aloittaa niiden kanssa harjoittelut. Saattaa olla, että olen näiden kanssa vähän myöhässä, mutta vielä tässä on puoli vuotta aikaa treenata. Sopiva treenipaikka on tuossa takametsässä, johon olen jo pientä rataa suunnitellut.
Toivotaan, että aika riittää sopeutumiseen ja ainakin peruskikkojen omaksumiseen ennen h-hetkeä. Helpoiten hommaan pääsisi sisälle osallistumalla jollekin kurssille ja se saattaakin olla varteenotettava vaihtoehto.