Kesä on täällä! Lauantaina näin ensimmäiset pääskyset, joten eihän tässä ole mitään epäilystä enää kesän tulosta. Vielä kun lämpötilat ovat nousseet viikonloppuna lupaavasti ja ensi viikoksi on jo helteitä luvattu niin tilanne näyttää erittäin hyvältä. Kuvia viikon varrelta.
Treenipuolella on tämä viikko ollut erinomainen. Olen jättänyt pyöräilyt väliin ja siirtänyt treenitunnit lähes kokonaan juoksun puolelle. Viikko rakentui kahden pitkän lenkin ympärille, joiden lisäksi kaksi lihastreeniä on ollut ohjelmassa. Näitä harjoituksia täydensi muutama lyhyempi juoksulenkki.
Maanantaina juoksin töiden jälkeen kotiin. Juoksu kulki helponlaisesti vaikka alussa polvet vähän kipuilivat. Illalla oli vielä pikapalaveria loppukauden kisasta, josta myöhemmin lisää. Tiistaina oli vuorossa viikon ensimmäinen pitkä lenkki, Pirttimäki-Montrail. Töiden jälkeen coachi heitti minut autolla Pirttimäkeen, josta lähdin kiertämään Montrailia. Pari ekaa tuntia sujuivat hyvin, reitti oli suht kuiva Luukin ja Rinnekodin välillä. Pitkät tieosuudet Salmeen tullessa olivat aika puuduttavia ja siellä alkoi myös jotenkin veto loppua. Pidin Salmessa lyhen tauon täyttäessäni juomapullot. Siitä sitten vielä runsas parituntinen kotiin ja aikaa meni yhteensä vajaat viisi tuntia. Vettä satoi lähes koko matkan. Gepsiin tuli matkaa 48 kilsaa. Lenkki ei ollut ihan niin raskas kuin pari viikkoa sitten NC-reitillä, mutta parempaan pitäisi pystyä. Toki työpäivän jälkeen tehty pidempi lenkki on aina hankalampi kuin viikonloppuna tehty.
Keskiviikkona juoksin vasta illalla töistä kotiin pienen lisälenkin kanssa. Vielä aamupäivällä edellisen päivän pitkä lenkki tuntui, mutta illalla vajaa parin tunnin lenkki meni hyvin. Torstai oli juoksuvapaata, mutta kävin salilla tekemässä hyvän lihaskuntotreenin. En kuitenkaan tehnyt normaaleja jalkakyykkyjä tai hyppyjä.
Perjantaina oli vuorossa kaksi lenkkiä. Juoksin aamulla 51 minuuttia järven ympäri, joka tuntui todella hyvältä. Työpäivän jälkeen lähdin vielä kiertelemään Nuuksioon pariksi tunniksi. Myös iltalenkki tuntui edelleen hyvälle, tosin juoksin aika rauhassa.
Lauantaina oli vuorossa viikon toinen pitkä lenkki. Nukuin vähän pidempään ja olin liikkeellä vasta vähän kahdeksan jälkeen. Tarkoituksena oli kiertää Nuuksio Classicin ympäri kotoa juosten. Ilmojen puolesta lauantai oli lähes täydellinen pitkälle lenkille. Siikarannassa taivaalla kaarteli kevään ensimmäinen pääskynen. Heti alussa tuli pieni pummi, kun unohdin kääntyä metsän puolelle reitin lähtiessä pienelle polulle. Palasin reitille pari kilsaa myöhemmin Palstarinteen kohdalla. Siitä Solvallaan ja Haltiaan juoksu meni hyvin. Haltiassa kävin juomassa pari lasia vettä.
Solvallan jälkeiset pienet polut löytyivät tällä kertaa ilman tarvetta tarkistaa reittiä kartalta. Ilma alkoi lämmetä ja meno oli hyvän tuntuista. Reitin itäpuolinen osuus meni tällä kertaa helpommin kuin viimeksi vaikka matkaa oli taitettu jo jonkin verran.
Haukkalammen kohdalla jouduin taas poikkeamaan reitistä, kun hain vesitäydennystä luontotuvalta. Samalla ostin yhden kokiksen. Kylläpä maistui hyvälle. Siitä matka jatkui noin 50 italialaisen ihmetellessä meikäläisen menoa. Seuraavat kilometrit Kattilaan ovat vähän mäkisempiä, mutta sen jälkeen reitti on taas melko tasaista. Mitään sammumista ei tällä kertaa tapahtunut. Vai pitäisikö sellaiseksi laskea lopussa tullut pummi, kun juoksin Soidinsuokierroksen risteyksen ohi ja tulin suoraan Siikarantaan. Lähdin siitä sitten kiertämään suota reittiä väärään suuntaan, kun en enää viitsinyt palata takaisin risteykseen. Juoksin suon toiseen päähän ja palasin samaa reittiä takaisin. Kilsat taisivat vähän lyhentyä. Siikarannasta juoksin vielä kotiin. Mittari näytti 51 kilsaa. Kotona olo oli yllättävän pirteä, eikä kuten kolme viikkoa sitten, kun pääsin vaivoin kotiin.
Sunnuntaina tein runsaan puolentoista tunnin lenkin Nuuksiossa rauhalliseen tahtiin. Viikko jäi tunnin vajaaksi suunnitellusta, kun sain kasaan tasan 19 tuntia. Ensi viikolla koitetaan parantaa tahtia.
Tänä viikonloppuna on juostu Rukalla Karhunkierrosta kolmella eri matkalla. Lyhin eli 53km sarja oli samalla kauden ensimmäinen osakisa Buff Trail Tour Finlandilla. Vaikka meillä täällä Espoossa on jo täysi kesä, niin olosuhteet reitillä eivät olleet ehkä ihan sitä mitä juoksijat tai edes järjestäjät olivat aavistaneet ennen kisaa. Lunta oli enemmän kuin tarpeksi ja välillä matkanteko oli ilmeisesti melkoista rämpimistä. Videon perusteella keli ja olosuhteet eivät kuitenkaan tunnelmaa latistaneet vaan jokaisella näytti olevan pilkettä silmäkulmassa.
Pisimmällä 160 km reitillä ei maaliin asti juossut ketään. Näistä tunnelmista lisää Niiloksen raportista.
Kisan tulokset löytyvät täältä. TTF:llä voiton veivät miehissä Janne Hietala ja Jussi Nokelainen (jaettu voitto) ja naisissa Nina Heiskanen ja toisena Asta.
Onnittelut Epulle ja taustajoukoille uuden hienon tapahtuman järjestämisestä. Kisaa oli hieno seurata niin gepsiseurannan kautta kuin somessakin. Toivottavasti saamme nauttia tästä vielä tulevina vuosina. Toivottavasti joskus itsekin pääsisin paikalle kokeilemaan.
Vuoden lopussa oleva Sysikallio kisan reitti alkaa näyttää sen verran vaativalta, että päätin hankkia itselleni kevyet valjaat ja aloittaa niiden kanssa harjoittelut. Saattaa olla, että olen näiden kanssa vähän myöhässä, mutta vielä tässä on puoli vuotta aikaa treenata. Sopiva treenipaikka on tuossa takametsässä, johon olen jo pientä rataa suunnitellut.
Toivotaan, että aika riittää sopeutumiseen ja ainakin peruskikkojen omaksumiseen ennen h-hetkeä. Helpoiten hommaan pääsisi sisälle osallistumalla jollekin kurssille ja se saattaakin olla varteenotettava vaihtoehto.
Treenipuolella on tämä viikko ollut erinomainen. Olen jättänyt pyöräilyt väliin ja siirtänyt treenitunnit lähes kokonaan juoksun puolelle. Viikko rakentui kahden pitkän lenkin ympärille, joiden lisäksi kaksi lihastreeniä on ollut ohjelmassa. Näitä harjoituksia täydensi muutama lyhyempi juoksulenkki.
Maanantaina juoksin töiden jälkeen kotiin. Juoksu kulki helponlaisesti vaikka alussa polvet vähän kipuilivat. Illalla oli vielä pikapalaveria loppukauden kisasta, josta myöhemmin lisää. Tiistaina oli vuorossa viikon ensimmäinen pitkä lenkki, Pirttimäki-Montrail. Töiden jälkeen coachi heitti minut autolla Pirttimäkeen, josta lähdin kiertämään Montrailia. Pari ekaa tuntia sujuivat hyvin, reitti oli suht kuiva Luukin ja Rinnekodin välillä. Pitkät tieosuudet Salmeen tullessa olivat aika puuduttavia ja siellä alkoi myös jotenkin veto loppua. Pidin Salmessa lyhen tauon täyttäessäni juomapullot. Siitä sitten vielä runsas parituntinen kotiin ja aikaa meni yhteensä vajaat viisi tuntia. Vettä satoi lähes koko matkan. Gepsiin tuli matkaa 48 kilsaa. Lenkki ei ollut ihan niin raskas kuin pari viikkoa sitten NC-reitillä, mutta parempaan pitäisi pystyä. Toki työpäivän jälkeen tehty pidempi lenkki on aina hankalampi kuin viikonloppuna tehty.
Keskiviikkona juoksin vasta illalla töistä kotiin pienen lisälenkin kanssa. Vielä aamupäivällä edellisen päivän pitkä lenkki tuntui, mutta illalla vajaa parin tunnin lenkki meni hyvin. Torstai oli juoksuvapaata, mutta kävin salilla tekemässä hyvän lihaskuntotreenin. En kuitenkaan tehnyt normaaleja jalkakyykkyjä tai hyppyjä.
Perjantaina oli vuorossa kaksi lenkkiä. Juoksin aamulla 51 minuuttia järven ympäri, joka tuntui todella hyvältä. Työpäivän jälkeen lähdin vielä kiertelemään Nuuksioon pariksi tunniksi. Myös iltalenkki tuntui edelleen hyvälle, tosin juoksin aika rauhassa.
Lauantaina oli vuorossa viikon toinen pitkä lenkki. Nukuin vähän pidempään ja olin liikkeellä vasta vähän kahdeksan jälkeen. Tarkoituksena oli kiertää Nuuksio Classicin ympäri kotoa juosten. Ilmojen puolesta lauantai oli lähes täydellinen pitkälle lenkille. Siikarannassa taivaalla kaarteli kevään ensimmäinen pääskynen. Heti alussa tuli pieni pummi, kun unohdin kääntyä metsän puolelle reitin lähtiessä pienelle polulle. Palasin reitille pari kilsaa myöhemmin Palstarinteen kohdalla. Siitä Solvallaan ja Haltiaan juoksu meni hyvin. Haltiassa kävin juomassa pari lasia vettä.
Solvallan jälkeiset pienet polut löytyivät tällä kertaa ilman tarvetta tarkistaa reittiä kartalta. Ilma alkoi lämmetä ja meno oli hyvän tuntuista. Reitin itäpuolinen osuus meni tällä kertaa helpommin kuin viimeksi vaikka matkaa oli taitettu jo jonkin verran.
Haukkalammen kohdalla jouduin taas poikkeamaan reitistä, kun hain vesitäydennystä luontotuvalta. Samalla ostin yhden kokiksen. Kylläpä maistui hyvälle. Siitä matka jatkui noin 50 italialaisen ihmetellessä meikäläisen menoa. Seuraavat kilometrit Kattilaan ovat vähän mäkisempiä, mutta sen jälkeen reitti on taas melko tasaista. Mitään sammumista ei tällä kertaa tapahtunut. Vai pitäisikö sellaiseksi laskea lopussa tullut pummi, kun juoksin Soidinsuokierroksen risteyksen ohi ja tulin suoraan Siikarantaan. Lähdin siitä sitten kiertämään suota reittiä väärään suuntaan, kun en enää viitsinyt palata takaisin risteykseen. Juoksin suon toiseen päähän ja palasin samaa reittiä takaisin. Kilsat taisivat vähän lyhentyä. Siikarannasta juoksin vielä kotiin. Mittari näytti 51 kilsaa. Kotona olo oli yllättävän pirteä, eikä kuten kolme viikkoa sitten, kun pääsin vaivoin kotiin.
Sunnuntaina tein runsaan puolentoista tunnin lenkin Nuuksiossa rauhalliseen tahtiin. Viikko jäi tunnin vajaaksi suunnitellusta, kun sain kasaan tasan 19 tuntia. Ensi viikolla koitetaan parantaa tahtia.
Tänä viikonloppuna on juostu Rukalla Karhunkierrosta kolmella eri matkalla. Lyhin eli 53km sarja oli samalla kauden ensimmäinen osakisa Buff Trail Tour Finlandilla. Vaikka meillä täällä Espoossa on jo täysi kesä, niin olosuhteet reitillä eivät olleet ehkä ihan sitä mitä juoksijat tai edes järjestäjät olivat aavistaneet ennen kisaa. Lunta oli enemmän kuin tarpeksi ja välillä matkanteko oli ilmeisesti melkoista rämpimistä. Videon perusteella keli ja olosuhteet eivät kuitenkaan tunnelmaa latistaneet vaan jokaisella näytti olevan pilkettä silmäkulmassa.
Pisimmällä 160 km reitillä ei maaliin asti juossut ketään. Näistä tunnelmista lisää Niiloksen raportista.
Kisan tulokset löytyvät täältä. TTF:llä voiton veivät miehissä Janne Hietala ja Jussi Nokelainen (jaettu voitto) ja naisissa Nina Heiskanen ja toisena Asta.
Onnittelut Epulle ja taustajoukoille uuden hienon tapahtuman järjestämisestä. Kisaa oli hieno seurata niin gepsiseurannan kautta kuin somessakin. Toivottavasti saamme nauttia tästä vielä tulevina vuosina. Toivottavasti joskus itsekin pääsisin paikalle kokeilemaan.
Toivotaan, että aika riittää sopeutumiseen ja ainakin peruskikkojen omaksumiseen ennen h-hetkeä. Helpoiten hommaan pääsisi sisälle osallistumalla jollekin kurssille ja se saattaakin olla varteenotettava vaihtoehto.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti