sunnuntai 2. joulukuuta 2012

Viikko 48 ja talvi tuli

Paljon on tapahtunut taas tällä viikolla.

Viikon treenit jäivät taas muiden kiireiden takia vähän alakanttiin. Maanantaina menin fillarilla aamulla töihin, mutta illalla ei sitten toista treeniä tullutkaan. Maanantai-ilta meni Syyskylvössä, jossa vietettiin samalla ristiäisiä. Paikalla oli paljon tuttuja ja muutama uusikin tuttavuus. Hauskaa oli uusiin ihmisiin tutustuessa ja iltaa viettäessä. Tiistaina kävin ottamassa uudet magneettikuvat ristiluusta ja perjantaina saatujen tulosten perusteella rasitusmurtumalinjan luutuminen on sujunut hyvin, eikä luuödeemaakaan enää juuri ole. Masusta, jossa vaiva alkoi on nyt kulunut 3,5 kuukautta. Ortopedin mukaan vaiva paranee 3-6 kuukauden levolla. Tämä on rohkaiseva tulos, kun tässä on kuitenkin joutoaikana yritetty vähän pitää kuntoa yllä.

Tiistaina ja keskiviikkona tuli käytyä autolla töissä. Keskiviikkona töiden jälkeen kävin taas parin viikon tauon jälkeen nautiskelemassa Heljän fysioakustisessa tuolissa. Rytmit oli kohdillaan ja vieläpä hieman aiempaa voimakkaampana.

Torstaina kävin fillarilla töissä. Ennen lähtöä aamulla jouduin paikkaamaan takakumin, joka oli maanantaina töihin mennessä rikkoutunut. Yöllä alkaneet talvikelit tekivät menosta melko hidasta, maassa oli muutama sentti lunta ja asfaltti sen alla ihan jäässä. Kova itätuuli puhalsi koko päivän. Jouduin ajamaan molempiin suuntiin todella rauhassa, kun lisäksi jarrut ovat edelleen lähes kelvottomat.

Perjantaina olin kotitoimistolla kelin ollessa ulkona todella hankala. Lunta satoi koko päivän ja kova tuuli jatkui edelleen. Aamulla sähköt olivat poissa parin tunnin ajan ja senkin jälkeen ne katkeilivat useampaan otteeseen. Illalla en ehtinyt lenkille, kun aika meni uudella puhelimella leikkimiseen. Coachi oli torstaina hakenut kaupasta tilaamani uuden puhelimen. Lumia 920 tuli juuri sopivasti lumisateen alettua.

Vanha Nokia 6110 Navigator sai mennä kun uusi Nokia Lumia 920 tuli.
Nokian N900 ei koskaan palannut henkiin Skotlannissa koetun
vesisateen jälkeen.

Lauantaina kävimme coachin kanssa yhdessä lenkillä. Tämä oli samalla ensimmäinen juoksulenkki Masun jälkeen ja kyseessä oli samalla hieman tällainen testilenkki. Vajaan kympin lenkki sujui melko hyvin vaikka pientä tunnetta oli vielä alaselässä. Tosin se voi johtua monesta asiasta ja varsinkin nyt, kun kroppaa kuulostelee erityisen tarkkaan. Jokainen signaali rekisteröityy ja mitään kipuja ja kolotuksia ei pääse ohi tutkan tällä hetkellä. Tosin aika tarkkana saa vielä ollakin, sen verran tuore tämä homma on.

Coachi pitää vauhtia yllä


Sunnuntaina kävin sitten korkkaamassa tämän talven hiihtokauden. Pari päivää jatkunut lumisade oli loppunut ja tuulikin oli siedettävä. Pakkasta oli noin 10 astetta. Suuntasin tuohon läheiselle niitylle hiihtämään, jossa olen jo aikaisempinakin talvina tehnyt lyhyen noin puolen kilsan ladun. Pitkää heinää ja koiranputkia sojotti lumihangesta kiertäessäni ensimmäisiä kierroksia ja tampatessani uraa vähän leveämmältä. Pahimmat heinät ja muut revin pois tieltä, jotta matkanteko ei niistä häiriintyisi. Runsas puolitoista tuntia meni nopeasti ja gps:n mukaan matkaa kertyi runsas kymppi. Melko hidas vauhti, mutta ihan ok sellaiseen metsähiihtoon. Jalassa olivat hieman normaalia leveämmät Madshusin sukset. Jopa aurinko näkyi jonkin aikaa taivaanrannassa. Kotiin tultuani olivat sauvat keränneet vähän lisäpainoa.



Hiihdon jälkeen kotona odotti taas pientä pyörän huoltoa. Vaihdoin nastarenkaan ja säädin taas hieman niitä jarruja, jotka huomenna taas pääsevät testiin. Toivottavasti ne toimivat paremmin, eikä enää tarvitse laittaa jalkaa maahan, kun haluaa pyörän pysähtyvän.

Pyöräilyn on ollut mukava vaihtelua tänä syksynä. Pidempien lenkkien tekeminen pyörällä tarkoittaa kuitenkin kilometreissä melkoisia määriä. Harjoitustunteja ei kerry kovin helposti vaikka kilometrejä tulisikin ajettua paljon. Lisäksi tämän syksyn aikana on tuntunut välillä siltä, että pyörän rassaamisessa on kulunut enemmän aikaa kuin itse pyöräilyssä. Ehkä se johtuu osittain siitäkin, että tuo pyörä alkaa olla jo siinä iässä, että paljon kuluvia perusosia on ollut pakko vaihtaa. Itse runkohan on sinänsä vielä ihan ok. Viime viikkoina suurimmat ongelmat ovat olleet renkaiden kanssa, kun takakumi on puhjennut neljästi ilman yhtä yksittäistä syytä. Liekö sitten huonoa tuuria vai mikä, mutta vastaavaa ei kyllä itselleni ole aikaisemmin sattunut.

Ei kommentteja:

Viikko 46 ja treenit alkaa sujumaan

Taas on yksi viikko enemmän kulunut juhannusviikolla tehdystä Hamstring-leikkauksesta. Huomenna tulee tarkalleen viisi kuukautta kuluneeksi...