Viikko 20 ja kaksi pitkää

Kesä on täällä! Lauantaina näin ensimmäiset pääskyset, joten eihän tässä ole mitään epäilystä enää kesän tulosta. Vielä kun lämpötilat ovat nousseet viikonloppuna lupaavasti ja ensi viikoksi on jo helteitä luvattu niin tilanne näyttää erittäin hyvältä. Kuvia viikon varrelta.

Treenipuolella on tämä viikko ollut erinomainen. Olen jättänyt pyöräilyt väliin ja siirtänyt treenitunnit lähes kokonaan juoksun puolelle. Viikko rakentui kahden pitkän lenkin ympärille, joiden lisäksi kaksi lihastreeniä on ollut ohjelmassa. Näitä harjoituksia täydensi muutama lyhyempi juoksulenkki.

Maanantaina juoksin töiden jälkeen kotiin. Juoksu kulki helponlaisesti vaikka alussa polvet vähän kipuilivat. Illalla oli vielä pikapalaveria loppukauden kisasta, josta myöhemmin lisää. Tiistaina oli vuorossa viikon ensimmäinen pitkä lenkki, Pirttimäki-Montrail. Töiden jälkeen coachi heitti minut autolla Pirttimäkeen, josta lähdin kiertämään Montrailia. Pari ekaa tuntia sujuivat hyvin, reitti oli suht kuiva Luukin ja Rinnekodin välillä. Pitkät tieosuudet Salmeen tullessa olivat aika puuduttavia ja siellä alkoi myös jotenkin veto loppua. Pidin Salmessa lyhen tauon täyttäessäni juomapullot. Siitä sitten vielä runsas parituntinen kotiin ja aikaa meni yhteensä vajaat viisi tuntia. Vettä satoi lähes koko matkan. Gepsiin tuli matkaa 48 kilsaa. Lenkki ei ollut ihan niin raskas kuin pari viikkoa sitten NC-reitillä, mutta parempaan pitäisi pystyä. Toki työpäivän jälkeen tehty pidempi lenkki on aina hankalampi kuin viikonloppuna tehty.

Keskiviikkona juoksin vasta illalla töistä kotiin pienen lisälenkin kanssa. Vielä aamupäivällä edellisen päivän pitkä lenkki tuntui, mutta illalla vajaa parin tunnin lenkki meni hyvin. Torstai oli juoksuvapaata, mutta kävin salilla tekemässä hyvän lihaskuntotreenin. En kuitenkaan tehnyt normaaleja jalkakyykkyjä tai hyppyjä.

Perjantaina oli vuorossa kaksi lenkkiä. Juoksin aamulla 51 minuuttia järven ympäri, joka tuntui todella hyvältä. Työpäivän jälkeen lähdin vielä kiertelemään Nuuksioon pariksi tunniksi. Myös iltalenkki tuntui edelleen hyvälle, tosin juoksin aika rauhassa.

Lauantaina oli vuorossa viikon toinen pitkä lenkki. Nukuin vähän pidempään ja olin liikkeellä vasta vähän kahdeksan jälkeen. Tarkoituksena oli kiertää Nuuksio Classicin ympäri kotoa juosten. Ilmojen puolesta lauantai oli lähes täydellinen pitkälle lenkille. Siikarannassa taivaalla kaarteli kevään ensimmäinen pääskynen. Heti alussa tuli pieni pummi, kun unohdin kääntyä metsän puolelle reitin lähtiessä pienelle polulle. Palasin reitille pari kilsaa myöhemmin Palstarinteen kohdalla. Siitä Solvallaan ja Haltiaan juoksu meni hyvin. Haltiassa kävin juomassa pari lasia vettä.

Solvallan jälkeiset pienet polut löytyivät tällä kertaa ilman tarvetta tarkistaa reittiä kartalta. Ilma alkoi lämmetä ja meno oli hyvän tuntuista. Reitin itäpuolinen osuus meni tällä kertaa helpommin kuin viimeksi vaikka matkaa oli taitettu jo jonkin verran.

Haukkalammen kohdalla jouduin taas poikkeamaan reitistä, kun hain vesitäydennystä luontotuvalta. Samalla ostin yhden kokiksen. Kylläpä maistui hyvälle. Siitä matka jatkui noin 50 italialaisen ihmetellessä meikäläisen menoa. Seuraavat kilometrit Kattilaan ovat vähän mäkisempiä, mutta sen jälkeen reitti on taas melko tasaista. Mitään sammumista ei tällä kertaa tapahtunut. Vai pitäisikö sellaiseksi laskea lopussa tullut pummi, kun juoksin Soidinsuokierroksen risteyksen ohi ja tulin suoraan Siikarantaan. Lähdin siitä sitten kiertämään suota reittiä väärään suuntaan, kun en enää viitsinyt palata takaisin risteykseen. Juoksin suon toiseen päähän ja palasin samaa reittiä takaisin. Kilsat taisivat vähän lyhentyä. Siikarannasta juoksin vielä kotiin. Mittari näytti 51 kilsaa. Kotona olo oli yllättävän pirteä, eikä kuten kolme viikkoa sitten, kun pääsin vaivoin kotiin.

Sunnuntaina tein runsaan puolentoista tunnin lenkin Nuuksiossa rauhalliseen tahtiin. Viikko jäi tunnin vajaaksi suunnitellusta, kun sain kasaan tasan 19 tuntia. Ensi viikolla koitetaan parantaa tahtia.

Tänä viikonloppuna on juostu Rukalla Karhunkierrosta kolmella eri matkalla. Lyhin eli 53km sarja oli samalla kauden ensimmäinen osakisa Buff Trail Tour Finlandilla. Vaikka meillä täällä Espoossa on jo täysi kesä, niin olosuhteet reitillä eivät olleet ehkä ihan sitä mitä juoksijat tai edes järjestäjät olivat aavistaneet ennen kisaa. Lunta oli enemmän kuin tarpeksi ja välillä matkanteko oli ilmeisesti melkoista rämpimistä. Videon perusteella keli ja olosuhteet eivät kuitenkaan tunnelmaa latistaneet vaan jokaisella näytti olevan pilkettä silmäkulmassa.

Pisimmällä 160 km reitillä ei maaliin asti juossut ketään. Näistä tunnelmista lisää Niiloksen raportista.
Kisan tulokset löytyvät täältä. TTF:llä voiton veivät miehissä Janne Hietala ja Jussi Nokelainen (jaettu voitto) ja naisissa Nina Heiskanen ja toisena Asta.

Onnittelut Epulle ja taustajoukoille uuden hienon tapahtuman järjestämisestä. Kisaa oli hieno seurata niin gepsiseurannan kautta kuin somessakin. Toivottavasti saamme nauttia tästä vielä tulevina vuosina. Toivottavasti joskus itsekin pääsisin paikalle kokeilemaan.

Vuoden lopussa oleva Sysikallio kisan reitti alkaa näyttää sen verran vaativalta, että päätin hankkia itselleni kevyet valjaat ja aloittaa niiden kanssa harjoittelut. Saattaa olla, että olen näiden kanssa vähän myöhässä, mutta vielä tässä on puoli vuotta aikaa treenata. Sopiva treenipaikka on tuossa takametsässä, johon olen jo pientä rataa suunnitellut.
Toivotaan, että aika riittää sopeutumiseen ja ainakin peruskikkojen omaksumiseen ennen h-hetkeä. Helpoiten hommaan pääsisi sisälle osallistumalla jollekin kurssille ja se saattaakin olla varteenotettava vaihtoehto.

Viikko 19 ja lepoa

Kevät tulee vääjäämättä vaikka aina ei kaikki merkit siihen viittaakaan. Pari askelta eteenpäin ja sitten taas yksi taakse. Sitä on viimeiset viikot olleet. Tällä viikolla olemme kuitenkin saaneet kauan kaivattuja sateita erittäin kuivan huhtikuun jälkeen. Lämpötilat ovat tainneet olla alle pitkäaikaisten keskilämpötilojen. Maanantaina aamu valkeni lumisena ihan eteläisintä Suomea myöden. Sen jälkeenkin on pari yötäkin ollut pakkasella. Kaikesta huolimatta käki aloitti kukkumiset jo tällä viikolla, oliskohan ollut Unkarin ultrafestivaalin kunniaksi. Alla viikolla napsittuja kuvia.

Maanantaiaamu

Lähes kuivunut pieni joki

Valkovuokkoja riittää tänäkin vuonna

Rentukat kukki

Pihlajan lehdet aukeaa

Kirsikkapuun lehdet aukeaa

Edelleen kirsikkapuu

Jokupensas

Treenien puolesta viikko oli merkitty lepoviikoksi. Juoksua ei kertynytkään kuin vajaat kuusi tuntia. Siinä oli kuitenkin mukana perjantaina tehty vetotreeni, joka sujui nyt ensimmäistä kertaa vähän paremmin. Koordinaatio alkaa jotenkin olemaan kasassa ja juoksu tuntuu vähemmän sätkimiseltä. Yläkroppa on vielä aika jäykkä ja siitä syystä olkapäät tuntuvat jotenkin puutuvan vetojen aikana. Hengitys tuntuu kuitenkin paremmalta ja sain sykkeet nostettua pari pykälää ylemmäs. Tarkoitus oli tehdä tällä viikolla kaksi vetotreeniä, mutta siihen yhteen se jäi.

Lauantaina kävin Hyppykalliolla tekemässä mäkitreeniä. Runsaat kolme ja puoli tuntia meni mukavasti kallioita kierrellessä. Vettä oli satanut koko edellisen yön ja kalliot olivat erittäin liukkaat. Pitikin ottaa vähän varmanpäälle, kun olin yksin matkassa. En käyttänyt lainkaan jyrkimpiä reittejä vaan otin enemmän juoksupainotteisemmat reitit.

Hyppykalliolla lauantaina

Lauantain datat

Sunnuntaina tein vain lyhyen kuntopiirin. Kun alkuviikko meni yhden lenkin ja fillaroinnin merkeissä kertyi viikolle vajaat 12 tuntia treeniä, jossa puolet fillaria ja puolet juoksua. Ensi viikolla jatkuu taas normaalit treenimäärät ja yritän saada kasaan vähän enemmän tunteja vaikka muutakin ohjelmaa on melkoisesti. Suunnitteilla on pari pidempää lenkkiä ja muuten aika perusmättöä. Varsinaista mäkitreeni ei ensi viikkoon mahdu, vetotreenikin on siinä hilkulla.

Viime lauantain Salpaus-rogaining karttaakin on tullut analysoitua. Järjestäjien toimittamia emit-leimauksia joutui jonkin aikaa ihmettelemään ennen kuin aloin ymmärtämään mistä on kysymys. Huomasin, että leimauksemme kauimmalla ja samalla 100 pisteen rastilla #104 ei ollut onnistunut. Ilmeisesti olin huolimattomasti käyttänyt emittiä leimasimessa ja merkintä jäi puuttumaan. No, ei voi mitään. Oma vika. Muuten ei paljoa korjattavaa jäänyt paitsi se, että metsässä olemme edelleen aika hitaita. Alla kuva reitistä ja gps-träkistä. (Edit 13.5.: Salpaus-rogaining järjestäjiltä tuli kyselyn perään tietoa, että rasti 104 oli lakannut toimimasta joskus klo 20 aikoihin illalla. Saimme hyvityksenä ne 100 pistettä lisää. Kiitos järjestäjille)

Salpaus-rogaining ja gps-träkki

Wappyrymystä on syntynyt kaksi uutta videota, toinen Antin tekemä ja toinen meikäläisen. Alla molemmat.


Nuuksio Traverse from Antti Niinikoski on Vimeo.


Wappurymy (835E51D0-2BFF-49F3-A393-8713C5FD537A) from Imatran Voima on Vimeo.

Viikko18 ja Wappu-rymy ja Salpaus-rogaining

Alunperin tässä kohtaa piti pitää lepoviikko, mutta kun tälle viikolle sattui ohjelmaan kaikkea kivaa, niin eihän siinä auttanut muuta kuin muuttaa alkuperäissuunnitelmaa. Harjoituksia ei tullut montaa, mutta tunteja sitäkin enemmän. Lisäksi kaikki tarvittavat avainharjoitukset olivat edelleen ohjelmassa.

Viikko alkoi kevyellä fillaroinnilla maanantaina töihin. Kotiin tullessa tein pienen lisälenkin. Tiistaina kävin aamulla punttisalilla tekemässä vähän normaalia kevyemmän jalkatreenin ja illalla juoksin Leppävaaran kentällä intervallitreenin. Tein saman 10 x minuutin vedot minuutin palautuksella. Liikkuminen tuntuu jo siltä, kuin se alkaisi muistuttamaan juoksua. Rasitus on kuitenkin edelleen melkoista ja viimeiset vedot on enemmän kuin vaikeita. Keskiviikkona pidin lepopäivän.

Torstaina Vapunpäivänä Janne oli kutsunut väkeä mukaan Wappu-rymyyn. Pieneksi kutistuneen porukan takia päätimme tehdä "vähän" pidemmän treenin juoksemalla läpi koko Nuuksion kansallispuiston ja vähän enemmän. Lähdimme aamuviideltä liikkeelle Jannelta, josta ajoimme autolla Otalammelle. Sieltä lähdimme pudottamaan alas etelään kiertäen muutamia matkalle osuneita korkeampia mäkiä. Matkalla oli paljon alamäkeä kuten eteläänpäin tullessa usein onkin, mutta kyllä matkalla oli myös joitakin ylämäkiä. Alla pari kuvaa matkalta.

Missä me ollaan? Espoo - Vihti - Kirkkonummi - ehkä?

Wappu-picnik jossain Nuuksiossa

Haukkalammella hakemassa vesitäydennystä

Wappu-reitti

Reissulle tuli mittaa runsaat 40 kilsaa, nousua +2500m ja aikaa kului vajaat 9,5 tuntia. Parasta wappu-viihdettä kerrassaan. Kiitos Jannelle ja muille.

Perjantaina pidin vapaata juoksusta, mutta ohjelmassa oli lyhyt voimatreeni. Se tapahtui ei-niin-perinteisesti kantamalla pihalla lojuneita betonilohkareita kuormalavan kyytiin kaatopaikalle vietäväksi. Vähän pelkäsin miten selkä kestää, mutta oliskohan salitreenillä ollut tässäkin osansa, kun selkä ei kipeytynyt yhtään.

Piha siistiksi

Lauantaina olikin sitten vuorossa odotettu kauden avaus, kun matkasimme IVOn kanssa Vierumäelle Salpaus-rogaining tapahtumaan. Olimme mukana 12h sarjassa, jossa joukkueita oli mukana yli 50.

KIsamateriaalin haku

Reitti on suunniteltu

Kisakeskus

IVO valmiina taistoon

PePo 1 ennen lähtöä

Kisan alku sujui melko hyvin. Pientä hakua tuli rastiväleillä, kun aika nopeasti kävi ilmi, että kaikkia pienimpiä polkuja ei tosiaankaan enää löytynyt maastosta. Sen verran vanha tuo peruskartan pohjalta tehty kisakartta oli. Ensimmäiset rastit 84, 74, 55, 92 ja 24 löytyivät ilman pummeja. Rastille 64 tullessa RC Eemeleiden porukka kertoi, ettei rastilippua tai leimasinta löydy. Paikka oli kuitenkin oikea. Hetken siinä pyörittiin, kun paikalle tuli järjestäjien auto. Ilmoitettiin, että rasti ei ole, mutta saatiin kuitenkin pisteet.

Vieläkö pitkään?

Matka jatkui pohjoiseen rastille 53. Sen jälkeiset rastivälit 42:lle ja 62:lle olivat todella hitaita. Aikaa kului hitaassa maastossa ja jäimme vähän jälkeen aikataulusta. Rastin 62 jälkeisellä juomarastilla emme käyneet, kun säiliöt olivat vielä aika täynnä. Siitä jatkoimme rasteille 73, 85 ja 103, jossa olimme noin vartin alkuperäistä aikataulua myöhässä.

Näin pienet kivet melkein jää näkemättä, rasti #103

 Rastille 95 mennessä ja tullessa tarvoimme sellaista metsää, että vauhti ei taas päätä huimanut. Onneksi tietäkin riitti ja pääsimme välillä näyttämään parasta osaamistamme. Matka jatkui juomarastin ja rastin 52 kautta pohjoisimmalle rastillemme eli 104:lle. Näillä kohdin iski vähän paniikki sen suhteen, miten ehdimme palata takaisin maaliin ajoissa. Väsymys alkoi jo vähän painaa ja edessä oli vielä kuitenkin melkoinen matka takaisin.

Tankkausta toisella vesipisteellä

Saimme kuitenkin hyvän vauhdin päälle ja teimme muutaman muutoksen alkuperäisiin reitinvalintoihimme painottaen enemmän tieosuuksia. Näin pääsimme etenemään seuraavat rastivälit 83, 31 ja 91 melko nopeasti, osin tuttua Ilvesreittiä pitkin. Kun vielä rastit löytyivät hyvin niin saimme taas varmuuden aikataulun riittävyydestä. Rastilla 91 saimme vinkin kiertää rastille 41 polkuja pitkin, muuten joutuisimme uimaan useammassa leveässä ojassa. Näin teimme vaikka kuivin jaloin emme rastille kuitenkaan päässeet.

Viimeiset rastit 44, 81 ja 75 menivät teitä pitkin juosten ja lyhyitä pistoja rasteille tehden. Helppoa suunnistamista. Lamput oli jo päässä tässä vaiheessa. Vaikka aikaa oli hyvin päätimme kuitenkin tehdä matkaa pääosin juosten. Vasta tässä vaiheessa aloimme näkemään muita joukkueita. Maalissa aikaa jäi käyttämättä runsaat puoli tuntia, mutta yhtään rastia ei olisi enää ollut haettavissa. Pisteitä kertyi omien laskujen mukaan 1440. Gepsi näytti matkaksi n. 57 kilsaa. Kisa oli taas hyvin järjestetty, eli kiitokset järjestäjille. Tulokset.

Salpaus-rogaining reitti

IVO ehti jo tehdä Salpaus-rogasta videon, jonka voi katsoa tästä:


Salpausrogaining2014 from Imatran Voima on Vimeo.


Viikolle kertyi treenitunteja hiukan vajaat 20. Ensi viikolla pidetään sitten oikeasti se lepoviikko. Paitsi tietysti ne avainharjoitukset on ohjelmassa. Ja onhan siellä lauantaina seuraava kisa - Spring Adventure.

Viikko 17 ja Koti-NC

Mahtavat ilmat ovat jatkuneet Pääsiäisen jälkeiselläkin viikolla. Lämpötilat ovat hieman pudonneet, mutta melko lämmintä on kuitenkin edelleen ollut. Valkovuokot ja sinivuokot ovat tehneet varsinaisen ryntäyksen ja pihaa haravoidessa huomasimme, että kevään kielotkin ovat jo nousseet maasta ja kukkivat viikon parin sisällä.

Viikon treenit painottuivat viikonloppuun. Maanantaina eli toisena Pääsiäispäivänä tein parin tunnin lenkin Nuuksiossa. Juoksin aika rauhassa, kun viikonlopun treenit vähän painoivat vielä jäsenissä. Illalla coachi hoiti vielä jalat kuntoon.

Tiistaina olin ensimmäistä kertaa kesäpyörällä töissä. Olipa hienoa polkea kevyellä pyörällä. Suurin ongelma oli aamun ja illan suuri lämpötilaero, kun kotiin tullessa oli hiukan liian paljon vaatetta päällä. Kotiin tultuani kävin tekemässä viikon vetotreenin. Eli sama kuin edellisellä viikolla, 10 lyhyttä vetoa minuutin palautuksella. Kaksi viimeistä tuntuivat kauheilta, mutta sain ne tehtyä. Ehkä parin viikon kuluttua tämäkin sujuu jo paremmin. Keskiviikkona kävin fillarilla töissä ja illalla tein vielä parin tunnin lenkin Nuuksioon. Nyt meno tuntui jo aika hyvältä.

Torstai oli vähän välipäivä, kun aamulla fillaroin töihin ja päivällä kävin salilla. Ohjelmassa oli normaalit jalkakyykyt ja lopuksi hypyt pienillä lisäpainoilla. Ilta olikin sitten kevyempi, kun ohjelmassa oli Peräkylä Open Sellossa, eli keilakisat. Sitä ennen käytiin IVOn kanssa tankkaamassa, ettei ihan jäätäisi keilapallojen vietäväksi.

Rukola

Onnistunut paikko?

Perjantaina etäpäivän jälkeen lähdin taas Nuuksioon lenkille. Mukaan pakkasin pienen sahan ja ajatuksena oli raivata uusi reitti talvella kaatuneiden puiden tienoilta. Aika heikko tuo jälki kuitenkin, sen verran paljon on kaatuneita puita. Moottorisaha siellä pitäisi olla, mutta kun se ei ole omaa metsää niin minkäs teet. Sen jälkeen jatkoin vanhalle mäkivetopaikalle, jossa tein vajaat 20 nousua juosten. Aika hyvä treeni vaikka kokonaisnousua ei paljoa kertynytkään.

Lauantaina oli vuorossa yllättäen lenkki Nuuksioon, mutta ensin mentiin IVOn kanssa eka 50 minuuttia hihnatreeniä. Siitä jatkoin itse vielä pari tuntia itsekseni Nuuksion polkuja, kun IVO kääntyi kohti kotia. Kotona tehtiin vielä naapureiden iloksi kahvakuulatreeni terassilla. Aurinko paistoi ja lämmintä riitti.

Kattilan maisemat näin keväällä

Vielä on jäätä varjopaikoissa

Sunnuntaina oli vuorossa viikon pitkä treeni, kun lähdin kotoa kiertämään Nuuksio Classicin reittiä. Lämmintä riitti ja uskaltauduin lähtemään lyhyissä housuissa. Reppuun oli pakattu patukkaa ja geeliä ja pari litraa juomaa. Kotipihalla käännyin vielä hakemaan kartan mukaan vaikka en uskonut tarvitsevani sitä. Alku meni hyvin, repun kanssa oli pientä säätämistä, kun tuntui että hihnat löystyvät siinä juoksun aikana. Se asia ei korjaantunut koko lenkin aikana vaan reppu heilui puolelta toiselle omia aikojaan.

Solvallassa poikkesin vähän reitiltä, kun kävin syömässä Haltiasta jäätelön ja juomassa pari lasia vettä. Solvallan itäpuolella oli taas pientä arpomista reitin kanssa siinä polkuviidakossa. Onneksi kartta oli mukana ja sain haettua sieltä varmistusta suunnasta.

Puolimatkan jälkeen alkoi vähän jalka painaa. Viikko on ollut pitkä ja olin unohtanut miten rankka tuo reitin itäinen pää on. Järvenrantoja juostessa reitti nousee ja laskee jatkuvasti ja polku on paikoin lähes umpeenkasvanut. Juoksu oli aika nykivää ja mitään kunnon rytmiä ei oikein saanut päälle.

Poikkesin reitiltä toisen kerran, kun kävin Haukkalammella hakemassa lisää vettä. Samalla huomasin, että luontotupa avaa ovensa vasta toukokuun 10. päivänä, joten odottamani cokis jäi sitten juomatta. Kattilasta eteenpäin reitti on helppoa polkua, mutta jalka painaa jo sen verran, että kerran tulee kompastuttua juureen ja tehtyä tarkempaa tuttavuutta polun kanssa. Pientä pintanaarmua ja lenkki jatkuu. Reitin paras osuus on Soidinsuon kierto, mutta nyt ei oikein jaksa innostua siitäkään. Odotan vain lenkin loppua. Siikarantaan tullessa jatkan "maaliviivan" yli ja hölkkään viimeiset kilsat kotiin. Matkaa tulee yhteensä 50 ja aikaa kuluu taukoineen runsaat 6 tuntia. Toivotaan, että tämä palvelee tämän vuoden kisoja.

Kotona odottaa coachin tekemä ruoka ja jalkojen hieronta. Ei huono palvelu lainkaan.

Viikolle kertyi yhteensä runsaat 20 tuntia treeniä, joista tossuilla vietettyjä oli vajaat 16. Loput meni fillarin selässä ja kuntosalilla. Ensi viikolla olisi tarjolla vielä yksi kova viikko. Tunnit tulee kuitenkin vähän "helpommin" kasaan, kun torstaina on jo perinteiseksi muodostunut Wappu-rymy ja lauantaina ollaan IVOn kanssa starttaamassa 12h Salpaus-rogainingiin Vierumäellä.

Viikko 16 ja västäräkistä vähäsen

Mennyt viikko on ollut hienoa aikaa kevään etenemisen kannalta. Kevät on edennyt todella vauhdilla edellisiin viikkoihin verrattuna. Perhosia on ollut liikkeellä todella paljon ja lintujakin on ollut paljon liikkeellä. Pitkäperjantaina Solvallassa näin ekan kerran västäräkin tänä keväänä. Eli eihän tässä mene enää pitkään kun pääskyset ja kesä ovat täällä.

Alkuviikko oli aika rauhallista. Maanantaina menin fillarilla töihin ja illalla olikin kevään viimeinen Ravitsemustieteen tentti. Tiistaina tulin fillarilla kotiin pienen lisälenkin kautta. Tiistaina oli täysikuu, mutta kuu nousi niin myöhään, ettei illalla ehtinyt enää lähteä juoksemaan.

Keskiviikkona kävin runsaan parin tunnin lenkillä Nuuksiossa etäpäivän päätteeksi. Jalkaterät tuntuivat jotenkin kipeiltä vaikka jalassa olivat perustossut. En sitten tiedä miksi. Illalla Satu kävi hoitamassa meikäläisen ja coachin.

Torstaina kävin fillarilla töissä ja näin ekan kerran sinivuokkoja tänä keväänä. Alla kuvat. Sinivuokkoja oli ollut jo varmaan joitakin päiviä, koska torstaina niitä oli jo mätäskaupalla.

Kevään ekat sinivuokot

Illalla kävin tekemässä ekan intervallitreenin tämän juoksukauden puitteissa. Juoksin yhteensä 10 lyhyttä noin 300 metrin vetoa minuutin palautuksilla. Oli kyllä vaikeaa juosta kovaa, jotenkin koordinaatio ei toiminut lainkaan. Tuntui, että jalat oli ihan joka puolella. Jos sen olisi saanut videolle niin se olisi ollut parasta komediaa aikoihin. Näitä treenejä on kuitenkin tarkoitus tehdä seuraavien viikkojen aikana, jotta saisin tuota nopeutta palauteltua edes jonkin verran. Vetojen pituuskin tulee varmasti vaihtelemaan. Kunhan tässä aloitetaan suunnistuskausi niin metsässä pystyy myös tekemään hyviä vauhtitreenejä, joskin pummaamisriski kasvaa samalla melkoisesti.

Pitkäperjantaina kävimme IVOn kanssa Solvallan Swinghill mäessä tekemässä mäkitreeniä. Vaikka varsinainen nousukausi onkin jo tehty niin mäkitreeniä pitää kuitenkin edelleen jatkaa. Vaikkakaan ei ihan samoissa määrissä.
Mahtavassa auringonpaisteessa kului vajaat kolme tuntia mukavasti, kun tein yhteensä 25 nousua, metreissä se oli noin +1700m. Jättäriin verrattuna Swinghill on paljon rauhallisempi, paikalla ei käynyt kuin joitakin satunnaisia ihmettelijöitä. Muuten siellä ei ollut meidän lisäksi kuin yksi västäräkki. Nousua kertyy melkolailla sama kuin Jättärillä.

IVO vetää ylämäkeen kauheeta vauhtia

Swinghill Pitkäperjantaina

Käsintehdyt suklaamunat #chjoko

 Lauantaina kävimme IVOn kanssa vetäsemässä pitkähkön hihnalenkin. Kiersimme Hankasalmen ympäri ja tulimme metsän läpi takaisin kotiin. Metsässä hihnan käyttö on aika hankalaa, joten sen pätkän tulimme ilman hihnaa. Joka tapauksessa hyvä treeni. Lisäksi kevään ensimmäinen valkovuokko näkyi reitillä.

Kevään eka valkovuokko

Sununtaina lähdin viikon pitkälle lenkille heti aamusta. Suuntana oli Nuuksio ja Salmen ulkoilualue. Vajaat neljä tuntia meni hyvin aivan mahtavassa auringonpaisteessa. Edellispäivien tuuli oli tyyntynyt kokonaan ja lämpötila nousi aamulla nopeasti yli 10 asteen. Vähän oli liikaa vaatetta päällä. Kattilassa ei juomapulloja saanut täytettyä, mutta onneksi Salmessa on aina vettä saatavilla. Kahvilaakin näyttivät remontoivan eli ehkä siihen aukeaa monen hiljaisen vuoden jälkeen uudestaan se kahvila.
Salmen päässä ulkoilijoita oli paljon liikkeellä. Samoin Nuuksion eteläpäässä kun tulin takaisin kotiin. Ja olihan siellä tuttujakin, kun Asta ystävineen oli pitkällä lenkillä.

Sunnuntaina tuuli on tyyntynyt Siikajärvellä

Sinivuokkoja on aivan valtavasti tänä vuonna.

Viikolle kertyi treeniä yhteensä vajaat 14 tuntia kuten suunniteltu. Siitä runsaat 10 oli juoksua ja loput fillaria. Punttisali jäi tekemättä, mutta toisaalta sain tehtyä kolme hyvää tossulenkkiä. Tulevalla viikolla lisätään vähän määrää ja pidetään samat avainharjoitukset mukana ohjelmassa.

Antilta löytyy nyt kisaraportti viime viikonlopun Madeira Ultra Trailsta. Siinä on perusteellinen raportti ja hyvää analyysiä. Kannattaa lukea. Lisäksi löytyy Antin tekemä video reissusta.

Viikko 15 ja konsertti alkaa

Taas on kevät mennyt eteenpäin pienin askelin. Yöpakkaset ovat olleet vain asteen pari luokkaa, mutta päivällä lämpötila ei ole kohonnut viiden asteen yläpuolelle. Lisäksi kylmä tuuli on puhaltanut useana päivä tällä viikolla. Perjantaista eteenpäin on sadetta ollut ilmassa, mikä ei tietysti ole ollut pelkästään huono asia. Linnut ovat aloittaneet kevätkonserttinsa ja erityisesti tänään lenkillä oli välillä melkoista viserrystä. Viime viikolla unohtui laittaa kuva ensimmäisistä krookuksista, jotka näin polkiessani töistä kotiin. Paikka on sama, jossa samat kukat kukkivat viime vuonna, mutta nyt viikkoa aikaisemmin. Tänään huomasin niiden kukkivan myös omassa pihassamme.

Viikon treenit ovat olleet lepoviikon tasolla. Työmatkoja olen kulkenut fillarilla ja joitakin tossulenkkejä olen saanut tehtyä. Tiistaina oli lyhyt salitreeni. Torstaina käytiin Jannen ja Juhan kanssa kokeilemassa nykyistä versiota tulevasta Sysikallio100 reitistä. Reitin pituus on edelleen 2,5 kilsaa, mutta nousua on tällä hetkellä noin +350m per kierros. Juostiin pari kierrosta ihan liian kovalla vauhdilla. Kylmän tuulen takia olin laittanut kunnolla vaatetta päälle, mutta aika nopeasti siinä oli paita ihan märkänä. Paksut talvihanskat olivat aivan liikaa. Nousukuva. Veikkaan, että ensi joulukuussa yhden kierroksen noususumma alkaa nelosella. Fillarikilsoja kertyi 138 ja tossuilla 43 kilsaa, kun vielä viikonloppuna kävin tekemässä pari peruslenkkiä Nuuksiossa. Perjantaina oli kokonaan lepopäivä. Polut alkaa olla Nuuksion puolella siinä kunnossa, että ei tarvitse enää varoa oikein missään kohtaa.

Oman kisakauden aloitus antaa vielä odottaa, mutta muualla ollaan jo päästy tositoimiin. Maaliskuun alussa juostiin TransGrancanaria-polkukisa, jossa oli hieno suomalaisedustus. Raportit kisasta löytyy JanneH ja AnssiA. Videokin kisasta löytyy.

Tänä viikonloppuna Antti kävi juoksemassa Madeira Ultra Trailin ja alustavien uutisten mukaan sijoitus ja aika olisivat olleet erittäin kovia. Raportia tulee varmasti jossain vaiheessa, mutta etukäteistunnelmat voi lukea täältä.

Kotimainen polkujuoksu skene nousee tänä vuonna uudelle tasolle, kun ensimmäistä kertaa järjestettävä Buff Trail Tour Finland kokoaa kuusi Suomessa juostavaa polkukisaa yhdeksi omaksi sarjaksi. Ensimmäinen osakisa juostaan toukokuussa Karkunkierroksen maisemissa, jossa matkoina on joko 80 tai 160 kilsaa.

Viikko 14 ja jättäri50

Menneellä viikkolla on kevät edennyt aika hitaasti. Pakkasta on ollut öisin useita asteita eikä päivälläkään lämpötilat ole nousseet kovinkaan korkealle. Pyörässä on edelleen nastarenkaat ja kesäpyörä odottaa autotallissa. Hiekat on vieläkin putsaamatta pyöräteiltä.

Vuorossa oli treenisuunnitelman viimeinen nousuviikko. Edellinen viikko meni vähän alakanttiin, kun edellisen viikonlopun kaatuminen Hyppykalliolla esti juoksut. Korvaavat treenit tuli haettua fillarin kanssa, mutta nousut jäi aika vähiin. Samoin tunnit. Tällä viikolla kiusana on ollut aivan järjetön määrä katu- ja siitepölyä. Ahteri oli jo alkuviikosta siinä kunnossa, että matolla pystyi juoksemaan melko normaalisti. Siispä alkuviikosta tein kaikki lenkit matolla ja työmatkoja sitten fillarilla. Matolla ei saa vastaavaa alamäkitreeniä kuin ulkona, mutta toisaalta ei noi nousutreenitkään hukkaan mene.

Maanantaina kävin fillarilla töissä, aamulle pienen lisälenkin tehden. Illalla juoksin matolla vitosen nousulla. Sykkeet oli vielä edellisviikonlopun kuumeilusta vähän koholla. Tiistaina juoksin työpaikan matolla nousuvitosen ja perään salitreenin. Kyykyt sujui hyvin, mutta kolmen viikon tauon takia takareidet oli kipeät seuraavat kaksi päivää. Illalla juoksin kotona 12 kilsaa nousulla. Vähän alkoi lopussa painaa, mutta keskiviikkona oli tiedossa palauttava päivä. Kävin keskiviikkona vain fillarilla töissä, ilman juoksulenkkiä.

Torstaina juoksin töiden jälkeen matolla 12 kilsaa nousulla ja perään vielä vitosen tasaisella. Pidempäänkin olisi ollut aikaa juosta, mutta vähän piti säästellä viikonlopuksi. Perjantaina juoksin matolla kympin nousulla. Sykkeet alkoi olla vähän paremmalla suunnalla alkuviikkon verrattuna.

Torstain etäpäivän lounas töiden lomassa

Lauantaina coachi lähti töihin jo aamuvarhaisella ja lähdin sitten samalla ovenavauksella, suuntana Malminkartanon jättäri. Ohjelmassa oli viiden tunnin nousutreeni ja olin pakannut mukaan kaikenlaista syötävää ja juotavaa. Keli oli aurinkoinen, mutta aika kylmä länsituuli puhalsi koko päivän. Onneksi jättärin jyrkkä nousu oli siellä suojaisella puolella, joten tuuli ei haitannut kuin huipulla.

Melkein huipulla

Aamupäivä meni nopeasti. Maa oli vielä jäässä, mutta lunta ei enää ollut. Auringon paisteessa polku alkoi sulaa ja jäässä ollut maa olikin jossain vaiheessa todella liukas kulkea. Jalassa olleet Speedcrossit oli aika liukkaat, mutta ei siinä mudassa olisi varmaan nastaritkaan toimineet. Alamäet piti tulla aika varovaisesti, kun en halunnut ottaa riskiä ja kaatua - ahterilleni.

Väkeä oli aika paljon nauttimassa hienosta ilmasta. Tosin tuuli nosti välillä sellaisia pölypilviä, että piti vetää paitaa suun ja nenän eteen, ettei hengityksen mukana menisi niin paljoa pölyä keuhkoihin. Jossain vaiheessa Jussi ja JanneH tulivat mäelle. Jussin kanssa tehtiin yhdessä useampi nousu ja lasku ja juteltiin tietysti UTMB:stä.

Viimeiset kymmenen nousua alkoivat jo hieman tuntua, kun jouduin säännöstelemään juotavaa. Olin sittenkin varannut mukaan liian vähän juotavaa, mutta en viitsinyt käydä välillä kaupassa hakemassa lisää. Yhteensä tein 50 nousua. Vauhti ei kuitenkaan paljoa muuttunut ensimmäisistä kierroksista. Hyvä treeni kaikenkaikkiaan ja samalla sain kaivattua alamäkitreeniäkin.

Sunnuntaiaamu valkeni varmaana ja sateisena, jippii! Vihdoinkin kaivattua sadetta puhdistamaan tämä pölyinen maailma. Kotihommien jälkeen lähdin kiertämään polkuja Nuuksioon. Ohjelmassa oli palauttava parituntinen teillä ja poluilla. Ilma oli mahtavaa hengittää eikä sade harmittanut yhtään.

Nuuksion polkuja

Viikolle kertyi yhteensä runsaat 18 tuntia treeniä, 92 kilsaa tossuilla, 66 kilsaa pyörällä. Nousua kertyi +8510m. Tämä oli nousukauden viimeinen viikko ja sen aikana (viikot 1-14) nousua on kertynyt yhteensä n. +45k. Pientä epätarkkuutta tietysti on mittarista riippuen.

Ensi viikolla on lepoviikko ja sen jälkeen aloitetaan juoksutreenit. Sinister7 kisaan on aikaa kolme kuukautta ja nyt pitää aloittaa juoksutuntien kerääminen siihen kisaan. Nousua siellä ei ole valtavasti, joten juoksukunnolla on merkitystä nousun ohella.