Tällä viikolla Polkuporinoiden vieraana oli mörköjä pelkäävä Terhi Jaakkola, joka paremmin tunnetaan Endorfiininmetsästäjänä.
Itse Polkuporinajakso löytyy täältä:
Saimme Terhiltä vierailijakynän muodossa tarinan vinkkeineen:
Tässä blogikirjoitus Terhin lukemana:
Helmikuussa 2020 aloitan oman elämäni selviytymispelin, jossa tavoitteena on siirtää kahdeksan kuutiota laatikoita Pohjois-Kirkkonummelta Suomen itäisimpään kuntaan Ilomantsiin. Kellon rutina ulottuu korvista rahapussiin hetkenä, jona avaan kännykkään saapuneen linkin kautta vuokrapakettiauton oven.
Kesken tätä leikkiä tipahtaa postilaatikkooni viesti otsikolla: "Polkuporinat - haastattelupyyntö". Iloisena heitän muuttorukkaset nurkkaan ja ryhdyn kirjailemaan myöntävää vastausta. Heermanin hersyvän pariskunnan Sari ja Mikael ovat olleet ohuenlaisia moi-tuttuja. Sellaisia, joiden kohdalla hieman nyökkää ja hymyilee. Emme tunne toisiamme, mutta olemme kolunneet samoja polkuja ja tapahtumia jo vuosien ajan. Se, mitä he eivät tienneet on, että lapsuudenkotini sijaitsee heidän kodistaan iltalenkin päässä, ja että junnuvuosieni harvojen maantielenkkien reitti kulki ihan heidän nurkaltaan.
Lupaan tulla haastateltavaksi, jos saan tulla heti, koska myöhemmin kotiosoitteidemme välimatka olisi viiden sijaan yli 500 kilometriä.
Jälkikäteen luettuna Polkuporinoiden esittelyteksti naurattaa: "Polkuporinat on kestävyysurheiluun keskittyvä podcast-sarja, jossa pohditaan urheilua kokonaisvaltaisesti eri näkökulmista.”
Niin, olenhan toki kestävyysurheillut, treenannut ja kisannut ja kaikkea tätä erityisesti junnuvuosinani Polkuporinoiden kotipesän lähimaastoissa. Mitä pulinoita bitteihin taltioitui, onkin sitten ihan toinen tarina. Keskustelu ryöppyää ja rönsyilee, tunnelma on luottavainen ja välitön. Jossain vaiheessa muistan kauhukseni: Tämähän oli jollain tavalla polkujuoksuun liittyvä podcast! Nyt yleisö pettyy! Kaivan hihasta hädissäni pienen ässän ja mutisen: "Niin olen minä menossa sinne UTMB-juoksuunkin (tosin vain CCC-matkalle), sehän on sellainen polkutapahtuma."
Väkisin ja pakolla lopetamme pulinan, vaikka yhteistä juttua olisi riittänyt kolmeksi viikoksi. Lupaan kirjoittaa aiheesta heille pienen tekstin. Väliin mahtuu vuolasta elämää, kunnes saapuu maaliskuu 2020, joka muuttaa kaiken. Nyt tuo hilpeä pulinatuokio, muuttolaatikot ja pitkin poikin maakuntia ajelu tuntuvat viattomuuden ajalta, kuin lapsuudelta. Vai oliko se todellinen elämä ja tämä, viruksen aika, elämää dystopiassa? Kumpi on totta, kumpi kirjan sivuilta karannutta?
Syvemmälle podcast-jakson aiheisiin voit sukeltaa alle listattujen linkkien avulla:
Upea luonto ja loputtomat retkeilymahdollisuudet – tärkeimpiä syitäni muuttaa Pohjois-Karjalaan
Muutamia vapaaehtoisvuoden aikana kohtaamiani loistotyyppejä
Linkkejä vapaaehtoispaikkoja listaaviin palveluihin
Mikä tekee Islannista niin ihanan?
Itse Polkuporinajakso löytyy täältä:
Saimme Terhiltä vierailijakynän muodossa tarinan vinkkeineen:
 |
| Home Sweet Home - kotona Kyyhkylässä |
Helmikuussa 2020 aloitan oman elämäni selviytymispelin, jossa tavoitteena on siirtää kahdeksan kuutiota laatikoita Pohjois-Kirkkonummelta Suomen itäisimpään kuntaan Ilomantsiin. Kellon rutina ulottuu korvista rahapussiin hetkenä, jona avaan kännykkään saapuneen linkin kautta vuokrapakettiauton oven.
Kesken tätä leikkiä tipahtaa postilaatikkooni viesti otsikolla: "Polkuporinat - haastattelupyyntö". Iloisena heitän muuttorukkaset nurkkaan ja ryhdyn kirjailemaan myöntävää vastausta. Heermanin hersyvän pariskunnan Sari ja Mikael ovat olleet ohuenlaisia moi-tuttuja. Sellaisia, joiden kohdalla hieman nyökkää ja hymyilee. Emme tunne toisiamme, mutta olemme kolunneet samoja polkuja ja tapahtumia jo vuosien ajan. Se, mitä he eivät tienneet on, että lapsuudenkotini sijaitsee heidän kodistaan iltalenkin päässä, ja että junnuvuosieni harvojen maantielenkkien reitti kulki ihan heidän nurkaltaan.
Lupaan tulla haastateltavaksi, jos saan tulla heti, koska myöhemmin kotiosoitteidemme välimatka olisi viiden sijaan yli 500 kilometriä.
Jälkikäteen luettuna Polkuporinoiden esittelyteksti naurattaa: "Polkuporinat on kestävyysurheiluun keskittyvä podcast-sarja, jossa pohditaan urheilua kokonaisvaltaisesti eri näkökulmista.”
Niin, olenhan toki kestävyysurheillut, treenannut ja kisannut ja kaikkea tätä erityisesti junnuvuosinani Polkuporinoiden kotipesän lähimaastoissa. Mitä pulinoita bitteihin taltioitui, onkin sitten ihan toinen tarina. Keskustelu ryöppyää ja rönsyilee, tunnelma on luottavainen ja välitön. Jossain vaiheessa muistan kauhukseni: Tämähän oli jollain tavalla polkujuoksuun liittyvä podcast! Nyt yleisö pettyy! Kaivan hihasta hädissäni pienen ässän ja mutisen: "Niin olen minä menossa sinne UTMB-juoksuunkin (tosin vain CCC-matkalle), sehän on sellainen polkutapahtuma."
Väkisin ja pakolla lopetamme pulinan, vaikka yhteistä juttua olisi riittänyt kolmeksi viikoksi. Lupaan kirjoittaa aiheesta heille pienen tekstin. Väliin mahtuu vuolasta elämää, kunnes saapuu maaliskuu 2020, joka muuttaa kaiken. Nyt tuo hilpeä pulinatuokio, muuttolaatikot ja pitkin poikin maakuntia ajelu tuntuvat viattomuuden ajalta, kuin lapsuudelta. Vai oliko se todellinen elämä ja tämä, viruksen aika, elämää dystopiassa? Kumpi on totta, kumpi kirjan sivuilta karannutta?
 |
| Peurajärvellä Itä-Suomessa marraskuu 2019 |
Upea luonto ja loputtomat retkeilymahdollisuudet – tärkeimpiä syitäni muuttaa Pohjois-Karjalaan
- Astetta villimpi viikonloppu Patvinsuon kansallispuistossa https://endorfiininmetsastaja.fi/patvinsuon-kansallispuisto/
- Pogostan kierros – 4 vuorokautta Pohjois-Karjalan poluilla https://endorfiininmetsastaja.fi/pogostan-kierros
 |
| Marraskuu 2019 Pohjois-Karjalassa |
 |
| Tiilikkajärvellä |
 |
| Tyypillisin luisteluasento |
- Eva Dinarica - Balkanilla vaeltava hollantilainen, joka mieluiten kävelee paikasta toiseen mm. Amsterdamista Sarajevoon https://www.evadinaricaproject.com/en/
- Aurora Arktika - ja aluksen islantilainen omistaja suomalaisine puolisoineen, Halla-tytärtä unohtamatta https://aurora-arktika.com/
- Ginny - teräksinen paketti hersyvää huumoria sekä kaikki-järjestyy ja kääritään-hihat -asennetta. Wild Greenland -yrityksen perustaja. https://www.wildgreenland.com/
- Inga Fanney - islantilainen polkujuoksija, arktinen polkujuoksuopas https://ingafanney.com/
- Ovatko ihmiset erilaisia? Pohdintaani ihmisistä Bosnia-Hertsegovinassa: Never Forget https://endorfiininmetsastaja.fi/neverforget/
 |
| Yö riippumatossa Peurajärvellä marraskuu 2019 |
- Workaway - Suomessakin yli 100 paikkaa! https://www.workaway.info/
- Hippo Help https://hippohelp.com/
- Help X https://www.helpx.net/
- Pohdithan ennen paikan valintaa, onko tarjolla oleva kohde eettinen valinta? Autatko aidosti vai vietkö vahingossa paikalliselta työpaikan?
- Talonvahtipaikkoja löydät tältä sivustolta Mind My House https://www.mindmyhouse.com/
 |
| Islantilaisella lammastilalla Hosulin kanssa |
- Kaksi tarinaa veneretkistä: talvisempi https://endorfiininmetsastaja.fi/hiihtopurjehdus-aurora-arktikalla/ ja kesäisempi https://endorfiininmetsastaja.fi/purjehdus-islannin-lansivuonoilla/
- Lisää kirjoituksia Islannista täällä https://endorfiininmetsastaja.fi/category/reissut/islanti/ />xx
 |
| Retkiluistelemassa Tiilikkajärvellä |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti