Kiitos vielä Tuomakselle Polkuporinoissa vierailusta.
Ohessa lisää vieraskynä Tuomas Forssin ajatuksia:
Ensinnäkin, ultramatkoihin kohdistuva urheilu on todella järjetöntä touhua. Ja sehän siinä juuri kiinnostaakin! Kiinnostaa jokainen tarina vanhan ja hikisen juoksutakin alla. Kiinnostaa jokainen yhdessä juostu tai poljettu kilometri. Kiinnostaa jopa kaikista pahimmat epäonnistumiset. Miksi tehdä jotain ihan tavallista urheilua, kun voi vähän hullutellakin?
Kun mietitään äärimmäistä kestävyysurheilua, niin kyse on ainakin yksilön kovasta suorituskyvystä ja sen mahdollisimman taloudellisesta hyödyntämisestä. Siitä löysinkin hyvän kuvion, joka ei valitettavasti selkeytä intohimoisenkaan harrastajan treenikuvioita tai pohdintoja omasta kehityksestään. Vai olenko väärässä? Kuvio löytyy blogin lopusta, jos haluat lähteä maksimoimaan suorituskykyä sen avulla ☺ Kuvion mukaista, liian monimutkaista urheilusta ei mielestäni kannata tehdä. Absoluuttinen huippu-urheilukin perustuu siihen, että jokaiseen osa-alueeseen on tarvittaessa tarjolla asiantuntija. Mutta entäpä, jos nämä kuviot ja kaaviot tappavat sen tärkeimmän, eli huippusuoritukseen johtavan FIILIKSEN? Esimerkiksi FLOW-tilaa kuvataan tilaksi, jossa lennetään kuin autopilotilla, ilman yhtään suoritusta häiritsevää ajatusta. Mieli on nimittäin kuin laskuvarjo. Se ei toimi, ellei se ole auki.
Ihmisen keskushermosto koostuu aivoista ja selkäytimestä. Keskushermostosta viedään käskyjä joko motorisia hermoja tai autonomisia hermoja pitkin kehon ääreisosiin ja sisäelimiin. Autonominen (tahdosta riippumaton) hermosto jakautuu sympaattisen ja parasympaattiseen osaan. Sympaattinen osa kiihdyttää elintoimintoja ja parasympaattinen osa hidastaa niitä. AUTONOMISELLA HERMOSTOLLA ON TÄRKEÄ ROOLI ELIMISTÖN TASAPAINON YLLÄPITÄMISESSÄ.
Firstbeat hyvinvointianalyysi mittaa äärimmäisen luotettavasti autonomisen hermoston toimintaa. Perusperiaate on, että kun syke nousee, niin sykevälivaihtelu laskee, jolloin sympaattinen hermosto on aktiivinen. Kun syke laskee, niin sykevälivaihtelu nousee, jolloin hermoston parasympaattinen osa aktivoituu. Arkipuheessa sympaattinen hermosto on ”stressihermosto” ja parasympaattinen ”palauttava hermosto”. Firstbeat mittaa ja analysoi muun muassa liikunnan terveys- ja harjoitusvaikutukset (TE-asteikolla), unen ja palautumisen laadun, stressin ja palautumisen tasapainon, energiankulutuksen sekä maksimaalisen hapenottokyvyn (vo2). Näillä tiedoilla saadaankin riittävä ja luotettava kuva elimistön tasapainosta. Kokonaisuuden ja elimistön tasapainon kannalta erityisen kiinnostavaa on, että kun aivot ovat stressimoodissa/hälytystilassa tai pelkästään tulkitsevat tilanteen uhkaavaksi, siitä seuraa autonominen vaste eli sillä on vaikutus autonomiseen hermostoon. Kun aivot ovat hälytystilassa, estyy esimerkiksi kognitiiviset toiminnot ja luovuus. Kun aivot tulkitsevat tilanteen tarpeeksi uhkaavaksi, on käytössä vain kolme moodia: taistele, pakene tai jäädy. Firstbeat-mittauksen isoin hyöty onkin yhdistää yksilön psyykkiset tuntemukset ja fysiologinen data.
Elimistön pitää olla tasapainossa kehittyäkseen. Urheilun superkompensaatio (eli kehitys) ei tapahdu, jos harjoituksista tai stressistä ei palauduta. Maksimaalista kehitystä haettaessa voidaan elimistön tasapainoa horjuttaa väliaikaisesti ilman kunnollista palautumista, tämä vaatii kuitenkin osaamista ja tarkkaa harkintaa. Hallitsemattomaan ylikuormitustilaan ajautuneella on pitkä matka takaisin tasapainoon. Pitkälle treenin ja levon tasapainoilussa pääsee kuitenkin kysymyksellä, onko kyseessä otto omasta pankista vai talletus omaan pankkiin? Kun treenaat palautuneena, on kyseessä talletus, kun taas alipalautuneena, on kyseessä otto. Jotta saldo kasvaa, on oltava enemmän talletuksia kuin ottoja.
Olemme fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kokonaisuus. Kuinka moni harjoittaa mieltään kuin kehoaan? Mitä, jos seuraava kehitys tulisikin mielen vahvistamisesta? Tiedetäänkö prosessikaavioiden luvatussa maassamme edes, että mielen taitoja voi harjoitella ja kehittää? Väitän, että yksilöiden ja ryhmien potentiaalista jää osa käyttämättä ilman mielen harjoittelua. Kuinka moni on tehnyt lajistaan psyykkisen analyysin? Harjoittanut itseluottamustaan pystyvyyden tunnetta ruokkimalla? Buustannut motivaatiota monipuolisella ja selkeällä tavoitteenasettelulla? Harjoitellut laajaa ulkoista tai kapeaa sisäistä keskittymistä? Entä tunteiden säätely tai itsepuhelu? Muun muassa näiden ominaisuuksien harjoittamisen tarkoitus on vapauttaa urheilijan kapasiteettia käyttöön ja suuntaamaan keskittyminen vain suorituksen kannalta olennaisiin asioihin. Ja siis kohti FLOW-tilaa!
 |
| Nuuksion taikaa Tuomaksen kanssa |
Ensinnäkin, ultramatkoihin kohdistuva urheilu on todella järjetöntä touhua. Ja sehän siinä juuri kiinnostaakin! Kiinnostaa jokainen tarina vanhan ja hikisen juoksutakin alla. Kiinnostaa jokainen yhdessä juostu tai poljettu kilometri. Kiinnostaa jopa kaikista pahimmat epäonnistumiset. Miksi tehdä jotain ihan tavallista urheilua, kun voi vähän hullutellakin?
Kun mietitään äärimmäistä kestävyysurheilua, niin kyse on ainakin yksilön kovasta suorituskyvystä ja sen mahdollisimman taloudellisesta hyödyntämisestä. Siitä löysinkin hyvän kuvion, joka ei valitettavasti selkeytä intohimoisenkaan harrastajan treenikuvioita tai pohdintoja omasta kehityksestään. Vai olenko väärässä? Kuvio löytyy blogin lopusta, jos haluat lähteä maksimoimaan suorituskykyä sen avulla ☺ Kuvion mukaista, liian monimutkaista urheilusta ei mielestäni kannata tehdä. Absoluuttinen huippu-urheilukin perustuu siihen, että jokaiseen osa-alueeseen on tarvittaessa tarjolla asiantuntija. Mutta entäpä, jos nämä kuviot ja kaaviot tappavat sen tärkeimmän, eli huippusuoritukseen johtavan FIILIKSEN? Esimerkiksi FLOW-tilaa kuvataan tilaksi, jossa lennetään kuin autopilotilla, ilman yhtään suoritusta häiritsevää ajatusta. Mieli on nimittäin kuin laskuvarjo. Se ei toimi, ellei se ole auki.
Ihmisen keskushermosto koostuu aivoista ja selkäytimestä. Keskushermostosta viedään käskyjä joko motorisia hermoja tai autonomisia hermoja pitkin kehon ääreisosiin ja sisäelimiin. Autonominen (tahdosta riippumaton) hermosto jakautuu sympaattisen ja parasympaattiseen osaan. Sympaattinen osa kiihdyttää elintoimintoja ja parasympaattinen osa hidastaa niitä. AUTONOMISELLA HERMOSTOLLA ON TÄRKEÄ ROOLI ELIMISTÖN TASAPAINON YLLÄPITÄMISESSÄ.
Firstbeat hyvinvointianalyysi mittaa äärimmäisen luotettavasti autonomisen hermoston toimintaa. Perusperiaate on, että kun syke nousee, niin sykevälivaihtelu laskee, jolloin sympaattinen hermosto on aktiivinen. Kun syke laskee, niin sykevälivaihtelu nousee, jolloin hermoston parasympaattinen osa aktivoituu. Arkipuheessa sympaattinen hermosto on ”stressihermosto” ja parasympaattinen ”palauttava hermosto”. Firstbeat mittaa ja analysoi muun muassa liikunnan terveys- ja harjoitusvaikutukset (TE-asteikolla), unen ja palautumisen laadun, stressin ja palautumisen tasapainon, energiankulutuksen sekä maksimaalisen hapenottokyvyn (vo2). Näillä tiedoilla saadaankin riittävä ja luotettava kuva elimistön tasapainosta. Kokonaisuuden ja elimistön tasapainon kannalta erityisen kiinnostavaa on, että kun aivot ovat stressimoodissa/hälytystilassa tai pelkästään tulkitsevat tilanteen uhkaavaksi, siitä seuraa autonominen vaste eli sillä on vaikutus autonomiseen hermostoon. Kun aivot ovat hälytystilassa, estyy esimerkiksi kognitiiviset toiminnot ja luovuus. Kun aivot tulkitsevat tilanteen tarpeeksi uhkaavaksi, on käytössä vain kolme moodia: taistele, pakene tai jäädy. Firstbeat-mittauksen isoin hyöty onkin yhdistää yksilön psyykkiset tuntemukset ja fysiologinen data.
Elimistön pitää olla tasapainossa kehittyäkseen. Urheilun superkompensaatio (eli kehitys) ei tapahdu, jos harjoituksista tai stressistä ei palauduta. Maksimaalista kehitystä haettaessa voidaan elimistön tasapainoa horjuttaa väliaikaisesti ilman kunnollista palautumista, tämä vaatii kuitenkin osaamista ja tarkkaa harkintaa. Hallitsemattomaan ylikuormitustilaan ajautuneella on pitkä matka takaisin tasapainoon. Pitkälle treenin ja levon tasapainoilussa pääsee kuitenkin kysymyksellä, onko kyseessä otto omasta pankista vai talletus omaan pankkiin? Kun treenaat palautuneena, on kyseessä talletus, kun taas alipalautuneena, on kyseessä otto. Jotta saldo kasvaa, on oltava enemmän talletuksia kuin ottoja.
Olemme fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kokonaisuus. Kuinka moni harjoittaa mieltään kuin kehoaan? Mitä, jos seuraava kehitys tulisikin mielen vahvistamisesta? Tiedetäänkö prosessikaavioiden luvatussa maassamme edes, että mielen taitoja voi harjoitella ja kehittää? Väitän, että yksilöiden ja ryhmien potentiaalista jää osa käyttämättä ilman mielen harjoittelua. Kuinka moni on tehnyt lajistaan psyykkisen analyysin? Harjoittanut itseluottamustaan pystyvyyden tunnetta ruokkimalla? Buustannut motivaatiota monipuolisella ja selkeällä tavoitteenasettelulla? Harjoitellut laajaa ulkoista tai kapeaa sisäistä keskittymistä? Entä tunteiden säätely tai itsepuhelu? Muun muassa näiden ominaisuuksien harjoittamisen tarkoitus on vapauttaa urheilijan kapasiteettia käyttöön ja suuntaamaan keskittyminen vain suorituksen kannalta olennaisiin asioihin. Ja siis kohti FLOW-tilaa!
 |
Kuvio lähteestä: Mero, A., Nummela, A., Kalaja, S., Häkkinen, K. 2016. Huippu-urheiluvalmennus.
|
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti