sunnuntai 3. toukokuuta 2020

Polar Grit X lisätestejä

Tällä viikolla olemme poikkeuksellisesti julkaisseet kaksi jaksoa Polkuporinoita. Ensin perjantaina julkaisimme ääriolosuhteisiin keskittyvän jakson lääkäri Heikki Karisen kanssa. Siinä kävimme läpi ohuessa ilmanalassa sekä kuumassa tapahtuvasta harjoittelusta ja kisaamisesta.


Tänään sunnuntaina julkaisimme ilmastonmuutokseen liittyvän jakson, jonka teimme Jouni Kerosen kanssa. Keskustelimme miten urheilu ja etenkin talviurheilu tulee muuttumaan tulevaisuudessa, kun ilmasto lämpenee ja meillä Suomessakin alkaa talvet lyhenemään entisestään.


Tällä viikolla olen ehtinyt testata uutta Polar Grit X kelloa muutamalla lenkillä. Kahden kellon käyttäminen sekoittaa pahasti tuota Polar Flow palvelun kuormituslaskuria, kun lenkit tulee raportoitua tuplasti, mutta kivaahan se on kokeilla ja vertailla uusia mittareita.


Keskiviikkona kävin tässä lähiteillä juoksemassa pitkästä aikaa vetotreenin. Sen verran hapokasta hommaa, että ihan kovin usein en enää näitä halua tehdä. Vaikka hyvähän se olisi sen perusjunnauksen välissä vähän palkeita tuuletella. Tässä harjoituksessa mulla oli Vantage V mittari vasemmassa kädessä sykevyöhön kytkettynä ja oikeasssa kädessä oli uusi Grit X mittari. Mun piti tehdä vastaava testi joskus v800 ja Vantage V:n välillä, mutta eipä ole tullut tehtyä.

En itse ole käyttänyt sykevyötä treeneissä enää sen jälkeen, kun siirryin v800 mittarista Vantage V:n käyttäjäksi. Rannemittaus tuntui heti Vantage V:n alusta olevan omalla kohdalla niin tarkka, etten tuntenut tarvetta sykevyölle. Viimeisinä vuosina v800:n kanssa rintaan tuli kesäisin aina pahat haavaumat, kun sitä joutui käyttämään niin paljon. Nyt on onneksi toisin, kun rannemittaus on saatu mukaan valikoimaan. Ainoastaan ortostaattisen testin tekeminen vaatii sykevyön. Tosin tämä testi ei ole tuettuna Grit X:ssä.

Itse vetotreenin tuntemuksista ei tällä kertaa enempää, mutta alla oleva kuva kertoo, miten hyvin rannemittaus pysyy sykevyöllä tehdyn mittauksen kanssa synkassa. Rannemittauksessa on viivettä sekunnista pariin ja ainakin meikäläiselle tämä tarkkuus riittää mainiosti. Voisin sanoa, että ainakin meikäläisen ranteessa tuo rannemittaus toimii erinomaisesti.



Maanantaina kävin Leppävaaran urheilupuistossa juoksemassa 400 metrin radalla 10 kierrosta. Oli aika tuulinen ilta ja kentällä oli muitakin juoksijoita, joten en juossut sen pidempään. Halusin vaan nähdä miten hyvältä tuo Grit X:n gps-jälki näyttää. Tämä on tyypillinen testi uusille mittareille. Alla on kuvat sekä Vantage V:stä ja uudesta Grit X mittarista. Alussa Grit X on vähän lähtenyt soiroon, mutta löytänyt sitten ihan hyvän uran. Vantage V on lähtenyt kerralla kohdalleen. Lisäksi näkee, mikä merkitys on kummassa kädessä kello on.



Grit X ratakierros, kello ulommassa kädessä

Vantage V ratakierros, kello sisemmässä kädessä

Wappu-päivänä kävin kokeilemassa uutta Grit X mittaria Swinghillin mäessä Solvallassa. Tarkoitus oli tutustua kellon uuteen mäkilaskuriin. Alla muutama kuva aiheesta.

Seitsemäs alamäki, 28m takana, vauhti ja matka

Yhdeksäs ylämäki, 49m takana, vauhti ja matka

Ja välillä vähän tasaistakin

Mäkilaskurin "tarkkuus" on noin 10 metriä, jonka jälkeen sen reagoi ylä- tai alamäkeen. Eli ylä- tai alamäkeä pitää kulkea noin 10 vertikaalimetriä, jotta mittari tunnistaa ylä- tai alamäen. Laskuri on varmasti hyvä, silloin, kun tekee selkeää mäkitreeniä tyyliin Swinghillissä tai Jättärillä ja haluaa pysyä laskuissa mukana. Jos taas on tekemässä esim. vertikaalitonnia tai vastaavaa niin laskurille ei sinänsä ole käyttöä. Enemmänkin hauska lisä nähdä, että juuri nyt on noustu näin monta vertikaalimetriä.

Se olisiko mäkilaskurista apua Alpeilla tai isommissa mäissä onkin toinen juttu. Jos tiedät, että esimerkiksi UTMB:llä seuraava nousu Refuge Bonattilta Gran Col Ferretille on 510 metriä niin näiden huoltopisteiden välisen nousun näkeminen mittarista voisi olla arvokasta tietoa. Toisaalta miten nopeasti mittari luulee tulleensa nousun huipulle, jos välillä tulee tasaista osuutta, niin se voi sekoittaa mittarin laskuissa. Ainakin nykyisellä softalla.

Koska laskuri näyttää vain tehdyn nousun siihen asti, se ei tiedä mitään tulevasta. Mutta voisiko ennen harjoitusta tai kisaa ladattu reittitiedosto Komootista auttaa mittaria laskemaan matkan myös huipun päälle? Itse olen käyttänyt UTMB:llä tai vastaavissa kisoissa korkeusmittaria ja laskenut siitä jäljellä olevat nousumetrit. Tämä vaatii kuitenkin, että ko tieto on itsellä paperilla tai päässä. Jos sen näkisi mittarista niin se olisi taas yksi hyödyllinen lisä mittarin antamiin tietoihin.

Alla vielä Grit X mittarin tekemä yhteenveto mäkitreenistä. Tai oikeastaan mäkitreeni kesti runsaan tunnin, jonka jälkeen juoksin Solvallasta pienen lisäkierroksen kautta kotiin.




Yksi ominaisuus, joka tuossa mäkilaskurissa on lisäksi on se, että se laskee sekä matkan että ajan, jonka olet käyttänyt sekä ylä- että alamäkiin. Tätä ominaisuutta voisi käyttää esimerkiksi jollain vakiolenkillä, jolloin voisi seurata omaa kehittymistään ylämäkiosuudella tai vastaavasta alamäkiosuudella. Samaa seurantaa voisi tehdä mäkitreenin osalta, kun voisi seurata käytettyä aikaa ylä- ja alamäissä ja seurata tämän kehitystä pidemmällä aikavälillä.

Komoot-karttapalvelua en tällä viikolla vielä juurikaan ehtinyt kokeilla. Sen verran pääsin tässä eteenpäin, että tutustuin alueisiin, joita palvelusta voi joko käyttää ilmaiseksi tai mistä joutuu maksamaan. Huomasin, että olisin saanut Uudenmaan kartat hankittua hintaan 8,90€, mutta koko maailman kartat tulivat maksamaan vain 19,90€, kun palvelussa oli joku 10€ alennus eiliseen asti. Hankin samalla koko maailman kartat. Seuraava vaihtoehto oli joku Komoot Pro-palvelu, jossa olisi ollut kuukausimaksu. Tässä palvelukokonaisuudessa ei kuitenkaan ollut ominaisuuksia, joita itse tarvitsen.

Yritän jossain välissä kirjoittaa enemmän tuosta karttapalvelusta.

Ei kommentteja:

Pasi Koskinen ja syövän jälkeinen ultraelämä

  MUUTTOLINTUJEN AIKAA Matkailuautomme etuosassa on uniikki kuva lunneista symboloimassa minun ja elämäni valon, Kirsi Martikaisen yhteis...