Netistä poimittua

Viime viikonlopun Hiidenpatatrailin varrelta olisi kuvia nähtävillä. Kiitos kuvista kuuluu metille, joka otti niitä ahkerasti pitkin päivää.

Mennyt lomaviikko on tuntunut lähes työviikolle, kun aika on mennyt päivisin rakennuksella pyöriessä. Päivät ovat olleet pitkiä ja melko rankkoja, mutta harjoitusohjelman toteutuksesta olen yrittänyt pitää kiinni. Ainoastaan keskiviikkona vajaan 10 tunnin työpäivän jälkeen jäi lenkki tekemättä. Lisäksi eilen livahdimme Imatralla käymään, joten siinä tuli toinen lenkitön päivä. Tulevana tiistaina pääsemme valamaan lattiaa ja sen jälkeen on edessä rungon pystytys.

Tänään kävin päivällä juoksemassa runsaan 2,5 tunnin lenkin ja jotenkin tähän helteeseen alkaa jo tottua. Oli todella rentoa juoksua ja vauhtikin taisi välillä nousta vähän liian kovaksi. Vettä meni litran verran lenkillä, kun kävin tankkamassa vesipullon puolen matkan jälkeen Kattilassa. Pitkän talven jälkeen ei sovi valittaa näitä lämpimiä keleijä. Ja hyvää treeniähän se on tulevaa Kreikan matkaa varten. Huomenna on vuorossa noin neljän tunnin ulkoilut.

Parin viikon takaisessa Western States kisassa toiseksi tullut Anton Krupicka kertoo lehtihaastattelussa "How Krupicka Prepared for Western States" valmistautumisestaan kyseiseen kisaan. Valmistautumisen lisäksi hän käy läpi joitakin harjoittelunsa perusperiaatteita, joita hän noudattaa kisaa edeltävinä kuukausina ja viikkoina.

Yksi hänen harjoitusohjelmansa perusajatuksia on harjoittelun yksinkertaisuus.
Hienouksien sijasta harjoittelun johdonmukaisuus ja jatkuvuus hallitsevat hänen harjoitteluaan.

Johdonmukaisuus ja jatkuvuus harjoittelussa, jossa viikottaiset juoksumäärät sekä suuret noususummat ovat harjoittelun perusta. Kisaa edeltävän 25 viikon aikana hän juoksi vain kolmena viikkona alle 100 mailia, keskimääräisen juoksumäärän ollessa 144 mailia (230 km) ja kovimman viikon määrän ollessa 208 mailia (334 km)! Alle sadan mailin viikot johtuivat liukastumisesta sekä kahdesta palauttavasta viikosta edeltävän satamailisen jälkeen. Suuret noususummat koostuvat lenkeistä vuorilla. Tämän vuoden alusta hän on noussut lähimaastossa sijaitseville ja lähes 2500 metrin korkeuteen kohoaville vuorille yhteensä 191 kertaa. Se tarkoittaa käytännössä, että ainakin toinen päivän lenkeistä suuntautuu tänne. Tämän tyyppisillä lenkeillä tulee harjoitusta niin ylä- kuin alamäkijuoksusta.

Peruslenkkien lisäksi Antonin ohjelmaan kuuluu viikonlopun pitkä lenkki. Harjoituskauden alussa se on tarkoittanut noin neljän tunnin mittaista ulkoilua. Kisan lähestyessä on viikonlopun pitkän lenkin kesto pidentynyt aina runsaasee kahdeksaan tuntiin. Se on ajallisesti noin puolet hänen satamailisensa loppuajasta.

Tuttujen reittien käyttäminen päivittäisillä lenkeillä helpottaa johdonmukaisuudessa. Ja jotta edellä kuvattua harjoittelua voi viedä läpi niin harjoittelusta pitää nauttia. Tämä on varmasti kaiken kestävyysharjoittelun perustaa. Jos ei harjoittelusta nauti ei voi tehdä mitään tässä esitettyjä asioita.

Harjoittemalla kisaolosuhteita muistuttavissa oloissa, pyritään löytämään harjoittelussa ne asiat, jotka nousevat esille tulevassa kilpailussa. Mikäli seuraava kisa juostaan vaativassa vuoristossa, on myös harjoittelun syytä tapahtua mahdollisimman samantapaisessa maastossa. Sama pätee harjoitteluun kuumissa olosuhteissa. Lenkin ajoittaminen päivän kuumimpaan aikaan tai viisi tuntia saunomista viikossa ovat olleet Antonin tapa totuttautua kuumaan. Samaa totuttautumista vaatii juoksualustakin, asfalttia vai hiekkaa.

Viimeisenä kiinnostavana yksityiskohtana Anton mainitsee akupunktion, joka on auttanut pitämään jalat kunnossa. Tämän kertaiseen kisaan hän pääsi harjoittelemaan puoli vuotta ilman mitään vammoja.