keskiviikko 23. huhtikuuta 2008

Ursvik Ultra 75km - 6. huhtikuuta 2008


Ursvik Ultra on "Trail running" tyyppinen juoksukilpailu, joka juostaan Tukholman edustalla huhtikuun alussa. Tänä vuonna kisa oli saanut Ruotsin mestaruus arvon ja taso olikin sen mukainen. Aikaisempi lyömättömänä pidetty reittiennätys parantui lähes 20 minuutilla. Kisan kotisivut löytyvät täältä. Kilpailu koostuu 15km mittaisesta radasta, joka kierretään siis viisi kertaa. Lähtö on klo 0.00 la-su välisenä yönä, joten jonkinlaiselle otsalampulle on tarvetta kisassa. Tässä oma raporttini viime sunnuntaina juostusta kisasta.

Ensimmäisellä kierroksella lähdin reippaasti liikkeelle. Juoksu tuntui todella hyvälle vaikka vauhti osoittautui aivan liian kovaksi aloitukseksi. Porukka hajaantui yllättävän nopeasti heti alussa. Juokseminen yksin pimeässä metsässä oli paljon vaikeampaa ja hitaampaa kuin porukassa juokseminen, joten yritin löytää sopivan ryhmän, jossa juosta. Reittimerkintöjen seuraaminen samalla kun yritti asetella askeleitaan juoksu-uralla oli yksin juostessa todella vaativaa. Vain kerran tein muutaman metrin harharetken, kun reitti kääntyi ylämäessä 90 astessa vasempaan ja minä jatkoin suoraan eteenpäin. Onneksi takana tullut kaveri huusi perääni ja palasin oikealle uralle.

Kovasta alkukierroksesta sainkin sitten maksaa korkojen kera kahdella seuraavalla kierroksella. Toinen kierros oli kisan raskain, kun olin niitannut ekalle kierrokselle ajan 1.16. Onnekseni pääsin peesaamaan yhtä viestinjoukkuetta, jolloin en taaskaan joutunut juoksemaan yksin. Pakotin itseni pysymään kaverin peesissä vaikka kipeää se teki. Mieleen tuli jo ajatuksia keskeyttämisestä. Myös kevään mittaan vähän kipeytyneet polvet ilmoittelivat itsestään. Toisen kierroksen aika oli 1.26 eli nyt oltiin jo sillä normaalitasolla, jossa tuo ensimmäinenkin kierros olisi pitänyt olla. Kolmannen kierroksen juoksin kokonaan yksin. Meno oli hieman edellistä helpompaa, mutta kyllä ajatus kahdesta viimeisestä kierroksesta oli masentava. Selkärepussa ollut juomani loppui kolmannen kierroksen puolivälissä ja tämä hieman verotti menoa. Jano oli melkoinen saapuesssani kolmannelta kierrokselta (kierrosaika 1.37) ja päätin pitää pidemmän huoltotauon (oman kellon mukaan 5min). Täytin juomarepun, join 4dl kokista sekä otin seuraavalle kierrokselle energiapatukan matkaan. Ja ei muuta kuin matka jatkui.

Neljäs kierros olikin sitten jo toiveita herättävä. Olin alkanut vasta nyt palautua kovasta alusta ja juoksu tuntui nyt suht ok:lta. Sarastava aamu ja lintujen voimistuva laulanta saivat mielen nousemaan. Ja ehkä se kokis alkoi virrata suonissa. Juoksin edelleen yksin, mutta nyt se ei enää hidastanut matkantekoa. Eihän toi matkanteko muutenkaan kovin kummoista enää ollut. Aamun sarastaessa kävi itse asiassa niin, että jouduin useasti hidastamaan/pysähtymään, kun maasto näytti niin erilaiselta valoisaan aikaan. Luulin eksyneeni reitiltä. No, eihän näin kuitenkaan kertaakaan ollut. Neljännen kierroksen (kierrosaika 1.39) jälkeen pidin taas parin minuutin tauon ja jätin otsalampun akkuinen vaihtopaikalle. Join taas kokista ja otin gps-puhelimeni viimeiselle kierrokselle mukaan. Tuo gps-träkki on nähtävissä täällä, mukana on myös 10kpl kuvia, jotka otin viimeisen kierroksen aikana reitin varrelta. Vähän sumeita ovat, kun ei aina malttanut kokonaan pysähtyä. Viimeisellä kierroksella juoksin useamman kilometrin kahdeksanneksi tulleen Niklas G. kanssa. Hän oli seikkailu-urheilua harrastava kaveri ja oli tehnyt paljon voimaharjoittelua (painava reppu selässä ylämäkiä juosten). Sen huomasi hyvin, kun itse joutui kävelemään ylämäet Niklaksen juostessa lähes kaikki mäet. Lopussa en pystynyt vastaamaan enää hänen vauhtiinsa vaan jouduin pitkässä ylämäessa antamaan periksi. Kierrosajaksi tuli 1.35.

Summana voi kisasta sanoa, että olen omaan aikaani tyytyväinen. Minimitavoite oli 8 tunnin alitus vaikka vähän haaveilinkin tuosta 7.30 alituksesta. Kova alku kuitenkin taisi estää tämän (tai ehkä olisi pitänyt unohtaa noiden kuvien ottaminen viimeisellä kierroksella ;-). Tyytyväinen olen tuohon palautumiseen kisan aikana tuosta kovasta alusta. Toisaalta jos tavoitteena on vuorijuoksuihin osallistuminen niin kyllä voimaharjoittelua pitää tehdä ehdottomasti enemmän. Ursvikin maasto vastasi lähes täysin Nuuksion kansallispuiston maastoja, joissa siis itse pääosin harjoittelen.

Reitti oli raskaampi kuin esimerkiksi Vaajakoskella, kun Ursvikissa reitti on enemmän kumpuilevaa eikä alamäissä ihan ehdi palautumaan samalla tavalla kuin Vaajakoskella. Toisaalta kokonaisnousukin on lähes tuplat Vaajakoskeen verrattuna. Lisäksi mutainen keli tarkoitti tossujen painamista varmaan "tonnin" verran mutapätkien jälkeen. Järjestäjien tarjoilut olivat suhteellisen "sparttalaiset", urheilujuomaa (jonka joutui itse kanistereista kaatamaan) ja banaania. Osallistumismaksu 200 kruunua on kyllä halpa, kun kaikki osallistujat saivat vielä Craftin teknisen juoksupaidan (eikä ollut elefanttikokoa). Tulospalvelu olisi voinut sujua vikkelämmin.

Juoksin koko kisan Niken Air Max 360 tossulla ja se sopi mielestäni hyvin. Myös Salomonin juomareppu (tilavuus 2l) toimi hyvin. Söin ainoastaan yhden energiapatukan matkan aikana. Käyttämäni suunnistuslamppu oli ehkä järeimmästä päästä, mutta toisaalta toimi mainiosti.

Kiitokset Veekoolle matkaseurasta ja onnittelut hänelle loistavasta tuloksesta.

Ei kommentteja:

Viikko 40 ja sadekausi on alkanut

Edellisen viikon lämpimät ja aurinkoiset kelit ovat vaihtuneet tällä viikolla melkoisiin sateisiin, ainakin täällä Espoon Nuuksiossa. Vanha...