Viikot 13, 14 ja 15

Tästä näyttää tulevan enemmänkin tapa kirjoittaa tätä blokia vähän harvemmin kuin aikaisemmin. Taas on siis kiirettä pitänyt ja kevät on edennyt ilman viikottaista päivitystä. No, joka tapauksessa tässä jotakin viimeisestä kolmesta viikosta.

Viimeisen kolmen viikon aikana on kevät edennyt nopeasti. Lumet ovat hävinneet lähes kokonaan näiltä seuduilta ja linnut ovat todellakin aloittaneet kevätkonserttinsa. Viime viikolla ensimmäiset kurjet lensivät korkealla kaakattaen ja tällä viikolla västäräkki on nähty useampaan kertaan. Viikolla 13 näkyivät ensimmäiset sinivuokot ja tällä viikolla ensimmäiset valkovuokot. Nämä kaikki havainnot vaikka aamulla on mittari näyttänyt vielä pakkaslukemia.

Sinivuokot 29.3.

Valkovuokot 12.4.

Viikko sitten tuli käytyä Tampereella koulutuksessa ja siinä yhteydessä piti tietysti käväistä Pispalassa tarkistamassa, että rappuset ovat vielä paikalla.

Polkuakin löytyi

Rappuset

Ja vähän kivikkoa

Ja kaupunkia

Eilen lauantaina oli loistavan aurinkoinen keli ulkoiluun. Nuuksiossa tuli juostua metsiä pitkin runsaat pari tuntia ja kuvia tuli otettua taas ihan urakalla. Tässä osa.

Treenien osalta edelliset kolme viikkoa ovat olleet hieman edellisiä parempia. Pari ekaa viikkoa juoksutunnit olivat vajaan 10 tunnin tuntumassa ja nyt kolmannella viikolla 13,5 tuntia. Tunnit ovat tulleet kasaan lähinnä työmatkailusta. Tänään käytiin juoksemassa neljä tuntia Annan, Jannen ja Eetun kanssa. Pirttimäessä tehtiin pakollinen huoltotauko ja vaihdettiin kuivat paidat.

Sokerimunkki ja kokis

Tällä viikolla on myös tullut dokumentoitua vähän noita lounasruokia töissä. Paljon kasviksia, kahtena päivänä kalaa, kerran tofua ja kerran intialaista papukasvisjuttua. Sekä tietysti torstaina pakollinen pannari.

Viikolla 15 töissä nautitut neljä lounasta

Karhunkierrokselle on aikaa nyt viisi viikkoa. Vähän se kisa tulee liian aikaisin meikäläiselle tänä vuonna, mutta kunto on se mikä on. Vielä ehtii saada jonkun pidemmän harjoituksen ja vappuna tietysti coutsin kanssa 12h Salpaus Rogan. Vauhtia jos saisi vähän nostettua peruslenkeillä niin sekään ei olisi pahasta. Näillä mennään.

Viikko 12 ja Pääsiäinen

Ensimmäiset kevään merkit alkavat olla ilmassa näin Pääsiäisenä. Vielä perjantaina ja lauantaina keli oli aika sumuista ja viileää, mutta sunnuntaina ja varsinkin tänään maanantaina toisena Pääsiäispäivänä keli on ollut mahtavan aurinkoinen. Se vaikuttaa mielialaan heti ja tänään olikin ensimmäinen lenkki pitkään aikaan, kun oli oikeesta hauskaa juosta metsässä.

Tiistaina 22.3. kevään ensimmäinen leskenlehti

Auringonnousu

Viime viikolla määrät olivat vielä maltilliset, mutta sain taas tehtyä pari reipasvauhtista lenkkiä. Toinen niistä oli sunnuntaina, kun juoksin reippaan lenkin ekan kerran tänä keväänä ulkona kuivalla tiellä. Alkuun ja loppuun vähän verkkaa ja siinä välissä sitten 2 x 5 km reipasta, vauhdit 3.45 ja 4 min/km välissä. Tämä oli ensimmäinen reipasvauhtinen lenkki, joka tuntui vähän helpommalta. Lisäksi polvet eivät tuntuneet lenkillä yhtään.

Lauantaina umpihankea

Maanantaina tampattuja polkuja

Hyvässä kunnossa Nuuksion polut

Todistetusti molemmat jalat irti maasta

Ensimmäisen 12 viikon jälkeen harjoitusmäärät ovat tunneissa mitattuna runsaat 20 tuntia viimevuotista jäljessä. Se on aika paljon. Toisaalta tänä vuonna on alkuvuodesta painotus ollut enemmän juoksun puolella, kun taas viime vuonna tuli fillaroitua aika paljon alkuvuodesta. Juoksukilsoissa mitattuna on tänä vuonna saldo lähes 200 kilsaa enemmän tähän mennessä.

Italialaiset ovat aloittaneet seuraavan näytöksen kisojen järjestämisessä. 4KMM kisan järjestäjät ovat pidentäneet ilmoittautumisaikaa aina huhtikuun 17. päivään asti. Tämä lisäaika onkin varmasti ihan tarpeen, koska näyttää siltä kuin italialaiset istuisivat enemmän oikeussalissa riitelemässä keskenään kuin valmistelemassa tulevaa tai tulevia kisoja. No joka tapauksessa näyttää varsin hankalalta valmistautua johonkin, josta ei ole mitään varmuutta. Mielenkiinnolla odotellaan tulevia uutisia.

Viikot 9, 10 ja 11 motivaatiota hakien

Taas on mennyt useampi viikko edellisestä kirjoituksesta. Harjoittelussa ei ole ollut paljoa kerrottavaa ja se onkin heijastunut myös kirjoittamiseen. Mielessä on pyörinyt paljon huonoja ja sitäkin huonompia tekosyitä miksi lenkille ei ole tehnyt mieli lähteä. Ja vaikka lopulta olisi lenkille tullut lähdettyä niin tuloksena on ollut sellainen lyhyt raapaisu.

Alkuperäisenä suunnitelmana oli nostaa maaliskuun alussa treenimäärät uudelle tasolle, mutta viimeiset kolme viikkoa ovatkin jääneet sinne 10 - 12 tunnin haarukkaan. Näistä tunneista suurin osa on ollut juoksua, mutta ero alkuperäiseen suunnitelmaan on melkoinen. Jos tästä kaikesta jotain hyvää etsii, niin tällä viikolla sain tehtyä matolla pari kovavauhtista treeniä. Edellisviikolla yhden. Jos kovavauhtisia treenejä saisi 2-3 kappaletta viikkoon niin se auttaisi huomattavasti tulevan kesän karkeloissa. Tämä vauhtien nostaminen olikin yksi tämän harjoituskauden teemoja. Nyt täytyy panostaa niihin sekä pitää ohjelmassa vielä salitreenit hyppyineen niin kyllä tästä hyvää tulee. Jos vielä jossain vaiheessa tuo kevät pääsee kunnolla käyntiin ja saadaa oikeasti se Föhntuuli puhaltamaan niin ehkä se mielikin virkistyy ja lenkillelähtö tuntuu helpommalta. Karhunkierrokselle on aikaa pari kuukautta, mutta siellä ei kunto ole vielä kohdallaan.

Loppukauden kisat on vielä päättämättä, kun Italiassa on oopperat vielä kesken. Sieltä pitäisi alkaa jotain kuulumaan kuun lopussa ja sen jälkeen tiedetään miten se kortti pelataan. Mutta tämä odottelu ei sekään helpota tilannetta. Voihan se sitten olla, että tälle vuodelle ei mitään isompaa kisaa tulemaan vaan harjoitellaan ja valmistaudutaan ensi kautta varten.

Alla vielä muutama kuvat

Lenkkiä Helsingin keskustassa

Mittarin mukaan on lämmintä

Viikko 8 ja italialainen vedätys

Tälle viikolle oli suunniteltu vähän kevyempää treeniä ja aikataulukin oli sellainen, että muuta kiirettä on pitänyt melkoisesti. Juoksua kertyi 6,5 tuntia sekä jooga ja yksi salitreeni. Tunteja yhteensä runsaat 8.

Muutama hieno kuvakin tuli napattua viikon lenkkien yhteydessä.

Keskiviikon lenkki Jussin ja Timon kanssa

Lauantain lenkkiä auringossa

Lumet sulaa

Tälle vuodelle suunniteltu pääkisa näyttää kuivuvan kasaan. Syyskuussa Italiassa järjestettävä Tor des Géants on saanut vastustusta paikallishallinnolta ja koko kisan järjestäminen on tänä vuonna vaakalaudalla. Ilmoittautuminen kisaan alkoi helmikuun alussa, jonka jälkeen noin 2500 innostunutta laittoi arvan sisään. Paikkoja kisassa on 700. Tällä viikolla suoritetun arvonnan perusteella näyttää alustavasti siltä, että paikka kisassa saattaisi olla ehkä tiedossa. Virallista tietoa ei ole vielä tullut. Samaan aikaan toinen organisaatio on aloittanut järjestelyt uuden vastaavan kisan järjestämisestä. Uuden kisan ilmoittautuminen alkaa maaliskuun alussa. Eli aika sekava tilanne, joka ei varmaankaan ratkea ihan nopeasti taikka helposti. Taitavat italialaiset vedättää koko ultrajuoksuporukkaa.

Viikonloppuna kisattu E24 kisa Esport Areenalla oli jo järjestyksessään yhdeksäs perättäinen E24 kisa. Sotkamon ikinuori Tero Hyppölä näytti taas kokemuksensa ja vei kisan voiton loistavalla tuloksella 242 km (+ rapiat). Naisten sarjassa voiton vei Ruotsin Sandra Lundqvist myös kovalla tuloksella 226 km (+ rapiat). Kisasta löytyy iso kasa kuvia mm. Nurmelan Juhan ottamia. Ja tietysti tulokset.

Tero E24 kisassa (kuva Juha Nurmela)

Alkavalla viikolla jatketaan taas treeniä kohti seuraavaa kisaa eli Karhunkierroksen 160 kilsan kisaa toukokuussa. Vaikka pääkisa tälle kaudelle on vielä epäselvää niin toukokuussa riittää haastetta.

Viikko 7 takapainoitteisesti

Ensi viikolla alkava talvilomakausi sai muhkean aloituksen, kun nyt viikonloppuna satoi lunta eteläisintä Suomea myöden oikein komeasti. Nuuksiossa oli jo viime viikonloppuna mukavasti lunta ja tämä viikko on vain lisännyt sitä. Pienestä se kuitenkin on ollut kiinni, kun lämpötila on pyörinyt siinä nollan tuntumassa.

Viikko alkoi perinteisesti joogalla ja lenkillä töistä kotiin. Joogassa tehty flow-tyyppinen harjoitus toimi todella hyvin ja jalat olivat todella hyvässä kunnossa pitkästä aikaan. Oli todella ilo juosta kotiin. Tiistaina olin fillarilla töissä ja illalla tein pienen lisälenkin. Salille en päivällä ehtinyt.

Keskiviikosta tuli lepopäivä, kun työt vähän venyivät. Samoin kävi torstaina. Ehdin kuitenkin lounastauolla käväistä salilla, jossa normaalit hypyt ja kyykyt. Nyt tällä kertaa ei takareidetkään tulleet yhtään kipeiksi, kun edellisellä viikolla oli tehty samat liikkeet.

Perjantaina leikkasin töiden jälkeen kuusiaidan. Oli sen verran hikistä puuhaa heilua pitkien tikkaiden nokassa, että päätin tehdä lenkin turvallisesti sisällä matolla. Ilta oli kuitenkin se verran pitkällä, että runsaan tunnin lenkillä piti pärjätä. Polar Flow-palveluun on tullut jokin aika sitten uusi ominaisuus, joka mittaa askeltiheyttä. Maastossa ja poluilla sillä tiedolla ei ehkä tee niin paljoa, mutta matolla se on ihan mielenkiintoinen seurata. Perjantaisen mattolenkin askeltiheys oli 87. Se taitaa olla suht ok tällaiselle laiskalle juoksijalle.

Lauantaina oli sitten vuorossa viikon ensimmäinen lenkki Nuuksiossa. Tavattiin Jussin kanssa aamulla vakiopaikassa ja jatkettiin siitä pohjoiseen, välillä poluillekin eksyen. 

Uutta lunta lauantaina

Nuotiopaikka

Jussi 

Sunnuntaina lähdettiin Annan ja Jannen kanssa käymään Pirttimäessä syömässä tuoretta munkkia. Sen verran oli taas uutta lunta tullut, että meni runsaat pari tuntia päästä perille vaikka matkaa ei kertynyt kuin vajaa 12 kilsaa. Perillä lyhyt tauko ja tankkaukset. Sen jälkeen paluu takaisin, osin samoja jälkiä. Ja taas meni pari tuntia iloisesti lumessa rymyten. Nousumetrejä 1150m ja aikaa meni 4.10.

Iloisia tunnelmia voi katsoa Annan ottamilta videoilta: kuperkeikat ja pikkupoikien lumileikit.

Melko takapainoitteiselle viikolle kertyi tunteja 15, jossa juoksua 73 kilsaa.
Illalla vielä coutsin hierottavana. Ja kissat tietysti menossa mukana

Viikko 6 vesi- ja lumisateessa

Olipa melkoinen muutos kelien suhteen, kun palattiin viikko sitten lomilta Espanjasta. Vaikka sielläkään ei ihan kovaa hellettä ollut, niin Suomessa viikko on mennyt vesisateessa ja loppuviikosta lumisateessa könytessä. Melkoiset ovat vaihtelut Suomen talvessakin, kun tammikuussa oli pitkälle yli 20 astetta pakkasta ja nyt helmikuussa pyöritään nollan tuntumassa.

Treeniviikko on mennyt melkein suunnitelmien mukaan. Välillä on ollut pientä väsymystä ja tunnetta flunssasta, mutta täsmälääkityksellä ja yhdellä lepopäivällä ollaan päästy hyvin eteenpäin eikä mitään varsinaista taukoa ole tullut.

Maanantai alkoi perinteisesti joogalla. Teimme poikkeuksellisesti lähes koko tunnin töitä "foamrollerilla" käyden läpi kaikki päälihakset. Nam! Kylläpä löytyi taas makeita paikkoja, joita ei normaalisti tule rullailtua. Illasta juoksin vielä töistä kotiin. Liukasta riitti ja etureidet menikin aika tukkoon jännityksestä. Tiistaina oli fillarilla töissä. Samalla tuli avattua oma tili Kilometrikisassa PePon tiimissä. Päivälle kertyi yhteensä 41 kilsaa fillaria. Aamulla kaduin vielä oikein kunnolla jäisellä tiellä, mutta onneksi oli kypärä päässä. Päivällä käytiin lounastauolla salilla. Puhtia riitti hyvin yhden väliinjääneen viikon takia. Tehtiin sitten vähän enemmän kyykkyjä sekä hyppyjä. Se maksoikin sitten kolmen päivän lihaskivut takareisissa ja pakaroissa.

Keskiviikon pidin lepoa, kun edellisiltana fillaroidessa kastuin sateessa sen verran, että tuntui pientä flunssaa pukkaavan. Yksi lepopäivä riitti ja torstaina aamulla liftasin coutsin kyydissä autolla puolimatkaan, jonka jälkeen juoksin loput töihin. Ja illalla tietysti takas. Nyt alkoivat pyörätiet olla jo aika hyvässä juoksukunnossa. Perjantaina kävin töiden jälkeen Nuuksiossa kiertelemässä pari tuntia ja tarkistamassa, missä kunnossa maasto on viikonloppua ajatellen. No märkäähän siellä oli.

Lauantaina oli heti aamusta pilviverhossa rakoilua ja keli näytti oikein lupaavalta ja keväiseltä. Edellispäivien sateet oli tauonneet hetkeksi. Edellisenä yönä oli uutta lunta satanut joitakin senttejä, lämpötila taisi olla hieman pakkasella.

Tarkoituksena oli käydä Sambalaisten kanssa yhteislenkillä Nuuksiossa. Lumen määrä taisi yllättää koko porukan, kun suunnattiin ensin pohjoiseen Kattilaan ja siitä NC reittiä takaisin Siikarantaan. Lunta oli välillä puoleensääreen ja hyvässä tapauksessa lumen alla vielä reilusti vettä. Välillä kierrettiin pahimpia paikkoja vaikka ei se paljoa auttanut. Välillä oli myös pieniä haasteita pysyä reitillä. Joka tapauksessa hieno lenkki huippuseurassa.

Johannes, Tommi ja Markus

#somehetki

Lenkille tuli mittaa kolme tuntia metsässä sekä 40 minsaa kotoa Siikarantaan ja takas. Hyvä treeni.

Sunnuntaina kävin kiertämässä rauhassa ainoastaan Siikajärven. Pidempi aika tuli vietettyä lumikolan ja edellisyönä sataneiden lumien kanssa. Lisäksi piti vaihtaa omaan talvipyörään oikeat talvirenkaat, niin ehkä tulevalla viikolla olisi parempi todennäköisyys pysyä pystyssä.

Viikolle kertyi mukavat 14,5 tuntia treeniä, jossa 95 kilsaa juoksua.

Coutsi on laajentamassa Cambridge Ohjelman-toimintaa maaliskuussa Lohjan suuntaan Liikunta- ja hyvinvointikeskus Aplicon tiloissa. Tämä täydentää ravitsemus- ja mielen valmennusta painonhallinta-asiakkaille, joista osa haluaa kevennyttyään jatkaa tiiviimmin liikunnan parissa.

Viikko 3 ja 4 ja 5 ja loma Espanjassa

Muutama viikko on mennyt ilman päivityksiä. Kiirettä on pitänyt niin töissä kuin vapaallakin. Jopa prioriteettiasteikon yläpäässä oleva harjoittelu on vähän kärsinyt muista aktiviteeteista. Tällä hetkellä ollaan kotiuduttu Espanjasta, vähän lämpimämmistä keleistä Suomeen verrattuna.

Treenit on pääasiassa olleet jalkalenkkejä, kun pyörään ei vieläkään ole tullut vaihdettua nastarengasta. Hiihtokausikin on vielä avaamatta, mutta onhan tätä talvea vielä jäljellä. Toivottavasti vielä luntakin riittää. Viikolle kolme taisi tulla kasaan runsaat 100 kilsaa vaikka viikkoon mahtui pari lepopäivääkin. Tunteja kertyi runsaat 12. Viikonloppu meni NLP -kurssilla, joka herätti paljon uusia ajatusmalleja. Kurssi kestää kesään asti ja vie jonkin verran aikaa pois treeneiltä. Mutta toisalta sitä saa jotain muuta tilalle.

Viikko neljä meni selviytyessä eikä lenkkejä tullut kasaan kuin pari. Onneksi salitreenejä tuli pari kappaletta. Lauantaina aloitimme viikon loman Espanjassa ja treeniviikon kruunasi Espanjan Rondassa juostu "polku-ultra", kiitos Tuulalle vinkistä. Kisan virallinen mitta oli 43km ja nousua luvattiin +1400m. Reitti ei itsessään ollut yhtään tekninen vaan pääasiassa sorateitä ja leveämpiä polkuja. Ja välillä jopa asfalttitietäkin. Maisemat kyllä hivelivät silmää, se pitää sanoa.

Jälki-ilmoittautuminen tehty

Valmiina taistoon

Lähtöviivalla oli porukkaa joka lähtöön. Osalla oli teleskooppisauvat mukana, mutta vain harvalla oli jalassa peruslenkkaria kummempia jalkineita. Ei mitään karkeapohjaisia polkutossuja. Lisäksi vain osalla oli mukana juomaa. Ei hiukan poikkesin muusta porukasta. En kuitenkaan ollut mukana 67 kilsan sarjassa, kun ennen ilmoittautumista ymmärsin sen verran, että kyseessä oli fillarisarja. Olis ne aika pitkään katsoneet ja ihmetelleet lähtökarsinassa suomalaista ilman fillaria.

Alku mentiin noin neljä kilsaa alamäkeen, jonka jälkeen lähdettiin nousemaan vastapäiselle mäelle. Porukka aloitti aika reippaasti kuten tapana on. Otin alun aika rauhassa, kun en yhtään tiennyt mitä reitillä oli edessä. Yhdeltä toiselta juoksijalta kyselin ennen kisaa nousumetrejä ja huoltopisteiden määrää. Yhdeksän huoltopisteen takia en ottanut mukaan sitten kuin yhden pullon hunajavettä.

Ekassa pitkässä ylämäessä oli aikaa ottaa kuvia

Helppoa soratietä

Ja sama kohta taaksepäin kuvattuna

Maisemaa

Kolmas huoltopiste, jossa 20km sarja erkanee omaksi porukaksi

Tämän huoltopisteen jälkeen laitoin kameran taskuun ja yritin kiristää vähän vauhtia. Edessä mennyt sinipaitainen kaveri pysyi kuitenkin samalla etäisyydellä, mutta muita alkoi tulla hiljakseen selkä edellä vastaan. Pitkän aukean osuuden aikana näin edessäni kahdeksan kaveria ja ajattelin, etten voi ihan kaukana olla kärjestä. Ehkä. Sain kiinni useamman kaverin, mutta sinipaitainen kaveri jatkoi samaa vauhtia edelläni.

Sitten tuli taas hieno maisema ja piti kaivaa kamera esiin.

Aukea, jossa näki pitkälle eteensä

Harjanne, josta edellinen kuva oli otettu

Seuraavat kilometrit meni samaan tahtiin, jokunen kaveri tuli edelleen selkä edellä vastaan. Välillä juostiin ehkä kolme neljä kilsaa asfalttia, joka oli hiukan epämiellyttävää Inovin tossulla. Sen jälkeen tuli saman mittainen mutapolku, jossa tossujen pohjaan jäi paksu kerros mutaa, jonka ansiosta tossut painoivat melkoisesti. Siinä juostessa jalat heiluivat välillä holtittomasti juurikin tossujen painosta johtuen.

Viimeisessä pitkässä laskussa jouduin päästämään ohitseni pari kaveria, kun jouduin tulemaan jyrkät alamäet polvien takia rauhallisemmin. Kateellisena katselin muiden loikkimista alamäessä. Onneksi pääsin kuittaamaan toisen kavereista viimeisessä ylämäessä. Sinipaitainen kaveri tuli maaliin 100 metriä ennen meikäläistä.

Lopputuloksista selvisi, että porukkaa riitti vielä edessä jonkin verran. Sijoitus kuitenkin kymmenes ja aika 3.38 gepsin näyttäessä 41 (Polar)kilsaa. Tulokset.

Loppulomasta käytiin vielä Sierra Mijas vuoren poluilla juoksemassa. Osa poluista oli ilmeisesti kiellettyjä jostain syystä, mutta eihän niitä kaikkia voinut jättää kiertämättä. Alla pari kuvaa.

Viikolle kertyi vähän vähemmän treeniä ja enemmän turistikävelyä. Mutta hyvä näin. Ensi viikolla treenit jatkuu taas.