Sinister7 pre-race

Kisan alkuun on enää kolme päivää. Viimeiset päivät ovat olleet rauhallista totuttelua niin aikaeroon kuin varsin helteiseen keliin. Aikaero Suomeen on yhdeksän tuntia ja sen totuttelu ei vienyt paria päivää enempää. Ensimmäiset aamut tuli herättyä jo neljän maissa ja ilta kahdeksalta oli valmis sänkyyn. Nyt siitä on jo päästy ja aamut ja illat sujuvat normaalin rytmin mukaan. Pari ekaa päivää kelit muistuttivat lähes Suomen kelejä, kun lämmintä oli alle 20 astetta ja sadetta. Maanantaina ja erityisesti tiistaista eteenpäin lämpotila on ollut pitkälti yli 20 asteen, auringossa jopa lähemmäs 30 astetta. Erittäin tyypillinen lämpotila kesällä Edmontonissa, #preeria.

Vuoden ensimmäisen harjoitusjakson teemana oli nousumetrien keruu. Se sujui ilman suurempia ongelmia, mitä nyt kerran tuli kaaduttua Hyppykalliolla, joka tarkoitti muutaman päivän taukoa treeneihin. Toisen harjoitusjakson aloitin huhtikuussa ja teemana oli enemmänkin juoksukilsojen kerääminen. Tämä harjoitusjakso ennen kisaa ei kuitenkaan mennyt ihan suunnitellusti. Alkuvuoden nousumetrien keräämisen jälkeen aloitettu juoksutuntien keruu lässähti pahasti lopussa, kun onnistuin jostain saamaan poskiontelotulehduksen itseeni. Sinänsä juoksutuntien jääminen tavoitteesta ei ole niin paha asia, mutta toivottavasti tuosta taudista ei sitten enää kisassa ole mitään vaivaa ja pääsen kisan läpi ilman siitä johtuvia ongelmia. Toinen harjoitusjakso tuotti juoksukilsoja yhteenä (vko 15-25=11vko) 963km ja tunteja 112h. Kokonaisharjoitustunnit jakson aikana olivat 148,5h.

Sinister7 kisan järjestäjät ovat tiedottaneet kisan järjestelyistä koko kevään ajan todella hyvin. Tietoa on tullut niin sähköpostin välityksellä kuin Facebookin kautta. Lisäksi kaikkiin lähettämiini sähköpostikyselyihin on vastattu muutaman tunnin sisällä. Todella ammattimaista työtä. Jopa eri karhulajien tunnistamiseen ja niiden kohtaamiseen on annettu neuvoja. Toivottavasti näitä ei kuitenkaan käytännössä tarvitse.

Käytännon neuvoja järjestäjiltä

Itse kisareitti on pääosin pieniä polkuja. Maastosta löytyy myös jonkin verran metsäautoteitä mm. erilaisten pelastustöiden helpottamiseksi. Reitti kulkee myös osin näita teitä pitkin. Kovien sateiden takia polut ovat paikoin aika huonossa kunnossa kuten kuvasta näkyy. Voip olla, että tossut ovat vähän mutaiset loppumatkasta.

Sinister7 reitti jossain. Lähde Sinister7 fb

Tässä vielä järjestäjien reittikuvaus kisasta matkoineen yms. Kisan aikana pitäisi reaaliaikaisia tuloksiakin olla saatavilla tästä osoitteesta. Kuitenkin ilmeisesti ensimmäinen väliaikapiste on sen verran syrjäisessä paikassa, että väliajat sieltä tulevat nähtäville vasta siinä vaiheessa, kun järjestäjät palaavat taas ihmisten ilmoille.

Ennakkoon kovimmista juoksijoista on myös tehty yhteenveto. Kovaa porukkaa on mukana: top 7 juoksijat.

Kisaviikolla on ohjelmassa ne pari vakiolenkkiä kuten aina ennen kisaa. Tässä Polarin koe uudelleen meikäläisen tiistain lenkiltä, jolloin kävin juoksemassa pitkin nurmikenttiä, joita täällä on muuten valtavasti. Alla vielä pari kuvaa.

Tänään keskiviikkona on vuorossa yksi museokäynti ja torstaina lähdemme ajamaan vuorille. Edessä on 5-6 tunnin ajomatka. Illalla sitten kisaviikon toinen lyhyt lenkki ja perjantaina kisamateriaalin haku ja pre-race info. Itse kisa alkaa lauantaina klo 7 aamulla.

Viikko 26 ja kisaa odotellessa

Viikko on mennyt tavaroita pakkaillessa. Kanadaan lähdettiin perjantaina ja Kalliovuorille ylihuomenna. Velä pitää käydä läpi kaikkia kisaan tarvittavia varusteita. Pakollisia varusteita ei ole paljoakaan Sinister7 kisaan, mutta ajattelin pakata mukaan muutakin tavaraa, joita pystyy sitten testaamaan muitakin kisoja varten. Toisaalta Kalliovuorilla on ollut poikkeuksellisen myohäinen kevät joten olosuhteet voivat olla yllättävän hankalat. Lunta on satanut reitille vielä pari viikko sitten ja jonkinlaisesta tulvastakin on kisapaikalla varoiteltu. Viimeiset pari viikkoa ennen kisaa pitäisi kuitenkin olla parempaa keliä luvassa, joten reitti ehtii kuivua jonkin verran.

Viikon treenit olivat maltilliset ja lähinnä valmistautumista kisaa varten. Maanantaina kävin fillarilla töissä ja kotiin tulin pienen lisälenkin kautta. Tiistaina oli runsaan puolen tunnin salitreeni ilman kyykkyjä mutta hyppyjen kanssa. Keskiviikkona kävin taas fillarilla töissä ja sen jälkeen käytiin vielä Jussin kanssa Nuuksiossa juoksemassa 90 minuutin lenkki. Päivästä tuli aika pitkä, mutta toisaalta tiedossa oli pari lepopäivää osin matkustuksen takia.

Torstai olikin sitten lepopäivä ja perjantaina lähdettiin reissuun heti töiden jälkeen. Lensimme Edmontoniin ensimmäistä kertaa Islannin kautta. Matka-aika oli vain puolet siitä mitä se voi pahimmillaan olla esimerkiksi Lontoon tai Frankfurtin kautta. Perillä Edmontonissa olimme alkuillasta ja lyhyen seurustelun jälkeen pääsimme nukkumaan.

Lauantaina oli vielä pientä ongelmaa aikaeron kanssa ja olimmekin coachin kanssa ulkona kävelylenkillä aamu kuudelta. Mutta mikäs sen hauskempaa kuin aloittaa päivä ajoissa. Iltapäivällä kävin vielä kiertämässä lyhyen lenkin tutuissa maisemissa.

Kävelyllä aamutuimaan

Polku joen varressa

Fiksusti tehty kaatuneen puun ylitys

Kauppojakin ollaan ehditty kiertämään ja hyviä ostoksia tekemään.

Lukemista Chaptersin hyllystä

Paikallisia urheiluliikkeitä

Pakollinen varuste Sysikallio100:lla?

Herkkulounas - suolaista ja makeaa

Sunnuntaina kävin kiertämässä vähän eri suunnalla lenkin. Korkeuseroja ei ole yhtään koko alueella jos ei sitten suuntaa lenkkiä kohti joenvartta. Siellä voi saada joitakin nousumetrejä hankittua, mutta toisaalta nyt ei ole sellainen aika, että kovin rasittavia lenkkejä enää voi tehdä. Ja ensi viikolla jalat on siinä kunnossa, ettei niitä mäkiä kaipaa varmaan yhtään. Muualla liikkuessa nousumetrit ovat nollassa.

Lenkkien välissä ollaan ehditty rapsutella talon kissojakin

Katja lepäämässä

Viikolle kertyi tunteja yhteensä seitsemän, joka on suurin piirtein se mitä pitikin. Viimeisellä viikolla on ohjelmassa vielä pari lyhyttä lenkki. Tiistaina vietetään Canada Day:tä ja torstaina suuntaamme auton kohti Kalliovuoria ja Crowsnest Passia. Perjantai menee lepäillessä ja lauantaina klo 7 aamulla ollaan lähtöviivalla.

Viikko 25 ja viimeinen määräviikko

Mennyt viikko oli harjoitusohjelmassa merkitty viimeiseksi määräviikoksi. Tosin mistään määräviikoista ei voida puhua, kun viimeiset kolme - neljä viikkoa ovat menneet täysin eritavalla kuin mitä olin harjoitusohjelmaan suunnitellut. Joka tapauksessa menneellä viikolla mentiin jo vähän parempaan suuntaan.

Jukola-viikonlopun jälkeen meni pari päivää fillaroinnin merkeissä. Polvet tuntuivat melko jäykiltä, joten ajattelin pitää juoksulepoa ja tehdä lyhyttä fillarilenkkiä työmatkojen muodossa. Puhuri antoi runosuonen sykkiä Jukolan jälkeen ja tulos oli sen mukainen. Keskiviikkona kävin ennen töitä salilla pitkän tauon jälkeen. Vaikka tein kolme sarjaa kyykkyjä pienillä painoilla sain kuitenkin takareidet tukkoon. Päälle vielä coret ja hypyt, tosin ilman painoja. Illalla oli firman kesäjuhlat muutaman vuoden tauon jälkeen, joten illalla ei tullut mitään lenkkiä tehtyä. Tuli kuitenkin kuunneltua Haloo Helsinkiä kesäjuhlissa.

Torstaina oli vielä työpäivä ja illalla sitten lähdin käymään Nuuksiossa runsaan parin tunnin lenkin. Jalassa olivat uudet Speedcross tossut, jotka on tarkoitus ottaa jalkaan Sinister7:ssa parin viikon päästä. Tossu tuntui pehmeämmältä kuin viime vuonna ostetut vastaavat mallit. Ainakin nappulat tuntuvat jotenkin pehmeämmiltä. Tämä ei sinänsä ole lainkaan huono ominaisuus. Muuten tuntuma oli tuttu. Takareidet tuntuivat todella kipeille eilisen kyykkytreenin jälkeen.

Nuuksiossa oli rauhallista nyt lomakauden alettua. Näillä ulkoilureiteillä ulkoilijoita riittää paljon keväisin ja syksyisin, mutta lomakaudeksi polut rauhoittuvat.Elokuussa sitten taas.

Nuuksiossa oli rauhallista Juhannuksen alla

Perjantaina kävin kiertämässä kaksi ja puoli tuntia Nuuksiossa, tällä kertaa pelkästään pienillä poluilla. Jalassa olivat ensimmäistä kertaa Salomonin S-lab Ultra 3 Soft Ground tossu. Ja olipa loistavan tuntuinen tossu. Tuntuma on erittäin hyvä kivikkoisessa ja juurakkoisessa maastossa. Ja pito toimii myös vähän märemmällä kalliolla. Ainoastaan märkä juurakko on liukas, mutta siinä ei tauda pitää muu kuin nastallinen tossu. Lisäksi tossu on erittäin kevyt. Nyt taidan joutua miettimään uudelleen tuota tulevaa tossuvalintaa. Toisaalta ohut pohja alkaa varmasti pitkässä juoksussa tuntumaan. Paha valinta.

Lauantaille olin suunnitellut viimeisen pitkän lenkin ennen tulevaa kisaa. Suunnitelma oli juosta rauhassa Nuuksio Classicin reitti. Juhannuslauantaina lämpötila oli aamulla 10 astetta ja tuuli oli melkoisen kylmä. Samaa keliä mitä läpi Juhannuksen oli ollut. Juoksu tuntui heti alusta melko raskaalta. Mukana oli reilusti juotavaa, koska matkan varrelta ei juotavaa saisi kuin vasta Haukkalammelta noin 27 kilsan kohdalta. Reitin itäpuolinen osa oli taas erittäin raskaan tuntuinen. Jossain vaiheessa päätin lyhentää lenkkiä ja palata Haukkalammelta suoraan takaisin Siikarantaan. Loppu tuli rauhassa vaikka olikin melkoisen työteliäs, aikaa kului neljä tuntia. Juhannussää näytti parhaat puolensa, rakeitakin satoi lopussa.

Rakeita satoi Juhannuslauantaina

Sunnuntaina kävin JanneH:n kanssa kiertämässä Nuuksiota parin tunnin verran. Käytännössä kiersimme Classicin länsipuolisen reitin, joka lauantaina kävi kiertämättä. Juoksu tuntui tänään jo paremmalta. Tarkoitus oli mennä rauhallista vauhtia ja se onnistuikin melko hyvin. Lopussa vauhti vähän nousi, kun välillä Nuuksio polkuja on vaikea juosta rauhallista vauhtia. Lisäksi pummasimme lopussa, mutta toisaalta saimme juostua vähän pidemmän reitin. Kaiken kaikkiaan hieno lenkki hyvässä seurassa. Jalassa edelleen Salomon SG.

Uudet Salominin Soft Ground tossut kolmen lenkin jälkeen

Viikolle kertyi vajaat 15 tuntia treeniä, mutta tavoite oli ihan jotain muuta. Viimeiset pari viikkoa mennään jo rauhallisemmissa merkeissä. Ensi perjantaina on lähtö Kanadaan ja siitä viikko niin laitetaan numerolappu rintaan. Siitä se lähtee.

Viikko 24 ja Jukolan viesti

Viimeisin postaus on vähän myöhässä kaiken muun kiireen takia. Mutta tässä sitä nyt tulee.

Edellisen viikon harjoitukset jäivät aika vähäiselle ja niin kävi sitten tälläkin viikolla. Edellisen lääkärikäynnin jälkeen yritin viikon verran päästä poskiontelotulehduksesta eroon kotikonstein, mutta keskiviikkona piti sitten ottaa se pilleripurkki käteen ja aloittaa viikon kestävä antibioottikuuri. Päädyin siihen, että ehkä on sittenkin parasta hoitaa tauti kunnolla pois ja samalla ottaa se riski, että vajaan kuukauden päässä oleva kisa kärsii osittain pienen kolauksen antibiootin takia. Olen huomannut aikaisempien kisojen alla syödyn antibioottikuurin vaikuttavan melkoisesti mm. sykkeisiin. Ei voi kuitenkaan kuin toivoa parasta.

Alkuviikko meni rauhallisesti ulkoille. Maanantaina ja keskiviikkona kävin fillarilla töissä ja tiistaina juoksin töistä kotiin erittäin rauhallisella vauhdilla. Jalat tuntuivat yllättävän hyville. Torstaina pidin kokonaan taukoa ja perjantai meni autoillessa kohti Kuopio-Jukolaa. Lauantaina oli tarkoitus tehdä lyhyt verryttelylenkki Jukolan harjoituskartalle, mutta coachi oli sitä mieltä, että kannattaisi keskittyä paranemiseen ja odotella vaan sitä viestin avausosuutta.

Perjantaina Jukolan kisakeskukseen tullessa satoi vettä muutamaa taukoa lukuun ottamatta. Onnistuimme saamaan auton parkkiin samalle puolelle kisakeskusta, jossa telttapaikkamme sijaitsi. Teltta- ja parkkipaikat olivat pelloilla, jotka olivat jo perjantaina siinä kunnossa, että isompia asuntoautoja hinattiin traktoreilla paikoilleen pelloille. Tämä ei tiennyt hyvää, jos sade jatkuisi läpi viikonlopun. Saimme teltan pystytettyä sateessa, mutta telttapaikka muistutti enemmän mutalammikkoa siinä sateessa. Lisäksi itänaapurimme päättivät tuoda omat leiriytymistavaransa telttapaikalle suoraan autoilla kantamisen sijasta, jolloin pellot kärsivät entistä enemmän. Lopulta laitoimme oman telttapaikan ympärille narun autoilla ajamisen estämiseksi. Onneksi naapurisopu säilyi ainakin jollakin tasolla.

Oma tontti on löytynyt

Perjantaina on vielä aika hiljaista teltta-alueella

Vuokrateltat olivat vielä osa pystyttämättä.

Viikonlopun tärkein varuste - kumisaapas

Aamupalaa tekemässä teltan suojassa

Hyvää Cambridge aamupuuroa

Ja sitten kahvit ja leivokset

Tommin tilateltta - kyllä sinne mahtuu noin laiha kaveri

Jukolan kisakeskus

Legendaarinen Äänekosken sarjakuvaseura

Illalla kävimme tekemässä kisakeskuksessa hyviä ostoksia. Mukaan tarttui kahdet uudet Salomonin kengät (yhdet Speedcross kolmoset sekä S-lab ultra 3 SG) sekä Inovin Raceshell 220 takki. Tuo takki ja Speedcross tossut on tarkoitus olla kisavarusteena tulevissa pitkissä kisoissa tänä vuonna. Uudet S-labit on tarkoitettu vähän lyhyemmille lenkeille ja totuttelussa ohuempiin ja kevyempiin tossuihin. En usko pystyväni juoksemaan niillä pidempiä matkoja tai kisoja. Ainakaan vielä.

Näiden varusteiden lisäksi olen miettinyt uuden otsalampun hankkimista. Nykyiset idän-ihmeet ovat toimineet melko hyvin, mutta akkujen kanssa on ollut ongelmia. Lisäksi tuo valoteho on jotenkin riittämätön. Näillä alustuksilla tulinkin sitten hankkineeksi uuden Lumilight -otsalampun Valostoren pojilta. Olin etukäteen himoinnut tuota Lupinen X4 tai X7 lamppua, mutta olisin mielelläni halunnut päästä kokeilemaan sitä livenä ennen ostopäätöstä. Sen saatavuus kuitenkin muualta kuin netistä on aika hankalaa, joten siksi en sitä sitten hankkinut. Samalla hankin tehoakun (8700 mAh), joten nyt pitäisi valoa riittää koko yön ajaksi. Tehoakku oli etukäteen ladattu, joten otin sen sitten ensimmäiselle osuudelle.

Tällä kertaa oli Jukola ohjelmassa kaksi osuutta viimevuotiseen tapaan. Ensin eka osuus Endun joukkueessa ja sitten neljäs osuus PePon joukkueessa. Edellisen kerran olin aloittanut Kytäjällä 2010 ja sieltä oli vähemmän hyviä muistoja. Kun lisäksi Kuopio maasto vaikutti etukäteen yhtä vaativalta kuin Kytäjä, niin asetelma ei ollut ehkä ihan paras mahdollinen.

Eka osuus lähti liikkeelle todella pitkällä viitoituksella K-pisteelle. Porukka juoksi taas aivan hurjaa vauhtia alun ja siinä mukana yritin itsekin pysyä. Menoa siivitti Hornetin ylilento lähtöhetkellä. Melu oli aivan käsittämätön, mutta fiilis oli kyllä katossa.

Ensimmäinen rastiväli oli taas hurjan pitkä, 2,7 km (K-pisteeltä). Reitinvalintamahdollisuuksia oli makrotasolla tasan yksi - pitkin viivaa. Sitä toteutettiinkin sitten kiltisti jonossa juosten. Eka kilsa oli sellaista mäkeä, että se muistutti täysin koko kevään tehtyjä rymy-treenejä. Eli jyrkkää mäkeä ylös ja toiselta laidalta alas. Vähän myöhemmin maasto tasaantui ja menossa oli vähän juoksuakin mukana. Lopussa ennen rastia tuli ehkä turhaan kierrettyä oikealta tien kautta, kun suorempaankin olisi päässyt. Rasti löytyi kuitenkin hyvin. Myös seuraavat 5 rastia löytyivät suoraan. Kaikki välit olivat lyhyitä 250-400 metriä. Sen jälkeen tultiin tielle ja juomarastille.

Juomarastin jälkeen tuli eka pummi, kun kävin kolmella hajontarastilla ennen oman rastin löytymistä. Kaikki hajontarastit olivat onneksi lähekkäin, joten aikaa ei mennyt hukkaan kuin noin nelisen minuuttia. Toisaalta positio tippui siinä rytäkässä yli 200 pykälää! Loput rastit löytyivät yhtä lukuun ottamatta suoraan. Rastilla 12 tuli taas käytyä ensin yhdellä toisella hajontarastilla ennen omaa rastia, ehkä parin minuutin pummi. Lopussa ei sen suurempia ongelmia ollut. Aikaa avausosuudelle meni 1.39. Puhtaalla suorituksella siitä olisi sen vajaan 10 minuuttia voinut saada pois. Mutta niin olisi varmaan moni muukin.

Yö ei ollut läheskään niin pimeä kuin aikaisempina vuosina. Uusi lamppu toimi loistavasti vaikka sitä tarvitsi lähinnä kartan lukemiseen. Neljällä eri tehoalueella lampusta pystyi löytämään aina sopivan valotehon. Lampun saa sammutettua kokonaan pitämällä nappia pohjassa parin sekunnin ajan. Lisäksi inhottavaa vilkkuvalomoodia ei tässä lampussa ole lainkaan. Ekaa kertaa kisassa olleet lukulasit toimivat hyvin. Ne auttoivat toisaalta kartan luvussa ja toisaalta ne suojasivat hyvin silmiä risuilta. Valitettavasti unohdin ottaa lasit mukaan 4. osuudelle. Myös uusi otsalamppu toimi hyvin. Uudella tehoakulla virtaa riittää myös pitkiin juoksukisoihin. Muuten suunnistus onnistui hyvin siihen nähden, että olen edellisen kerran suunnistanut viime vuonna Kainuun Rastiviikolla. En kevään aikana ehtinyt käymään yksilläkään kuntorasteilla. Toisaalta suunnistus Jukolassa on aika erilaista kuin missään muualla. Väkeä on paljon ja yhteistyötä tehdään. Juoksemisen hankaluutta massan mukana kuvaa parhaiten varmaan Teron ajatukset matkan varrelta, kun hänen teki mieli huutaa muille edessä oleville että "juoskaa kovempaa, kuntoni laskee koko ajan".

Ekan osuuden jälkeen coachin palaute oli rehellistä ja välitöntä:


Nopea palaute from Imatran Voima on Vimeo.

Palautteen jälkeen mietin syntejä syviä ja join vähän lämmintä, mutta muuten laiminlöin varsinaisen tankkauksen. Olisi pitänyt syödä jotain isompaa ennen nukkumaanmenoa. Sain nukuttua lyhyitä pätkiä ennen valmistautumista seuraavalle lenkille. Neljäs osuus PePon riveissä sujui jo hankalammin. Alussa tuli toisella rastilla haettua pari minuuttia rinnerastia. Sen jälkeen suunnistus helpotti, mutta jaloissa tuntui olevan jonkinlaiset lisäpainot. Sen verran oli tahmeaa menoa. Ehkä tuo tankkaus osuuksien välillä olisi pitänyt hoitaa fiksummin ja toisaalta ehkä toi flunssa ja meneillään oleva antibioottikuuri painoi myös menoa. Tai sitten sitä vaan on huono kunto ja liikaa ikää. Joka tapauksessa ilman selityksiä aikaa meni 1.22.

Valmiina 4. osuudelle

Saavuttuani vaihtoon neljänneltä osuudelta pakkasimme kamat ja lähdimme saman tien ajamaan kotia kohti. Kaksi kertaa piti matkalla pysähtyä lyhyelle unitauolle vaikka ajoimme vuorotellen coachin kanssa. Taas on yksi Jukola takana, taisi olla numero 21.

Alla coachin tekemä video viikonlopun reissusta.


Jukola2014 from Imatran Voima on Vimeo.

Linkkejä:
Joukkuetulokset Endurance ja Peräkylän Ponnistus.
Omat väliajat 1. osuudelta ja 4. osuudelta.
Virallisempia Jukola-kuvia.
KopterCamin kuvaa Jukola startista:

Jukola Start 2014 - Kuopio, Finland from KopterCam on Vimeo.

Ensi vuonna sitten Louna-Jukolassa Paimiossa.

Viikko 23 ja sairastelua

Mennyt viikko on ollut rauhallista menoa. Edellisellä viikolla alkanut sairastelu on jatkunut käytännössä koko viikon. Keskiviikkona käynti lääkärillä vahvisti epäilyt poskiontelotulehduksesta, joka tarkoitti käytännössä koko loppuviikon menettämistä. Viikonloppuna pääsin lopulta hiukan ulkoilemaan, ei kuitenkaan mitään varsinaista harjoittelua. Enemmänkin sellaista kropan kuulostelua.

Sairastelu on ollut harmillista myös sen kannalta, että en ole päässyt kokeilemaan uutta kelloani käytännössä yhtään. Netistä olen lukenut muiden kokemuksia ja kommentteja. Juoksupalstalta löytyy hyvin kommentteja uuden Polarin mittarin ensikokemuksista. Toivottavasti jo ensi viikolla pääsen enemmän tätä kokeilemaan. Hauska yksityiskohta Polarin Flow palvelussa on se, kun harjoituksen jälkeen sen voi katsoa uudestaan videon muodossa. Kas tässä.

Pihallamme ovat unikot taas parhaimmillaan. Alla yhdistelmä kuvia tästä kauniista kukasta.

Alla taas pari hienoa uutta videota, tällä kertaa jättäri100:lta ja PePon Stairway to Hell -kisasta.




Stairway to heaven from Antti Niinikoski on Vimeo.

Viikonloppuna käytiin myös Perniössä Suomi-Juoksu 100 km kisa. Taso oli kärjessä kova, kun Finnish Marathon Runnersin Henri Ansio juoksi loppuajan 7.28. Tulokset väliaikoineen löytyvät täältä.

Tästä viikosta ei paljoa kerrottavaa jäänyt. Ensi viikolla yritetään taas päästä takaisin juoksurytmiin ja kuulostella tarkkana omaa kroppaa. Viikonloppuna ollaan Kuopiossa kisaamassa perinteisessä Jukolan viestissä. Siellä olisi tarkoitus juosta kaksi osuutta.

Viikko 22 ja jättäri100

Viime viikonloppuna alkaneet allergiaoireet eivät lopulta helpottaneetkaan kuluneella viikolla vaikka sadetta on ollut ilmassa ja pölyn määrä on laskenut huomattavasti. Nuha on jatkunut ja kurkkukin on ollut välillä vähän kipeä. Ei kuitenkaan mitään kuumetta.

Lämpötiloissa koettiin alkuviikosta melkoinen takapakki, kun vajaassa 30 asteessa huidellut lämpötila tippui tiistaina kertaheitolla alle 10 asteen päivälämpötiloiksi. Sitä onkin sitten riittänyt muutaman päivän ja vasta tänään sunnuntaina lämpötilat ovat nousseet taas vähän kesäisempiin lukemiin.

Su-Ma-Ti lämpötilat

Viikko oli suunniteltu lepoviikoksi ja sitä se kyllä olikin treenien osalta. Muuta ohjelmaa olikin sitten lepoviikolle kasattu enemmän kuin tarpeeksi. Maanantaina ehdin juosta aamulla töissä matolla lyhyen mäkitreenin. Ei sen kummoisempaa, ihan perustreeni. Tiistaina juoksin töistä kotiin. Meno tuntui todella kevyeltä ja mitään kolotusta ei tuntunut missään.
Tiistaina sain Polarilta sähköpostia uuden V800 sykemittarin tilausten aloittamisesta. Tein siis heti aamulla tilauksen ja jo seuraavana päivänä mittari tuotiin suoraan kotiin. Olipa nopeaa toimintaa.

Käyttöönotto meni melko mutkattomasti sekä tunnusten luominen Polarin Flow -verkkopalveluun, jonne harjoitustiedot ladataan treenin jälkeen. Ainut ongelma oli VPN:n samanaikainen käyttö Flow -palveluun kirjautumisen kanssa. Mittari yhdistetään tietokoneeseen pienen klipsin kanssa. Henkilötietojen ja perusasetusten tekemisen ei mennyt kauaa.

Keskiviikkona kävin fillarilla töissä ja illalla käytiin vielä katsastamassa tulevia kisapaikkoja. Hyvältä näyttää.
Helatorstaina pääsin sitten kokeilemaan uutta sykemittaria ensimmäistä kertaa, kun kävin Nuuksiossa kiertämässä runsaan parituntisen lenkin. Pari kertaa meinasin kompastua juurakossa, kun tuli katseltua enemmän kelloa kuin polkua. Hyvin löytyi tarvittavat tiedot juostessa ja lenkin jälkeen mittari kertasi vielä lenkiltä kerätyt harjoitustiedot. Erittäin hyvä yhteenveto heti treenin päätteeksi. Oma tunne treenistä oli varsin positiivinen.

Torstaina oli tarkoitus myös ehtiä käymään Pirttimäessä, jossa kisattiin jo toinen TTF -osakisa. Aikataulut eivät kuitenkaan mahdollistaneet tätä. Edellinen TTF-kisa käytiin vain puolitoista viikkoa sitten ja jo nyt oli juoksijat haastettu uudemman kerran. Matkana oli 21 kilsaa ja voiton vei ensimmäisen osakisan tapaan JanneH. Naisten puolella Maija Oravamäki vei voiton. Raporttejakin löytyy jo mukavasti: JanneH, Polkuapina, Asta. Alla vielä kisavideo.

text


Perjantaina juoksin aamulla ennen töitä matolla lyhyen lenkin. Kurkku tuntui vähän karhealta, mutta ei mitään vakavampaa. Illalla töiden jälkeen saimme IVOn kanssa olla isäntiä PePon kevätkynnössä, joka oli samalla meidän tulokasilta. Aika meni nopeasti japanilaista ruokaa tehdessä ja 20 henkisen porukan kanssa jutellessa. Vähän meinasi välillä olla ahdasta, mutta sopu sijaa antaa.

Herkkuja

Lauantaina käytiin pikavisiitillä Raumalla ja illalla kotiin tullessa pakkasin tavarat ja jatkoin suoraan Malminkartanolle, jossa jättäri100 on pyörähtänyt käyntiin iltakuudelta. Paikalla oli vuorijuoksun maailman kärjestä lähtien väkeä. Itsellä oli tarkoitus tavata tuttuja ja nousta mäkeä 3-4 tuntia. Olin coachille luvannut, että ihan maksimissaan teen 50 nousua, mutta todennäköisemmin "vain" 20-40.

Alku lähti mukavasti liikkeelle, mutta aika pian alkoi olo huonontua. Oireet oli melko lailla flunssamaiset ja ihan oikeanlaista vaatetusta ei tuntunut löytyvän päälle. Ylhäällä huipulla tuuli aika kylmästi, mutta muuten oli ihan hyvä keli. Juomaa kului yllättävän paljon johtuen voimakkaasta hikoilusta ja sykkeet oli normaalia huomattavasti korkeammat. Parin tunnin kohdalla päätin lopettaa treenin. Siinä vaiheessa nousuja oli kasassa yhteensä 20. Uusi mittari näytti noususummaksi +1290m. Sykkeet oli melkein 10 lyöntiä korkeammat kuin huhtikuun alussa tehdyssä 50-nousun treenissä vaikka tämä treeni sisälsi enemmän taukoja. Kroppaa vaatii nyt lepoa.

Viime vuonna ei ketään noussut tuota 100 kertaa mäkeä ylös. Aika heikosti meni tänäkin vuonna, mutta onneksi Trailplodderi kuitenkin näytti, että homma on tehtävissä. Onnittelut! Kuvia by J.Pitkänen.

Tukikohta fasaaninousun alapuolella.

Trailplodder, 100 nousua takana

Sunnuntaina pidin lepoa koko päivän. Tai käytiin me IKEAssa eli ihan sohvalla makaamiseksi ei päivä mennyt. Viikolle kertyi yhteensä 8,5 tuntia treeniä. Tällä viikolla piti vielä juosta coopperi, mutta siihen ei näiden hengitysvaikeuksien kanssa ollut mitään mahdollisuuksia. Katsotaan jos tässä vielä ennen Sinisteriä saisi sen puristettua. Ensi viikolla oli tarkoitus aloittaa viimeinen kovempi treeniputki Sinisteriä varten, mutta ainakin alkuviikko menee kevyesti.

Vain kaksi päivää sen jälkeen, kun olin vastaanottanut uuden Polarin mittarin sain sähköpostia, jossa kyseltiin palautetta uudesta mittarista. Laitoin heti kommenttia ja pari ehdotusta muutettavista jutuista. Seuraavana päivänä sain kuittauksen, että palautetta on saatu sen verran paljon, että niiden käsittelyyn menee jonkin aikaa. Aika hyvää asiakaspalvelua kuitenkin, että vastailevat näinkin nopeasti.

Pasi on juossut alamäkeen (tai ainakin etelään) jo lähes 1200 kilsaa. Aivan huima suoritus menossa kaikkien muiden karkeloiden lomassa. Muiden vaihtaessa kisasta toiseen niin Pasi sen kun porskuttaa. Kannattaa käydä lukemassa.

Viikko 21 ja allergiat alkaa

Tämä viikko oli melko lailla kopio edellisestä. Kaksi pitkää lenkkiä ja muuta vähän lyhyempää. Kelit ovat todella suosineet ulkoilua, mutta myös luontoa, kun lehtipuiden siitepölyä on ollut ilmassa enemmän kuin kroppa kestää. Vielä alkuviikosta tuli parina iltana puhdistavia ukkoskuuroja, mutta loppuviikosta ilma on ollut sakeana pölystä.

Viikko alkoi parilla kevyellä lenkillä maanantaina ja tiistaina. Tiistaina tein vielä salitreenin edelleen ilman hyppyjä ja kyykkyjä, eli lähes pelkkää corea. Molemmilla lenkeillä jouduin pitämään pienen tauon kesken lenkin, kun vajaat 10 minuuttia kestänyt ukkoskuuro meni alueen yli.

Sillan alla sadetaukoa pitämässä

Keskiviikkona juoksin ekan pitkän lenkin. Juoksin nyt kotoa läpi Nuuksio Classicin reitin ilman niitä viimekertaisia pummeja. Lopussa alkoi vähän painaa ja jotenkin selkä tuntui menevän jumiin. Taas tuli hyvä muistutus lihaskunnon merkityksestä. Aikaa koko reissuun meni 5,5 tuntia.
Torstaina juoksin töiden jälkeen kotiin ja tein lyhyen core treeni. Illalla alkoi olo tuntumaan aika tukkoiselta ja ilmeisesti edellispäivän ulkoilujen aikana hengitetyt siitepölymäärät olivat nyt liikaa. Perjantaina oli pakko jättää aamulla lenkki väliin, mutta illalla kävin kiertämässä Nuuksiossa runsaat pari tuntia.

Lauantaina tein viikon toisen pitkän lenkin. Nyt helpotin hommaa kuitenkin ajamalla fillarilla Siikarantaan ja juoksemalla pelkästään Nuuksio Classicin ympäri. Tai piti sen verran tehdä extralenkkiä taas, että kävin Haukkalammella hakemassa lisää vettä. Juoksu sujui yllättävän hyvin, ainoastaan hengityksen kanssa oli pientä pihinää, kun röörit oli vähän tukossa. Samalla tuli ensimmäisen kerran kokeiltua Jurekin reppua ilman paitaa ja yhtään en hiertänyt vaikka hiki virtasi ja lenkille tuli hyvin pituutta. Illalla olo kuitenkin vähän paheni runsaan ulkoilun takia. Sunnuntaina otin rennosti ja kävin fillaroimassa pari tuntia ja tein core treenin kotona. Päivällä oltiin muutama tunti töissä Perkkaapäivillä esittelemässä Cambridge ohjelmaa. Kiirettä piisasi, mutta pari tuntia ennen vaalihuoneiden sulkeutumista ehdittiin vielä coachin kanssa antamaan omat äänemme Eurovaaleissa.

Viikossa oli toisaalta hyviä elementtejä, mutta loppuviikon siitepölyt sekoittivat treeniä ja fiilistä melkoisesti. Näin vaalipäivänä voisi varmaan käyttää termiä torjuntavoitto, kun tunteja kertyi kuitenkin hieman vajaat 21. Kaikkiaan 11 päivän aikana tuli tehtyä 4 pitkää lenkkiä. Eli ihan hyvä rypäs. Kun vielä sain tehtyä lihaskuntoa useamman kerran niin olen erittäin tyytyväinen menneeseen kahteen viikkoon.

Alkava viikko on lepoviikko ja tunteja on tarkoitus kerätä kymmenkunta. Tiistaille ollaan työporukan kanssa sovittu taas Coopperin testiä, mutta jos ei hengitys tästä helpota niin on ihan turha lähteä sinne muuta kuin ajanottajaksi. Lauantaina olisikin sitten vaihtoehtona käydä illalla Jättärillä, kun vuotuinen Jättäri100 pyörähtää käyntiin kello 18. Oma lähtö on vielä epävarmaa, kun päivällä on muuta ohjelmaa.
Antti on taas istunut leffastudiossa ja jälki on sen mukaista. Alla lyhyt tiiseri Jättäsi100:lle. Kaikki mukaan!


Jättäri100-teaser from Antti Niinikoski on Vimeo.