Kaisu Paulanto kertoo meille lisää roskajuoksusta (kuvat Kaisu Paulanto ja Nurmijärvi Plogging-ryhmä):
Plogging- hyviä tekoja keholle ja ympäristölle
Olen kymmenessä vuodessa juossut 32 maratonia ja yhden ultran. Juoksu on ollut antoisa harrastus. Se on tuonut mukanaan uusia ystäviä ja harrastuksia. Yksi näistä juoksun myötä tulleista harrastuksista on ekoliikuntamuoto plogging.
Ruotsalaisen Erik Ahlströmin brändäämä plogging tarkoittaa roskien keräämistä juoksun lomassa. Plogging alkoi levitä vuoden 2017 lopulla urheilupiireissä. Perustin alkuvuodesta 2018 Nurmijärvi plogging- ryhmän Nuuksio Plogging- ryhmän innoittamana. Inspiraationa toimivat myös tienvarsiroskat. Yhteydenotot eri tahoihin veivät aikaa, eivätkä usein johtaneet mihinkään, joten ajattelin alkaa toimia itse. Maailmalla erilaisia roskaliikkeitä on useita. Suomessa ehkä tunnetuin roskaliike on Tuula-Maria Ahosen perustama ”roska päivässä”- liike.
Roskajuoksu on tehokas liikuntamuoto, varsinkin jos roskia on paljon. Ideaali olisi, että voisi juosta pätkän ja roskia voisi välillä tyhjentää johonkin. Usein juoksen alueille, jossa on paljon roskaa. Kerään roskat ja vien pussin yleiseen tai huoltoaseman roskikseen, jonka jälkeen juoksen takaisin kotiin. Työmatkallakin ploggaan. Usein otan kuvia roskista ja jaan niitä instagramissa.
Roskia keräävät ihmiset ovat usein hyväkuntoisia, vaikka eivät varsinaisesti juosten roskia keräisikään. Roskien kerääminen on siis hyvää liikuntaa.
Ploggaaminen on myös koukuttavaa ja kivaa. Sillä saa vaihtelua treeniin ja voi ehkäistä nk. kuolleen pepun syndroomaa, joka vaanii meitä istumatyöläisiä.
Ploggingissa ja muissa roskaliikkeissä on ideana, että yritetään aktiivisesti toimimalla vaikuttaa asioihin ja näytetään itse esimerkkiä. Roskat häiritsevät monia, mutta niiden kerääminen saattaa tuntua nololta. Kun näkee myönteisiä esimerkkejä, niin on helpompi itsekin toimia. Ensimmäinen tumppi on vaikein. Kun pääsee yli inhosta, niin voi huomata, etteivät roskat esimerkiksi ole usein kovin ”likaisia”. Roskien kerääminen ei myöskään ole haitallista terveydelle, kunhan huolehtii käsien puhtaudesta normaaliin tapaan. Teräviä esineitä on tietenkin hyvä varoa. Roskat ovat yllättävän samoja ympäri maailmaa: pikaruokaroska, karkkipaperit, kertakäyttömukit, tupakantumpit, nuuskapurkit, tupakka-askit, muoviroska.
Some on hyvä tapa vaikuttaa ympäristöasioihin. Jakamalla roskakuvan sosiaalisessa mediassa luodaan myös painetta tuottajan suuntaan tehdä jotain. Monet yritykset ovat alkaneet kiinnittää huomiota vastuullisuuteen mm somen luoman paineen ansiosta. Kun tarpeeksi moni ihminen kiinnittää asiaan huomiota, niin sillä alkaa olla vaikutusta roskaamiseen ja nk. roskasokeuden vähenemiseen. Roskia ei nimittäin välttämättä huomaa, vaikka niitä olisi paljonkin, jos niihin ei kiinnitä huomiota. Some on myös hyvä paikka saada vertaistukea.
Harrastuksen myöstä olen alkanut arvostaa Suomen toimivia kierrätyssysteemejä ja panttijärjestelmää. Esimerkiksi Britanniassa ei ole pulloille ja tölkeille panttijärjestelmää. Myös muoviroskalle on Suomessa omat keräyspisteet. Toimivan jätehuollon vuoksi meillä on siistimpää kuin jossain muualla, mikä on todella hieno juttu. Roskaharrastuksen myötä olen kehittynyt lajittelussa. Usein tosin löytyy likaista roskaa, joka menee sekajätteeseen. Pullot ja tölkit vien palautuspisteille. Ploggaaminen aiheuttaa myös halua vähentää omaa kulutusta, etenkin kertakäyttökulutusta. Suhtaudun nykyisin kriittisesti uuden ostamiseen ja turhaan kuluttamiseen.
Juoksutapahtumista arvostan erityisesti siistejä polkujuoksumaratoneja. Niissä pidetään omat eväät selkärepussa ja käytetään omaa juomamukia. Kokeilin HCM:lla juosta oman mukin kanssa, mutta oli vähän työlästä. Pieni juoksureppu voisi olla hyvä myös kaupunkimaratoneilla. Monet kaupunkimaratonit ovat heränneet roskaongelmaan ja miettivät erilaisia keinoja vähentää mm mukiroskaa. Massamaratoneilla syntyy valtavasti roskaa. Vaikka roska siivotaankin asianmukaisesti, niin mietityttää minne se kaikki maratonroska lopulta oikeasti päättyy. Kaikissa maissa (esimerkiksi Yhdysvalloissa) ei ole kunnollista kierrätyssysteemiä.
Roskaaminen on kielletty polkujuoksutapahtumissa ja Jukolan viestissä muun muassa. Nämä tapahtumat toivottavasti olisivat esimerkkinä muillekin massatapahtumille, muillekin kuin urheilutapahtumille.
Vinkkejä aloittelijoille:
1) Pussi taskuun ja hanskat käteen
2) Aloita omalta vakireitiltä
3) Kaikkia roskia ei tarvitse kerätä kerralla, yksikin roska pois luonnosta on hyvä teko luonnolle
4) Voi kerätä esimerkiksi alkuverryttelynä lenkin aluksi tai loppuverryttelynä
5) Lapset usein tykkäävät kerätä roskia. Ota lenkille lapsi mukaan pyöräilemään ja kerätkää yhdessä.
6) Kierrätä kierrätyskelpoinen jäte esimerkiksi tölkit ja pullot.
7) Isoimmista roskista kannattaa olla yhteydessä oman kunnan tai kaupungin ympäristöpalveluihin. ELYn vastuulla ovat isommat tiet, joiden varsilla olevista roskista voi olla yhteydessä ELYn liikenteen asiakaspalveluun.
Kaisu Paulanto Roskajuoksija
Instagram @roskajuoksijan_paivakirja
Twitter Roskajuoksijan päiväkirja @kaisupaulanto
Roskapaivassa.net sivustolla paljon lisää tietoa aiheesta
Plogging- hyviä tekoja keholle ja ympäristölle
Olen kymmenessä vuodessa juossut 32 maratonia ja yhden ultran. Juoksu on ollut antoisa harrastus. Se on tuonut mukanaan uusia ystäviä ja harrastuksia. Yksi näistä juoksun myötä tulleista harrastuksista on ekoliikuntamuoto plogging.
Ruotsalaisen Erik Ahlströmin brändäämä plogging tarkoittaa roskien keräämistä juoksun lomassa. Plogging alkoi levitä vuoden 2017 lopulla urheilupiireissä. Perustin alkuvuodesta 2018 Nurmijärvi plogging- ryhmän Nuuksio Plogging- ryhmän innoittamana. Inspiraationa toimivat myös tienvarsiroskat. Yhteydenotot eri tahoihin veivät aikaa, eivätkä usein johtaneet mihinkään, joten ajattelin alkaa toimia itse. Maailmalla erilaisia roskaliikkeitä on useita. Suomessa ehkä tunnetuin roskaliike on Tuula-Maria Ahosen perustama ”roska päivässä”- liike.
Roskajuoksu on tehokas liikuntamuoto, varsinkin jos roskia on paljon. Ideaali olisi, että voisi juosta pätkän ja roskia voisi välillä tyhjentää johonkin. Usein juoksen alueille, jossa on paljon roskaa. Kerään roskat ja vien pussin yleiseen tai huoltoaseman roskikseen, jonka jälkeen juoksen takaisin kotiin. Työmatkallakin ploggaan. Usein otan kuvia roskista ja jaan niitä instagramissa.
Roskia keräävät ihmiset ovat usein hyväkuntoisia, vaikka eivät varsinaisesti juosten roskia keräisikään. Roskien kerääminen on siis hyvää liikuntaa.
Ploggaaminen on myös koukuttavaa ja kivaa. Sillä saa vaihtelua treeniin ja voi ehkäistä nk. kuolleen pepun syndroomaa, joka vaanii meitä istumatyöläisiä.
Ploggingissa ja muissa roskaliikkeissä on ideana, että yritetään aktiivisesti toimimalla vaikuttaa asioihin ja näytetään itse esimerkkiä. Roskat häiritsevät monia, mutta niiden kerääminen saattaa tuntua nololta. Kun näkee myönteisiä esimerkkejä, niin on helpompi itsekin toimia. Ensimmäinen tumppi on vaikein. Kun pääsee yli inhosta, niin voi huomata, etteivät roskat esimerkiksi ole usein kovin ”likaisia”. Roskien kerääminen ei myöskään ole haitallista terveydelle, kunhan huolehtii käsien puhtaudesta normaaliin tapaan. Teräviä esineitä on tietenkin hyvä varoa. Roskat ovat yllättävän samoja ympäri maailmaa: pikaruokaroska, karkkipaperit, kertakäyttömukit, tupakantumpit, nuuskapurkit, tupakka-askit, muoviroska.
Some on hyvä tapa vaikuttaa ympäristöasioihin. Jakamalla roskakuvan sosiaalisessa mediassa luodaan myös painetta tuottajan suuntaan tehdä jotain. Monet yritykset ovat alkaneet kiinnittää huomiota vastuullisuuteen mm somen luoman paineen ansiosta. Kun tarpeeksi moni ihminen kiinnittää asiaan huomiota, niin sillä alkaa olla vaikutusta roskaamiseen ja nk. roskasokeuden vähenemiseen. Roskia ei nimittäin välttämättä huomaa, vaikka niitä olisi paljonkin, jos niihin ei kiinnitä huomiota. Some on myös hyvä paikka saada vertaistukea.
Harrastuksen myöstä olen alkanut arvostaa Suomen toimivia kierrätyssysteemejä ja panttijärjestelmää. Esimerkiksi Britanniassa ei ole pulloille ja tölkeille panttijärjestelmää. Myös muoviroskalle on Suomessa omat keräyspisteet. Toimivan jätehuollon vuoksi meillä on siistimpää kuin jossain muualla, mikä on todella hieno juttu. Roskaharrastuksen myötä olen kehittynyt lajittelussa. Usein tosin löytyy likaista roskaa, joka menee sekajätteeseen. Pullot ja tölkit vien palautuspisteille. Ploggaaminen aiheuttaa myös halua vähentää omaa kulutusta, etenkin kertakäyttökulutusta. Suhtaudun nykyisin kriittisesti uuden ostamiseen ja turhaan kuluttamiseen.
Juoksutapahtumista arvostan erityisesti siistejä polkujuoksumaratoneja. Niissä pidetään omat eväät selkärepussa ja käytetään omaa juomamukia. Kokeilin HCM:lla juosta oman mukin kanssa, mutta oli vähän työlästä. Pieni juoksureppu voisi olla hyvä myös kaupunkimaratoneilla. Monet kaupunkimaratonit ovat heränneet roskaongelmaan ja miettivät erilaisia keinoja vähentää mm mukiroskaa. Massamaratoneilla syntyy valtavasti roskaa. Vaikka roska siivotaankin asianmukaisesti, niin mietityttää minne se kaikki maratonroska lopulta oikeasti päättyy. Kaikissa maissa (esimerkiksi Yhdysvalloissa) ei ole kunnollista kierrätyssysteemiä.
Roskaaminen on kielletty polkujuoksutapahtumissa ja Jukolan viestissä muun muassa. Nämä tapahtumat toivottavasti olisivat esimerkkinä muillekin massatapahtumille, muillekin kuin urheilutapahtumille.
Vinkkejä aloittelijoille:
1) Pussi taskuun ja hanskat käteen
2) Aloita omalta vakireitiltä
3) Kaikkia roskia ei tarvitse kerätä kerralla, yksikin roska pois luonnosta on hyvä teko luonnolle
4) Voi kerätä esimerkiksi alkuverryttelynä lenkin aluksi tai loppuverryttelynä
5) Lapset usein tykkäävät kerätä roskia. Ota lenkille lapsi mukaan pyöräilemään ja kerätkää yhdessä.
6) Kierrätä kierrätyskelpoinen jäte esimerkiksi tölkit ja pullot.
7) Isoimmista roskista kannattaa olla yhteydessä oman kunnan tai kaupungin ympäristöpalveluihin. ELYn vastuulla ovat isommat tiet, joiden varsilla olevista roskista voi olla yhteydessä ELYn liikenteen asiakaspalveluun.
Kaisu Paulanto Roskajuoksija
Instagram @roskajuoksijan_paivakirja
Twitter Roskajuoksijan päiväkirja @kaisupaulanto
Roskapaivassa.net sivustolla paljon lisää tietoa aiheesta
2 kommenttia:
Tosi huippu homma! Kaisulle tsempit tämän esille tuontiin.
Kiitos Onni! Pieniä tekoja jokaiselta ja ympäristö on ihan erilainen
Lähetä kommentti