Paluu korkeanpaikanleiriltä

Kulunut viikko on mennyt matkustamisen ja palautumisen merkeissä. Tuo matkustaminen jo sinänsä on raskasta, mutta vielä tuosta yhdeksän tunnin aikaerosta toipuminen on kestänyt pidempään kuin viimeksi Kanadasta palatessa. Ikä tässä varmaan alkaa painaa vuosi vuodelta enemmän. Muuten palautuminen merenpinnantasolle on hyvässä vauhdissa ja korkeanpaikan tuomia etuja odotellaan kiihkeänä (ha ha...).

Harjoitusten osalta viikko oli kuitenkin kohtuullinen. Matkapäivistä ja aikaerosta huolimatta sain viidellä harjoituksella kasaan 10,5 tuntia. Alkuviikosta Edmontonissa juoksin pari lyhyttä lenkkiä ja kotiin tultuamme pari pidempää. Lauantaina oli todella lämmin päivä eikä tuultakaan ollut. Silloin käytiin Jussin kanssa tekemässä hauska yhdistelmätreeni. Ensin fillaroitiin Nuuksioon, jonka jälkeen lähdettiin juoksemaan polkuja ja metsiä pitkin etukäteen suunniteltua reittiä pitkin. Reitti oli suunniteltu siten, että joutuisimme uimaan muutaman järven yli. Varustuksena ei itselläni ollut mitään sen ihmeellisempää, ihan tavalliset tossut ja suunnistuspaita ja -housut. Kartan olin laittanut muoviin, johon olin teipannut narulenkin. Tämän saikin sitten heitettyä kaulan ympäri uintiosuudella.

Olipa todella hieno ja hauska treeni. Järvenylityksiä tuli yhteensä kuusi. Yhden jutun, minkä opin tuolla reissulla oli se, että suunnistusvaatteet eivät sovellu lainkaan uimiseen. Olisiko se, että vaatteet ovat aika väljät tai sitten tuo materiaali, mutta tuntui siltä, että vetäisi perässään jotain ankkuria. Ensi kerralla nuo vaatteet jäävät kyllä kotiin ja päällä on jotain muuta. Tossut toimivat hyvin, ei mitään hiertymiä.

Oli hauska homma seurata nuotiopaikoilla olleiden ihmisten ilmeitä, kun kaksi kaveria hyppää vaatteet päällä veteen, ui vastarannalle ja nousee sieltä ylös jatkaen juoksua. Siinäpä ihmettelivät, kun meillä oli kesän hauskin treeni menossa. Olipa muuten lämmintä vettä.

Viikolla 30 onkin tarkoitus sitten saada kasaan vähän enemmän tunteja. Kolmea viikkoa enempää tässä ei sitten ehdikään saada kasaan ennen kuin pitää alkaa keventämään ohjelmaa seuraava kisaa varten.