Viikko 26 ja voimatreenit pulkassa

Taas on yksi hyvä treeniviikko kasassa. Yhteensä neljän viikon voimatreenit, joista kaksi viimeistä viikkoa kovemmilla painoilla on hienosti takana. Edellisellä viikolla tehdyt kolme salitreeniä sujuivat niin hyvin, että perjantaina viimeisen treenin yhteydessä alkoi jo tuntumaan siltä, kuin painoja pitäisi alkaa kohta lisäämään, kun nämäkään eivät tunnu riittävän. Tein sitten lopuksi vielä kolme ylimääräistä kyykkysarjaa.

Salitreenit jaksotin maanantaille, keskiviikolle sekä perjantaille. Tiistaina juoksin töistä kotiin kiihtyvävauhtisen kympin, jossa alussa ja lopussa vähän verkkaa. Jaloissa oli yllättävän hyvä tunne edellispäivän salitreenistä huolimatta. Torstaina juoksin myös töistä kotiin, mutta enemmän sellaisen tasavauhtisen, jossa muutama lyhyempi kiihdytys. Perjantaina hölkkäsin aamulla töihin rauhalliseen tahtiin.

Perjantaina käytiin töiden jälkeen Luontokeskus Haltiassa. Lyhyt kävelylenkki ja näyttelykierros oli aina yhtä hieno.

Kuva näköalapaikalta

Näyttelykuva Nuuksio Classicista ja tuttuja kuvassa

Viikon ainut polkulenkki oli lauantaina, kun käytiin Jannen ja Annan kanssa juoksemassa runsaat 2,5 tuntia polkuja hienossa auringon paisteessa. Itse olin varustautunut hieman liian lämpimällä varustuksella (pitkät juoksuhousut ja paita), mutta toisaalta säästyin muutamilta nokkosilta. Lenkin aikana näimme yhden kyykäärmeen polulla ja rantakäärmeen kalliolla aurinkoa ottamassa. Kannattaa siis olla varuillaan.

Team Marin tyylinäyte

Sunnuntai meni sukuloidessa ja levon merkeissä.

Nyt on jäljellä viimeiset kaksi kovempaa treeniviikkoa ennen Pallaksen kisaa. Alkavalla viikolla teen enää yhden ylläpitävän voimatreenin. Juoksukilsoja lisätään sinne satasen tuntumaan ja siihen pari tehotreeniä. Lauantaina ollaan Jussin kanssa lähdössä Vihtiin seikkailemaan, joten sunnuntaille jääkin sitten palauttava pidempi lenkki. Siitä se hyvä treeniviikko koostuu.

Viikonloppuna on taas kisattu ympäri Suomea. Buff Trail Tour jatkui Vierumäellä Trail kisalla ja Vuokatissa kisattiin Vuokatti Trail Challenge kisassa. Ja Kauhajoella on kisattu tietysti Lakian Lairan mäkikisa. Kisoista löytyy yhteenvedot Trailrunning.fi sivustolta.

Viikko 25 ja painot nousee

Tällä viikolla ohjelmassa oli kolme salitreeniä. Tarkoitus oli kuitenkin tehdä lyhyempiä sarjoja, mutta isommilla painoilla. Juhannuksen takia jaksotin treenit maanantaille, keskiviikolle ja lauantaille. Viimeisen treenin jouduin tekemään kotona, joten liikkeet jouduin tekemään hieman erilailla kuin salilla.

Maanantaista tuli lopulta melko reipas treenipäivä, kun kävin salitreenin lisäksi fillarilla töissä ja kotiin tultuani lähdettiin Jussin kanssa samoilla lämmöillä vielä maastofillareilla polkuja pitkin Solvallaan tekemään lyhyt karttaharjoitus. Lopussa alkoi hieman reisissä tuntumaan, kun viimeisiä isoja mäkiä puskettiin ylös.

Omien treenien lomassa remonttifirma oli katolla maalaamassa peltikattoa.

Panssarimaalia peltikatolle

Tiistaina juoksin töistä kotiin tehden muutamia lyhyitä vetoja. Yritin muutenkin pitää vähän parempaa vauhtia. Keskiviikkona päivällä tehdyn salitreenin jälkeen lähdettiin illalla Malminkartanolle, jossa Gepardi oli järjestänyt jonkinlaista tapahtumaa. Tarkoituksena oli nousta Fasaani-nousua 15 kertaa ja aina kolmen nousun jälkeen tutustua pelivälineeseen. Nousua tuli yhteensä 2,5l. Kisan puolivälissä joku huomasi minun kisaavan alamittaisella pelivälineellä, josta seurauksena oli sakkoa yhden pienen pelivälineen verran. Nousut sujuivat iloisesti ja laskut rennosti. Kisan jälkeen oli äänekästä keskustelua Sysikalliosta. Torstaina olikin vuorossa lepopäivä. Ohessa pari Pitkäsen Jussin kuvaa.

Kisakeskus

Alamäet rennosti

Perjantaina kävimme Coachin kanssa kiertämässä NC reitin Soidinsuota lukuun ottamatta. Sadetta oli tullut koko edellisen vuorokauden ja pitkoskuut ja kalliot olivat erityisen liukkaat. Nastari olisi ollut ehkä paras kenkävalinta, mutta ilman niitä kuitenkin oltiin liikenteessä. Keli oli muuten aika passeli tälle reissulle. Pari pientä sadekuuroa tuli koko matkalla. Lämpötila olisi voinut olla pari napsua lämpimämpi, mutta juoksemiseen se oli oikein sopiva.

Coachin Juhannukseksi tekemä mansikkakakku

Nuuksion portailla

Ja välillä paistoi aurinkokin

Kaunista neulaspolkua

Lauantaina ei voimatreenin lisäksi tullut muuta liikuntaa. Käytiin vaan coachin kanssa kävelyllä. Oli vähän perjantaina parempi keli, mutta ei mitenkään lämmintä. Sunnuntaina könyttiin ensin pari tuntia pihalla, jonka jälkeen lähdin poluille juoksemaan. Tein intervalli-treenin poluilla. Reippaat osuudet venyivät suunniteltua pidemmiksi, mutta meno tuntui todella hyvältä.

Treeniä kertyi noin 15 tuntia ja jalat tuntuvat vielä sunnuntaina hyvältä. Ensi viikolla ohjelmassa on samat salitreenit, mutta juoksua hieman enemmän. Ja tietysti vähän vetoja.

Viikot 23 ja 24 juhlaa ja Jukolaa

Pari viikkoa on mennyt edellisestä päivityksestä. Ohjelmaa on ollut taas melkoisesti, mutta harjoittelemaankin on ehditty. Kesäkuun alussa tuli 20 vuotta kuluneeksi siitä, kun coachin kanssa mentiin naimisiin. Sitä juhlistettiin minilomalla mökillä viikko sitten. Ja tänä viikonloppuna nautiskeltiin Louna-Jukolan maisemissa suunnistuksesta.

Viikolla 23 aloitin harjoittelut kohti Pallaksen kisaa. Eka viikko oli vielä vähän totuttelua. Miniloman takia treenit painottuivat alkuviikkoon. Maanantaina ja keskiviikkona tein salitreenin uuden ohjelman mukaisesti, jossa on kymmenkunta erilaista liikettä. Pääpaino on jalkalihaksissa, mutta välissä aina muutama liike corelle ja käsille. Toistoja tulee parisenkymmentä per liike painojen ollessa melko kohtuulliset. Kierroksen välissä tein lisäksi pari erilaista hyppysarjaa. Sekä maanantaina että keskiviikkona tein kierroksen kolmeen kertaan. Alku- ja loppuverkkoineen aikaa kuluu noin tunnin verran. Yllättävää oli, että lihakset eivät tulleet kipeiksi ensimmäisen treenin jälkeen.

Maanantaina kävin lisäksi fillarilla kevyesti rullaillen töissä. Tiistaina juoksin töistä kotiin. Tein lenkin yhteydessä kymmenkunta lyhyttä vetoa matkan varrella olleissa pienissä ylämäissä. Aika kankeaa oli vielä noiden vetojen tekeminen.

Keskiviikkona töiden jälkeen lähdimme mökille. Siellä treenaaminen on aika haastavaa, kun kyseessä on pieni saari Uudenkaupungin edustalla. Käytiin kuitenkin coachin kanssa juoksemassa viereisessä vähän isommassa saaressa. Ilma oli välillä tuulinen mutta aurinkoinen.

Vanhan graniittilouhoksen reunalla

Viikko 24 onkin sitten ollut huomattavasti parempi treenien suhteen. Asiaa helpotti vielä se, että kävimme Jukolassa ainoastaan lauantaina ja palasimme kotiin heti oman osuuden jälkeen. Muina vuosina olemme olleet paikalla koko viikonlopun, joka on verottanut muita treenejä jonkin verran.

Koska viikonloppuna kisattiin Jukolan viestissä, niin pitihän sitä saada alle ainakin yhdet iltarastit ennen kisastarttia. Kävinkin maanantaina Solvallassa suunnistamassa 7 kilsan radan. Kenraaliharjoitus ei mennyt ihan putkeen, kun tuli etsittyä jokaista rastia ja vähän maaliakin. Kyseessä oli kuitenkin hyvä vauhtitreeni.

Tiistaina ja torstaina oli vuorossa salitreenit kuten edellisellä viikolla. Torstaina tein kuitenkin neljä kierrosta kolmen sijasta. Tekeminen oli jo helpompaa kuin edellisellä viikolla. Verkat tein kuntopyörän sijasta matolla.

Fillarilla tuli käytyä töissä maanantaina ja tiistaina. Tiistaina käytiin lisäksi Eeron kanssa vajaan tunnin juoksulenkillä. Perjantaina kävin juoksemassa Nuuksiossa puolitoista tuntia. Jaloissa tuntui vielä edellispäivän salitreeni, mutta lenkki taisi mukavasti aukaista vähän paikkoja lauantain Jukolaa varten.

Perjantain lenkillä kevyt Salomon Ultra Sense

Naapurin hevoset laitumella

Lauantaina oli vuorossa Louna-Jukola Paimiossa. Omien laskujen mukaan kyseessä oli 22. Jukolan viesti omalla kohdalla. Huonosti mennyt kenraaliharjoitus maanantaina kummitteli vähän mielessä, mutta enemmän jännitystä aiheutti Jukolan lähtö ja joukkueen hyvä lähtönumero viestiin (538).

Lähtöportilla

Vasemmalta Saija, Tuomas (5. osuus), Anni (6. osuus), Mikko (7. osuus) ja Mikael (1. osuus)

Kisa lähti hyvin liikkeelle. Lähtöpaikka oli melkein vasemmassa reunassa, jossa pääsi vähän helpommin juoksemaan. Alkuvauhti k-pisteelle oli luonnollisesti taas todella kova, mutta tasoittui sen jälkeen nopeasti. Heti ensimmäinen rastiväli oli pitkä n. 2,5 kilsan pituinen. Vastaava pitkä ensimmäinen rastiväli on tullut tutuksi jo parina edellisenä vuonna. Rastiväli oli selkeä, kun ennen rastia alueen halkaisi valtava sähkölinja. Alku sujui suunnistuksen osalta hyvin jonnekin rastille 7 tai 8, jossa kävin väärällä hajonnalla. Rasti oli keskellä vihreää tiheikköä, jonne ratamestari oli laittanut hyvän hajonnan. Gepsistä arvioituna n. 2,5 minuutin pummi, ei sen pahempi. Juoksuvoimaa olisi kaivannut aavistuksen enemmän, kun ensimmäisen kolmanneksen aikana väkeä paineli ohi vasemmalta ja oikealta.

Kohta tämän pummin jälkeen oli toinen arviolta n. 2,5 - 3 kilsan rastiväli. Sekin meni hyvin ja reitinvalinta varmaan aika optimi. Tässä alkoi muiden tossu painamaan eikä takaa enää tullut muita suunnistajia ohi. Arviolta 4 viimeisellä rastilla tein noin puolen minuutin pummin, kun kävin vajaa 100 sivussa olleella väärällä hajonnalla. Näin kyllä oman rastini, mutta luin väärin lähestymisen rastille. Loppu tultiin sitten sen minkä kroppa antoi periksi. Rastipisteet olivat helppoja ja löytyivät ilman ongelmia.

Yhteenvetona kelpo suoritus ja selvästi yläkanttiin suunnistusharjoitteluun peilaten. Loppuaika 1.47.09 ja tappiota kärjelle (vain) 24.57. Pummeja yhteensä noin 3 minuuttia. Keskisyke 166 kertoo suunnistuksen sujuneen hyvin eikä aika ole mennyt seisoskeluun karttaa tutkien. Sijoitus vaihdossa 342. Joukkueemme tulokset.

Viikolle kertyi treeniä 11 tuntia. Ensi viikolla vähän lisää punttia ja vähemmän suunnistusta. Sekä tietysti vähän vetotreenejä.

Viikko 22 suunnitellen tulevaa

Yksi palauttava viikko on nyt takana ja kroppa sekä Polarin v800 mittarikin on jo sitä mieltä, että jotain tulisi pikku hiljaa alkaa tekemään. Viikon aikana on harjoitussuunnitelma tarkentunut melkoisesti ja ennen Pallaksen kisaa olevat viikot ovat harjoitusohjelmassa nyt suunniteltu. Kisojen välissä ei ole kuin 9 viikkoa. Siihen kun laskee yhden palauttavan ja hiukan keventävää ennen tulevaa kisaa niin harjoitusaikaa ei paljoa jää. Eikä kroppa kuitenkaan heti huomisesta ihan tikissä ole, joten katsotaan miten homma lähtee liikkeelle. Vähän sama tilanne kuin viime vuonna Sinisterin ja UTMB:n välillä, jolloin aikaa ei ollut kuin kahdeksan viikkoa.

Suunnitelma olisi tehdä alkuun jokunen viikko punttitreeniä ja palautella voimat jalkoihin Karhunkierroksen jälkeen. Lisäksi pitäisi juoksupuolella nostaa vauhteja ja tehdä joitakin tehotreenejä harjoitusjakson aikana. Määrät pidetään varmaan totuttua pienempinä, mutta tehoja on huomattavasti enemmän.

Uskon, että Pallaksen kisa tulee olemaan selkeästi Karhunkierrosta kovavauhtisempi ja siksi vauhtia pitää löytyä. Matka on 35 kilsaa lyhyempi, joka sekin nopeuttaa kisaa. Polku on Karhunkierrosta leveämpi eikä ehkä niin tekninen. Lisäksi lopussa on kymppi hiekkatietä ja asfalttia, joten sekin nopeuttaa entisestään viimeisiä kilometrejä. Nousumetrejä on järjestäjien mukaan runsaat 3000 metriä. Viime vuonna Markus voitti kisan kovalla ajalla 15.28.

Karhunkierroksen 160 km matkalle starttasi 32 juoksijaa, joista puolet pääsi maaliin. Vielä on siis 16 juoksijaa, joilla on mahdollisuus kiertää kaikki kolme UTTF kisaa maaliin asti. Pallaksen kisaan on vielä aikaa ilmoittautua, mutta Vaarojen Ultra taitaa olla täynnä. Mutta huhuja on ollut, että starttaamalla sekä Karhunkierrokselle että Pallakselle saisi automaattisesti paikan Vaarojen Ultralle.

Karhunkierrokselta on tehty jo pari hienoa videotakin.  Tässä Niiloksen video:


Ja tässä kisajärjestäjien video

Lauantaina käytiin coachin kanssa hölkkäämässä järven ympäri kauniissa auringonpaisteessa. Jalassa molemmilla Hokat, itsellä kyseinen pari ensimmäistä kertaa. Ne pitääkin totuttaa omiin jalkoihin tässä ennen Pallaksen kisaa.

Pihallakin kevät jatkuu runsaana. Nurmikkoa on saanut leikata jo pariin kertaan. Tästä se kesä alkaa.

Viikko 21 ja Karhunkierros 160 km

Tällä viikolla vuorossa oli Ultra Trail Tourin avaava Karhunkierroksen 160 kilsan kisa.

Oma tavoite loppuajasta pohjautui pitkälti viime vuonna Kanadan Kalliovuorilla Sinister7:ssä juostun satamailisen aikaan. Uskoin pystyväni leikkaamaan tunnin tai pari Sinisterin 22.47 loppuajasta. Eli tavoite oli juosta sinne 20-22 tunnin haarukaan. Olihan Karhunkierroksella nousua huomattavasti vähemmän ja kelikin näytti suosivat tällä kertaa.

Olimme Annan ja Miikka-Pekan kanssa sopineet aloittavamme rauhassa ekat tunnit. Coachin kaverina huoltopuolella oli Janne, joka valitettavasti joutui jättämään kisan väliin. Oma tarkoitus oli saada rauhallisella alkuvauhdilla vatsa toimimaan paremmin kuin viime vuoden kisoissa. Paukusta lähdettiin nousemaan ekaan mäkeen. Väkeä oli lähdössä kannustamassa ihan ison maailman tapaan. Fiilis oli hieno.

Anna ja Mikael

Miikka-Pekka, Anna ja Mikael

160 km lähtö perjantaina klo 18 (kuva NikoR)

Ensimmäiselle huoltopisteelle Konttasiin noustiin rauhassa kävellen jokainen ylämäki. Pohjoisrinteet olivat vielä paikoin aika lumisia, mutta tuoreilla jaloilla alaspäin loikkiminen onnistui hyvin. Valtavaaran huipun jälkeen oli hieno harjanne, jota rullailimme alas auringon paisteessa. Porukka oli venynyt jo aika levälleen Siivarin Heikin johdolla. Olin laskenut ekalle huoltopisteelle kestävän noin tunnin ja siihen aikaan me sinne pääsimmekin. Huoltopisteellä täytin juomapullon ja matka jatkui. Matkalla olleet kivikot ja nousut pistivät kyllä miettimään paluumatkaa.

Konttasen nousun jälkeen reitti jatkui yllättävän alamäkivoittoisena. Tai ainakin siltä se tuntui. Matka taittui nopeasti hyvässä seurassa. Jonkin verran väkeä taisi tässä mennä ohi, mutta olimme hyvin aikataulussa. Reittiä oli helppo seurata eikä alussa ollut tunnetta polulta harhautumisesta. Konttasen huoltopisteeltä oli 14 kilsaa Juuman huoltoon. Mukana kannettu litra nestettä riitti juuri sopivasti ja Juumassa piti täyttää molemmat pullot piripintaan ja vielä juoda huollossa vähän ylimääräistä varastoon. Anna muistutti alkumatkasta energian nauttimisesta 40 minuutin välein ja tästä pidimmekin kiinni vaikka ei ne geelit aina niin maistuneetkaan. Suklaapatukka toi taas vähän vaihtelua ruokavalioon.

Juuman tienoilla reitti kierteli hienoja paikkoja ja ensimmäiset riippusillatkin päästiin kulkemaan. Puolimatkassa Jussinkämpälle täytin juomapullon joesta, kun polku kulki sopivasti lähellä vieressä virtaavaa Kitkajokea. Kohta reitti erkani Kitkajoesta kohti Jussinkämppää. Noin viiden tunnin jälkeen pääsimme perille Jussinkämpälle (37 km). Kuulimme paikalle ekana tulleen juoksijan nukkuneen siellä vartin verran, oli kuulemma vatsaongelmia. Jussinkämpällä saimme täytettyä myös vessapaperivaraston.

Ainut ottamani kuva matkan varrelta (Kitkajoelta)

Hieman Jussinkämpän jälkeen jatkoin matkantekoa omaan tahtiin. Olimme juosseet Annan kanssa yhdessä ensimmäiset 5,5 tuntia. Jalat tuntuivat tuoreilta ja edessä oli teknisesti reitin helpoimmat osuudet Oulankajoen varressa. Sain nostettu mukavasti vauhtia ilman sen suurempaa vaivaa. Aloin saamaan muita juoksijoita kiinni.

Olin suunnitellut lampun ottamista esille puolen yön jälkeen. Pimeää ei kuitenkaan tuntunut tulevan oikein missään vaiheessa eikä lampulle ollutkaan käyttöä. Sitten yhdessä kohtaa reitti kulki tiheän kuusikon läpi ja polku oli peittynyt veteen. Reittimerkit puissa katosivat ja oli pakko ottaa lamppu esille. Siinä pyörittiin lyhyen aikaa Mäkelän Tomin ja jonkun kolmannen kanssa. Nopeasti kuitenkin reitti löytyi ja matka jatkui. Oulangassa coachi ja Janne olivat vastassa. Lyhyt tauko, vähän syötävää ja matka jatkui.

Huollon jälkeen käveltiin Kaukolan Tommin kanssa sillan yli ja yritin houkutella häntä mukaan kimppaan. Tommi jatkoi kuitenkin omaa vauhtiaan. Pian tämän jälkeen hän oli eksynyt väärälle reitille. Seuraava tarkastuspiste oli Taivalköngäs 60 kilsan kohdalla. Tässä kohtaa moni juoksija oli erehtynyt reitistä jatkaen aina Ristikalliolle. Ylimääräistä tästä kertyi lähes 20 kilsaa. Juostessani Taivalkönkään nuotiopaikan ohi paikalla oli vain joku retkeilijän näköinen heppu. En sitten "ilmoittautunut" sen enempää vaan jatkoin matkaa. Ajattelin, että kyllä ne gepsistä näkee mun menneen oikeasta paikasta.

Pian sain MP:n kiinni, vaihdettiin muutama sana ja mentiin hetki yhdessä. MP:llä oli kuitenkin vatsan kanssa ongelmia, joten jatkoin taas omaa vauhtia. Matkalla Hautajärven kääntöpaikalle kulki suhteellisen hyvin. Pari kertaa jouduin täyttämään juomapullon pienemmästä purosta, kun en ottanut isompaa säiliötä mukaan. Reitillä oli muutama vähän teknisempi osa ja tässä vaiheessa matka alkoi jo vähän tuntumaan. Sain kiinni Siivarin Heikin, joka sanoi pitävänsä lyhyen lepotauon. Lupasin ilmoittaa tästä järjestäjille Hautajärvelle saapuessani. Vähän myöhemmin juostiin MiikaK:n  kanssa jonkin matkaa yhdessä.

Hautajärvelle tullessa MiikaL ja Markus olivat jo huollossa. Menin sisälle, jossa coachi, Janne ja Asta hoitivat meikäläisen huoltoa. Hyvää palvelua. Vaihdoin kuivat paidat ja yritin syödä jotain pientä. Reppuun vaihdoimme pienemmän lampun ja lisää geelejä vaikka edellisetkin oli melkein syömättä. Lamppu oli pakollinen varuste, mutta en viitsinyt kantaa isoa Lumilightin lamppua akkuineen takaisin Rukalle. Mukaan lähti pieni Ledlenserin H7.

Lähdin paluumatkalle pari minuuttia kärjessä kulkevien Miikan ja Markuksen perään. Sain väliaikatietoja kaikilta Hautajärven suuntaan juoksevilta, mutta ero kärkeen ei tuntunut kaventuvan yhtään. Päinvastoin, ero suureni kaiken aikaa. Missään vaiheessa en saanut näköyhteyttä kärkikaksikkoon. En myöskään uskaltanut nostaa liikaa vauhtia, koska matkaa oli vielä paljon eikä muut olleet takanakaan kovinkaan kaukana.

Jossain vaiheessa vastaan alkoi tulla isomman eksymisen tehneitä kisaajia. Ei voinut kuin kannustaa ja ihmetellä sitä matkan jatkamiseksi tarvittavaa voimaa. Oma jatkaminen olisi ollut varmasti vaakalaudalla 20 kilsan pummin jälkeen.

Oulangan huoltopisteellä paluumatkalla (kuvat NikoR.)

Oulangassa coachi sai syötettyä yhden karjalanpiirakan ja valettua uskoa Nikon avustuksella. En käyttänyt tässä aikaa varusteiden vaihtamiseen, kun ajatuksena oli jatkaa kärjen jahtaamista. Tosin
ero kärkeen oli kasvanut jo melkoisesti. Lopussa voi kuitenkin tapahtua asioita nopeastikin, joten pientä toivoa oli vielä. Oulangan jälkeisillä tasaisilla pätkillä en kuitenkaan enää saanut sellaista vauhtia päälle, jolla ero olisi kaventunut. Melkoisen puurtamisen jälkeen saavuin Jussinkämpälle ja kuulin Markuksen ja Miikan etenevän omia vauhtejaan. Toinen oli vain 7 minuutin päässä. Matka jatkui.

Jonkin matkaa Jussinkämpän jälkeen sain Markuksen kiinni. Markuksella oli myös vatsan kanssa ongelmia ja energiat loppu. Käveltiin hetki yhdessä. Markus kertoi Miikan olevan jo puolisen tuntia edellä. Tässä kohtaa en enää uskonut saavani Miikkaa kiinni. Lähdin kuitenkin jatkamaan omaa vauhtia. Pystyin juoksemaan alamäkiä suhteellisen kivuttomasti vaikka oikean jalan ukkovarpaan kynsi oli ilmeisesti irti. Reidet ja pohkeet olivat hyvässä kunnossa. Ehkä jossain vähän ennen Juumaa tein koko reissun ainoan pummin, kun jatkoin uraa suoraan oikean reitin kääntyessä vasemmalle. Huomasin reittimerkkien uupumisen nopeasti ja ylimääräistä matkaa kertyi alle kilsa. Juumassa coachi oli taas valamassa uskoa.

Tässä vaiheessa takaa oli tullut jo hyvän aikaa 80 ja 53 kilsan kisaajia, joilta riitti kannustusta. Se auttoi viemään eteenpäin. Erityisesti kisajärjestäjä Joken juostessa ohi sain lisää puhtia. Jälkeenpäin selvisi, ettei Jokke ollut mukana edes koko kisassa. Tämä tapahtui vähän sen jälkeen, kun kuulin metron äänen ja yritin maastoutua siltä suojaan. Ilmeisesti pelimerkit alkoivat olla aika loppu tässä vaiheessa.

Viimeinen huoltopiste Konttasessa tuli vastaan 45 minuuttia myöhemmin, kun olin matkalla laskenut. Ilmeisesti matikkapää ei enää toiminut tai vauhdinpito oli naurettavaa. Pääapina Eetukin yritti vakuuttaa nopeuttani tekstareilla, mutta usko alkoi kyllä vähitellen hiipua. Edessä oli vielä reitin hankalin osa Valtavaaran yli. Konttasessa coachi tarjosi vichyä ja kaakaojuomaa. Molemmat upposivat hyvin.

Viimeinen osuus meni huomattavasti paremmin kuin olin odottanut. Koska reidet ja pohkeet toimivat vielä hyvin jaksoin olosuhteisiin nähden melko hyvin nousta jyrkkiä portaita ja mäkiä. Ainoastaan ylämäen jälkeen meni aina muutama hetki ennen kuin sai jalat käskytettyä ottamaan jotain juoksuntapaisia askeleita. Ja alamäet menivät taas suhteellisen hyvin poislukien jyrkimmät osuudet. Keli oli aika raju siinä lopussa, kun välillä tuli rakeita ja välillä vaan vähän rajumpi sadekuuro. Kaikki tietysti kovaan vastatuuleen. En kuitenkaan enää pysähtynyt pukemaan takkia.

Viimeisessä nousussa Eppu tuli vastaan kannustaen. Kehuin reittiä vaikka en sitä siinä kohtaa tarkoittanutkaan. Loppuliuku kisakylään sujui ilman kaatumisia.

Maaliviiva - ei yhtään liian aikaisin (kuva NikoR)

Loppuaika 23.09. jätti kyllä pientä toivomisen varaa. Energioiden kanssa oli pieniä ongelmia vaikkakaan ei niin pahoja kuin viime vuonna. Lisäksi jalat toimi vielä lopussa hyvin. Reitin teknisyyden olin selvästi aliarvioinut. Vaikka helppokulkuista neulaspolkua riitti suurimmalle osalle reittiä niin kyllä sitä juurakkoa ja kivikkoa riitti useita kymmeniä kilometrejä. Ja ne kilometrit onkin sitten todella hitaita vähillä energioilla. Joka tapauksessa hieno reitti, oikeesti. Voittaja Miika Lahtelalta todella vahva juoksu.

Maalissa

Varusteet toimivat hyvin. Ainoastaan jalassa olleet Sealskinzin sukat ei sovi meikäläisen jalkaan näin pitkäksi aikaa. Varpaista ja nilkoista on paikoin nahat hiertyneet pois, sellaista ei aikaisemmin ole ollutkaan. Lyhyemmillä matkoilla ne kyllä ovat toimineet. Reppu painoi 3,8 kiloa lähdössä, siinä mukana litran verran juotavaa. Lumilightin lamppu tehoakulla oli aivan liian järeä näissä karkeloissa. Ja pelkillä 2x500ml pulloilla pärjäsi, kun käytti paikallista purovettä. Jalassa olivat samat Hokan tossut kuin viime vuoden UTMB:llä. Niillä on nyt juostu noin 1250 kilsaa ja en pysty sanomaan vaimennuksen huonontuneen tänä aikana. Kantapäistä on pohjakuviointi kulunut kokonaan pois ja oikean jalan tossusta on jalkaholvin kohdalta päälikangas irronnut pohjasta. Siitä jos metsässä menee oksa sisään niin se tekee pahaa jälkeä jalalle. Muuten ne ovat edelleen hyvässä kunnossa.

Palkintojenjako: vasemmalta voittaja Miika Lahtela ja oikealla kolmantena Markus Juvala

Annalle vielä isot onnittelut loppuun asti jaksamisesta. Matkaa kertyi ilmeisesti noin 180 kilsaa, mutta maaliin asti tultiin. Seuraavaksi on vuorossa Pallaksen kisa heinäkuun lopulla, matkana 125 km.

Coachille ja muille huoltajille isot kiitokset. Sekä tietysti järjestäjille Epulle ja Jokelle etunenässä.

Väliajat karkeesti omasta kellosta (meno / paluu):
8 km Ruka -> Konttainen 1:00 / Konttainen -> Ruka 1:19
14 km Konttainen -> Juuma 2:04 / Juuma -> Konttainen 2:36
15 km Juuma -> Jussinkämppä 2:07 / Jussinkämppä -> Juuma 2:23
16 km Jussinkämppä -> Oulanka 1:54 / Oulanka -> Jussinkämppä 2:11
27 km Oulanka -> Hautajärvi 3:36 / Hautajärvi -> Oulanka 4:02

Tulokset.
Virallinen gepsitallenne.
Samban albumi Karhunkierrokselta.
Trailrunning.fi uutisointi.

Viikko 20 suunnitellen

Taas ollaan viikkoa lähempänä Karhunkierroksen kisaa. Harjoitusmäärät ovat aika minimissä ja aika on mennyt pitkälti muiden asioiden parissa. Viikonloppuna toki aloitettiin tavaroiden pakkaaminen, kun lento onkin sitten torstaina töiden jälkeen. Pihallakin on ehditty istutuksia tehdä sekä viimeiset linnunpöntötkin ovat löytäneet oikeille paikoilleen. Enää on tuo nurmikko, joka näyttää siltä kuin se kaipaisi pikaista lyhentämistä.

Tiistaina näin ensimmäisen pääskysen

Tiistaina juhlittiin Nokian 150-v juhlia

Treenitunteja oli viikolle suunniteltu kahdeksan, joka tuli täyteen suunnitellusti. Mukana oli vielä pari parempaa treenikin, joten kaikkiaan melko hyvä viikko. Maanantaina ja keskiviikkona kävin fillarilla töissä, maanantaina tein kotiin tullessa pienen lisäkierroksen. Alla oli vielä talvipyörä, kun viikolla on ollut sadekuuroja lähes päivittäin eikä kesäpyörää raaski ottaa vielä esille.

Tiistaina juoksin töistä kotiin ja perjantaina juoksin kympin lenkin järven ympäri. Molemmilla lenkeillä tein 4 x 500 m vedot. Tunne oli yllättävän hyvä, tosin näin lyhyellä vedolla ei pitäisi pahalta tuntuakaan. Vauhdikkaammat treenit ovat jääneet tänä keväänä suunniteltua vähemmälle, mutta pitää yrittää korjata asia tuossa kesän aikana Pallakselle valmistautuessa.

Helatorstaina kävimme coachin kanssa Pirttimäessä seuraamassa Bodom Trailin kisaa. Olipa loistava tunnelma ja kisajärjestelyt näyttivät pelaavan hienosti. Pitkänmatkalaisten lähdettyä ja osan tultua maaliinkin oli vuorossa kuuden kilsan kisa, jossa olimme Jussin kanssa mukana kuvaamassa Juhon menoa reitillä. Juholla riitti menohaluja ja välillä oli vaikeuksia pysyä vauhdissa mukana.

Juhon ja Jussin maaliintulo

Coachin ottamia kisakuvia Bodom Traililtä löytyy lisääkin. Video on tulossa myöhemmin.

Lauantaina oli vapaapäivä, jolloin aika meni kaupoilla ja pihalla.

Muutama uusi Tuija

Uusi Japaninvaahtera

Sunnuntaina kävin juoksemassa Nuuksiossa puolitoistatuntisen lenkin. Muuten peruslenkki, mutta pari pidempää ylämäkeä yritin juosta vähän reippaammin. Ilma oli aurinkoinen, mutta melko viileä. Hyvä peruslenkki. Viikolle yhteensä kahdeksan treenituntia, jossa 50 kilsaa juoksua.

Tiistaina sain varmistettua sen, että ainakaan ilmoittautumisesta ei jää kiinni koko Ultra Trailin kiertäminen. Onnistuin nimittäin saamaan ilmoittautumisen sisään Vaarojen ultralle. Se ei ollutkaan ihan itsestään selvyys, sillä jaossa oli pitkille matkoille 84 lähtöpaikkaa, jotka tuli täyteen ensimmäisen kolmen minuutin aikana. Kova on tunku kisaan. Nyt on ilmoittautumiset hoidettu kaikkiin kolmeen osakisaan. Enää ei tarvitse kuin treenata ja suoriutua kisoista.

Kisakamat Karhunkierrokselle alkaa olla pitkälti suunniteltu. Onneksi matkalle saa laittaa pari dropbägiä, joten niihin voi laittaa myös sellaista "en uskonut tarvitsevani" tavaraa. Lumet ovat virallisilla mittauspaikoilla sulaneet jo, mutta pohjoisrinteillä sitä riittää vielä varmasti ensi viikollakin. Toivottavasti ei kuitenkaan ihan hirveästi kuten ei myöskään jäätä.

Hienon viikon kruunaa coachin tekemä hieronta.

Viikko 19 kevennellen

Kolmen edellisen määräviikon jälkeen alkoi tällä viikolla keventelyt kohti tulevaa Karhunkierroksen kisaa. Tarkoitus oli saada kasaan sellaiset 12-14 tuntia, mutta siitä tavoitteesta jäätiin hieman. Viime lauantain Salpaus-rogaining valvomisineen kaikkineen painoi vielä kropassa ja lisäksi viikolle oli kertynyt muutakin ohjelmaa. Näin ollen viikko tuntien saaminen kasaan kariutui jo alkuviikosta.

Edellisviikon sunnuntain lepopäivän jälkeen lähdin maanantaina fillarilla töihin. Jalat tuntuivat vielä vähän raskailta ylämäessä, mutta muuten oli hyvä kulku. Illalla tein lisälenkin siten, että päivälle kertyi pyöräkilsoja himpun alle 50 km.

Tiistaina kävin töissä salilla tehden hyvän core-treenin yhdistäen siihen vielä parin viikon tauon jälkeen hyppysarjoja. Illalla juoksin töistä kotiin. Vauhti oli suht ok. Hyppysarjoissa pidetty tauko teki kuitenkin sen, että seuraavana päivänä pohkeissa ja takareisissä vähän jumitti. Keskiviikkona juoksin illalla kotiin ja torstaina aamulla töihin. Peruslenkit. Sääennuste oli keskiviikkoillalle kaatosadetta, mutta onnistuin olemaan kastumatta koko matkalla. Ilmeisesti sateenpitävä takki suojeli sadepilviltä. Sisäpuolelta se sitten olikin märkä.

Perjantaista tuli kokonaan lepopäivä ja lauantainakaan en ehtinyt kuin vajaan tunnin saunalenkille. Lauantaina olimme coachin kanssa Sydänmessuilla Espoon Kulttuurikeskuksessa kertomassa Cambridge Ohjelmasta ja Suomalaisista ravitsemussuosituksista. Samalla sain mahdollisuuden kokeilla Inbody -mittausta, jollaista en aikaisemmin olekaan kokeillut. Laite mittaa monipuolisesti kehonkoostumusta. Ja ilmeisesti melko luotettavasti. Rasvaprosentti oli kyllä vähän yllätys.

Mittaustulos

Sunnuntaina tein viimeisen pidemmän lenkin ennen Karhunkierroksen kisaa. Tunnin haravoinnin jälkeen lähdin taas Nuuksion poluille. Päivällä oli hieno kevätaurinko ja lämmintäkin riitti. Jopa sen verran lämmintä, että kevään eka kyykäärme oli keskellä polkua ottamassa aurinkoa. Onneksi tulin alamäkeä ja sain tehtyä pitkän loikan käärmeen yli.

Hienoa neulaspolkua

Kevään eka kyy

Viikolle kertyi 88 kilsaa juoksua ja vajaat 11 tuntia treeniä yhteensä. Ensi viikolla kevennellään hieman lisää.

Pari viikkoa sitten tuli tilattua uudet Hokan Stinson ATR tossut netistä. Kyseessä on sama malli, jolla olen aikaisemminkin juossut, mutta hieman uudempi malli. En vielä ole ehtinyt kokeilla niitä, mutta ne ovat varmaan pakattuna mukaan Kuusamoon.

Uudet Hokat

Tässä vielä GR:n esittelyvideo tossuista.