sunnuntai 5. tammikuuta 2020

2019 vuosiraporttia ja väliporinoita

Kausi 2019 on ollut taas aika kaksijakoinen. Alkuvuosi meni määrätietoisesti ja suunnitelmallisesti valmistautuessani toiseen Barkley kisaan. Treenit sujuivat hyvin ja niistä löytyy kattava yhteenveto aikaisemmasta blogi-kirjoituksesta huhtikuulta. Kisa kesti vain 1,5 kierrosta omalta osaltani ja sekin on kuvattu edellisissä kirjoituksissa.

Barkleyn jälkeen oli kolme kuukautta aikaa seuraavaan kisaan, joka olisi Kanadan Kalliovuorilla juostu Sinister 7 satamailinen. Hieman ennen Barkleyn kisaa alkaneet nivuskivut vaikuttivat harjoitteluun, mutta pohjia oli sen verran, että pääsin kisan läpi vaikka jäinkin selvästi tavoitteestani. Sinisterin raportti löytyy myös jo tuolta heinäkuulta.

Sinisterin jälkeen aloin selvittää nivuskipujen syytä. Tai ensin yritin vaan levolla saada asiaa kuntoon, mutta kun se ei auttanut niin alkoi eri lääkäreillä kiertely. Tämä episodi loppui tyräleikkaukseen lokakuun 17. päivänä. Tästä jaksosta on yhteenveto tuolla marraskuun puolella.

Näiden kaikkien tapahtumien puitteissa olen kuitenkin ehtinyt saada kasaan aika tarkkaan 600 treenituntia, joista 435 tuntia meni juoksun merkeissä. Kilsoja tässä ajassa ehti kertyä 3900 kilsaa sekä runsaat 70000 nousumetriä. Vuonna 2018 vastaavat lukemat olivat juoksun osalta 413h / 3500km / +82000m vaikka olin syksyllä 2018 kolme kuukautta juoksematta.

Juoksutunnit kuukausittain
Kuten kuvasta näkyy, toinen vuosipuolisko on ollut varsin vaatimatonta liikkumista juosten. Fillarilla on tullut poljettua vuodessa noin 100 tuntia / 2000 kilometriä. Toinen selvä muutos edelliseen vuoteen on kuntosalitreenien vähyys. Siinä missä aikaisemmin tuli salilla käytyä vähintään kerran viikossa niin toisella vuosipuoliskolla käyntejä oli vain pieni kourallinen. Ei oikein kehtaa edes sanoa.

On tähän vuoteen mahtunut paljon muutakin kuin hölkkäilyjä. Olemme Sarin kanssa julkaisseet vuoden aikana noin 50 uutta jaksoa Polkuporinoita ja siihen päälle vielä Väliporinoita ja Jälkiporinoita. Syksyllä siirryimme tekemään Polkuporinoita RadioPlayn puolelle ja olemmekin saaneet sieltä paljon apuja niin tekniikan kuin sisällönkin kanssa. Tähän vuodenvaihteeseen liittyen teimme viimeisimmän Väliporinan, jossa keskustelimme myös ajanhallinnasta.

Iso kiitos kaikille kuuntelijoille.

RadioPlayn Tipi ja me


Yksi iso ja pitkä aikainen haave toteutui myös tänä vuonna, kun järjestimme Suomessa ensimmäisen Backyard Ultra kisan, Nuuksio Backyard Ultra. Jo edellisen vuoden puolella alkanut suunnittelu huipentui perjantaina syyskuun 13. päivänä, kun kello 18 yhteensä 26 juoksijaa lähti hakemaan himoittua voittoa. Kilpailussa on kuitenkin vain yksi voittaja ja loput joutuvat nojaamaan DNF-kylttiin. Raakaa peliä, jonka todellinen koitos käydään korvien välissä. Yhteenvetoa 2019 tapahtumista löytyy NBU-kotisivujen puolelta.

Väsyneitä mutta onnellisia.

Ja jotta loppuvuosikaan ei olisi pelkkää sohvalla löhöilyä niin järjestimme vielä pienimuotoisen pikkujoulutapahtuman Solvallan urheiluopistolla. Ajatuksena oli, että NBU:stä kiinnostuneet voivat tulla paikalle kokeilemaan vuoden 2020 kisareittiä tai sitten muuten vaan kokeilemaan kisakonseptia tai sitten ihan muuten vaan pitämään hauskaa. Tapahtuma oli niin suosittu, että koska järjestimme tapahtuman pienellä porukalla emme voineet ottaa ihan kaikkia halukkaita mukaan vaan jouduimme myymään "ei oota" viime tinkaan ilmoittautuneille.

Alkaneen vuoden suunnitelmat ovat vielä varmistumatta, mutta selvää on, että Barkley jää tänä vuonna väliin. Sinne en tänä vuonna tullut suoraan valituksi.



Ei kommentteja:

Pasi Koskinen ja syövän jälkeinen ultraelämä

  MUUTTOLINTUJEN AIKAA Matkailuautomme etuosassa on uniikki kuva lunneista symboloimassa minun ja elämäni valon, Kirsi Martikaisen yhteis...