Suunnistukset kymppitonnin kartalla ovat viime vuosina jääneet varsin vähiin, kun käytännössä ainoat suunnistuskerrat ovat olleet Jukola sekä hyvänä vuonna parit kuntorastit ennen Jukolaa. Tänä vuonna sain kasaan kolmet kuntorastit ennen Jukolaa. Tosin yksikään niistä ei suuntautunut jukolamaiseen suppamaastoon. Se olisi vaatinut enemmän vaivaa ja aikaa. Siispä kuntorastit lähiseuduilla saivat riittää.
Edellisen viikon kahden kuntorastin lisäksi ehdin käydä kisaviikolla vielä Oittaalla eMotion-kuntorasteilla. Maasto oli aika hankalaa, kun korkeiden mustikkavarpujen alla oli paikoin melkoista kivikkoa. Eteneminen ei aina ollut kovin vauhdikasta, kun samalla piti olla tarkkana nilkkojen kanssa. Suunnistus oli myös vähän töksähtävää ja pari isompaa pummiakin nähtiin. Tulokset.
Muuten viikko oli aika leppoisa, kun kaikki ajatukset oli viikonlopun Jukola-haasteessa.
Lauantaina sitten saavuimme Hollola-Jukolaan. Parkkipaikalta telttapaikalle vei kävellen 50 minuuttia rinkka selässä. Paita oli aika märkä tässä vaiheessa, kun auringossa lämpöä oli yli 25 astetta. Teltan pystytys onnistui yhden välivuoden jälkeen jouhevasti. Sen jälkeen kävimme ilmoittamassa juoksujärjestyksen sekä hakemassa kisamateriaalin. Matkalla oli taas normaaliin tapaan paljon tuttuja, joten se kesti oman aikansa. Sen jälkeen vielä pakolliset alekorien penkomiset paikalla olleissa urheilukaupoissa, joista jotain sekalaista jäi jopa mukaan. Tämän jälkeen takaisin teltalle lepäilemään, tankkamaan ja suunnittelelmaan kisataktiikkaa. Kohta Raivojuoksijakin saapui paikalle ja samalla koko joukkue oli kasassa.
Taktiikka kisaan oli yksinkertaisen kaunis. Juostaan osuudet läpi rauhassa ilman pummeja. Perussuorituksella ei pitäisi olla vaikeuksia ehtiä saamaan kuudes osuus metsään ennen viestinomaisen vaihdon sulkemista klo 8.40. Mutta kun kyse on suunnistuksesta ei taktiikka aina toimi kuin perusjuoksukisoissa. Homma tyssäisi, jos yhteislähdössä olisi yhden sijasta useampi kartta. Silloin tuloksena olisi DNF. Molemmat päätimme ottaa juomareput selkään jo heti alussa, jotta nestehukka ja energiat eivät tulisi olemaan ongelma aamun tunteina.
Kisa lähti liikkeelle klo 23, auringonlaskun aikaan. Jari aloitti ensimmäisen osuuden porukan perältä numerolla 1563. Alussahan niitä selkiä pitää napsia, jos sijoitusta meinaa nostaa. Kakkosrastilla Jari olikin sitten jo ohittanut runsaat 700 joukkuetta. Siitä eteenpäin varmaa etenemistä ilman ongelmia ja vaihtoon ajassa 1.40. Saimme heti ekalla osuudella mukavasti puskuria aikatauluun.
Toisella osuudella lähdin rauhassa liikkeelle. Kuten arvasin ekalle rastille oli matkaa melkoisesti rastin ollessa ihan kartan toisessa laidassa. Tyypillisesti reitti ekalle rastille kulki viivaa pitkin. Matkalla oli isompia maastokohteita, joita seuratessa suunnistus pysyi hyvin hanskassa. Vähän ennen rastia missasin yhden poikittaisen polun, jonka takia juoksin polkua hieman liian pitkään. Muut juokkueet painelivat polulta metsään, mutta meikäläinen yritti vielä puskea eteenpäin. Kohta iski pieni paniikki ja oli pakko itsekin hypätä metsän puolelle vaikka omasta sijainnista ei ollut tietoakaan. Pienen hortoilun ja kyselyjen jälkeen oma rasti löytyi, mutta ylimääräistä aikaa kului 7 minuuttia. Tästä eteenpäin suunnistus onnistui hyvin. Parilla rastilla tuli pieni ylimääräinen kierros, mutta ei mitään ykkösen kaltaista pummia.
Kolmannella osuudella Jani teki kellontarkkaa työtä ja keräsi rastit yksi toisensa jälkeen maailmanmestarin ottein. Sijoitus pysyi samoilla lukemilla ja vaihdossa olimme taas saaneet tehtyä pientä lisäeroa aikatauluun. Neljännellä osuudella Amerikanvahvistus Stanley Park teki selvää jälkeä Hollolan metsissä eikä pummeja tullut yhtään. Myös tossu oli syönnillä ja sijoitus parani parilla sadalla pykälällä.
Viides osuus oli kisan kannalta kulminaatiopiste, koska se tuli olla suoritettuna ennen viestinomaisen vaihdon sulkemista klo 8.40. Meidän kannalta tilanne näytti hyvältä, kun marginaalia tässä vaiheessa oli lähes kolme tuntia. Viidennen osuuden pituus oli 8,7 kilsaa, joten se pitäisi kyllä tuossa ajassa mennä helposti. Ja niinhän se menikin. Jere suunnisti osuuden takuuvarmasti ilman ongelmia ja varmisti viestin onnistumisen ja kisan jatkumisen kahdelle viimeiselle osuudelle. Jere tuli vaihtoon aamulla 7.23, joten mitään kiirettä ei ollut. Marginaalia oli runsas tunti. Lyhyen huollon jälkeen Janne lähti nautiskelemaan kuudennesta osuudesta auringon jo paistaessa lämpimästi. Tässä vaiheessa homma alkoi olla paketissa. Jannen varmuus oli sitä luokkaa, että mitään suurempaa huolta ei enää ollut. Nyt tarkoituksena oli vain omien rastien kerääminen varmasti talteen.
Viimeisen osuuden yhteislähtö oli klo 9 aamulla. Porukkaa oli vielä mukavasti paikalla. Magnus oli odottanut tätä hetkeä koko yön ja nyt se oli käsillä. Lähdössä juoksu ei ollut ihan kevyttä, jonka takia tällä osuudella pitikin panostaa rastien sujuvaan löytymiseen. Ennen K-pistettä porukkaa meni ohi oikealta ja vasemmalta. Ykköselle tulikin valittua vasemmalta tievaihtoehto, kun alussa ollut aukko oli turvoksissa muusta porukasta. Siellä ei pääsisi muuta kuin kävelemään. Kierto vasemman kautta olikin hyvä valinta ja matka alkoi joutuisasti. Ensimmäinen runsas tunti meni hyvin, mutta sitten piti ottaa repusta yksi geeli energioiden ollessa vähän vähissä. Siihen vielä lisää juomaa ja homma alkoi taas maistumaan. Maisemat alkoivat olla jonkin verran tuttuja ja sekin auttoi parempien reitinvalintojen kanssa. Tokavika rastille tuli isompi pummi, kun luotin olevani oikeassa letkassa ja juoksin vain maalia odotellen. No, eihän se oma rasti sieltä tullut ja yhdessä isomman porukan kanssa etsittiin omaa rastia parin ylimääräisen minuutin ajan. Lopulta rasti löytyi ja reitti siitä viimeisen rastin kautta maaliin.
Tässä välissä Janne oli tullut omalta osuudeltaan ja hyväksytty tulos oli tosiasia. Loppuaika 13.03.59. Tulokset Mitähän sitä seuraavaksi keksitään.
Jukolan jälkeinen viikko on ollut aika perinteinen. Alkuviikosta palauttelua ja loppuviikosta vähän enemmän poluilla juoksua. Ehdin viikon aikana neljästi poluille, jonka aikana sain runsaat 100 kilsaa kasaan. Kroppa ei ole vielä palautunut Jukolasta, varsinkaan polvet. Jukolan kivikkoinen maasto oli kyllä kova ainakin omille polvilleni. Eikä se helpoa ollut Kalevan Rastin Philippe Adamskillekaan. Mies juoksi neljännen osuuden viimeiset kuusi kilometriä murtuneella polvilumpiolla kaaduttuaan kivikossa. Siitä huolimatta hän jäi kärjelle vain runsaat 10 minuuttia.
Ensi viikolla on ohjelmassa Aulanko Trail kisa lauantaina, Buff Trailin osakisa, jossa jaossa olisi taas Buff-pisteitä. Lähtölista näyttää sen verran laadukkaalta, ette ilmeisesti pisteitä ei ole montaa kotiin tuomisina. Mutta katsotaan nyt ensi miten kisa menee.
Alla muutama kuva Nuuksiosta Juhannuksena.
Coutsi on taas istunut videoeditorin kanssa ja valmista on syntynyt. Toukokuun treenileiri Tenneseessä olisi valmis katseltavaksi.
Edellisen viikon kahden kuntorastin lisäksi ehdin käydä kisaviikolla vielä Oittaalla eMotion-kuntorasteilla. Maasto oli aika hankalaa, kun korkeiden mustikkavarpujen alla oli paikoin melkoista kivikkoa. Eteneminen ei aina ollut kovin vauhdikasta, kun samalla piti olla tarkkana nilkkojen kanssa. Suunnistus oli myös vähän töksähtävää ja pari isompaa pummiakin nähtiin. Tulokset.
 |
| Kuntorastit gepsijäljellä |
Muuten viikko oli aika leppoisa, kun kaikki ajatukset oli viikonlopun Jukola-haasteessa.
Lauantaina sitten saavuimme Hollola-Jukolaan. Parkkipaikalta telttapaikalle vei kävellen 50 minuuttia rinkka selässä. Paita oli aika märkä tässä vaiheessa, kun auringossa lämpöä oli yli 25 astetta. Teltan pystytys onnistui yhden välivuoden jälkeen jouhevasti. Sen jälkeen kävimme ilmoittamassa juoksujärjestyksen sekä hakemassa kisamateriaalin. Matkalla oli taas normaaliin tapaan paljon tuttuja, joten se kesti oman aikansa. Sen jälkeen vielä pakolliset alekorien penkomiset paikalla olleissa urheilukaupoissa, joista jotain sekalaista jäi jopa mukaan. Tämän jälkeen takaisin teltalle lepäilemään, tankkamaan ja suunnittelelmaan kisataktiikkaa. Kohta Raivojuoksijakin saapui paikalle ja samalla koko joukkue oli kasassa.
Taktiikka kisaan oli yksinkertaisen kaunis. Juostaan osuudet läpi rauhassa ilman pummeja. Perussuorituksella ei pitäisi olla vaikeuksia ehtiä saamaan kuudes osuus metsään ennen viestinomaisen vaihdon sulkemista klo 8.40. Mutta kun kyse on suunnistuksesta ei taktiikka aina toimi kuin perusjuoksukisoissa. Homma tyssäisi, jos yhteislähdössä olisi yhden sijasta useampi kartta. Silloin tuloksena olisi DNF. Molemmat päätimme ottaa juomareput selkään jo heti alussa, jotta nestehukka ja energiat eivät tulisi olemaan ongelma aamun tunteina.
 |
| Perinteinen joukkuekuva |
Kisa lähti liikkeelle klo 23, auringonlaskun aikaan. Jari aloitti ensimmäisen osuuden porukan perältä numerolla 1563. Alussahan niitä selkiä pitää napsia, jos sijoitusta meinaa nostaa. Kakkosrastilla Jari olikin sitten jo ohittanut runsaat 700 joukkuetta. Siitä eteenpäin varmaa etenemistä ilman ongelmia ja vaihtoon ajassa 1.40. Saimme heti ekalla osuudella mukavasti puskuria aikatauluun.
Toisella osuudella lähdin rauhassa liikkeelle. Kuten arvasin ekalle rastille oli matkaa melkoisesti rastin ollessa ihan kartan toisessa laidassa. Tyypillisesti reitti ekalle rastille kulki viivaa pitkin. Matkalla oli isompia maastokohteita, joita seuratessa suunnistus pysyi hyvin hanskassa. Vähän ennen rastia missasin yhden poikittaisen polun, jonka takia juoksin polkua hieman liian pitkään. Muut juokkueet painelivat polulta metsään, mutta meikäläinen yritti vielä puskea eteenpäin. Kohta iski pieni paniikki ja oli pakko itsekin hypätä metsän puolelle vaikka omasta sijainnista ei ollut tietoakaan. Pienen hortoilun ja kyselyjen jälkeen oma rasti löytyi, mutta ylimääräistä aikaa kului 7 minuuttia. Tästä eteenpäin suunnistus onnistui hyvin. Parilla rastilla tuli pieni ylimääräinen kierros, mutta ei mitään ykkösen kaltaista pummia.
Kolmannella osuudella Jani teki kellontarkkaa työtä ja keräsi rastit yksi toisensa jälkeen maailmanmestarin ottein. Sijoitus pysyi samoilla lukemilla ja vaihdossa olimme taas saaneet tehtyä pientä lisäeroa aikatauluun. Neljännellä osuudella Amerikanvahvistus Stanley Park teki selvää jälkeä Hollolan metsissä eikä pummeja tullut yhtään. Myös tossu oli syönnillä ja sijoitus parani parilla sadalla pykälällä.
Viides osuus oli kisan kannalta kulminaatiopiste, koska se tuli olla suoritettuna ennen viestinomaisen vaihdon sulkemista klo 8.40. Meidän kannalta tilanne näytti hyvältä, kun marginaalia tässä vaiheessa oli lähes kolme tuntia. Viidennen osuuden pituus oli 8,7 kilsaa, joten se pitäisi kyllä tuossa ajassa mennä helposti. Ja niinhän se menikin. Jere suunnisti osuuden takuuvarmasti ilman ongelmia ja varmisti viestin onnistumisen ja kisan jatkumisen kahdelle viimeiselle osuudelle. Jere tuli vaihtoon aamulla 7.23, joten mitään kiirettä ei ollut. Marginaalia oli runsas tunti. Lyhyen huollon jälkeen Janne lähti nautiskelemaan kuudennesta osuudesta auringon jo paistaessa lämpimästi. Tässä vaiheessa homma alkoi olla paketissa. Jannen varmuus oli sitä luokkaa, että mitään suurempaa huolta ei enää ollut. Nyt tarkoituksena oli vain omien rastien kerääminen varmasti talteen.
Viimeisen osuuden yhteislähtö oli klo 9 aamulla. Porukkaa oli vielä mukavasti paikalla. Magnus oli odottanut tätä hetkeä koko yön ja nyt se oli käsillä. Lähdössä juoksu ei ollut ihan kevyttä, jonka takia tällä osuudella pitikin panostaa rastien sujuvaan löytymiseen. Ennen K-pistettä porukkaa meni ohi oikealta ja vasemmalta. Ykköselle tulikin valittua vasemmalta tievaihtoehto, kun alussa ollut aukko oli turvoksissa muusta porukasta. Siellä ei pääsisi muuta kuin kävelemään. Kierto vasemman kautta olikin hyvä valinta ja matka alkoi joutuisasti. Ensimmäinen runsas tunti meni hyvin, mutta sitten piti ottaa repusta yksi geeli energioiden ollessa vähän vähissä. Siihen vielä lisää juomaa ja homma alkoi taas maistumaan. Maisemat alkoivat olla jonkin verran tuttuja ja sekin auttoi parempien reitinvalintojen kanssa. Tokavika rastille tuli isompi pummi, kun luotin olevani oikeassa letkassa ja juoksin vain maalia odotellen. No, eihän se oma rasti sieltä tullut ja yhdessä isomman porukan kanssa etsittiin omaa rastia parin ylimääräisen minuutin ajan. Lopulta rasti löytyi ja reitti siitä viimeisen rastin kautta maaliin.
Tässä välissä Janne oli tullut omalta osuudeltaan ja hyväksytty tulos oli tosiasia. Loppuaika 13.03.59. Tulokset Mitähän sitä seuraavaksi keksitään.
Jukolan jälkeinen viikko on ollut aika perinteinen. Alkuviikosta palauttelua ja loppuviikosta vähän enemmän poluilla juoksua. Ehdin viikon aikana neljästi poluille, jonka aikana sain runsaat 100 kilsaa kasaan. Kroppa ei ole vielä palautunut Jukolasta, varsinkaan polvet. Jukolan kivikkoinen maasto oli kyllä kova ainakin omille polvilleni. Eikä se helpoa ollut Kalevan Rastin Philippe Adamskillekaan. Mies juoksi neljännen osuuden viimeiset kuusi kilometriä murtuneella polvilumpiolla kaaduttuaan kivikossa. Siitä huolimatta hän jäi kärjelle vain runsaat 10 minuuttia.
Ensi viikolla on ohjelmassa Aulanko Trail kisa lauantaina, Buff Trailin osakisa, jossa jaossa olisi taas Buff-pisteitä. Lähtölista näyttää sen verran laadukkaalta, ette ilmeisesti pisteitä ei ole montaa kotiin tuomisina. Mutta katsotaan nyt ensi miten kisa menee.
Alla muutama kuva Nuuksiosta Juhannuksena.
Coutsi on taas istunut videoeditorin kanssa ja valmista on syntynyt. Toukokuun treenileiri Tenneseessä olisi valmis katseltavaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti