sunnuntai 4. helmikuuta 2018

Viikko 5 ja kolmas talvi

Tällä viikolla on saatu taas uusi satsi lunta Nuuksioon. Tämä taitaa olla jo kolmas kerta, kun lunta tulee vähän enemmän kerrallaan. Pari edellistä lumikerrosta ovat ehtineet sulaa pois lämpimämmän jakson aikana. Saa nähdä miten tämänkertaisen lumen käy. Torstaina sitä tuli joko tapauksessa melkoisesti, jonka voi todeta tuolta virallisesta mittauksestakin. Sen mukaan lunta oli parhaimmillaan yli 35 cm. Perjantaina lämpötila käväisi lyhyen aikaa plussalla, joka verotti hieman lumen määrää.

Lumensyvyys Nuuksiossa

Flunssa on vaivannut vielä alkuviikosta. Tai ainakin sen verran, että lenkit ovat pysyneet lyhyinä koko viikon. Ei mikään fantastinen viikko, mutta onneksi flunssa tuntuu nyt jääneen taakse. Maanantaina pysyttelin edelleen sisällä ja osallistuin ainoastaan jooga-tunnille. Eipä tuo liikkuvuus kummoinen muutenkaan ole, mutta pari viikkoa sohvalla tekee kyllä ihmeitä tässäkin suhteessa. Enkä nyt tarkoita parempaan suuntaan. Tiistaina hölkkäsin matolla runsaan puoli tuntia. Sykkeet oli vielä aika kovat vaikka vauhti oli maltillinen.

Keskiviikkona uskaltauduin jo ulos ja kävinkin kiertämässä järven. Tiellä hölkkääminen tuntui ihan hyvälle ja vajaan tunnin ulkoilu teki hyvää. Torstaina satoi lunta noin 25 cm ja metsä ja polut olivat hyvässä juoksukunnossa. Nuuksiossa ei paljoa muita näkynytkän, mutta puuterilumessa ei ollut erityisen raskasta juosta, joten uran avaaminen ei haitannut. Runsaat 1,5 tuntia meni mukavasti ulkoilusta nauttien.

Ennen lenkkiä kolahommia

"Hyvä on juoksijan juosta kun on umpihankea". Vanha pitkänmatkalaisten sananlasku



Metsäkoneet olivat tehneet selvää jälkeä kotipolusta

Ja hauskaakin oli
Perjantaina kurkku tuntui aamulla taas vähän karhealta. Siitä syystä sekä vähän työkiireidenkin takia jätin lenkin väliin ajatuksena varmistaa pari hyvää lenkkiä viikonlopulle.

Lauantaille oli taas vähän turhan paljon ohjelmaa kasattuna. Ehdin kuitenkin juosta aamulla runsaan tunnin lenkin. Lämpötila oli käväissyt plussan puolella perjantaina, jonka jälkeen oli palattu taas pakkaselle. Hanki ei kuitenkaan enää ollut ihan puuteria vaan pinnassa oli ohut jäätynyt kerros. Se teki juoksemisesta taas aavistuksen raskaampaa. Iltapäivällä kävin Haltian luontokeskuksessa, jossa järjestettiin luontopäivä erilaisine tapahtumineen.

Sunnuntaina kävin Asmon kanssa kiertämässä polkuja runsaan 1,5 tunnin ajan. Asmolla oli kulku herkässä ja vauhti olikin sen mukaista. Polut olivat vaihtelevassa kunnossa. Merkatut polut olivat kovaksi tampattu, kun taas merkkaamattomat ja syrjäisemmät polut olivat sitä parasta umpihankea. Romvuoren polku mentiin raskaassa umpihangessa hitaasti edeten. Silti sykkeet paukkuivat haarukan ylälaidassa. Sen verran piti kiirettä, ettei kuviakaan ehditty ottaa. Keli oli aurinkoinen ja lähtiessä noin 12 astetta pakkasta.

Viikolle kertyi 55 km juoksua. Ensi viikolla on tarkoitus kerätä vielä kohtuullinen määrä tunteja.

Perttilän Petri kävi Ateenassa juoksemassa 6d-kisan tässä viikolla. Tuloksena oli tasaluku 700 km. Toiveissa olisi vielä joskus itsekin osallistua tälle matkalle.


Ei kommentteja:

Viikko 49 ja Barkley kutsuu

Noniin. Niinhän siinä kävi kuten vähän uumoiltiin. Barkley Marathons on ollut mielessä jo jonkin aikaa ja eihän se ole jättänyt rauhaan ede...