Kaksi viikkoa on kulunut Sepon juoksusta. Kylläpä aika kuluu nopeasti. Varsinkin nyt toukokuussa, kun kevät tekee tuloaan ja kaikki luonnon kasvit puhkeavat kukkaan. Siitä ei ole kuin kuukausi, kun viimeiset lumet sulivat pihaltamme ja nyt puissa on jo isot lehdet, nurmikko on jo kertaalleen leikattu ja omenapuut ja kirsikkapuut kukkivat. Kevät on vuoden hienointa aikaa.
Sepon juoksun jälkeisellä viikolla otin aika rauhassa vaikka eihän tuolla Lohjallakaan kahta tuntia enempää tullut juostua. Töissä kävin kahdesti fillarilla. Helatorstaina käytiin coachin kanssa kiertämässä Siikajärven ympärijuoksun reitti. Metsässä oli paljon kaatuneita puita ja välillä joutui polulta poikkeamaan pidemmänkin matkan kiertääksen puut. Ilma oli vähän sateinen. Perjantaina ja lauantaina kävin kiertämässä Nuuksiossa runsaan 1,5 tuntia rauhallisella tahdilla. Meno tuntui hyvälle ja ilmakin alkoi lämmetä viikonloppua kohden. Sunnuntaina ei tullut varsinaista harjoitusta, mutta kolmisen tuntia hyötyliikuntaa, kun kävin sahan kanssa siivoamassa metsäpolkuja talven aikana kaatuneista puista. Kaikki puita ei tietenkään saanut pois, kun ne olivat sen verran isoja. Mutta sekin helpottaa puiden ylitystä, kun puiden rungosta saa oksat sahattua pois. Nyt ainakin se metsäpätkä on paljon paremmassa kunnossa. Vielä on yksi toinen reitti, mikä pitää käydä siivoamassa tässä alkukesän aikana. Lisäksi viikolle kertyi kaksi lepopäivää. Harjoituksia ei tullut yhteensä kuin runsaat kuusi tuntia, jossa kaksi juoksulenkkiä, yht. 32 kilsaa.
Tämä viikko alkoi jo sitten erilaisella tahdilla. Iltarastikausi lähti käyntiin maanantaina, kun Solvallassa oli tarjolla 12 kilsan rata. Edellinen varsinainen suunnistuskerta oli viime vuoden Jukolassa, joten aika vähäiselle nämä suunnistukset ovat jääneet viime aikoina. Keli oli erittäin lämmin. Suunnistus takkusi jo heti alussa, kun pientä koukkua tuli tehtyä lähes jokaisella rastilla. Radan toisella puolikkaalla alkoi askelkin painaa jo sen verran, että karttaa ei jaksanut kovinkaan tarkkaan lukea. Puuttuvat kovat lenkit alkoivat tässä vaiheessa näkyä. Tai ehkä ihan kaikenlaisten lenkkien puute alkoi näkyä. Ensimmäistä kertaa käytössä olleet kartanlukulasit toimivat alussa hyvin, mutta sitten hikeä alkoi kerääntyä silmiin ja laseihin sen verran, ettei niitäkään enää voinut käyttää. Hikinauhalle olisi ollut käyttöä, mutta se oli unohtunut kotiin. Myös suunnistuskenkien kanssa oli harmia loppumatkasta, kun pehmeisiin tossuihin tottuneet jalat hiertyivät paikoin rikki koppuraisten ja vanhojen kenkien käsittelyssä. Aikaa reitillä kului hulppeat 2.23. Joka tapauksessa oli kivaa pitkästä aikaa päästä metsään juoksemaan. Harjoituksen jälkeen poljin vielä kotiin fillarilla. Meinasi Solvallantien mäet olla siinä vaiheessa liikaa.
Tiistaina ja torstaina kuljin fillarilla töihin, kun taas keskiviikkona juoksin töiden jälkeen kotiin ja perjantaina juoksin aamulla töihin. Molemmat juoksulenkit kulkivat paremmin kuin edellisellä viikolla vaikka vasen etureisi tuntui edelleen vähän kipeältä. Ihan niin kuin se on tuntunut jokaisella lenkillä Japanin jälkeen. Lauantaina pidin lepopäivän, kun ohjelmassa oli puutarhalla käynti. Erilaisten yrttien lisäksi ostimme punalehtisen Japaninvaahteran sekä Rusokirsikan. Molemmille löytyi paikka yläpihalta uuden sisääntulon varrelta. Tänään sunnuntaina kävin Kattilassa kääntymässä. Olipa mahtava ilma, kun eilinen kova tuuli oli lähes laantunut ja aurinko paistoi lämpimästi. Keli oli sen verran lämmin, että tunnin juoksemisen jälkeen oli pakko ottaa paitakin pois päältä. Lenkin jälkeen coachi käsitteli vielä selän ja jalat. Tänään ei vasen reisi enää tuntunut vaivaavan. Sen sijaan pohkeet olivat jostain syystä jäykät.
Tälle viikolle kertyi harjoituksia yhteensä vajaat 12 tuntia, jossa 5h juoksua, 4h fillaria ja loput suunnistusta. Jotain pientä kuntopiiriäkin on tullut tehtyä, mutta ei mitään kovin vakavaa. Tulevalla viikolla on tarkoitus käydä kerran tai kaksi suunnistamassa. Jukolaan on aikaa alle kolme viikkoa.
Sepon juoksun jälkeisellä viikolla otin aika rauhassa vaikka eihän tuolla Lohjallakaan kahta tuntia enempää tullut juostua. Töissä kävin kahdesti fillarilla. Helatorstaina käytiin coachin kanssa kiertämässä Siikajärven ympärijuoksun reitti. Metsässä oli paljon kaatuneita puita ja välillä joutui polulta poikkeamaan pidemmänkin matkan kiertääksen puut. Ilma oli vähän sateinen. Perjantaina ja lauantaina kävin kiertämässä Nuuksiossa runsaan 1,5 tuntia rauhallisella tahdilla. Meno tuntui hyvälle ja ilmakin alkoi lämmetä viikonloppua kohden. Sunnuntaina ei tullut varsinaista harjoitusta, mutta kolmisen tuntia hyötyliikuntaa, kun kävin sahan kanssa siivoamassa metsäpolkuja talven aikana kaatuneista puista. Kaikki puita ei tietenkään saanut pois, kun ne olivat sen verran isoja. Mutta sekin helpottaa puiden ylitystä, kun puiden rungosta saa oksat sahattua pois. Nyt ainakin se metsäpätkä on paljon paremmassa kunnossa. Vielä on yksi toinen reitti, mikä pitää käydä siivoamassa tässä alkukesän aikana. Lisäksi viikolle kertyi kaksi lepopäivää. Harjoituksia ei tullut yhteensä kuin runsaat kuusi tuntia, jossa kaksi juoksulenkkiä, yht. 32 kilsaa.
Tämä viikko alkoi jo sitten erilaisella tahdilla. Iltarastikausi lähti käyntiin maanantaina, kun Solvallassa oli tarjolla 12 kilsan rata. Edellinen varsinainen suunnistuskerta oli viime vuoden Jukolassa, joten aika vähäiselle nämä suunnistukset ovat jääneet viime aikoina. Keli oli erittäin lämmin. Suunnistus takkusi jo heti alussa, kun pientä koukkua tuli tehtyä lähes jokaisella rastilla. Radan toisella puolikkaalla alkoi askelkin painaa jo sen verran, että karttaa ei jaksanut kovinkaan tarkkaan lukea. Puuttuvat kovat lenkit alkoivat tässä vaiheessa näkyä. Tai ehkä ihan kaikenlaisten lenkkien puute alkoi näkyä. Ensimmäistä kertaa käytössä olleet kartanlukulasit toimivat alussa hyvin, mutta sitten hikeä alkoi kerääntyä silmiin ja laseihin sen verran, ettei niitäkään enää voinut käyttää. Hikinauhalle olisi ollut käyttöä, mutta se oli unohtunut kotiin. Myös suunnistuskenkien kanssa oli harmia loppumatkasta, kun pehmeisiin tossuihin tottuneet jalat hiertyivät paikoin rikki koppuraisten ja vanhojen kenkien käsittelyssä. Aikaa reitillä kului hulppeat 2.23. Joka tapauksessa oli kivaa pitkästä aikaa päästä metsään juoksemaan. Harjoituksen jälkeen poljin vielä kotiin fillarilla. Meinasi Solvallantien mäet olla siinä vaiheessa liikaa.
Tiistaina ja torstaina kuljin fillarilla töihin, kun taas keskiviikkona juoksin töiden jälkeen kotiin ja perjantaina juoksin aamulla töihin. Molemmat juoksulenkit kulkivat paremmin kuin edellisellä viikolla vaikka vasen etureisi tuntui edelleen vähän kipeältä. Ihan niin kuin se on tuntunut jokaisella lenkillä Japanin jälkeen. Lauantaina pidin lepopäivän, kun ohjelmassa oli puutarhalla käynti. Erilaisten yrttien lisäksi ostimme punalehtisen Japaninvaahteran sekä Rusokirsikan. Molemmille löytyi paikka yläpihalta uuden sisääntulon varrelta. Tänään sunnuntaina kävin Kattilassa kääntymässä. Olipa mahtava ilma, kun eilinen kova tuuli oli lähes laantunut ja aurinko paistoi lämpimästi. Keli oli sen verran lämmin, että tunnin juoksemisen jälkeen oli pakko ottaa paitakin pois päältä. Lenkin jälkeen coachi käsitteli vielä selän ja jalat. Tänään ei vasen reisi enää tuntunut vaivaavan. Sen sijaan pohkeet olivat jostain syystä jäykät.
 |
| Rusokirsikka |
Tälle viikolle kertyi harjoituksia yhteensä vajaat 12 tuntia, jossa 5h juoksua, 4h fillaria ja loput suunnistusta. Jotain pientä kuntopiiriäkin on tullut tehtyä, mutta ei mitään kovin vakavaa. Tulevalla viikolla on tarkoitus käydä kerran tai kaksi suunnistamassa. Jukolaan on aikaa alle kolme viikkoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti