sunnuntai 13. maaliskuuta 2011

Viikko 10

Jaaha, onpahan ollut viikonloppu. Perjantaina alkaneet uutiset Japanin maanjäristyksestä ja siitä seuranneesta tsunamista ovat hallinneet ajatuksia koko viikonlopun. Tiedotusvälineet ovat olleet täynnä uutiskuvaa katastrofialueilta ja tapahtumat ovat näyttäneet todella järkyttäville. Onneksi saimme jo perjantaina iltaan mennessä tietoa ystäviltämme Japanista, että kaikki oli heillä ainakin kunnossa. Kaikki eivät ole valitettavasti yhtä onnekkaita.

Sakura-michin osalta tilanne on vielä epäselvä ja on ehkä liian aikaisin sanoa miten kisojen käy. Joka tapauksessa tapahtumat heittävät oman varjonsa kisojen ylle vaikka ne lopulta päätettäisiin järjestää. Itse uskon tällä hetkellä, että kisoja ei tulla järjestämään. Tieto tästä saadaan varmaan tulevalla viikolla.

Harjoitusten osalta viikko on ollut hieman edellistä parempi. Lenkkiä on tullut tehtyä vielä viikonloppunakin vaikka tilanne Japanissa on mikä on. Alkuviikosta pyörätiet ovat olleet todella liukkaat edellisen viikonlopun suojakelien jälkeen. Maanantaina ja tiistaina juoksin aamulla tunnin lenkit matolla. Maanantaina iltapäivällä juoksin kotiin töiden jälkeen pienen mutkan kautta saaden taas sen kaksi tuntia täytään. Tiistaina juoksin töistä kotiin ja jatkoin lenkkiä vielä matolla vajaan puolentoistatunnin ajan. Keskiviikkona oli pakko päästä ulos juoksemaan. Juoksin sekä töihin aamulla että kotiin taas mutkan kautta, mutta tämä taisikin vähän sitten kostautua, kun vasemman jalan pohje/akilles kipeytyi melkoisesti luikkaudesta johtuen. Vielä torstaina nilkutin aamulla luikkailla pyöräteillä töihin, mutta kotiin oli pakko tulla bussilla ja juosta toinen lenkki matolla. Se jäi kuitenkin vajaan puolentoista tunnin mittaiseksi, kun tuo pohje oli sen verran kipeä.

Perjantaina oli pakko jättää aamulenkki matolla väliin edelleen pohkeen takia ja iltalenkkikin jäi vain  20 km mittaiseksi. Edes venyttelyt eivät auttaneet. Toisaalta en halunnut rasittaa jalkaa ihan liikaakaan, kun lauantaina oli tiedossa pitkä lenkki arenalla.

Lauantaina lähdin arenalle ajatuksena tehdä kuuden tunnin treeni. Olin jo hieman asennoitunut, ettei ihan niin pitkää treeniä kipeällä jalalla saa tehtyä, mutta lähdin nyt kuitenkin kokeilemaan. Arenalla oli taas vakioporukka koossa, kun hallin vakio asukkaat...asiakkaat kiersivät jo rataa. Huhujen mukaan Akulle muuten tulee hesari suoraan hallille, kun hän sen verran usein siellä on. Siinä sitten juostiin ja turistiin ja jalka tuntui ensimmäisen tunnin melko hyvälle. Vauhtia oli pakko pudottaa ja nyt kello näytti vajaan kuuden minuutin kilometrejä. Kahden tunnin jälkeen pohje oli jo melkoisen kipeä, ihan niin kuin eilenkin. Jatkoin kuitenkin matkaa ja pikku hiljaa jalka alkoi tuntua paremmalta ja paremmalta. Neljän tunnin kohdalla kipua ei enää juurikaan tuntunut. Oliskohan se sitten puutunut kokonaan tai jotain. Joka tapauksessa juoksu oli jo lähes normaalia vaikkakaan vauhteja en vielä halunnut nostaa. Juoksin sitten viisi tuntia yhteensä ja päälle vielä kuntopiiri. Olin erittäin tyytyväinen jalan kestämiseen, kun vielä edellisenä iltana kipukohta oli ihan kosketusarka.

Sunnuntaina en enää lähtenyt arenalle vaan juoksin kotona matolla 30 km lenkin jalan ollessa jo lähes normaali. Matkaseurana oli vanhempaa Rasmusta sekä Rammstein. Nam.

Viikon saldoksi tuli 11 juoksulenkkiä (252 km / 23.18h) sekä neljä kuntopiiriä. Tunnit yhteensä 24.56, kun tavoitteena oli 25h. Ensi viikolla lisätään vähän määrää.


Ei kommentteja:

Viikko 46 ja treenit alkaa sujumaan

Taas on yksi viikko enemmän kulunut juhannusviikolla tehdystä Hamstring-leikkauksesta. Huomenna tulee tarkalleen viisi kuukautta kuluneeksi...