Ennen Barkleyn kisaa oli tarkoitus kirjoittaa muutama sana kisaa edeltävästä harjoittelusta. No, aikataulut eivät silloin antaneet mahdollisuutta kyseiselle kirjoitukselle, mutta nyt Wappuna siihen olisi aikaa. Eli käydään vähän läpi taustoja Barkleyn harjoittelusta.
Barkleyn kisaan liittyy paljon sääntöjä, joita pääorganisaattori Lazarus on säätänyt ja tarpeen mukaan säätää lisää. Itse Barkleyn hakuprosessi on salainen kuten tiedetään. Kunnioitan myös tätä. Tämä koskee myös siihen liittyviä aikatauluja. En sen enempää ota kantaa tässä kohtaa tiesinkö harjoituskauden alussa pääseväni kisaan vai enkö. Jääköön se minun ja kisajärjestäjien väliseksi salaisuudeksi. Joka tapauksessa melko varma tieto aikaisemmista vuosista oli, että kisa järjestetään kevään aikana, yleensä viikolla 13. Tämän pohjalta lähdin laatimaan harjoitusohjelmaa, joka tähtäsi tähän ajankohtaan.
Harjoituskauden suunnittelu lähti käyntiin viikosta 13 ja sitä edeltävästä viikosta, jotka olisivat kisaa edeltäviä keventäviä viikkoja. Kaksi keventävää viikkoa on aikaisemminkin riittänyt hyvin kovankin harjoitusjakson jälkeen. Kroppa ei ehdi mennä totaaliseen horrokseen, jos tulee kisaan vähän jyrkemmin. Energiaa ehtii kuitenkin varastoitua lihaksiin ja ehkä joku pienempi kremppakin ehtii korjaantua ennen paukkua. Eli viikko 11 oli viimeinen kova viikko.
Koska kyseessä ei ollut varsinainen juoksukisa vaan enemmänkin selviytymiskisa, niin harjoittelussa keskityttiin tuntien keräämiseen off-trail tyyppisesti metsän puolella. Teillä on helppo juosta, kovapohjaisilla poluillakin melko helppoa, mutta kyllä off-trail metsä oli erinomainen paikka kohottaa kuntoa edessä olevaan kisaan. Tilannetta paransi huomattavasti erinomainen lumitalvi, josta saimme nauttia etelärannikkoa myöten. Puuttuvia nousumetrejä oli mahdollista kompensoida raskaalla umpihankitarpomisella. Mukana kulkivat tuleva kisavarustus Salomonin repussa sekä Black Diamond sauvat.
Joitakin harjoituksia, joita olin suunnitellut tekeväni ennen kisaa jäivät tekemättä. Tämä oli osittain aikataulukysymys ja toisaalta suunnittelun epäonnistumista. Barkleyn tyyppisessä kisassa suunnistuksella on valtava merkitys. Sitä ei pidä aliarvioida. Mikäli onnistut pääsemään mukaan hyvään porukkaan ja onnistut saamaan muutaman kirjan sivun, ei sen varaan kannata kuitenkaan laskea. Oma suunnitelmani harjoituskaudella oli tehdä pari pidempää karttaharjoitusta pelkällä käyräkartalla, mutta aikataulujen takia suunnitelmat eivät toteutuneet. Pitkät yöharjoitukset käyräkartan varassa jäivät tekemättä. Vaikka kyseiset harjoitukset olisivat olleet hyviä en kuitenkaan ollut tästä huolissani, olihan takana kuitenkin 40 vuoden suunnistuskokemus.
Vuonna 2011 olin edellisen kerran harjoitellut "vähän enemmän". Tällä kertaa oli mielessä tehdä jotain samanlaista ja nauttia harjoittelun tuomasta mielihyvästä.
Kurkilahden Pasi kertoi harjoitelleensa yli 20 tunnin viikkoja yli 10 kappaletta ennen Sakura-michi kisaa 2007. Se toi hänelle kohtuullisen tuloksen siinä kisassa. Se on siitä asti ollut oma ohjenuorani harjoitteluni suhteen. Yli 20 tunnin harjoitusviikkoja kun kasaa tarpeellisen määrän niin tuloksen tulisi olla kohtuullinen pitkissä kisoissa. Itselleni harjoitustuntien kerääminen ei ole suurempi ongelma, tehot on alhaiset ja tunteja kertyy. Vaikka lunta on välillä yli polvien ei siitä pidä välittää, muilla ei ole vastaavia mahtavia harjoitteluolosuhteita. Karhunkierroksella 2017 saattaa hyvinkin olla vielä aika haastavat olosuhteet. Hienoa jos lunta olisi siinä vaiheessa kun paukku käy. Nam! Vastoinkäymisistä pitää tehdä itselleen voimavaroja.
Tätä taustaa vasten aloitin harjoitusjakson suunnittelun. Pari viimeistä vuotta olen toteuttanut klassista neljän viikon harjoitusrytmiä. Eli neljän viikon mittainen nousujohteinen treenijakso. Kauden 2016 viimeinen kisani oli Synkkä Syysunelma lokakuun lopulla, viikolla 42. Kyseisen viikon ja Barkleyn väissä (viikko 13) olisi yhteensä 23 viikkoa. Kun Syysunelman jälkeen antaa jonkun viikon palautumiseen ja pari viikkoa Barkelyn keventävään viikkon, jäljelle jää sopivasti 4 x 4 viikon treenijakso. Pienehkön yläraajavamman takia pidin poikkeuksellisesti hieman pidempään taukoa harjoittelusta Syysunelman takia. Varsinaiseksi harjoitusjaksoksi muotoutui viikot 48/2016 - 11/2017.
--- to be continued----
Barkleyn kisaan liittyy paljon sääntöjä, joita pääorganisaattori Lazarus on säätänyt ja tarpeen mukaan säätää lisää. Itse Barkleyn hakuprosessi on salainen kuten tiedetään. Kunnioitan myös tätä. Tämä koskee myös siihen liittyviä aikatauluja. En sen enempää ota kantaa tässä kohtaa tiesinkö harjoituskauden alussa pääseväni kisaan vai enkö. Jääköön se minun ja kisajärjestäjien väliseksi salaisuudeksi. Joka tapauksessa melko varma tieto aikaisemmista vuosista oli, että kisa järjestetään kevään aikana, yleensä viikolla 13. Tämän pohjalta lähdin laatimaan harjoitusohjelmaa, joka tähtäsi tähän ajankohtaan.
Harjoituskauden suunnittelu lähti käyntiin viikosta 13 ja sitä edeltävästä viikosta, jotka olisivat kisaa edeltäviä keventäviä viikkoja. Kaksi keventävää viikkoa on aikaisemminkin riittänyt hyvin kovankin harjoitusjakson jälkeen. Kroppa ei ehdi mennä totaaliseen horrokseen, jos tulee kisaan vähän jyrkemmin. Energiaa ehtii kuitenkin varastoitua lihaksiin ja ehkä joku pienempi kremppakin ehtii korjaantua ennen paukkua. Eli viikko 11 oli viimeinen kova viikko.
Koska kyseessä ei ollut varsinainen juoksukisa vaan enemmänkin selviytymiskisa, niin harjoittelussa keskityttiin tuntien keräämiseen off-trail tyyppisesti metsän puolella. Teillä on helppo juosta, kovapohjaisilla poluillakin melko helppoa, mutta kyllä off-trail metsä oli erinomainen paikka kohottaa kuntoa edessä olevaan kisaan. Tilannetta paransi huomattavasti erinomainen lumitalvi, josta saimme nauttia etelärannikkoa myöten. Puuttuvia nousumetrejä oli mahdollista kompensoida raskaalla umpihankitarpomisella. Mukana kulkivat tuleva kisavarustus Salomonin repussa sekä Black Diamond sauvat.
Joitakin harjoituksia, joita olin suunnitellut tekeväni ennen kisaa jäivät tekemättä. Tämä oli osittain aikataulukysymys ja toisaalta suunnittelun epäonnistumista. Barkleyn tyyppisessä kisassa suunnistuksella on valtava merkitys. Sitä ei pidä aliarvioida. Mikäli onnistut pääsemään mukaan hyvään porukkaan ja onnistut saamaan muutaman kirjan sivun, ei sen varaan kannata kuitenkaan laskea. Oma suunnitelmani harjoituskaudella oli tehdä pari pidempää karttaharjoitusta pelkällä käyräkartalla, mutta aikataulujen takia suunnitelmat eivät toteutuneet. Pitkät yöharjoitukset käyräkartan varassa jäivät tekemättä. Vaikka kyseiset harjoitukset olisivat olleet hyviä en kuitenkaan ollut tästä huolissani, olihan takana kuitenkin 40 vuoden suunnistuskokemus.
Vuonna 2011 olin edellisen kerran harjoitellut "vähän enemmän". Tällä kertaa oli mielessä tehdä jotain samanlaista ja nauttia harjoittelun tuomasta mielihyvästä.
Ultrajuoksu on elämäntapa, jolloin pitää nauttia jokaisesta hetkestä treenipoluilla, ei pelkästään kisoista ja ennätyksistä.
Kurkilahden Pasi kertoi harjoitelleensa yli 20 tunnin viikkoja yli 10 kappaletta ennen Sakura-michi kisaa 2007. Se toi hänelle kohtuullisen tuloksen siinä kisassa. Se on siitä asti ollut oma ohjenuorani harjoitteluni suhteen. Yli 20 tunnin harjoitusviikkoja kun kasaa tarpeellisen määrän niin tuloksen tulisi olla kohtuullinen pitkissä kisoissa. Itselleni harjoitustuntien kerääminen ei ole suurempi ongelma, tehot on alhaiset ja tunteja kertyy. Vaikka lunta on välillä yli polvien ei siitä pidä välittää, muilla ei ole vastaavia mahtavia harjoitteluolosuhteita. Karhunkierroksella 2017 saattaa hyvinkin olla vielä aika haastavat olosuhteet. Hienoa jos lunta olisi siinä vaiheessa kun paukku käy. Nam! Vastoinkäymisistä pitää tehdä itselleen voimavaroja.
Tätä taustaa vasten aloitin harjoitusjakson suunnittelun. Pari viimeistä vuotta olen toteuttanut klassista neljän viikon harjoitusrytmiä. Eli neljän viikon mittainen nousujohteinen treenijakso. Kauden 2016 viimeinen kisani oli Synkkä Syysunelma lokakuun lopulla, viikolla 42. Kyseisen viikon ja Barkleyn väissä (viikko 13) olisi yhteensä 23 viikkoa. Kun Syysunelman jälkeen antaa jonkun viikon palautumiseen ja pari viikkoa Barkelyn keventävään viikkon, jäljelle jää sopivasti 4 x 4 viikon treenijakso. Pienehkön yläraajavamman takia pidin poikkeuksellisesti hieman pidempään taukoa harjoittelusta Syysunelman takia. Varsinaiseksi harjoitusjaksoksi muotoutui viikot 48/2016 - 11/2017.
--- to be continued----
2 kommenttia:
Tätä sun Barkley -matkaa on ollut todella mielenkiintoista seurata, ihan näin totaali aloittelijankin näkökulmasta. Mielenkiintoisia on myös nämä raportit harjoittelustasi ja varusteista, kiitos näistä.
Kiitos! Toivottavasti näistä kirjoituksista on jollekin hyötyä ja ainakin herättää uusia ajatuksia.
SP
Lähetä kommentti